SIBBESBORG MUU AINEISTO



Samankaltaiset tiedostot
Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailu

eriksnäs*vision LÖYTÖRETKI ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

KERA Tulevaisuuspyörä

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

LIITE 1a. Suunnittelu

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Tulevaisuuden Tuusula kyselyn raportti

Lähtökohdat. Raportti II a

Asuminen ja rakentaminen

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki

Rajaton seutu työpaja Synteesi- ja ohjelmointipaja

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Ihmisen paras ympäristö Häme

Hyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Asuminen ja rakentaminen

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja:

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

ETELÄESPLANADI HELSINKI TAPAHTUMAN YHTEENVETO LÅNGVIK VASTAUKSET

LUONNONMAAN VISIO 2070

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

Ympäristöministeriö Markku Karjalainen, Associate Professor (rakennusoppi), Tampereen teknillinen yliopisto

Vesannon elinvoimaryhmä

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Vesannon elinvoimaryhmä

Uudenlaisen asumisen alue!

Ristijärven kuntastrategia

Elinvoimaryhmä Teemana asuminen

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA Susanna Harvio

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

ASUKASKYSELY Akm 240: Pikkulahden asemakaava ja asemakaavan muutos

Kehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

vers. 4.0 Lohjan kasvustrategia

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen

LUONNONMAAN VISIO 2070

Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Tulevaisuuden Tampere

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet / Mari Siivola

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari Osmo Soininvaara

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Valkeakosken Kanavanranta

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

RYKMENTINPUISTO 0-ENERGIAPILOTTI TUOMO SIPILÄ 1

Lempäälä Mistä on meidän kunta tehty?

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Vetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T

Tonttipäivä. Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

HELSINGIN YLEISKAAVA

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Millainen on tulevaisuuden Lempääläsi? Oppilaskuntien esitykset kootusti

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

1.! " # $ # % " & ' (

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat lk ,9 % Vanhemmat ,1 %

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Vastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä.

Tulevaisuuden kaupunginosa ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA.

Keskustavisio 2035 Työpaja 1 Tavoiteasettelu Raatihuoneen juhlasali Ke klo 18:30-21

Tonttipäivä Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Elinvoimaryhmä ) Maistiaisia kuntalaiskyselystä. 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia. 3) Teemat ja kokousajat

Transkriptio:

MUU AINEISTO

Aluetta koskevat kaavahankkeet ja suunnitelmat Päärata Kerava-Nikkilä rata, potentiallinen henkilöliikenneyhteys Talman osayleiskaava Nikkilän keskustan asemakaavahankkeet Sipoonkorpi ja mahdollinen kansallispuisto Östersundomin yhteinen yleiskaava HELI rata linjaus (uudelleenarvioitavana) Metro Majvikiin, Sipooseen (selvitetään osana Östersundomin yhteistä yleiskaavaa) Rakenteilla oleva Hansaksen asemakaavaalue Taasjärven tulevat asemakaava-alueet Söderkullan portin asemakaava-alue Söderkullan keskustan työpaikka-alueita ja palveluita koskevat asemakaavat Joensuun asemakaava Söderkullan tuleva osayleiskaava Eriksnäs, osayleiskaava Hitån tuleva osayleiskaava Sipoon kunta

Otteita historiallisista kartoista Kuninkaankartasto, tilanne 1776-1805 Timo Alanen - Saulo Kepsu: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran luvalla

Otteita historiallisista kartoista Pitäjänkartasto, tilanne 1840 1865 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=813777 ) Maanmittauslaitos Kansallisarkisto

