Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1076A ja 1076B: OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI II Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000120613 (1076A), FI4000120621 (1076B)
OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI II Maailmantalouden kasvunäkymät ovat varovaisen positiiviset loppuvuodelle 2014 ja ensi vuonna kasvulla on hyvät edellytykset voimistua lisää finanssikriisin ja euroalueen kriisin jäädessä hiljalleen taka-alalle Ruotsin talouden näkymät ovat asteittain kohenemassa samalla kun keskeisimpien vientimarkkinoiden eli euroalueen, Yhdysvaltojen sekä Norjan talousnäkymät asteittain paranevat Ruotsi on Suomen tavoin kansainvälisesti tarkasteltuna pieni ja vientiriippuvainen kansantalous, jonka taloudella ja yrityksillä on hyvät edellytykset hyötyä vahvana jatkuvasta kotimarkkinakysynnästä sekä kohenevasta globaalista talouskasvusta 300 250 200 150 100 50 0 01/04 01/06 01/08 01/10 01/12 01/14 Kohde-etuutena olevan osakekorin laskennallinen kehitys ajanjaksolla tammikuusta 2004 marraskuuhun 2014. Osakekorin lähtötaso on indeksoitu sataan. Huom! Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Lähteet: Bloomberg, Danske Bank SIJOITTAMALLA OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI II:EEN: Saat suojaa pääomillesi Pääset osalliseksi markkinan mahdolliseen arvonnousuun Osakeobligaation tuotto on sidottu osakekorin ja EUR/SEK valuuttakurssin kehitykseen. Osakekoriin kuuluu yhdeksän suuren ja tunnetun pörssiyhtiön osaketta. Sijoituksen nimellispääoma maksetaan eräpäivänä takaisin kurssikehityksestä riippumatta. Osakeobligaatioon liittyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. 1
Osakeobligaatio Ruotsi II on Danske Bankin liikkeeseenlaskema noin viiden vuoden mittainen sijoitusobligaatio. Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa. Maltillinen vaihtoehto sopii varovaiselle sijoittajalle ja sen tuotto eräpäivänä nimellispääomalle on 60 %* kohde-etuuden arvonnoususta lainaehtojen mukaisesti. Tuottohakuinen vaihtoehto sopii korkeampaa tuottoa tavoittelevalle, riskiä sietävälle sijoittajalle ja sen tuotto eräpäivänä on 120 %* kohde-etuuden arvonnoususta lainaehtojen mukaisesti. Vaihtoehto Maltillinen Emissiokurssi 106 % Tuottokerroin 60 %* Vaihtoehto Tuottohakuinen Emissiokurssi 111 % Tuottokerroin 120 %* * Tuottokertoimet ovat alustavia. Lopulliset tuottokertoimet vahvistetaan liikkeeseenlaskupäivänä 22.12.2014. Maltillisen vaihtoehdon tuottokerroin tulee olemaan vähintään 50 % ja tuottohakuisen vaihtoehdon vähintään 100 %. Liikkeeseenlaskija Danske Bank A/S, luottoluokitus A3 (Moody s), A (S&P) Lainaohjelma Danske Bank A/S:n joukkovelkakirjaohjelma (Structured Note Programme 19.9.2014) Merkintäaika 14.11.2014 15.12.2014 Laina-aika 22.12.2014 13.1.2020 Kohde-etuus Yhdeksän yhtiön osakkeesta tasapainoin muodostettu osakekori. Osakekorin yhtiöt ovat Boliden AB, Electrolux AB, Investor AB, Securitas AB, Skandinaviska Enskilda Banken AB, SKF AB, Svenska Handelsbanken AB, Swedbank AB ja TeliaSonera AB. Lähtöarvo(t) Osakekorin kunkin osakkeen sulkemisarvo 22.12.2014. Päättymisarvo(t) Osakekorin kunkin osakkeen päättymisarvo