S isältö 1 Mitä perhehoito on? 4 2 Perhehoitoa - kenelle? 6 3 Toimeksiantosuhteisen perhehoidon järjestäminen 13 4 Perhehoidon toimintaohje 16 5 Perhehoitajien valmennus 17 6 Toimeksiantosopimus 22 7 Hyvän perhehoidon tuki ja yhteistyö 30 8 Perhehoidon valvonta 34 9 Perhehoitaja ja kodin ulkopuolinen työ 36 10 Perhehoitajan sosiaaliturva 37 11 Perhehoitajan verotus 42 12 Vakuutukset perhehoidossa 45 13 Perhehoidossa hoidettavien sosiaalietuuksia ja palveluja 48 14 Muutoksenhaku ja vaikutusmahdollisuudet 52 Toimeksiantosuhteista perhehoitoa ja sen järjestämistä normittavia lakeja 55 Lähteitä 55 Liitteet 56 Mikä auttaa jaksamaan millaista tukea tarvitsen perhehoitajana? -tarkistuslista Mitä tukea voimme sijoittajana tarjota perhehoitajalle? -tarkistuslista Toimeksiantosopimuslomake Tämä on Parasta perhehoitoa perhehoidon tietopaketin uudesta versiosta. Perhehoidon tietopaketti 2016 3
1 Mitä perhehoito on? Perhehoito on kunnan tai kuntayhtymän järjestämää palvelua, josta säädetään perhehoitolaissa (263/2015). Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitoa tekemällä toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. Ammatillista perhehoitoa annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. Ammatillisesta perhehoidosta saa lisätietoa aluehallintovirastoista (www.avi.fi) ja Ammatillisten Perhekotien Liitosta (www.apkl.fi). Tässä tietopaketissa käsitellään perhehoitolain mukaista toimeksiantosuhteista perhehoitoa. Toimeksiantosuhteinen perhehoito on henkilön osa- tai ympärivuorokautista hoivaa tai huolenpitoa perhehoitajan tai hoidettavan kotona. Perhehoidossa oleva henkilö voi olla lapsi, nuori tai aikuinen. Perhehoito voi olla toistaiseksi jatkuvaa tai lyhytaikaista. Puhutaan myös pitkä- ja määräaikaisesta perhehoidosta. Lyhytaikainen perhehoito kestää yleensä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon, lastensuojelun perhehoidossa jopa muutamia kuukaisia. Osavuorokautinen perhehoito voi olla päivä- tai yöaikaista. Lyhytaikaisen ja osavuorokautisen perhehoidon tavoitteena on tukea kotona asumista esimerkiksi omaishoitotilanteessa. Perhehoitoa antaa perhehoitaja. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan usein sijaisvanhemmiksi ja perhettä sijaisperheeksi. Sijaisvanhempi termi ei ole kuitenkaan juridinen termi. Toimeksiantosopimussuhde ei ole työsuhde (Työsopimuslaki 2001) eikä toimeksiantosuhteinen perhehoitaja ole yrittäjä. Perhehoitolaissa säädetään seuraavasti: Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Perhehoitolaki 1, 2 mom. Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. Perhehoitolaki 3 Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhehoitolaki 5 Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökoh- 4 Perhehoidon tietopaketti 2016
taisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen 10 :ssä tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Perhehoitolaki 6, 1-2 mom. Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa tai ammatillisessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 ja 8 :ssä säädetään. Lisäksi erityisestä syystä voidaan 7 ja 8 :ssä säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa poikkeamisen enimmäismäärästä. taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan mukaan luettuina Perhehoitolaki 7 luonteeseen. Perhehoitolaki 9 1 Mitä perhehoito on? Perhehoidon vahvuudet turvallinen ja tavallinen perhe-elämä mahdollisuus kiintymykseen ja pysyvyyteen mahdollisuus läheisiin, usein läpi elämän kestäviin ihmissuhteisiin yksilöllisyys yhteisöllisyys perheen koti kasvu- ja elinympäristönä Perhehoidon tietopaketti 2016 5
2 Perhehoitoa - kenelle? Kunta myöntää perhehoidon oman kodin ulkopuolista hoitoa tarvitsevalle henkilölle hänen palvelutarpeensa arvioinnin perusteella. Perhehoito voi tapahtua myös hoidettavan kotona. Perhehoidossa on lapsia, nuoria, aikuisia ja ikäihmisiä. Perhehoitoa käytetään eniten lastensuojelussa. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista 38 % (6 880 vuonna 2014) oli perhehoidossa. Huostaan otetuista lapsista ja nuorista sukulais- tai läheisperheisiin oli vuonna 2014 sijoitettu 616 lasta ja nuorta (THL, Lastensuojelu 2014). kasvanut tasaisesti 2010-luvulla. Vuonna 2014 jatkuvassa perhehoidossa oli hieman yli 200 ikäihmistä (Sotkanet, THL). Lisäksi kunnille tehdyn kyselyn perusteella lyhytaikaista perhehoitoa käytti vuonna 2013 noin 250 henkilöä, ja määrä kasvaa koko ajan. Mielenterveyskuntoutujia oli perhehoidossa noin 200 henkilöä vuonna 2014. Perhehoitoon sijoitetulla lapsella on aina lastensuojelulakiin perustuen hänen asioistaan Lastensuojelun perhehoito Perhehoidosta tuli sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012 alusta lukien. Lastensuojelulain (417/2007) mukaan lapselle tulee turvata hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa huomioiden tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi, läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet, mahdollisuus saada ymmärtämystä, hellyyttä, valvontaa ja huolenpitoa, turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö, tasavertainen perheenjäsenyys, ruumiillinen ja henkinen koskemattomuus, mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissa, itsenäistyminen ja kasvaminen vastuullisuuteen sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen, lapsen ja nuoren taipumuksia ja toiveita vastaava koulutus sekä taloudellinen tuki harrastuksiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja sitä toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu käsittää ehkäisevän lastensuojelun, lastensuo- Vuonna 2014 eri ikäisiä vammaisia henkilöitä jelutarpeen selvityksen, avohuollon tukitoimet, oli perhehoidossa noin 1300 (Sotkanet, THL). lapsen kiireellisen sijoituksen ja huostaanoton On arvioitavissa, että lyhytaikaista perhehoitoa sekä sijais- ja jälkihuollon. käyttää vastaava määrä vammaisia henkilöitä. Perhehoitoa käytetään sijaishuollon lisäksi Heistä valtaosa on lapsia ja