VALTUUSTOSEMINAARIN TULOKSET KUNNAN PÄÄTTÄJIEN VISIO SIPOOSTA

Sipoon kunnan valtuusto piti maaliskuussa 2010 seminaarin, jossa pohdittiin sipoolaisia arvoja ja arvostuksia. Alla on esitetty tiiviinä yhteenvetona valtuustoseminaarissa esille nousseita teemoja. Ekologisuus Kestävä kehitys Hyvä luontosuhde ymmärretään luontoa, ollaan luonnossa Yhteisöllisyys ja yksilön kunnioittaminen kaikki mukaan leikkiin, ketään ei jätetä heitteille Sopivanlainen pienimuotoisuus Itsenäisiä ja itsevarmoja, vahvoja ajattelijoita Läheisyys lähipalvelulogiikka Monimuotoisuus ja -kulttuurisuus kaikki yhteiskuntaluokat edustettuna Inhimillisyys toisten kunnioittaminen Positiivisessa mielessä maalaisuus Korkea elämänlaatu profiloituminen; henkisten arvojen arvostaminen, ei pelkästään materialistista Kaksi-/ Monikielisyys Oikeudenmukaisuus ja hyvät palvelut asuinpaikka ei saa vaikuttaa palveluiden saatavuuteen Iloisuus ja avoimuus Liikunnallisuus Toimiva infrastruktuuri Kulttuuri ja traditiot Beredskap till förnyelse Helppous / asiat toimivat Maanläheisyys, kulttuurimaisemat, esteettisyys rakentamisessa Luonnonläheisyys, merellisyys Yrittämisen ja innovaatioiden arvostaminen

ASIANTUNTIJATYÖPAJOJEN TULOKSET ASIANTUNTIJOIDEN VISIO TULEVASTA ISTA Aineisto on tutustuttavissa http://www.sibbesborg.net/fi/tyopajat/blog

Asiantuntijatyöpajat järjestettiin Aaltoyliopiston tiloissa ja vetäminä lokakuussa 2010. Työpajoja järjestettiin yhteensä kolme kappaletta seuraavin teemoin: 1. työpaja 25.10.2010 aiheesta Minkälainen on kestävä Sibbesborg? ; 2. työpaja 27.10.2010 aiheesta Minkälainen on kestävän yhdyskunnan kilpailu? ja 3. työpaja 28.10.2010 aiheesta Miten Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailu järjestetään?. Työpajoihin pyydettiin monipuolinen joukko yhdyskuntasuunnittelun, aluekehittämisen ja muiden aiheeseen liittyvien alojen asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta. Työpajat kuvattiin ja keskustelu dokumentoitiin suoraan internettiin hankkeen www-sivustolle suomeksi ja englanniksi, ja yleisöllä oli mahdollisuus kommentoida ja esittää asiantuntijoille kysymyksiä netin kautta. Kolmessa työpajassa esiin nousseista tärkeimmistä teemoista ja tavoitteista tulevaisuuden Sibbesborgille koottiin oheinen tiivistelmä.

Asiantuntijatyöpajojen yhteenveto Orgaaninen, vuorovaikutteinen, joustava, korjaava, oppiva ja adaptiivinen prosessi, jolla on tavoiteaika ja välietappeja Asukkaita ja kehittäjiä houkutteleva ja inspiroiva ainutlaatuinen tarina Mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään Henkistä ja fyysistä terveyttä edistävä ympäristö, balanssi tiiviin rakennetun ja luonnonympäristön välillä. Elvyttävä ja vireä Sibbesborg! Slow-urban, kaikki viihtyvät ja kaikilla on siihen varaa, asuntojen hinnat kohtuullisia Rakennetun ympäristön kulttuuripalvelut ja viheralueiden ekosysteemipalvelut Sibbesborg tehdään rakkaudesta Puhtauden tuotanto Kestävyys ei ole ainoastaan teknistä Kaupunki, jossa laatu tulee ennen määrää Juuret rakentuvat sille, millaisia ihmisiä alueella asuu Joukkoliikenne ja paikallista energiantuotantoa, 200 % energiaomavaraisuus Kooltaan ja paikallisilta lähtökohdiltaan ideaali kaupunkiyksikkö Kestävä ja koskettava Alue, joka tuntuu kotoisalta, mutta jota ei ole nähty aiemmin Paikka, jossa kestävyys on itsestään selvä lähtökohta Sipoo ja Sibbesborg osana Helsingin seutua Lyhyt matka kotiin, työhön, palveluihin ja harrastuksiin. Lapsilla ja nuorilla mahdollisuus kävellä joka paikkaan. Helppo elää tasapainoista, ekologista elämää Maisemallinen jokilaakso, meri ja elävä yhteys elävään saaristoon. Vesiliikennettä ja rantautumispaikkoja. Liikenne ihmisen, ei auton ehdoilla Rakentumisen kerroksellisuus, tiivistämisen vaiheittaisuus Verkostokaupunki Yhteys rannikolta Nikkilään Lähiruokatuotanto, tuottajatorit, kauppahallit, luomu Pyörävaltatiet ja fantastiset asemat Myös vanhuksille hyvää ja kustannettavissa olevaa asumista Tuotantoa vain tarpeeseen

