Perusturvalautakunta 22.11.2017 liite nro 8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Perusturva / Sosiaalityö LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2018 ALKAEN
LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoidosta säädetään 1.4.2015 voimaan tulleessa perhehoitolaissa (20.3.2015/ 264). Lastensuojelulain (13.4.2007/417) perusteella perhehoitoa järjestetään joko avohuollon tukitoimenpiteenä tai sijaishuoltona. Perhehoito voi myös olla osa nuoren jälkihuoltoa 21 ikävuoteen saakka. Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lastensuojelulain 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona taikka muulla lapsen tarpeiden mukaisella tavalla. Huostaan otettu lapsi voidaan poikkeuksellisesti ja enintään 6 kuukauden ajaksi sijoittaa myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA KOHDENTAMINEN Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan (perhehoitolaki 1 ). Lastensuojelussa perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä kaupungin lastensuojeluviranomaisen tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito antaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden perhe-elämään, mikä edistää hänen perusturvallisuuttaan sekä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystään. Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua ja tarjoaa lapselle hoitavat ja kestävät ihmissuhteet. Perhehoidon tehtävänä on auttaa lasta palaamaan takaisin syntymäperheeseensä silloin, kun se on mahdollista. PERHEHOITAJA JA PERHEHOITOKOTI Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa perhehoitolaissa tarkoitettua perhehoitoa yksityiskodissaan tai hoidettavan kotona. Perhehoitaja asuu ympärivuorokautisesti hoidossa olevien henkilöiden kanssa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa (perhehoitolaki 6 ) Perhekodin sopivuutta harkittaessa huomioidaan erityisesti seuraavat asiat: o perheen ihmissuhteet o perhehoitajan mahdollisuudet huomioida hoidettavan yksilölliset tarpeet o perhehoitajan valmiudet ja mahdollisuudet toimia yhteistyössä viranomaisten, huollettavan omaisten ja muun läheisverkoston kanssa 2
o perhekodin kaikkien jäsenten valmius hyväksyä lapsi tasavertaiseksi perheen jäseneksi o perhekodin tilat, varustetaso, turvallisuus, terveydelliset olosuhteet ja kodin lähiympäristön sopivuus Ennen perhehoidon aloittamista alle 18-vuotiaan lapsen tai nuoren perhehoitajaksi ryhtyvän henkilön tulee toimittaa nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote Oikeusrekisterikeskukselta. PERHEHOITOKODISSA HOIDETTAVIEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ Perhehoitokodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä. Mikäli hoitajalla on samassa taloudessa asuvia alle kouluikäisiä lapsia tai muita erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativia henkilöitä otetaan heidät huomioon lukumäärää laskettaessa. Hoidettavien määrästä voidaan poiketa jos on kyse hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Hoidettavien lukumäärä on suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen (perhehoitolaki 7 ja 9 ). PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen (liite 2). Sopimuksen allekirjoittavat perhekodin vanhemmat ja perusturvalautakunnan puolesta sijoituksesta vastaava sosiaalityöntekijä. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan (perhehoitolaki 10 ): perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä lapsen kalenterikuukausittaisten käyttörahojen maksamisesta. perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta hoidon arvioidusta kestosta perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista ja tukitoimista perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta perhehoitajalle järjestettävästä hyvinvointi- ja terveystarkastuksesta 3
toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta ja tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista VOIMASSAOLO JA IRTISANOMISAIKA Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kanssa pyritään sopimaan tarvittavista korjauksista. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi (perhehoitolaki 12 ). HOITOPALKKIO Hoitopalkkion määrät 1.1.2018 alkaen ovat seuraavat: perushoitopalkkio 810,00 /kk perushoitopalkkio + 50 % 1215,00 /kk Perusteena korotukselle on pääsääntöisesti Kelan korotettu vammaistuki. Korotus edellyttää asiantuntijalausuntoa ja/tai muuta selvitystä lapsen erityisestä hoidon tarpeesta. Korotus myönnetään aina määräajaksi ja sen myöntäminen käsitellään lastensuojelutiimissä ja esimiehen kanssa. perushoitopalkkio + 100 % 1620,00 /kk Perusteena korotukselle on pääsääntöisesti Kelan ylin vammaistuki. Korotus edellyttää asiantuntijalausuntoa ja/tai muuta selvitystä lapsen erityisestä hoidon tarpeesta. Korotus myönnetään aina määräajaksi ja sen myöntäminen käsitellään lastensuojelutiimissä ja esimiehen kanssa. Erityisistä syistä ja yksilökohtaisesti harkiten voidaan % -korotus määräaikaisesti maksaa tästä poiketen suurempana. lapsen erityisestä tarpeesta johtuva kotihoidon mahdollistaminen perushoitopalkkio 1620,00 /kk Perusteena on ansionmenetyksen korvaaminen sijaisvanhemman jäädessä kotiin lapsen erityisistä tarpeista johtuen. Myönnetään aina määräajaksi. Palkkio tarkistetaan ja arvioidaan asiakassuunnitelman yhteydessä. Myöntäminen käsitellään lastensuojelutiimissä ja esimiehen kanssa. Korotukset perusmaksuun ja myöntämisen edellytykset määräytyvät kuten yllä. 4
Palkkio silloin, kun lapsi käy muualla koulua ja viettää viikonloput ja lomaajat sijaisperheessä. Vastuu sijaislapsesta jatkuu. Ei muutosta maksettuun perushoitopalkkioon. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio Lapsen lyhytaikaisen sijoituksen tai kiireellisen kriisisijoituksen ajalta perushoitopalkkiota voidaan korottaa 50 % kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Mikäli tarve jatkuu (esim. huostaanoton hallinto-oikeuskäsittely kesken) korotuksen mahdollisesta jatkamisesta neuvotellaan erikseen. perushoitopalkkio + 50 % 1215,00 /kk Hoitopalkkiot kattavat sijaisvanhempien ansionmenetykset kokousten ja esim. terapiaan vientien osalta sekä perhehoitajien osallistumisen asiakassuunnitelmakokouksiin ja muihin lapsen asioissa pidettäviin tapaamisiin ja palavereihin. KULUKORVAUS Perhehoitajalain mukaan perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus. Perhehoitaja ei ole sijoitettavaan henkilöön nähden elatusvelvollinen. STM:n määrittelemän kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1.1.2018 lukien xxx,xx perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. (Indeksikorotukset ilmoitetaan edellisen vuoden joulukuussa.) Kulukorvauksen määrä on 1.1.2018 alkaen seuraava: lähtökohtana on vuoden 2017 summat + indeksimuutos xx % (Alla olevat summat korottuvat indeksimuutoksen mukaisesti.) Lapsen ikä 0-11 vuotta 544,20 /kk + lapsilisä 12-16 vuotta 653,05 /kk + lapsilisä 17-18 vuotta 767,97 /kk (ei lapsilisää) Kulukorvaus sisältää: asuminen, ravinto, vaatetus ja hygienia tavanomainen terveydenhuolto kuten poliklinikkamaksut, käsikauppa- ja reseptilääkkeet sekä tavanomaiseen terveydenhuoltoon liittyvät matkat perusharrastaminen ja vapaa-ajantoiminnot, niihin liittyvät matkat ja välineet esim. uinti, hiihtovälineet, luistimet, polkupyörä, kypärä, kansalaisopistojen maksut) paikallisliikenteen kulut ja paikalliset kuljetukset lapsen käyttövarat. Alle 15-vuotiaalle määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan ja 15-vuotiaalle 1/3 elatustuen määrästä. 15- vuotiaan käyttövara vuonna 2017 on 51,83 /kk (Ls laki 55 ) (Summan korotus vuoden 2018 tasolle.) koulunkäyntiin peruskoulussa liittyvät menot, luokkaretket, leirikoulut 5