nuoria. lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena voidaan Perhehoidossa olevien ikäihmisten määrä on järjestää myös perhekuntoutusta, jolloin koko perheen sijoittaminen perhehoitoon on mahdollista (Lastensuojelulaki 36 ). Myös jälkihuolto nuoren 21 ikävuoteen saakka voidaan toteuttaa perhehoitona. Huostaan otto jatkuu lastensuojelulain mukaan aina toistaiseksi, joten myös huostaan otetun lapsen perhehoito on aina toistaiseksi jatkuvaa. vastaava sosiaalityöntekijä (Lastensuojelulaki 13 b ). Hänen tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lasta riittävän usein henkilökohtaisesti. Lapsella on oikeus saada tietää muun muassa, miksi hänet on otettu huostaan ja miten hänen asiassaan on toimittu ja aiotaan toimia. Perhehoitoon sijoitetun lapsen huoltajuus Lastensuojelun perhehoidossa sijoitetun lapsen huolto ja holhous säilyvät hänen vanhemmillaan ellei toisin päätetä. Huollon siirto perhehoitajille on 6 Perhehoidon tietopaketti 2016
myös mahdollista. Huollon siirtoa suunniteltaessa perhehoitajan tulee saada kattavasti tietoa sen vaikutuksista ja muutoksista perhehoitajan asemaan ja hänen tulee huolellisesti perehtyä asiaan. Jos oheishuolto uskotaan huostaanotetun lapsen toimeksiantosuhteisena perhehoitajana toimineelle henkilölle, voi sosiaalitoimi tukea perhehoitajaa jatkossakin muun muassa taloudellisesti. Ennen kuin sosiaalitoimi tekee hakemusta käräjäoikeuteen, sen tulee sopia perhehoitajan kanssa tukitoimista, palkkiosta ja korvauksista. (Lastensuojelulaki 46, 2 mom). Oheis- tai sijaishuoltajuuden saatuaan perhehoitaja voi päättää lapsen asioista muiden huoltajien kanssa tai sijaan siten kuin käräjäoikeus määrää. Perhehoitolaissa (16, 3 mom) säädetään lasta hoitavalle henkilölle maksettavasta hoitopalkkiosta ja kustannusten korvauksista, kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty läheisverkoston avulla: Kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty kodin ulkopuolisen sijoituksen sijasta läheisverkoston kartoituksen perusteella huoltajuus- tai oheishuoltajuusmääräyksellä muun kuin biologisen vanhemman luona, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa tämän lain mukainen hoitopalkkio, 17 :n mukainen kulukorvaus ja 18 :n mukainen käynnistämiskorvaus. Edunvalvonta lastensuojelun perhehoidossa Laissa säädetään seuraavasti: Lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos: 1) on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa; ja 2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettuna holhousviranomaisena toimiva maistraatti, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse. Holhousviranomaisena toimiva maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin ovat siitä yksimieliset. Muutoin edunvalvojan määrää tuomioistuin. Edunvalvojan määräämiseen sovelletaan, mitä holhoustoimesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään sijaisen määräämisestä edunvalvojalle Lastensuojelulaki 22 Nuoren jälkihuolto perhehoidossa Nuoren täyttäessä 18 vuotta huostaanotto lakkaa ja sijoittavan kunnan tulee järjestää nuorelle Lastensuojelulain (3, 75, 76 ) mukaista jälkihuoltoa. Oikeus jälkihuoltoon jatkuu siihen saakka, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuolto voidaan toteuttaa myös perhehoitona. Jälkihuolto perustuu nuoren tarpeisiin perustuvaan asiakassuunnitelmaan, johon kirjataan nuoren tarvitseman tuen lisäksi myös hänen vanhempiansa ja perhehoitajien tarvitsema tuki. Päädyttäessä jälkihuollon toteuttamiseen perhehoitona tulee nuoren asiakassuunnitelman lisäksi laatia perhehoitajan kanssa uusi toimeksiantosopimus (Perhehoitolaki 10, 2 mom). Jälkihuoltoikäinen nuori on täysi-ikäinen, joka vastaa omista asioistaan sekä taloudellisista hankinnoistaan sekä menoistaan. Jälkihuoltoikäisen nuoren tulee saada hänen asioistaan vastaavan 2 Perhehoitoa - kenelle? Perhehoidon tietopaketti 2016 7
sosiaalityöntekijän tukea omien virallisten asioiden mm. raha- ja pankkiasiat sekä asevelvollisuuteen liittyvien asioiden hoidossa. Vastuuta em. asioissa ei voida yksipuolisesti siirtää perhehoitajalle. On suositeltavaa, että nuoren jälkihuollon toteutuminen perhehoidossa arvioidaan vähintään kerran vuodessa yhdessä nuoren, nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, perhehoitajan sekä nuoren läheisten kanssa. Perhehoitajan toimeksiantosopimus tulee myös tarkistaa tämän arvioinnin yhteydessä. Perhehoito on mahdollista myös hoidettavan omassa kodissa (Perhehoitolaki 2 ja 3 ) Perhehoidossa olleen nuoren siirtyessä jälkihuoltoon hänen tilanteensa ja tarpeidensa arvioinnin perusteella voidaan arvioida myös jälkihuollon toteuttamista perhehoitona hänen omassa kodissaan. Vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten perhehoito Vammainen lapsi tai nuori voi tarvita perhehoitoa lastensuojelun lisäksi erityishuollollisista syistä. Vammaisuudesta johtuva hoidon kuormittavuus asettaa vanhemmille erityisiä haasteita selvitä arjesta. Lapsi tai nuori saattaa tarvita kokopäiväistä vanhemmuutta ja huolenpitoa, johon vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät anna mahdollisuutta. On myös tilanteita, joissa vanhemmat ovat hoitaneet lastaan omien voimavarojensa mukaan niin kauan, kun ovat jaksaneet, ja kodin ulkopuolinen hoito on tullut ajankohtaiseksi. Näissä tilanteissa erityishuoltona järjestettävä perhehoito tarjoaa mahdollisuuden lapsen hoitoon ja huolenpitoon. Tavoitteena on myös tukea vanhemmuutta ja vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. Erityistä tukea tarvitseville aikuisille perhehoito on yksi vaihtoehto elämisen ja asumisen järjestämiseksi esimerkiksi tilanteissa, joissa vammainen nuori on päättämässä opintonsa, irtautumassa syntymäkodistaan tai asuminen tuetusti ei jostain syystä onnistu. Myös kriisitilanteissa, esimerkiksi kun vanhempi kuolee tai sairastuu vakavasti, voi perhehoito olla vammaiselle henkilölle toimivin ratkaisu. Lyhytaikainen perhehoito tarjoaa lapsille, nuorille ja aikuisille tärkeitä ihmissuhteita