ASUKASTYÖPAJAN JA -KYSELYN TAVOITE JA SISÄLTÖ - IN NYKYHETKI JA TULEVAISUUS

Asukastyöpajan ja -kyselyn tavoite ja sisältö - Sibbesborgin nykyhetki ja tulevaisuus Asukas- ja toimijatyöpaja järjestettiin Sipoonlahden koululla marraskuussa 2010. Työpajassa ja sitä seuranneessa kyselyssä hankkeen internet-sivuilla koottiin asukkaiden ja toimijoiden tärkeimpinä pitämiä nykyhetken vahvuuksia nykyisellä Söderkullan alueella sekä toiveita, tavoitteita ja ideoita uudelle Sibbesborgin pikkukaupungille. Työapajassa ja kyselyssä hyödynnettiin mielikuvia ja kuvamateriaalia.

I Nykytilan säilytettävät vahvuudet

Meri ja rannat - Meren läheisyys ja saaristo-kontakti - Saavutettavuus veneellä ja pääsy merelle turvattava - Rannat kaikille, ei vain harvoille. - Myös luonnontilaisia rantoja tarvitaan - Elävä saaristo - Elinkeinoelämää myös saaristossa, ei vain kesämökkejä

Kulttuurimaisemat, rakennusperintö, rakennettu ympäristö ja arvokohteet - Kulttuurimaisemakokonaisuudet osana uutta - Puutarhakulttuuri, mm. suljetut pihapiirit, vanhat puutarhat - Sibbesborgin linnoitus tulisi huomioida alueen sydämenä. (Tänne ideoitiin esim. muinaiskylää ja toria) - Kulttuurimaisema ja jokilaakso - Pienimittakaavainen puurakentaminen (Menneisyydestä on opittavaa myös tulevaisuudessa, mm. puurakentamisessa) - Elävän rakennuskulttuurin säilyttäminen

Harrastukset, virkistys - Veneily (veneilyä tulisi tukea enemmän sekä parantaa saariston saavutettavuutta ja veneilijöiden palveluita) - Golf (vanhan kulttuuriympäristön hyödyntäminen ja hoito Esim. Nevas Golf toimii seudullisena magneettina ja tuo ihmisiä kaukaa) - Ratsastus vetää ihmisiä pidemmältäkin eli toimii magneettina - Retkeily, sienestäminen, luonteva luontosuhde, (tämä ei ole itsestäänselvyys vaan on huolehdittava että pääsy luontoon säilyy) - Ulkoilmaelämä

Ilmapiiri, yhteisö - Leppoisa ilmapiiri, pienen ihmisen mittakaava säilytettävä - Sujuva arki, hyvä fiilis - Koirat häärää, kissat määrää - Mummon mökki - Perheidylli - Perinteet ja iloiset juhlat - Eläimet - Ulkoilmaelämä - Haluttu: alla vill smaka Sibbokakan - Turvallisuus