muodostuu laina-ajan viimeisen kahden vuoden kuukausittaisten havaintopäivien sulkemisarvojen (yhteensä 25 havaintoa) keskiarvona alkaen 20.12.2017 ja päättyen 20.12.2019. Pääoman takaisinmaksu 100 % nimellispääomasta eräpäivänä. Lainaan liittyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. Tuotto eräpäivänä Lainaehtojen mukaan laskettu osakekorin arvonnousu kerrottuna tuottokertoimella ja valuuttakurssin kehityksellä. Vakuus Ei Minimimerkintä 1 000 euroa Strukturointikustannus Noin 1 % p.a. Strukturointikustannus ei vaikuta takaisinmaksettavaan nimellispääomaan. Strukturointikustannus sisältyy emissiokurssiin, eikä sitä vähennetä eräpäivänä maksettavasta tuotosta. Jälkimarkkina Lainalle haetaan listausta Helsingin Pörssiin. Danske Bank antaa jälkimarkkinahintaa kaupankäyntiaikoina normaalissa markkinatilanteessa. Merkintäpaikat Danske Bank Oyj:n konttorit. Verotuksesta Lainan mahdollinen tuotto on Suomessa asuville luonnollisille henkilöille ja kotimaisille kuolinpesille tuloverolain (1535/1992) alaista pääomatuloa. Pääomatuloveroprosentti on 30 ja 40 000 euroa ylittävältä osalta 32. Ennakonpidätysprosentti on 30. Verokohtelu määräytyy kunkin asiakkaan yksilöllisten olosuhteiden mukaan. Verokohtelu voi muuttua tulevaisuudessa. Mikäli sijoitus tehdään sidottua pitkäaikaissäästämistä koskevan lain mukaiseen säästämissopimukseen, poikkeaa verotus tässä kohdassa esitetystä. Säästämissopimuksen piiriin kuuluvien sijoitusten verotusta on selvitetty erikseen säästämissopimuksen yhteydessä. Osakeobligaatio Ruotsi II:sta on tarjolla myös Sijoitusvakuutukseen ja Kapitalisaatiosopimukseen soveltuva vaihtoehto. Lisätietoa konttorista. Ohjelmaesite ja lainakohtaiset ehdot ovat saatavissa merkintäpaikoissa ja Danske Bankin Internet-sivuilla www.danskebank.fi sekä www.sijoitusobligaatiot.fi 2
Tuottotaulukot Vaihtoehto Maltillinen Emissiokurssi 106% Tuottokerroin 60%* Lainaehtojen mukaan laskettu kohde-etuuden arvonmuutos Tuotto valuuttakurssin pysyessä ennallaan Tuotto Ruotsin kruunun vahvistuessa tasolle 7,8 Tuotto eräpäivänä Vuotuinen tuotto Tuotto eräpäivänä Vuotuinen tuotto nimellispääomalle sijoitetulle pääomalle nimellispääomalle sijoitetulle pääomalle Tuotto Ruotsin kruunun heikentyessä tasolle 10,6 Tuotto eräpäivänä Vuotuinen tuotto nimellispääomalle sijoitetulle pääomalle -40 % 0 % -1,1 % 0 % -1,1 % 0 % -1,1 % -20 % 0 % -1,1 % 0 % -1,1 % 0 % -1,1 % 0 % 0 % -1,1 % 0 % -1,1 % 0 % -1.1 % 20 % 12 % 1,1 % 14,2 % 1,5 % 10,4 % 0,8 % 40 % 24 % 3,1 % 28,3 % 3,8 % 20,8 % 2,6 % 60 % 36 % 5,0 % 42,5 % 6,0 % 31,2 % 4,3 % 80 % 48 % 6,8 % 56,6 % 8,0 % 41,7 % 5,9 % Vaihtoehto Tuottohakuinen Emissiokurssi 111% Tuottokerroin 120%* Lainaehtojen mukaan laskettu kohde-etuuden arvonmuutos Tuotto valuuttakurssin pysyessä ennallaan Tuotto Ruotsin kruunun vahvistuessa tasolle 7,8 Tuotto eräpäivänä Vuotuinen tuotto Tuotto eräpäivänä Vuotuinen tuotto nimellispääomalle sijoitetulle pääomalle nimellispääomalle sijoitetulle pääomalle Tuotto Ruotsin kruunun heikentyessä tasolle 10,6 Tuotto eräpäivänä Vuotuinen tuotto nimellispääomalle sijoitetulle pääomalle -40 % 0 % -2,0 % 0 % -2,0 % 0 % -2,0 % -20 % 0 % -2,0 % 0 % -2,0 % 0 % -2,0 % 0 % 0 % -2,0 % 0 % -2,0 % 0 % -2,0 % 20 % 24 % 2,2 % 28,3 % 2,9 % 20,8 % 1,7 % 40 % 48 % 5,8 % 56,6 % 7,0 % 41,7 % 4,9 % 60 % 72 % 9,0 % 84,9 % 10,6 % 62,5 % 7,8 % 80 % 96 % 11,9 % 113,2 % 13,8 % 83,3 % 10,4 % Esitetyissä laskelmissa oletetaan, että sijoitus pidetään eräpäivään asti. Esitetyissä laskelmissa käytetty EUR/SEK -valuuttakurssille lähtöarvoa 9,2. Esitetyissä laskelmissa ei ole otettu huomioon veroja. * Tuottokertoimet ovat alustavia. Lopulliset tuottokertoimet vahvistetaan liikkeeseenlaskupäivänä 22.12.2014. Maltillisen vaihtoehdon tuottokerroin tulee olemaan vähintään 50 % ja tuottohakuisen vaihtoehdon vähintään 100 %. Lähde: Danske Bank 3
Havainnollistava laskuesimerkki Maltillinen vaihtoehto: emissiokurssi 106 % tuottokerroin 60 %* 10 000 euron nimellisarvoinen sijoitus maltilliseen vaihtoehtoon maksaa 10 600 euroa Tuottohakuinen vaihtoehto: emissiokurssi 111 %, tuottokerroin 120 %* 10 000 euron nimellisarvoinen sijoitus tuottohakuiseen vaihtoehtoon maksaa 11 100 euroa Eräpäivänä maksetaan 100 % nimellispääomasta eli 10 000 euroa sekä lainaehtojen mukaan laskettu kohde-etuutena olevan osakekorin arvonnousu kerrottuna tuottokertoimella ja valuuttakurssin kehityksellä: 100 % + Arvonnousu x Tuottokerroin Valuuttakurssin kehitys Jos arvonnousu olisi 40 % ja Ruotsin kruunu vahvistuisi suhteessa euroon tasolta 9,2 tasolle 7,8, maltillisen vaihtoehdon tuotto nimellispääomalle olisi noin 28,3 % (= 40 % x 60 % x 9,2/7,8) eli noin 2 830 euroa. Tuottohakuisen vaihtoehdon tuotto nimellispääomalle olisi noin 56,6 % (= 40 % x 120 % x 9,2/7,8) eli noin 5 660 euroa. Jos arvonnousua ei tapahtuisi, tuottoa ei makseta ja tappioksi koituisi maksettu ylikurssi. Tässä laskuesimerkissä tappion suuruus olisi 600 euroa maltillisessa vaihtoehdossa ja 1 100 euroa tuottohakuisessa vaihtoehdossa. Sijoitusobligaation tuottoon vaikuttaa osakekorin ohella Ruotsin kruunun mahdollinen vahvistuminen tai heikentyminen suhteessa euroon. Yllä esitetyssä laskuesimerkissä ei ole otettu huomioon veroja. x * Tuottokertoimet ovat alustavia. Lopulliset tuottokertoimet vahvistetaan liikkeeseenlaskupäivänä 22.12.2014. Maltillisen vaihtoehdon tuottokerroin tulee olemaan vähintään 50 % ja tuottohakuisen vaihtoehdon vähintään 100 %. 4
Miksi sijoittaa? Maailmantalouden kasvunäkymät ovat varovaisen positiiviset loppuvuodelle 2014 ja ensi vuonna kasvulla on hyvät edellytykset voimistua lisää finanssikriisin ja euroalueen kriisin jäädessä hiljalleen taka-alalle. Esimerkiksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF odottaa globaalin kasvun voimistuvan tälle vuodelle ennustetusta 3,3 prosentista 3,8 prosenttiin vuonna 2015 (Lähde: IMF, 11/2014). Erityisesti Yhdysvalloissa talous jatkaa varsin vahvalla ja laaja-alaisella kasvuuralla (mm. paraneva työllisyys), joten Yhdysvallat toimii tällä hetkellä globaalin talouden vahvimpana kasvuveturina. Euroopassa talouden hidas ja epätasainen elpyminen on myös jatkunut, joskin lyhyellä aikavälillä huolia aiheuttaa Saksan talouden viimeaikainen heikkous sekä Ukrainan ja Venäjän välille syntyneen kriisin taloudelliset seuraukset. Euroopan kasvun selvempi voimistuminen edellyttää