ja vahvistavia kokemuksia. Lyhytaikainen perhehoito mahdollistaa myös omaishoitajan tai toisen perhehoitajan vapaan pitämisen. Ikäihmisten perhehoito Perhehoito sopii ikäihmiselle, joka saamistaan tukipalveluista huolimatta ei pärjää enää kotona, mutta ei tarvitse vielä palveluasumista tai laitoshoitoa. Perhehoito on erityisen sopiva hoivamuoto silloin, kun toimintakykyyn vaikuttavat korkean iän mukanaan tuoma hauraus ja turvattomuuden tunne. Lähes kaikilla perhehoidossa olevilla ikäihmisillä on jokin muistiin vaikuttava sairaus. Jatkuvassa perhehoidossa ikäihminen saa tarvitsemansa hoivan ja huolenpidon mahdollisesti vuosien ajan. Lyhytaikainen perhehoito tukee kotona asumista, ja se voi olla ennakkoon sovittua esim. omaishoidon sijaishoitoa tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa. Osavuorokautinen perhehoito on kokemusten mukaan hyvä vaihtoehto esimerkiksi omaishoidon tueksi tilanteissa, joissa ei ole tarvetta tai halukkuutta ymrärivuorokautiselle perhehoidolle. Päiväaikainen perhehoito tukee myös esimerkiksi yksin asuvien ikäihmisten kotona asumista. Se antaa mahdollisuuden päästä 8 Perhehoidon tietopaketti 2016
virkistäytymään ja toisten ihmisten seuraan. Ikäihmisten perhehoidossa korostuvat ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioitus, yksilöllisyyden huomioiminen ja omatoimisuuden tukeminen. Ikäihmisten perhehoidosta saa lisätietoa erillisestä Perhehoitoliiton Ikäihmisten perhehoidon tietopaketista. Mielenterveyskuntoutujien perhehoito Psyykkisesti sairastuneen henkilön asuminen ja tuki voidaan järjestää perhehoidossa. Perhehoidossa on henkilöitä, jotka tarvitsevat psyykkisen sairauden vuoksi vahvaa tukea tai emotionaalista turvaa. Mielenterveyskuntoutujien perhehoidon tavoite on tukea kuntoutumista, parantaa ja säilyttää toimintakykyä. Vuorovaikutustaitojen opettelu tukee henkilön valmiuksia toimia omassa lähiympäristössä ja yhteiskunnassa. Tavoitteena on lisäksi tukea kuntoutujaa löytämään omat voimavaransa sekä ohjata häntä terveiden elämäntapojen, oikean ravitsemuksen ja liikunnan pariin. Mieluisan harrastuksen löytäminen ja ylläpitäminen lisäävät elämänlaatua. Perhekodin yhteisöllisyydellä ja asukkaiden välisillä vertaissuhteilla on kokemusten mukaan kuntoutumiselle suuri merkitys. Edunvalvonta aikuisten perhehoidossa Täysi-ikäiselle, yli 18-vuotiaalle voidaan määrätä edunvalvoja, mikäli henkilö ei itse kykene valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista (Laki holhoustoimesta). Lain tavoitteena on rajoittaa niin vähän kuin mahdollista henkilön omaa vapautta toimia. Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. Edunvalvojana voi toimia edunvalvottavan henkilön sukulainen, ystävä tai muu läheinen, jolla on tehtävään riittävä taito ja kokemus. Edunvalvojana voi toimia myös yleinen edunvalvoja. Edunvalvoja on päämiehensä luottohenkilö, joka puolustaa tämän etuja ja edustaa tätä asioissa, jotka on määrätty edunvalvojan hoidettavaksi. Edunvalvonta rajataan sellaisiin asioihin, joissa henkilön kyky toimia on rajoittunut. Edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä annettava vuositilitykset maistraatille. Edunvalvontavaltuutusta koskevan lain mukaan henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin sairauden tai muun syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Valtuuttaja määrittelee siinä asiat, jotka valtuutus kattaa. Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa. Perhehoidon perustana asiakastai palvelusuunnitelma Perhehoito perustuu perhehoidossa olevan lapsen, nuoren, aikuisen ja ikäihmisen asiakas- tai palvelusuunnitelmaan, johon on kirjattu hänen etunsa mukaiset hoivan ja huolenpidon tarpeet. Perhehoidon lisäksi asiakas- tai palvelusuunnitelmaan tulee kirjata myös muut henkilön tarvitsemat palvelut. Perhehoidossa olevalla henkilöllä voi olla asiakas- tai palvelusuunnitelman lisäksi myös muita 2 Perhehoitoa - kenelle? Perhehoidon tietopaketti 2016 9
hänen hoitoonsa tai kuntoutukseensa liittyviä lakisääteisiä suunnitelmia (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, Sosiaalihuoltolaki 1301/2014). Sijoittavan kunnan tulee varmistaa, että perhehoidossa oleva henkilö saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet riippumatta siitä, onko hän sijoitettuna omaan tai muuhun kuntaan. (Perhehoitolaki 22, 1 mom). Sivulla 12 on esitetty kooste perhehoidossa olevien henkilöiden asiakas- ja palvelusuunntelmista. Toimeksiantosopimuksessa sovittava perhehoitajan tuki pohjautuu hoidettavan asiakas- tai palvelusuunnitelmaan. Lastensuojelun perhehoito Lapsen ja nuoren sijoitus perhehoitoon perustuu asiakassuunnitelmaan (Lastensuojelulaki 30 ). Asiakassuunnitelmaa tulee täydentää tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla, ja se on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan lapsen tai nuoren tarpeet, joiden perusteella määräytyvät perhehoidon tarkoitus ja tavoite sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Myös huostaan otetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan tulee kirjata, miten lapsi voi riittävästi tavata henkilökohtaisesti omaa työntekijäänsä sekä miten lapsen yhteydenpito vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteutetaan. Lastensuojelulain mukainen tavoite perheen jälleen yhdistämisestä tulee huomioida lapsen edun mukaisesti. Jälkihuollossa olevan nuoren asiakassuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen hänelle sekä hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän asiakassuunnitelmassa tekemä arvio palvelun välttämättömyydestä merkitsee kunnalle velvollisuutta palvelun järjestämiseen. Vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten erityishuollollinen perhehoito Vammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille tehdään palvelusuunnitelma (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987). Palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä palvelut, joita henkilö vammansa johdosta tarvitsee. Suunnitelmasta on käytävä riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne henkilön yksilölliseen palveluntarpeeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Osa kehitysvammaisen henkilön tarvitsemista palveluista järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltona. Myös tämä kirjataan palvelusuunnitelmaan. Erityishuoltona järjestettävistä palveluista laaditaan kuitenkin erillinen päätösasiakirja, erityishuolto-ohjelma (Eho). Lisätietoja: keva.fi; verneri.net; THL, vammaispalvelujen käsikirja Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisille tehdään palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman tulee tukea iäkkään henkilön 10 Perhehoidon tietopaketti 2016