rippikoulu ja perusleirit lapsen asioissa pidettyjen kokousten ja muiden tapaamisten kulut lapsen lomamatkan vaatimat vakuutukset ja rokotukset, passin hankinta Lapsen sijaisperheen on pidettävä kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta. Kirjaukset lähetetään tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle vuosittain. Kulukorvauksen lisäksi erikseen korvataan: Erityissairaanhoidon kulut, krooniset, pitkäaikaiset sairaudet ja suuret kertaluontoiset kulut, kuten sairaalajaksot, leikkaukset, neurologiset tai psykiatriset arviointi- ja hoitojaksot, joita ei korvata muun lainsäädännön perusteella. Näihin liittyvät matkakulut. Korvaus omaa autoa käytettäessä on 0,2 /km. Em. sairaudenhoitoon liittyvät lääkekulut, mikäli niitä ei korvata muun lainsäädännön perusteella silmälasit lapsen asiakassuunnitelmassa erikseen sovitut lapsen ja hänelle tärkeiden henkilöiden välisestä yhteydenpidosta sijaisperheelle aiheutuvat kulut vertaisryhmät tms. lapsille kohdennetut tukitoimet Lapsen lomanvietosta yhdessä sijaisperheen kanssa tosiasiallisten kulujen mukaisesti (esitettävä kuitit) enintään 220 /vuosi Muista erikseen korvattavista menoista on sovittava lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa Opiskeluun liittyvät kulut Kaikkien alle 18-vuotiaiden opintotuet peritään sosiaalitoimelle. Opintotuen periminen sosiaalitoimelle on nuorille tasapuolinen käytäntö ja se kerryttää sijaishuollossa olevan lapsen itsenäistymisvaroja. Opintotuen periminen tarkoittaa sitä, että sijaishuollossa olevien lasten välttämättömät opiskelukulut kuten oppikirjat, tarvittavat työvaatteet, koulumatkat ym. korvataan tositteiden mukaan. Vihkot, kynät, kumit, kansiot yms. kuuluvat kulukorvaukseen. Opintolainaa ei edellytetä haettavan kattamaan keskiasteen tai lukion suorittamisesta johtuvia opiskelukuluja. Jatko-opintoihin nuoren on tarvittaessa otettava henkilökohtainen opintolaina. Lapsen erityistarpeista aiheutuvat kulut Lapsen erityistarpeiden perusteella voidaan maksaa kulukorvaukseen sisältyvän peruskorvauksen lisäksi 1 tärkeä lapsen kehitystä tukeva erityisharrastus ja tarvittaessa siihen liittyvät kuljetukset (joukkoliikennemaksu tai Kelan kilometrikorvaus). Esimerkiksi musiikkitunnit, urheilu, lisenssimaksut ja harrastuksen vaatima tarvikkeisto, tasokoemaksut, vaadittavat vakuutukset liittyen em. harrastukseen, 6
kilpailumatkojen kohtuulliset matkakulut. Erityisharrastuksesta tai sen aloittamisesta sovitaan asiakassuunnitelmassa. KÄYNNISTÄMISKORVAUS: Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on ollut 1.1.2017 lukien 2922,52 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. (Korjataan vuoden 2018 tasolle, kun indeksikorotus tiedossa.) Käynnistämiskorvauksen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti sijoituksen alkaessa tosiasiallisten käynnistämiskustannuksiin perustuen. Enimmäismäärä 2922,52 voidaan maksaa (Korjataan vuoden 2018 tasolle, kun indeksikorotus tiedossa ) kerralla silloin, kun perhe tekee asuntoon muutostöitä ja/tai joutuu hankkimaan paikkaluvultaan isomman auton perustellusti. Asiasta sovitaan sijoitusneuvottelujen yhteydessä varhaisessa vaiheessa sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen sijoituksen yhteydessä on sovittava tarvittavista hankinnoista ja mahdollisista kodin muutostöistä. Lapsen siirtyessä sijaisperheeseen käynnistämiskorvauksena voidaan maksaa lapsen ikätasoiset perusharrastusvälineet. (esim. polkupyörä, talviliikuntavälineet), ellei lapsella niitä ole. Maksetaan alkuavustuksesta kuitteja vastaan. Lähtökohtaisesti käynnistämiskorvaukseen sisältyvät hankinnat tehdään sijoituksen alkaessa. Tarvittavia lisähankintoja voidaan tehdä erikseen sopien kahden ensimmäisen sijoitusvuoden aikana. Kustannetaan alkuavustuksesta kuitteja tai muuta selvitystä vastaan. Sijoituksen päättyessä alkuavustuksella ja kulukorvauksilla hankitut tarvikkeet ja varustus ovat lapsen omaisuutta. PALKKION JA KULUKORVAUKSEN MAKSAMINEN, KUN LAPSI ON POIS SIJAISPERHEESTÄ Sijoitetun lapsen alle kahden kuukauden yhtäjaksoinen sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä ei vähennä palkkiota, mikäli sijaisvanhemmuus ja sen vastuut säilyvät poissaolon aikana. Poissaolo ei vähennä kulukorvausta mikäli lapsen tosiasialliset kulut poissaolon ajalta hoitaa sijaisperhe. Muussa tapauksessa kulukorvauksen ja hoitopalkkion määrä määritellään tapauskohtaisesti harkiten huomioiden sijaisperheen tosiasiallisen osallistuminen lapsen huolenpitoon, sen kuormittavuus ja kustannukset. Perhehoitajan tulee ilmoittaa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijällevälittömästi palkkioiden ja kulukorvausten maksuperusteisiin vaikuttavat muutokset ja erityisesti lasten poissaolot sijaisperheestä. 7