rakenteellisia talousuudistuksia, heikompaa euroa sekä Euroopan keskuspankin ilmoittamien järeiden elvytystoimien siirtymistä reaalitalouteen. Kehittyvien maiden taloustilanteet ovat eriytyneet toisistaan, sillä osa kehittyvistä maista on selvinnyt uuteen kasvuun kun taas toisten näkymät ovat pysyneet heikkoina. Yleisesti kehittyvien maiden kasvu on kuitenkin jälleen nopeutumassa. Naapurimaamme Ruotsin talouden näkymät ovat asteittain kohenemassa samalla kun Ruotsin keskeisimpien vientimarkkinoiden eli euroalueen, Yhdysvaltojen sekä Norjan talousnäkymät asteittain paranevat. Ruotsi on Suomen tavoin kansainvälisesti tarkasteltuna pieni ja vientiriippuvainen kansantalous. Ruotsin talous on tosin suurempi kuin Suomen talous ja lisäksi Ruotsin talouden ja teollisuuden rakenne on Suomea monipuolisempi. Erona Suomeen on myös se, että Ruotsissa kotimarkkinoiden kehitys on koko taantuman ajan ollut vahvaa ja tämän kotimarkkinoiden vahvan kehityksen ennakoidaan jatkuvan. Tästä lähtökohdasta Ruotsin taloudella ja yrityksillä on hyvät edellytykset hyötyä vahvana jatkuvasta kotimarkkinakysynnästä sekä kohenevasta globaalista talouskasvusta. Osakeobligaatio Ruotsi II:n kohde-etuutena on yhdeksästä Tukholman pörssiin listatusta yhtiöstä koostuva osakekori. Kullakin yhtiöllä on n. 11 prosentin painoarvo (1/9) osakekorissa. Lyhyet yhtiökuvaukset osakekorin yhtiöistä seuraavalla sivulla. Kohde-etuutena olevaan osakekoriin kuuluvat yhtiöt ja Danske Bankin analyytikkojen suositukset: Yhtiö Paino osakekorissa Suositus Boliden AB 1/9 Osta Electrolux AB 1/9 Pidä Investor AB 1/9 Osta Securitas AB 1/9 Pidä Skandinaviska Enskilda Banken AB 1/9 Pidä SKF AB 1/9 Osta Svenska Handelsbanken AB 1/9 Osta Swedbank AB 1/9 Osta TeliaSonera AB 1/9 Pidä Kohde-etuutena olevan osakekorin yhtiöitä seuraavien Danske Bankin analyytikkojen suositukset, tilanne 13.11.2014. Lähde: Danske Bank 5
Kohde-etuutena olevan osakekorin yhtiöiden esittelyt Boliden AB on metallialan yhtiö, jonka ydinosaamista ovat malminetsintä, kaivostuotanto, sulattotoiminta ja metallien uusiokäyttö. Yhtiön päätuotteita ovat sinkki, kupari, lyijy, kulta ja hopea. Yhtiö operoi kaivoksia ja sulattoja Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Irlannissa. Yhtiöllä on noin 4 800 työntekijää. Lisätietoa internetistä: www.boliden.fi Electrolux AB on maailman johtavia kodinkoneiden ja ammattikäyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistajia. Yhtiön palveluksessa työskentelee noin 61 000 työntekijää ja yhtiön tuotteita myydään vuosittain 150 markkina-alueella. Lisätietoa internetistä: www.electrolux.fi Investor AB on vuonna 1916 perustettu sijoitusyhtiö, jota on alusta asti hallinnut Wallenbergin suku. Yhtiö omistaa merkittäviä osuuksia useista laadukkaista yhtiöistä. Investor toimii aktiivisen omistajan roolissa useissa omistamissaan yhtiöissä. Lisätietoa internetistä: www.investorab.com SKF AB on yksi maailman johtavista teknologiatoimittajista, jonka päätoimialoja ovat laakerit ja laakerijärjestelmät, tiivisteet, mekatroniikka, palvelut ja voitelujärjestelmät. Lisätietoa internetistä: www.skf.com Svenska Handelsbanken AB on yksi pohjoismaiden johtavista