palvelujen kokonaisuuden hallintaa, tavoitteellista kuntoutumista ja osallisuutta. Laissa säädetään seuraavasti: Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän kirjattava suunnitelmaan. Palvelusuunnitelma on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu hänen palveluntarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 908/2012, 16, 2-3 mom. Hyvään palvelusuunnitelmaan sisältyy: suunniteltujen palvelujen laatu ja määrä; kunnan järjestämisvastuulla olevista sosiaalipalveluista suunnitelma on toteutettava viranhaltijapäätöksen mukaisesti iäkkään henkilön ja ammattihenkilöiden yhdessä asettamat tavoitteet, joihin palvelujen ja muiden tukitoimien avulla pyritään. selkeät vastuut eri toimijoille, myös iäkkään henkilön oma ja hänen omaistensa ja läheistensä toiminta. suunnitelma ennakoitujen riskien varalle: toimintakyvyn äkillinen heikkeneminen, perhehoitajan sairastuminen tms. kuinka suunnitelman toteutumista seurataan ja tarpeita arvioidaan uudelleen (määrävälein, vähintään puolivuosittain ja aina, kun asiakkaan tilassa tapahtuu olennaisia muutoksia). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013) Mielenterveyskuntoutujien perhehoito Mielenterveyskuntoutujille tehdään palvelusuun- hoitonsa turvaamiseksi. Iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle suunnitelmalla (Laki sosiaalihuollon asiakkaan nitelma, jota täydennetään hoito- ja kuntoutus- määrätyn edunvalvojan kanssa on neuvoteltava asemasta ja oikeuksista 2000, Sosiaalihuoltolaki vaihtoehdoista kokonaisuuden muodostamiseksi. 2014). Suunnitelmien tekemiseen osallistuvat Iäkkään henkilön näkemykset vaihtoehdoista on henkilö itse, hänen hoidostaan ja palveluistaan vastaavat työntekijät sekä henkilön halutessa muita, kuten perhehoidossa olevan läheisiä ja perhehoitaja. 2 Perhehoitoa - kenelle? Perhehoidon tietopaketti 2016 11
Suunnitellen parempaa perhehoitoa Asiakas- ja palvelusuunnitelma perustuvat perhehoitoon sijoitetun lapsen tai aikuisen palvelutarpeen arviointiin. Se on yksityiskohtainen kuvaus hänen yksilöllisestä tilanteestaan, tarvittavista palveluista, järjestämistavasta ja määrästä. Palvelut toteutetaan tehdyn suunnitelman pohjalta. Henkilön asiakas- tai palvelusuunnitelma on pohja perhehoitajan toimeksiantosopimuksessa sovittavalle tuelle. laaditaan ja tarkistetaan yhteistyössä lapsen ja tämän vanhemman/ huoltajan sekä perhehoitajan kanssa sisältää sijais- ja jälkihuollon tarkoituksen ja tavoitteen Lastensuojelun perhehoito ASIAKASSUUNNITELMA tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, kirjataan eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja järjestämisestä määrittelee erityisen tuen ja avun järjestämisen sijaishuollossa olevalle lapselle tai jälkihuollossa olevalle nuorelle sekä heidän hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille määrittelee sosiaalityöntekijän ja lapsen tai nuoren tapaamiset määrittelee yhteydenpidon lapsen ja hänen vanhempiensa ja muiden läheisten henkilöiden kanssa sekä sen, miten tavoite perheen jälleen yhdistämisestä otetaan huomioon Vammaisten henkilöiden, ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoito PALVELUSUUNNITELMA KOONNUT PERHEHOITOLIITTO KUVITUS INA MAJANIEMI laadittava aina sosiaalihuoltoa toteutettaessa yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä mahdollisesti hänen laillisen edustajansa kanssa vammaisen lapsen, nuoren ja aikuisen palvelusuunnitelma on lakisääteinen, mikäli henkilö saa palvelunsa vammaispalvelulain (380/1987) perusteella pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitettavan henkilön osalta perhehoidon lisäksi palvelusuunnitelmaan kirjataan perhehoitoon sijoitettavan henkilön tarvitsemat muut palvelut ja tukimuodot palvelusuunnitelma tulee tarkistaa aina tarpeen mukaan mielenterveyskuntoutujan palvelusuunnitelmaa täydennetään hoito- ja kuntoutussuunnitelmalla Lastensuojelulaki 417/2007, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista 980/2012. 12 Perhehoidon tietopaketti 2016
3 Toimeksiantosuhteisen perhehoidon järjestäminen Toimeksiantosuhteisen perhehoidon järjestämisestä päättää kunta. Kunta tekee päätöksen myös siitä, miten se järjestää perhehoidon ja vastaa perhehoidon laadusta. Sivuilla 14-15 on kuvattu perhehoidon kokonaisprossessi sen järjestämisestä, tuottamisesta ja toteuttamisesta. Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoidon kokonaisuuden itsenäisesti eli rekrytoida, valmentaa, kouluttaa ja järjestää tuen perhehoitajille. Osa kunnista kuuluu alueellisiin perhehoidon tai Perhehoidon järjestämistä varten kunnalla tulee olla perhehoidon toimintaohje (s. 16), joka sisältää kunnan tekemät hallinnolliset päätökset ja suunnitelmat sekä perhehoidon toteuttamisen tavat. Hallinnolliset päätökset ja perhehoidon toimintaohje luovat perustan perhehoidosta tiedottamiselle ja perhehoitajien rekrytoinnille sekä ennakkovalmennuksen ja perhehoidon tukiprosessin järjestämiselle. Perhehoitoon sijoittamisen vaihe perustuu perhehoitoon sijoitettavan henkilön huolellisesti tehtyyn asiakas- tai palvelusuunnitelmaan ja toimeksiantosopimuksen tekemiseen perhehoitajan kanssa. Lisäksi kunta vastaa sijoitettavan henkilön tarvitsemien muiden palvelujen järjestämisestä. Toimeksiantosuhteinen perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hän