Luontoarvot, vehreys, luontosuhde - Väljyys ja vehreys - Puhdasta luontoa, metsää ja vettä (luonto itseisarvona) - Luontokohteet säilytettävä (velvollisuutemme jälkipolville) - Rakennettava luonnon ehdoilla, myös rakentamattomia alueita säilytettävä (ei ristiriitaa kasvun tai tiiviinkään rakentamisen kanssa kunhan arvokohteet ja kokonaisuus huomioidaan) - Seudulliset viherkokonaisuudet (koko Uudenmaan viherkehä (vrt. Hannu Ormion idea) vihersormia mm. Nuuksio, Sipoon korpi, keskuspuisto, myös saariston merelliset sormet) - Luonto tarjoaa tilaa hiljentymiselle, hiljaisuudelle, rauhalle - Vaivaton luontosuhde, helppo päästä luontoon, lähiluonto, lähi- /virkistysmetsät tärkeitä - Vihreä Sipoo - Koskematon luonto, monipuolinen ja kaunis

Elinkeinot, palvelut, liikenne - Elävä maatalous - Käsityöt ja vanhat taidot - Elinkeinoelämää myös saaristossa - Lähellä metroa, lentokenttää, bussia kaupunkiin. Hyvät yhteydet ja tavoitettavuus

2 x 1 x Nykyhetken vahvuudet työpajan tulosten mukaan

II Tulevaisuuden Sibbesborgin vahvuuksia

Yhdyskuntarakenne, yleistä - Korkealaatuiset tavoitteet, vain raha ei ratkaise - Vaiheittainen toteutuspolku, orgaaninen kasvu, luonnollinen tapa tehdä ja rakentaa kerralla rakentaminen ei luo juuria ja rikkoo yhteisöjä - Kilpailun antia, mm. kestäviä tavoitteita, tulisi hyödyntää myös muualla Sipoossa ja laajentaa konseptia myös muualle Sipooseen - Ei vain säilytetä, vaan kehitetään - Meren läheisyys (luontokokemuksia tai rakennettua rantaviivaa, molempia) - Sibbesborg on osa kestävän Suomen kokonaisuutta

Yhdyskuntarakenne - Tiivistä vihreää infraa (vihreä infra suunnitellaan samalla kuin muu infra, viheryhteydet, minimi vihreä -% tonteilla, huomioitava eri tasoilla (tontti alue seutu) ) - Vehreä yleiskuva, puistot ja rakennettu maa vaihtelee - Sekä tiiviitä, että väljiä osa-alueita - Helminauhakaupunki - Vertailukohteet vanha Porvoo, Norjan vuonoissa olevat kaupungit, puurakentamisen traditiot - Suljettu pihapiiri luo hyvän pienilmaston ja mahdollistaa asumisen ja työn sekoittumisen kortteleissa - Matala ja Tiivis + kerrostalot (Vanha Porvoo 31 hlö/ha, Lehtovuori 90 hlö/ha) - Neljä kerrosta asumiseen + kivijalkakauppa - Enemmän pienimittakaavaista rakentamista - Pihapiiri malli - Ulkoilureittiverkosto

Liikkuminen - Raideliikenne- ja joukkoliikennepainotus, irti autoriippuvuudesta kävelyyn/pyöräilyyn tukeutuva kaupunkirakenne mahdollistaa lähipalvelut vrt. Jyväskylä (opiskelijoita, lähipalveluita) - Raiteeseen perustuva helminauha, aseman yhteyteen kaupallisia palveluita - Kevytraide, ei niin kuin Tikkurilassa (Raskas raide menee läpi, kevyt mahdollistaa helminauhan) - Pääradalta Talman ja Nikkilän kautta Söderkullaan kevytraidesilmukka, jonka liikennöinti perustuu kysyntään. Yhteydet myös Sipoon sisällä! - Joukkoliikenteen kautta pystytään toimintoja keskittämään, ei haulikolla ammuttua rakennetta - Joukkoliikenne ja kevytliikenne muodostavat toimivan matkaketjun vrt. Hyvinkää subventoitua ja linkitettyä - Julkinen liikenne + infra etupainotteisesti - Katettavat pyörätiet, pyöräilyn turvalliset laatureitit - Kävelyteiden eheä verkko