pankeista ja Euroopan kustannustehokkain pankki. Yhtiöllä on toimintaa yli 20 maassa. Lisätietoa internetistä: www.handelsbanken.com Swedbank AB on Ruotsin ja Baltian alueen merkittävimpiä pankkeja. Asiakasmäärällä mitattuna yhtiö on Ruotsin suurin pankki. Lisätietoa internetistä: www.swedbank.com TeliaSonera AB on yksi Pohjoismaiden ja Baltian alueen johtavista verkkoyhteyksien ja televiestintäpalveluiden tarjoajista, jolla on merkittävä asema myös Euraasian matkaviestinmarkkinoilla. Lisätietoa internetistä: www.teliasonera.fi Securitas AB on johtava kansainvälinen turvallisuuspalveluyritys. Securitaksen palveluksessa on noin 300 000 työntekijää Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Afrikassa, yhteensä 52 eri maassa. Lisätietoa internetistä: www.securitas.fi Skandinaviska Enskilda Banken AB on yksi pohjoismaiden johtavista rahoituspalveluiden tarjoajista, joka tarjoaa laajan valikoiman pankkipalveluita. Yhtiöllä on toimintaa pohjoismaiden lisäksi mm. Saksassa ja Baltian maissa. Lisätietoa internetistä: www.seb.fi Lähteet: Danske Bank, Bloomberg, yhtiöiden internetsivut 6
Kohde-etuutena olevan osakekorin yksittäisten osakkeiden historiallinen kehitys 700 600 500 400 300 200 Boliden AB Investor AB Electrolux AB SKF AB Svenska Handelsbanken AB Skandinaviska Enskilda Banken AB TeliaSonera AB Swedbank AB Securitas AB 100 0 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 01/13 01/14 Kohde-etuutena olevan osakekorin yksittäisten osakkeiden kehitys ajanjaksolla tammikuusta 2004 marraskuuhun 2014. Lähtötaso on indeksoitu sataan. Huom! Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Lähteet: Danske Bank, Bloomberg 7
Sijoituksen ajallinen hajauttaminen Osakeobligaatio Ruotsi II:ssa on kiinnitetty huomiota ajalliseen hajauttamiseen. Keskiarvoistaminen on laskentamenetelmä, jolla pienennetään sijoituksen ajoitukseen liittyvää riskiä. Osakeobligaatio Ruotsi II:ssa käytetään päättymisarvon keskiarvoistamista. Kohdeetuutena olevan osakekorin kunkin osakkeen päättymisarvo lasketaan laina-ajan viimeisen kahden vuoden aikana kerättyjen kuukausittaisten havaintojen keskiarvona. Laskentamenetelmä pienentää laina-ajan lopussa mahdollisesti tapahtuvien voimakkaiden markkinaliikkeiden vaikutusta sijoituksen tuottoon. Vasemmanpuoleisessa esimerkissä sijoittaja olisi hyötynyt keskiarvoistamisesta kohde-etuutena olevan osakekorin osakkeen laskettua laina-ajan viimeisen kahden vuoden aikana. Oikeanpuoleisessa esimerkissä sijoittaja olisi saanut paremman päättymistason ilman keskiarvoistamista kohde-etuutena olevan osakekorin osakkeen noustua laina-ajan viimeisen kahden vuoden aikana. Kuvitteelliset esimerkit: 135 130 125 120 115 110 105 100 95 130 124 119 117 119 116 117 116 114 113 116 114 113 113 111 111 106 106 106 106 104 100 100 101 90 120 Ensimmäinen arvostuspäivä Viimeinen arvostuspäivä Ensimmäinen arvostuspäivä Viimeinen arvostuspäivä Viimeisen arvostuspäivän mukainen päättymisarvo 101 Keskiarvoistettu päättymisarvo 113 160 155 152 152 155 150 147 151 151 145 140 143 143 145 143 139 140 142 144 141 141 136 135 133 131 131 130 127 130 125 129 153 Viimeisen arvostuspäivän mukainen päättymisarvo 153 Keskiarvoistettu päättymisarvo 141 Riippuen kohde-etuutena olevan osakekorin osakkeiden kehityksestä keskiarvoistamisajanjaksolla, menetelmä voi antaa paremman tai huonomman päättymisarvon kuin viimeisen arvostuspäivän tason käyttäminen päättymisarvona. Päättymisarvon keskiarvoistamisen tarkoituksena on pienentää sijoituksen päättymisarvon määräytymiseen liittyvää ajoituksellista riskiä. 8