ole yrittäjä. Kunta ottaa perhehoitajalle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja eläkevakuutuksen (Perhehoitolaki 20 ). Toimeksiantosopimuksen sisältö on kuvattu tarkemmin kappaleessa kuusi (ss. 22-29). Toimeksiantosuhteinen perhehoitaja voi toimia myös toiminimellä. Perhehoitoa määrittää siinäkin tapauksessa perhehoitolaki. Toiminimellä toimiessaan perhehoitajan tulee hakea Patentti- ja rekisterihallitukselta y-tunnus sekä huolehtia itse ennakkoverojensa maksamisesta. Perhehoitajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja eläkevakuutuksen ottaa sijoittava kunta myös toiminimellä toimivalle perhehoitajalle. Toiminimellä toimiva perhehoitaja voi liittyä työttömyyskassaan, jonka kautta muodostuu oikeus ansiosidonnaiseen päi- lastensuojelun yksiköihin, jolloin yksikkö muun värahaan. Ottaessaan toiminimen perhehoitajan muassa rekrytoi ja valmentaa perhehoitajia kuntien tarpeisiin. Kunta tai kuntayhtymä voi myös keinotoimistosta mahdollisuutta starttirahaan ja kannattaa tiedustella paikallisesta työ- ja elin- ostaa perhehoidon kokonaisuudessaan tai osittain investointiavustuksiin. perhehoitoa tuottavilta tahoilta. Hyvä perhehoito toteutuu toimivassa yhteistyössä perhehoitajan, kunnan, perhehoidossa olevan henkilön ja hänen läheistensä kesken. Perhehoitajan ja kunnan työntekijöiden tehtävät, vastuut ja roolit tulee olla kaikille yhteistyön osapuolille selvät. Sijoittaja vastaa ja järjestää perhehoitajan lakisääteisen tuen sekä seuraa ja arvioi perhehoidon toteutumista yhdessä perhehoitajan kanssa. Perhehoidon valvonnasta vastaa kunta (Perhehoitolaki 22 ). Perhehoidon ja toimeksiantosuhteen päättyminen on yksi tärkeä vaihe perhehoidon kokonaisuudessa, joka tulee hoitaa hallitusti ottaen huomioon perhehoidon muoto. Hallittu päättäminen sisältää myös päätöksen perhehoitajan jatkamisesta tehtävässään. 3 Toimeksiantosuhteisen perhehoidon järjesätminen Perhehoidon tietopaketti 2016 13
perhehoidon järjestäminen,tuottaminen & perhehoidon perustan luominen Arvot ja asenteet perhehoitoon sijoittaminen Perhehoitoa tarvitsevan henkilön tarpeiden arviointi ja perhehoitokodin valinta Perhehoidon järjestäminen Perhehoidon toimintaohje Kunnan toimintasuunnitelma ja talousarvio Tiedottaminen Rekrytointi Ennakkovalmennus (6 )* Arvot ja asenteet Perhe ja perhe-elämä nähdään arvona sinällään. Viranhaltijapäätökset perhehoidosta ja muista tarvittavista palveluista Asiakas- ja/tai palvelusuunnitelma Toimeksiantosopimus (10 )* Perhehoito käynnistyy Perhehoidon järjestäminen, perhehoidon toimintaohje Perhehoito sisältyy kunnan palvelustrategiaan. Kunnalla on perhehoidon järjestämistä, tuottamista ja toteuttamista varten toimintaohje. Kunnan toimintasuunnitelma ja talousarvio Perhehoito sisältyy kunnan toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon. Tiedottaminen, rekrytointi ja perhehoitajien ennakkovalmennus Kunnan perhehoidon toimintaohjeessa on määritelty, miten perhehoidosta tiedotetaan, perhehoitajia rekrytoidaan ja ennakkovalmennus järjestetään. Perhehoitoa tarvitsevan henkilön tarpeiden ja perhehoitajan valmiuksien yhteensovittaminen Kunnalla on arviointimenetelmät perhehoitoon sijoitettavan henkilön tarpeiden arviointiin (esim. lastensuojelutarpeen arviointimallit, TOIMI, PSYTO, KETO, RAVA, RAI). Perhehoitajan valmiudet sisältyvät valmennuksen kirjalliseen loppuarviointiin. Perhehoitaja saa sijoitettavasta henkilöstä perhehoidon kannalta välttämättömät tiedot. Viranhaltijapäätökset perhehoidosta ja muista tarvittavista palveluista Sijoittaja- ja sijoituskunta järjestävät yhteistyössä perhehoitoon sijoitetun henkilön tarvitsemat muut palvelut, kuten opetus-, sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiakas- ja/tai palvelusuunnitelma ja toimeksiantosopimus Perhehoito perustuu lastensuojelussa asiakassuunnitelmaan ja muiden perhehoitomuotojen osalta palvelusuunnitelmaan. Sijoittava kunta/kuntayhtymä ja perhehoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen. * Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoito käynnistyy Perhehoito käynnistetään suunnitelmallisesti. LAIT 14 Perhehoidon tietopaketti 2016 ASETUKSET
toteuttaminen LASTEN JA NUORTEN perhehoito SIJAISPERHEESSÄ JA AIKUISTEN PERHEHOITOPERHEESSÄ perhehoito päättyy PERHEHOITAJAN TEHTÄVÄT Hoiva ja huolenpito Yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen Perhesuhteiden tukeminen Pysyvyyden turvaaminen Verkostoyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus (21 )* Perhehoitajan tehtävät ASIAKAS- JA PALVELUSUUNNITELMA TOIMEKSIANTOSOPIMUS Y H T E I S T Y Ö Perhehoitajalla on valmiudet perhehoitajan tehtävään. Perhehoitaja antaa hyvää, perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa perhehoitoa. Perhehoitaja tekee yhteistyötä perhehoidossa olevan henkilön läheisten ja viranomaisten kanssa. Perhehoitaja arvioi ja seuraa perhehoidon toteutumista yhdessä sijoittajan kanssa. Perhehoitaja ilmoittaa perhehoidossa tapahtuneista muutoksista. Sijoittajan tehtävät Sijoittaja järjestää perhehoidossa olevan henkilön tarvitsemat muut palvelut ja tuen. Sijoittaja järjestää perhehoitajan lakisääteisen tuen sekä asiakas- tai palvelusuunnitelmaan perusteella tarvittavan tuen. Sijoittaja seuraa ja arvioi perhehoidon toteutumisen yhdessä perhehoitajan kanssa. Sijoittaja valvoo perhehoidon laatua. Yhteistyö (Yhteydenpito, tapaamisten määrä ja tapa) OHJEISTUKSET SIJOITTAJAN TEHTÄVÄT Perhehoidon kokonaisuudesta vastaaminen Perhehoidossa olevan henkilön muiden palveluiden ja tuen järjestäminen Perhehoitajan lakisääteisen tuen järjestäminen (15 )* Perhehoidon seuranta ja valvonta (22 )* Perhehoidon tietopaketti 2016 Perhehoidon päättäminen hallitusti Perhehoidossa olevan henkilön tilanteen arviointi Toimeksiantosuhteen päättyminen Päätös yhteistyöstä jatkossa Hallittu päättäminen Perhehoito päätetään hallitusti yhteistyössä sijoittajan, perhehoitajan, perhehoidossa olevan henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Kunnalla on toimintamalli perhehoidon ennakoimattomia päättymisiä varten. Perhehoidossa olevan henkilön tilanteen arviointi Sijoitetun tarpeiden, tuen tai palvelujen tarpeen arviointi. Tarvittaessa uusien suunnitelmien tekeminen. Toimeksiantosuhteen päättäminen Toimeksiantosopimus päättyy irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi perusteiden täyttyessä. Irtisanominen ja purkaminen tehdään kirjallisesti. Päätös yhteistyöstä jatkossa Sijoittaja ja perhehoitaja sopivat mahdollisesta yhteistyöstä jatkossa. Perhehoitajan tulee tarvittaessa saada kirjallinen arvio toimimisestaan perhehoitajana. 15