Palvelut, tuotanto - Tulevaisuudessa(kin) hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä. Tryggad vård! - Tarvitaan hyvät palvelut, joita kasvava asukasmäärä tukee - Lähipalvelut, lähileipomot, lähiruokaa ympäri vuoden, små butiker och saluhall (kauppakeskukset näivettävät lähipalvelut) - Sipoon peruna, kala, salaatti, kasvikset lähitori kannattavaksi! - Saaristolaistori ja kauppalaivat. Paikka alkutuottajille! - Palveluiden ja työaikojen porrastus, etätyöt - Tulevaisuuden kauppakeskus? - Ei vain palveluita, myös tuotantoa ja työpaikkoja, ei nukkumalähiö - Kivijalkakaupat - Pieniä kouluja pienille ja isoja isoille, innovatiivisia kouluja! - Lähituotettuja käsitöitä

Elämäntapa - Moniarvoinen, monimuotoinen, monikulttuurinen, eri yhteiskuntaluokkia. Monipuolisuus on vahvuus! - Sibbesborg kaikenikäisille. Myös vanhukset voivat elää turvallisesti - Vanhuksille kohtauspaikkoja, esteettömyys! - Laadukas elämä, onnelliset kaupungit SLOW city - Viherpeukalot - Metsiä ja hirvijahtia! - Elämä on juhlaa lähituotetun viinin kanssa! - Meren läheisyys, uimaranta

Energiaratkaisut, päästöt - Hiilineutraali tulevaisuus, uusiutuvat energiat - Puurakentamisen hiilinielut - Puhdas energia, tuuli- ja aaltovoima

2-3 x 1 x Tulevaisuuden Sipoo työpajan tulosten mukaan

Kyselyn tulokset: Nykyhetken vahvuudet - Luonto: vireä saaristo, kauneus ja voima, maalaismaisema, luonto- ja retkeilymahdollisuudet, rauha ja tila, möjlighet till rekreation i naturen - Omaleimainen haja-asutus, vanha uniikki ja upea rakennuskanta osa Sipoon historiallista identiteettiä, historian taju ja perinteiden kunnioittaminen - Asumisen väljyys, pienrakentaminen - Rauhallisuus ja turvallisuus - Monipuoliset harrastusmahdollisuudet eri ikäisille, ratsastus - Lapsilähtöisyys - Joukkoliikenne, toimivat liikenneyhteydet Helsinkiin - Palvelut, oman kylän tuotteita saatavilla - Erityinen kunta

Nykyhetken vahvuudet Asukaskyselyn mukaan 10 x valittu kuva 5-7 x valitut kuvat

Kyselyn tulokset: tulevaisuuden Sibbesborgin vahvuuksia - Luonto: alueelle tulisi perustaa laajoja ja yhtenäisiä suojelu- ja virkistysalueita, många äppelträd, viherinfra - Liikenne: kevyt ja tehokas julkinen liikenne, raideliikenne Helsinkiin - Vanhan ajan yhteisöllisyys, turvallinen vanhuus, yhteistyössä on voimaa; - Lähiruoka, torit, hallit ja ravintolat - Ekologisk byggande i nära anknytning till kulturarvet. Ekologinen maalaiskaupunki, jossa vireä kulttuurielämä, ekorakentaminen - Luovuus, taide - Vesi, uiminen; kaikilla on mahdollisuus olla lähellä vettä

Tulevaisuuden Sipoo/ Sibbesborg asukaskyselyn mukaan 7 x valitut kuvat 5 x valitut kuvat