Sanasto Kohde-etuus. Sijoitusobligaation tuotto on sidottu kohde-etuuden kehitykseen. Kohde-etuus voi olla esimerkiksi indeksi, osake, rahasto, hyödyke, valuutta tai yhdistelmä edellisistä. Nimellispääoma on määrä, joka maksetaan takaisin laina-ajan päättyessä. Myös lainan tuotto lasketaan nimellispääomalle. Nimellispääoma on jaettu arvoosuuksiksi, joiden yksikkökoko on määrätty lainaehdoissa. Lainan nimellispääomaa ei pidä sekoittaa merkintähintaan tai sijoitusobligaation jälkimarkkinahintaan. Pääomaturva tarkoittaa sitä, että sijoittaja saa huonoimmassakin tapauksessa sijoittamansa nimellispääoman takaisin sijoitusobligaation eräpäivänä. Sijoitusobligaatioon liittyy kuitenkin liikkeeseenlaskijariski. Katso Lainaan liittyviä riskejä" -osio seuraavalla sivulla. Tuottokerroin kertoo, kuinka suuren osan kohdeetuuden lainaehtojen mukaan lasketusta arvonnoususta sijoittaja saa itselleen sijoitusobligaation eräpäivänä. Tuottokertoimesta voidaan käyttää myös nimitystä osallistumisaste. Emissiokurssi eli merkintäkurssi on sijoitusobligaation liikkeeseenlaskukurssi, joka kertoo mikä on sijoitusobligaation liikkeeseenlaskuhinta suhteessa nimellisarvoon. Hinta, jolla sijoitusobligaatiota voi merkitä. 9
Lainaan liittyviä riskejä Ylikurssiriski. Mikäli sijoittaja maksaa lainasta ylikurssia (emissiokurssi yli 100 %), voi hän menettää maksamansa ylikurssin osittain tai kokonaan. Tappion suuruus riippuu siitä, minkä verran lainan tuotto eräpäivänä jää maksettua ylikurssia pienemmäksi. Tuoton eräpäivänä jäädessä nollaan vastaa sijoittajan tappio maksettua ylikurssia. Liikkeeseenlaskijariski. Sijoitukseen liittyy liikkeeseenlaskijan luottoriski eli riski siitä, että liikkeeseenlaskija ei kykene vastaamaan maksuvelvoitteistaan eräpäivänä. Jos liikkeeseenlaskijariski toteutuu ja lainan liikkeeseenlaskija joutuu laina-aikana maksukyvyttömäksi, sijoittaja voi menettää sijoituksensa kokonaan tai osittain. Tuottoriski. Lainan tuotto riippuu valitun kohdeetuuden kehityksestä. Kohde-etuuden taso voi vaihdella laina-aikana. Lisäksi kohde-etuuden taso tiettynä päivänä ei välttämättä kuvasta sen toteutunutta tai tulevaa kehitystä. Kohde-etuuden tulevasta kehityksestä ei voida antaa takeita. Kohdeetuuden arvonvaihtelut vaikuttavat lainan arvoon. Sijoitus lainaan ei ole sama asia kuin sijoitus suoraan kohde-etuuteen. Sijoittajan tulee myös ottaa huomioon, että hän ei välttämättä hyödy osakkeiden mahdollisista osingoista. Korkoriski aiheutuu siitä, että lainan arvo muuttuu markkinakoron muutoksen seurauksena. Korkoriski voi toteutua, jos sijoittaja myy lainan ennen eräpäivää. Yleisen korko tason nousu lainan ostohetken ja myyntihetken välisenä aikana laskee lainan arvoa ja yleisen korkotason lasku puolestaan nostaa lainan arvoa. Jälkimarkkinariski. Mikäli