4 Perhehoidon toimintaohje Perhehoidon toimintaohjeessa määritellään miten kunta järjestää, tuottaa ja toteuttaa toimeksiantosuhteisen perhehoidon. Toimintaohje toimii kunnan työntekijöille nuottikirjana, joka tukee ja auttaa perhehoidon kokonaisuuden järjestämiseen liittyvissä asioissa. Se on myös osa perhehoidon laadunvarmistusta. Toimintaohje yhdenmukaistaa toimintakäytäntöjä, lisää suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta sekä turvaa perhehoidon jatkuvuutta. Toimintaohje on myös uuden työntekijän yksi olennainen perhehoitoon sijoitetun asema perehdytyksen väline. Perhehoitaja saa toimin- Perhehoitajan tehtävää suunnittelevan on hyvä saada kunnan perhehoidon toimintaohje jo valmennuksen aikana. Toimintaohje on hyvä päivittää vähintään kahden vuoden välein tai tarvittaessa. Hoitopalkkioiden, kulukorvausten ja käynnistämiskorvauksen osalta päivitys tulee tehdä vuosittain lakisääteisten indeksikorotusten takia. perhehoitajan tuki taloudellinen tuki: hoitopalkkiot ja kustannusten korvaukset ennakkovalmennus, koulutus ja työnohjaus yhteistyö perhehoitajan ja perhehoidon vastuutyöntekijän kesken vertaistuki, mentorointi arjen apu ja käytännön tuki perhehoitajan vapaa ja sijaishoidon järjestäminen taohjeesta kattavasti tietoa siitä, miten kunta Toimintaohjeessa on tärkeää avata yksityiskohtaisesti, mitä peruskulukorvaukseen sisältyy hoitaa perhehoidon kokonaisuuden. Olennaisinta perhehoitajan kannalta on perhehoitajan tuen ja mitä perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista aiheutuvia erityisiä kustannuksia huolellinen kuvaus sekä lakisääteisen tuen että perhehoitajan ja kunnan yhteistyön kannalta. korvataan. Toimintaohjeen lisäksi on hyvä, että kunnalla on myös esimerkiksi käsikirja tai ohjeistus, jossa annetaan tarkempia ohjeita käytännön tilanteita varten. Malleja perhehoidon toimintaohjeista löytyy perhehoitoa järjestävien toimijoiden nettisivuilta. Kunnan perhehoidon toimintaohjeen sisältö: perhehoitolaki ja muu perhehoitoa normittava lainsäädäntö perhehoidon eri muodot sekä niiden tarkoitus ja tavoite perhehoidon prosessi: perhehoidon järjestäminen, tuottaminen ja toteuttaminen kunnan tehtävät ja vastuut perhehoitajan tehtävät ja vastuut perhehoitajan asema perhehoidon toimeksiantosopimus ja siinä sovittavat asiat 16 Perhehoidon tietopaketti 2016
5 Perhehoitajien valmennus Perhehoitajaksi voi ryhtyä henkilö, joka on saanut tehtävän edellyttämän ennakkovalmennuksen ja jolla on tehtävän edellyttämät valmiudet (katso ss. 18-20). Perhehoitajaksi voi ryhtyä parisuhteessa tai yksin elävä henkilö. Perheessä voi olla myös omia, kotona asuvia lapsia. Perhehoitolain (6 ) mukaan ennakkovalmennus tulee suorittaa ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen Ennakkovalmennuksen järjestämisestä vastaa kunta tai kuntayhtymä. Valmennuksen tulee olla riittävän pitkä ja prosessinomainen ja sen tulee sisältää perhehoitajan asemaa, velvollisuuksia ja lainsäädäntöä koskeva osuus. Lastensuojelun perhehoidon valmennuksessa tulee huomioida myös sijoitettavien lasten ja nuorten erityisryhmät. Ennakkovalmennus sisältää yhteisen kirjallisen arvioinnin perhehoitajalta edellytettävistä valmiuksista. Lastensuojelun perhehoito Lasten perhehoidosta kiinnostuneen kannattaa tutustua www.sijaisvanhemmaksi.fi-sivustoon. Sivustolta löytyy kattavasti tietoa perhehoidon lisäksi lastensuojelusta, perhehoitajien rekrytoinnista sekä ennakkovalmennusta ja perhehoitoa järjestävien tahojen yhteystietoja. Sijaisperheiksi toivotaan yhä enemmän lasten ja nuorten sukulais- tai muita läheisperheitä. Perhehoitajien valmennuskursseja järjestävät kaupungit, alueelliset sijaishuollon tai perhehoidon yksiköt, järjestöt sekä yksityiset perhehoitopalveluiden tuottajat. Ensisijaisesti eri tahot valmentavat perhehoitajia omaan perhehoitoperhereserviinsä, mikä tarkoittaa sitä, että perhe on valmentavan tahon käytössä vähintään tietyn, yhdessä sovitun määräajan, yleisimmin 1 2 vuotta. PRIDE-valmennus alkamisesta. Riippumatta perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneen henkilön koulutuksesta tai Jokainen lapsi tai nuori, joka sijoitetaan perheeseen, ansaitsee hyvin valmennetun perheen! työkokemuksesta tulee hänen suorittaa ennakkovalmennus. Valmennus on henkilökohtaisena Tavoitteena on, että lapsi saa sijoituksen aikana prosessina oleellisen tärkeä osa perhehoitajan tarvitsemaansa hoivaa sekä pysyvyyttä ja jatkuvuutta elämäänsä. Sijais- tai tehtävään valmentautumista. adoptiovanhemmuutta harkitsevan tulee saada ennakkoon riittävästi tietoa sekä mahdollisuus rauhassa harkita päätöstään. PRIDE-ennakkovalmennuksen aikana omia tietojaan voi lisätä ja samalla yhdessä kouluttajien kanssa arvioida omia valmiuksiaan ryhtyä sijaistai adoptiovanhemmaksi. PRIDE-perhehoidon kokonaisuuden kehittämisohjelma on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1995 alkaen. Ennakkovalmennus on yksi osa PRIDE-ohjelmaa. Ennen valmennuksen aloittamista perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneiden henkilöiden kotiin tehdään kotikäynti, pyydetään kotikunnalta lausunto ja selvitetään ehdottomat esteet. Ehdottomaksi esteeksi valmennukseen osallistumiselle voivat tulla terveydentilaan liittyvät seikat tai rikostausta tai jokin muu perhetilanteeseen tai henkilön toimintakykyyn vakavasti vaikuttava tekijä. Valmennusprosessi PRIDE-valmennus on prosessi, joka koostuu yhdeksästä ryhmätapaamisesta ja niihin liittyvistä 5 Perhehoitajien valmennus Perhehoidon tietopaketti 2016 17