PERHEHOITAJAN VAPAAN JÄRJESTÄMINEN Perhehoitajalla on oikeus 24 vapaapäivään vuodessa. Vapaata kertyy 2 arkipäivä jokaista kalenterikuukautta kohti (kuukaudessa vähintään 14 päivää perhehoitoa). Perhehoitajan vapaan järjestämiseksi maksetaan rahakorvaus, kun perhe hoitaja järjestää itse lapsen hoidon vapaansa aikana. Normaali kulukorvaus ja palkkio maksetaan vapaan aikana. Vapaan järjestämiseksi perhehoitajalle maksettava korvaus on 618 /vuosi/lapsi, jolloin perhe huolehtii vapaan järjestämisestä aiheutuvista kuluista. Lyhytaikaisessa perhehoidossa korvataan 2 päivää jokaista täyttä hoitokuukautta kohti. Mikäli perhe haluaa kunnan järjestävän lapsen hoidon vapaan aikana, korvausta ei makseta perheelle. Asiasta on ilmoittava sosiaalityöntekijälle 2 kk ennen aiottua vapaata. Mikäli lapsen hoito perhehoitajien vapaan järjestämiseksi toteutetaan kunnan toimesta esim. lapsen sukulaisten tai muiden läheisten luona, kunta huolehtii mahdollisten ruoka ym. kulujen korvaamisesta lomapaikkaan. PERHEHOITAJAN TUKEMINEN Perhehoitajalla on oikeus valmennukseen, työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutukseen osallistumisen ja työnohjauksen käytännön toteutuksesta sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Kunnan on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla perhehoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi. ITSENÄISTYMISVARAT Lastensuojelulaissa (77 ) on säädetty perhehoitoon sijoitetun lapsen/ nuoren itsenäistymisvaroista. Lapsen tai nuoren itsenäistymistä varten on sijoituksessa vastuussa olevan kunnan kalenterikuukausittain varattava lapselle/nuorelle määrä, joka vastaa 40 % hänen tuloistaan, korvauksistaan ja saamisistaan. Määrää laskettaessa ei lapsilisää oteta huomioon. Jollei lapsella tai nuorella ole em. tuloja tai jos ne ovat riittämättömät, nuorta on tuettava sijoituksen päättyessä asumiseen, koulutukseen ja itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. 8
JÄLKIHUOLTO Itsenäistymisvarojen arvioinnissa käytetään lähtökohtana käynnistämiskorvauksen vuotuista enimmäismäärää. Lastensuojelulain mukaisessa sijaishuollossa olevalla lapsella ja nuorella on huostaanoton päättymisen jälkeen oikeus jälkihuoltoon. Jälkihuolto voi jatkua erityisin perustein perhehoitona, jolloin siitä tehdään toimeksiantosopimus. Sijaisperhe voi myös jatkaa nuoren tukiperheenä. Sijoittajan jälkihuoltovelvoite päättyy nuoren täytettyä 21 vuotta. Perusteena perhehoidon jatkumiselle jälkihuoltona voi olla keskeneräinen koulunkäynnin loppuun saattaminen (lukio tai ammattikoulu) tai nuoren erityisen tuen ja hoidon tarve. Hoitopalkkio arvioidaan tapauskohtaisesti perustuen nuoren tosiasialliseen hoidon ja tuen tarpeeseen. Hoitopalkkio on enintään perushoitopalkkio (810,00 /kk vuonna 2018), kun nuori tarvitsee päivittäistä tukea/hoitoa sekä seurantaa. Kulukorvaus määräytyy yli 17-vuotiaan kulukorvauksen (767,97 /kk vuonna 2018, korjaus indeksikorotuksen jälkeen) ja nuoren tulojen (opintoraha, työmarkkinatuki tms.) erotuksena. Mikäli nuori asuu perheessä vain osan aikaa (esim. viikonloput ja koulun lomaajat) hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan tosiasiallisena perheessä olon ajalta. Vuorokauden korvausten määrittelyssä jakajana käytetään 30. Näissä tilanteissa arvioidaan onko kyseessä tukiperheenä toimiminen vai perhehoito. 9
Lastensuojelun yhteystiedot Äänekoskella Äänekosken sosiaalitoimisto Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Puhelinaika sosiaalityöntekijöille ma-pe klo 11.00 12.00 palveluohjaaja 0400 115 651 lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä 040 552 7510 Maarit Kinnunen sosiaalityöntekijä Ulla Nieminen 040 523 0802 sosiaalityöntekijä 040 523 0735 sosiaalityöntekijä Minna Gröhn 0400 115 407 sosiaalityöntekijä Merja Hänninen 040 524 5441 Lastensuojelun perhetyön yksikkö Kalevankatu 7 perhetyön esimies Hillevi Suutala 040 723 8121 10