sijoittaja haluaa myydä lainan ennen eräpäivää, tapahtuu myynti sen hetkiseen markkinahintaan, joka voi olla joko enemmän tai vähemmän kuin sijoitettu nimellispääoma. Sijoittajalle voi siten koitua myös tappiota myydessään lainan jälkimarkkinoilla. Valuuttakurssiriski. Lainan tuoton euromääräinen arvo riippuu EUR/SEK valuuttakurssin kehityksestä. Ruotsin kruunun vahvistuminen euroa vastaan nostaa lainan tuottoa. Ruotsin kruunun heikkeneminen euroa vastaan taas laskee lainan tuottoa. Lainan nimellispääomalla ei ole valuuttakurssiriskiä. Katso lisäksi Danske Bank A/S:n joukkovelkakirjaohjelman esitteen kohta Risk Factors sekä lainaehtojen tiivistelmän kohta Jakso D Riskit.. 10
Materiaali on yleistä tietoa eikä se ole täydellinen kuvaus sijoituskohteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan tulee tutustua sijoituskohteen ominaisuuksiin, riskeihin ja verotukseen. Tutustu myös joukkolainan ohjelmaesitteeseen, lainakohtaisiin ehtoihin ja hinnastoon. Sijoittamiseen liittyy aina taloudellinen riski. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. On syytä muistaa, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Asiakkaan tulee perustaa sijoituspäätöksensä omaan arvioonsa sijoituspalvelusta, rahoitusvälineestä ja siihen liittyvistä riskeistä, sillä asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisista seuraamuksista. Tämä materiaali ei ole yksilöllinen suositus eivätkä annetut tiedot liity yksittäisen asiakkaan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Vaikka pyrkimyksenä onkin antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, pankki ei takaa ulkopuolisista lähteistä saatujen tietojen täydellisyyttä tai virheettömyyttä. Esitetyt näkemykset edustavat pankin arvioita materiaalin laatimishetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Pankki ei vastaa mistään kuluista tai tappioista, joita materiaalin tietojen käyttö voi aiheuttaa. Materiaali sisältää pankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää kaikki oikeudet. Ohjelmaesite ja lainakohtaiset ehdot ovat saatavissa merkintäpaikoissa ja Danske Bankin Internet-sivuilla www.danskebank.fi sekä www.sijoitusobligaatiot.fi RISKILUOKITUS: MATALA RISKI. PÄÄOMATURVA. Strukturoidut sijoitustuotteet, joissa nimellispääoma palautetaan eräpäivänä, mikäli liikkeeseenlaskija on maksukykyinen. Sijoituksessa voi olla enintään 15 % ylikurssia. Pääomaturva on voimassa ainoastaan eräpäivänä eikä se kata ylikurssia eikä sijoittajan maksamia palkkioita ja kuluja. Liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn liittyvä riski on kuvattu tässä markkinointiesitteessä. Riskiluokitus ei poista sijoittajan velvollisuutta perehtyä huolellisesti tähän markkinointiesitteeseen, tuotekohtaisiin ehtoihin ja mahdolliseen ohjelmaesitteeseen ja niissä mainittuihin riskeihin. Lisätietoja riskiluokituksesta Suomen Strukturoitujen Sijoitustuotteiden yhdistys ry:n Internet -sivuilta www.sijoitustuotteet.fi. Danske Bank A/S, Rekisteröity kotipaikka ja osoite Tanska, Holmens Kanal 2-12, DK-1092 Kööpenhamina. CVR-NR. 61 12 62 28 - Kööpenhamina Danske Bank Oyj. Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1730744-7 11