kotitehtävistä sekä perhekohtaisista tapaamisista. Erilaisten harjoitusten avulla eläydytään omiin, lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sijoituksen eri vaiheissa. Kotitehtävien tavoite on muun muassa tutkia omien lapsuudenkokemusten vaikutusta valmiuksiin kohdata sijoitettu lapsi yksilöllisine tarpeineen ja kokemuksineen. Valmennuskurssin aikana osallistujat saavat tietoa niistä valmiuksista, joita sijais- tai adoptiovanhemmat tarvitsevat ja samalla arvioivat omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan. Valmennuksen aikana perhe ja kouluttajat myös yhdessä arvioivat perheen valmiuksia sijasi tai adoptiovanhemmaksi. Valmennusprosessin päättyessä, loppukeskustelun pohjalta, tehdään kirjallinen loppuarviointi. Loppuarviointi sisältää prosessin aikana esiin tulleet havainnot perheen vahvuuksista ja muutostarpeista sijais- tai adoptiovanhemmaksi. Loppuarviointiin kirjataan myös perustelut, mikäli perhettä ei voida hyväksyä sijaisperheeksi. PRIDE-valmennuksessa kouluttajina toimivat aina lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja sijaistai adoptiovanhempi yhdessä. Näin yhdistyvät Sijaisvanhemmaksi ryhtyvältä edellytettävät valmiudet: Suojella ja hoivata lasta. Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä. Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen. Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa. ammatillinen tieto ja omakohtainen käytännön kokemus. Ryhmätapaamisten teemat: 1. Lapsen oikeus perheeseen perheen oikeus valmennukseen 2. Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tiimiin 3. Lapsen tarve kiintymykseen 4. Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä 5. Lapsen oikeus perhesuhteisiin 6. Lapsen oikeus hoivaan, huolenpitoon ja turvallisiin rajoihin 7. Tietoa ja kokemuksia perhehoidosta ja adoptiosta 8. Muutokseen valmistautuminen 9. Perhehoitajan asema Lisätietoja: www.pesapuu.fi Lisämateriaalia ja koulutuksia monimuotoistuvan lastensuojelun perhehoidon tarpeisiin PRIDE-valmennukseen on kehitetty lisämateriaalia ja niihin liittyvää koulutusta PRIDE-kouluttajille. PRIDE-ohjelman mukaiseen perhehoidon kehittämisen kokonaisuuteen liittyen on täydennyskoulutusta sekä sosiaalityöntekijöille että sijaisperheille. Sukulais- ja läheisperheiden valmennus Sukulais- ja läheissijaisperheiden perhekohtaiseen valmennukseen ja arviointiin on olemassa PRIDE-valmennuksen periaatteisiin pohjautuva työskentelymalli. Materiaalina Sosiaalityöntekijän käsikirja ja Opas sukulaissijaisvanhemmuutta harkitseville. Koulutusta sosiaalityöntekijöille järjestää ja materiaalia myy Pesäpuu ry. 18 Perhehoidon tietopaketti 2016
Monikulttuurisuus lastensuojelun perhehoidossa Lisämateriaali PRIDE-valmennuksen kouluttajan oppaaseen sekä osallistujan opas. Materiaalia myy Pesäpuu ry. Lyhytaikainen perhehoito Lisämateriaali PRIDE-valmennuksen kouluttajan oppaaseen sekä osallistujan opas (PRIDE-kirja). Lisäkoulutuksen PRIDE-kouluttajille järjestää Pelastakaa Lapset ry. Koulutus sisältää kouluttajaoppaan lisämateriaalin. Osallistujan opasta myy Pesäpuu ry. Nuorten perhehoito Lisämateriaali PRIDE-valmennukseen ja siihen liittyvä koulutus. Lisämateriaalia myy ja koulutusta järjestää Pesäpuu ry. Kehitysvammaisten lasten perhehoito Lisäkoulutuksen PRIDE-kouluttajille järjestää Perhehoitoliitto ry. Koulutus sisältää kouluttajaoppaan ja valmennuskansion. Perhehoitajien valmennus KeVa-perhehoidossa KeVa -perhehoidon ennakkovalmennus tarjoaa tietoa kehitysvammaisten, vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten perhehoidosta sekä välittää kokemuksia perhehoitajana toimimisesta. Perhehoito sisältää sekä käytännöllisiä että arvoihin ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä, joita on tärkeää pohtia ennen perhehoitajaksi ryhtymistä. Ihmisten välinen kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat perhehoidon perusta niin perhekodin arjessa kuin perhehoitoon liittyvässä kumppanuudessa ja yhteistyössä. KeVa-perhehoitajalta edellytettävät valmiudet: Tukea hyvän elämän toteutumista. Tukea kehitystä ja toimintakykyä voimavaralähtöisesti. Tukea perhesuhteita ja yhteydenpitoa muihin läheisiin. Tehdä yhteistyötä. Sitoutua perhehoitajan tehtävään. Valmennuksessa pohditaan, miten tukea perhehoidossa olevaa vammaista lasta, nuorta ja aikuista sekä mitä perhehoidon aloittaminen merkitsee hänelle, hänen läheisilleen sekä perhehoitoperheelle. Valmennuksessa käsitellään myös, mitä perhekodin tiloilta edellytetään. Valmennuksen tarkoituksena on varmistua perhehoitajalta edellytettävistä valmiuksista, jotka valmennuksen päätyttyä arvioidaan ja kirjataan. KeVa-perhehoidon valmennus on prosessi, joka sisältää seitsemän ryhmätapaamista sekä kaksi tapaamista valmennukseen osallistuvien kotona. Valmennus perustuu perhehoitajan tehtäviin ja niissä tarvittaviin valmiuksiin. Valmennuksessa opitaan tunnistamaan ja arvioimaan omia kykyjä, halukkuutta ja omaa elämäntilannetta perhehoitajan tehtävään ryhtymisen näkökulmasta. Valmennustapaamisten sisältö: 1. Tietoa perhehoidosta 2. Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta 3. Lapsen, nuoren ja aikuisen tukeminen 4. Minä ja vammainen ihminen 5. Lapsi, nuori ja aikuinen sekä perheet muutoksessa 6. Kokemuksia perhehoidosta 7. Perhehoitajan asema 5 Perhehoitajien valmennus Perhehoidon tietopaketti 2016 19
KeVa-perhehoitajien valmennuskursseja järjestävät kunnat, kuntayhtymät, perhehoidon yksiköt, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Rinnekoti-säätiö ja muut perhehoitoa järjestävät tahot. Perhehoitoliitto ry järjestää valmennusryhmien vetäjille koulutuksen sekä vastaa valmennusmateriaalista. Lisätietoja: www.perhehoitoliitto.fi Ikäihmisiä hoitavien perhehoitajien valmennus Ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennus otettiin käyttöön vuonna 2011. Valmennus on prosessi, joka sisältää seitsemän ryhmätapaamista sekä kaksi tapaamista valmennukseen osallistuvien kotona. Valmennus perustuu ikäihmisten perhehoitajan tehtäviin ja niissä tarvittaviin valmiuksiin. Valmennuksen tarkoituksena on varmistua perhehoitajaksi ryhtyvän valmiuksista. Valmennuksessa käsitellään ikäihmisille tarkoitetun perhekodin tiloilta edellytettäviä vaatimuksia. Myös yhteistyö muun muassa kotisairaanhoidon ja omaisten kanssa on keskeinen valmennuksen teema. Valmennuksessa opitaan tunnistamaan omia kykyjä, halukkuutta ja omaa elämäntilannetta perhehoitajan tehtävään ryhtymisen sekä edellytettävien valmiuksien näkökulmasta. Ikäihmisten perhehoitajalta edellytettävät valmiudet: Pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista. Auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Mahdollistaa ja tukea ikäihmisen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa. Tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa. Sitoutua perhehoitajan tehtävään. Ikäihmisten perhehoitajien valmennusryhmiä järjestävät kunnat, kuntayhtymät, perhehoidon yksiköt sekä muut perhehoitoa järjestävät tahot sekä oppilaitokset. Perhehoitoliitto ry järjestää valmennusryhmien vetäjien koulutuksen sekä vastaa osallistujien valmennusmateriaalista. Lisätietoja: www.perhehoitoliitto.fi Mielenterveyskuntoutujia hoitavien perhehoitajien valmennus Mielenterveyskuntoutujien perhehoitoa järjestävät tahot käyttävät omia valmennusmenetelmiään. Valmennustapaamisten sisältö: 1. Tietoa perhehoidosta 2. Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta 3. Vanhuus ei tule yksin kivistää ja kolottaa 4. Ikäihmisen hyvä arki 5. Ikäihminen ja perheet muutoksessa 6. Kokemuksia perhehoidosta 7. Perhehoitajan asema 20 Perhehoidon tietopaketti 2016
Hoidettavan kotona toimivan perhehoitajan valmennus Hoidettavan kodissa järjestettävän perhehoidon tarpeen taustalla ovat yleisimmin omaishoitajan sijaisena toimiminen tai muu useimmiten lapsen tai ikäihmisen lyhytkestoinen hoivan ja huolenpidon tarve. Hoidettavan kodissa järjestettävä perhehoito sisältää perhehoitajan kodissa tapahtuvaan perhehoitoon verrattuna erityispiirteitä, joihin on tärkeää tutustua valmennusvaiheessa arvioitaessa vahvuuksia, tarpeita ja halukkuutta ryhtyä tehtävään. Ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden kotona järjestettävää perhehoitoa käsittelevään lisämateriaaliin on koottu asioita, joiden tavoitteena on antaa tietoa ja auttaa ymmärtämään näitä erityispiirteitä sekä tukea valmiuksien arvioinnissa. Ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden perhehoitoa koskevat lisämateriaalit ovat valmiuskansioissa sijaishoitajien (kiertävien perhehoitajien) ennakkovalmennukseen. Valmennus koostuu viidestä tapaamisesta sekä kotitehtävistä, joiden tavoitteena on antaa tietoa ja auttaa ymmärtämään sijaisena toimivan perhehoitajan tehtävän erityispiirteitä sekä tukea valmiuksien arvioinnissa. Ikäihmisten kiertävän perhehoitajan ennakkovalmennus otettiin käyttöön vuonna 2014. Valmennusohjelman kehittämisessä on hyödynnetty vuodesta 2011 asti käytössä ollutta ikäihmisten perhehoidon valmennusta. Perhehoitoliitto ylläpitää ja kehittää ikäihmisten kiertävän perhehoitajan ennakkovalmennusta. Perhehoitajan sijaishoitajan valmennus 5 Perhehoitajien valmennus Perhehoitajan sijaishoitaja, ns. kiertävä perhehoitaja mahdollistaa vakituiselle perhehoitajalle vapaan pitämisen ja esimerkiksi koulutukseen tai vertaistapaamiseen osallistumisen. Kunnat ja eri toimijat järjestävät hyvin eri tavoin sijaishoitajien valmennusta. Perhehoitajan sijaishoitajana toimimiseen liittyy erityispiirteitä, joihin on tärkeää tutustua valmennusvaiheessa arvioitaessa vahvuuksia, tarpeita ja halukkuutta ryhtyä tehtävään. Perhehoitoliitto on tuottanut kouluttaja- ja valmennusmateriaalit ikäihmisten perhehoidon Perhehoidon tietopaketti 2016 21
6 (Perhehoitolaki Toimeksiantosopimus 265/2015) Toimeksiantosopimus on virallinen kahden osapuolen välinen asiakirja, jossa perhehoitaja ja sijoittava kunta sopivat perhehoitoon liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Sopimuksen tekeminen edellyttää aina neuvottelua siinä sovittavista asioista. Toimeksiantosopimus sitoo sen tekijöitä noudattamaan sopimusta. Toimeksiantosopimus tulee tarkistaa tilanteen muuttuessa ja toisen sopijapuolen sitä esittäessä. Sopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti. Myös sen tarkistaminen edellyttää neuvottelua. Toimeksiantosopimus tulee tarkistaa myös asiakas- tai palvelusuunnitelman tarkastuksen yhteydessä. Perhehoitolain mukaisella toimeksiantosopimuksella toimivat sukulais- tai läheissijaisvanhemmat ovat asemansa ja oikeuksiensa puolesta vastaavassa asemassa kuin muut toimeksiantosuhteiset perhehoitajat. Toimeksiantosopimuksessa tulee välttää tulkinnanvaraisia ilmauksia kuten tarvittaessa, tarpeen mukaan tai voidaan. Ne jättävät helposti avoimeksi muun muassa sen, miten ja kuka tilanteen ja tarpeet arvioi. Tärkeää tietää Perhehoitajan status määräytyy toimeksiantosopimuksen myötä. Toimeksiantosuhde ei ole työsuhde. Perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan (Työsopimuslaki 2001). Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (2003). Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään työtapaturma- ja ammattitautilaissa (2015). Toimeksiantosopimuksen tekeminen Toimeksiantosopimus tehdään ennen sijoittamista. Sen tekemistä normittaa perhehoitolaki ja ohjaa perhehoidon toimintaohje sekä perhehoitoon tulevan henkilön asiakas- tai palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimuksen tekemisen yhteydessä perhehoitajalle tulee selvittää perhehoitajan tehtävään liittyvät vakuutukset ja niihin liittyvät vastuut (luku 12). Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia (Perhehoitolaki 10 ) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta hoidon arvioidusta kestosta perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken 22 Perhehoidon tietopaketti 2016