VISIO Sibbesborgin vision rakennusaineita asukas- ja toimijatyöpajan, sekä asukaskyselyn pohjalta: Monipuoliset lähipalvelut ja ruoka Pientä ja inhimillistä, pienimittakaavaista rakennetta Omaleimainen haja-asutus Merellistä luontoa ja saaristoa kaikille Puusta tehtyä Luonnonläheisyys Yhteisöllisyys Juhlia ja lapsia Moniarvoisuus Elävä kieli ja kulttuuri Päästöttömyys, puhdas energia Pyöräily, kävely, julkinen (raide-)liikenne Onnellinen, laadukas elämä Perinteet kunniaan Vanha uniikki ja upea rakennuskanta Tilaa elää ja harrastaa Maalaismaisema, rauha ja tila Lapsilähtöisyys Kunnioita ihmistä, paikkaa ja kulttuuria!

ALUEESEEN LIITTYVIÄ TILASTO-OTTEITA

Kilpailualueen tilastoalueiden ikäjakauma 85-100 75-84 65-74 40-64 19-39 7-18 0-6 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Kilpailualue on hieman tilastoalueita (kuva oik.) pienempi. Asukasluku tilastoalueilla vuonna 2009 oli 3 684, josta suurin osa (2911) asuu Söderkullan / Eriksnäsin alueilla. Sipoon kunta

Sipoo osana Helsingin seutua YHDYSKUNTARAKENNE Asukastiheys Helsingin seudulla Asukastiheys 250 m ruudussa as/ha 31.12.2008 Taajamat ja kylämäisen asutuksen alueet Taajama Kylämäinen asutus (40 + as.) Kylämäinen asutus (20-30 as) Lähde: Helsingin seudun toimintaympäristöselvitys 31.5.2010, Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys

Sipoo osana Helsingin seutua ASUMINEN Asuntokanta talotyypin mukaan kehyskunnissa kunnittain vuoden 2008 lopussa Erillispientalot Rivitalot Kerrostalot Muut rakennukset Lähde: Helsingin seudun toimintaympäristöselvitys 31.5.2010, Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys

Sipoo osana Helsingin seutua ASUMINEN Asunnot rakentamisvuoden mukaan kehyskunnissa kunnittain 31.12.2008 Lähde: Helsingin seudun toimintaympäristöselvitys 31.5.2010, Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys

Sipoo osana Helsingin seutua ASUMINEN Eri hallintaperusteisten asuntojen osuudet kaikista asunnoista kehyskunnissa kunnittain 31.12.2008 Omistusasunto Asumisoikeusasunto Vuokra-asunto Muu, tuntematon Lähde: Helsingin seudun toimintaympäristöselvitys 31.5.2010, Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys

Sipoo osana Helsingin seutua ENERGIA JA YMPÄRISTÖ Helsingin seudun kuntien rakennusten lämmitystapajakauma suhteessa rakennuskannan kerrosalaan vuonna 2009 Kaukolämpö Öljy, kaasu Sähkö Muu, tuntematon Lähde: Helsingin seudun toimintaympäristöselvitys 31.5.2010, Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys

Sipoo osana Helsingin seutua TYÖ Työpaikkaomavaraisuus Helsingin seudun kunnissa vuonna 2007 Työpaikkamäärän muutos Helsingin seudulla vuosina 2002 2007 Työssäkäyntialueen laajentuminen Pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 1995 2009 työvoimatutkimuksen mukaan Lähde: Helsingin seudun toimintaympäristöselvitys 31.5.2010, Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys

Sipoo osana Helsingin seutua LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Autonomistus, ei sisällä työsuhdeautoja Helsingin seudun kuntien matkojen kulkutapajakauma vuonna 2008 2 tai us. Auton asuntokunnat tilastoalueittain 31.12.2007, indeksi (Suomi = 100) Henkilöauto Joukkoliikenne Jalankulku Pyöräily Muu Lähde: Helsingin seudun toimintaympäristöselvitys 31.5.2010, Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys