Päätös Etelä-Suomi Nro 81/2017/1 Dnro ESAVI/3009/2017 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2017 ASIA Rakeistetun nikkelikuonan hyödyntämistä koskeva koetoimintailmoitus, Harjavalta ILMOITUKSEN TEKIJÄ Boliden Harjavalta Oy Teollisuuskatu 1 29200 HARJAVALTA Y-tunnus: 1591739-9 LAITOKSEN SIJAINTI Boliden Harjavalta Oy:n Harjavallan tehtaiden käyntiosoite on Teollisuuskatu 1, 29200 Harjavalta. Yrityksen toimialatunnus on 24440. Tehtaat ja kaatopaikat sijaitsevat Harjavallan kaupungin keskustan luoteispuolella Torttilan suurteollisuusalueella seuraavilla yhtiön omistamilla kiinteistöillä: - Tehdasalue r:no 79-203-51-43 - Lammaisten kaatopaikat r:no 79-204-8-5 - Ratalan kaatopaikat r:no 79-204-7-2 - Torttilan kaatopaikka r:no 79-204-7-6 - Sievarin kaatopaikka r:no 79-205-16-1 Ilmoitus koskee Ratalan kaatopaikalle rakennettavaa tietä. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 13.3.2017. ILMOITUKSEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentti. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 (12) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 34 1 momentti ja 119. Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1 1 momentti. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Lainvoimaiset ympäristöluvat ja päätökset Kupari- ja nikkelituotanto, sekä rikkihappotehtaat Tarkkailu Käyttö- ja kuormitustarkkailu Orsi- ja pohjavesien tarkkailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston Boliden Harjavalta Oy:lle 10.12.2014 antama ympäristölupa (nro 239/2014/1, dnro ESAVI/147/04.08/2011) koskien Harjavallan kupari- ja nikkelisulaton, kuparituotannon, rikkihappotehtaan sekä tavanomaisen ja vaarallisen jätteen kaatopaikkojen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista. Vaasan hallinto-oikeuden 5.12.2016 antama päätös (nro 16/0294/2, dnro 00029/15/5104 ja 00032/15/5104), jossa hallinto-oikeus on valitukset muutoin hyläten muuttanut lupamääräyksiä 9, 10, 14 ja 66 ja tarkentanut lupamääräystä 12. Etelä-Suomen aluehallintoviraston Boliden Harjavalta Oy:lle 16.3.2017 antama päätös (nro 62/2017/1, dnro ESAVI/1969/2016) koskien ympäristöluvassa määrättyä selvitystä orsivesien suojapumppausjärjestelmästä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston Boliden Harjavalta Oy:lle 16.3.2017 antama päätös (nro 63/2017/1, dnro ESAVI/1974/2016) koskien ympäristöluvassa määrättyjä selvityksiä tasausallaston käytöstä luopumisesta ja hulevesien hallinnasta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 10.12.2014 antama ympäristölupa (nro 239/2014/1, dnro ESAVI/147/04.08/2011), jonka yhteydessä aluehallintovirasto on hyväksynyt yhtiön Harjavallan tehtaiden käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman ja määrännyt tarkkailun astumaan voimaan muutoksenhausta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeuden 5.12.2016 antama päätös (nro 16/0294/2, dnro 00029/15/5104 ja 00032/15/5104), jossa hallinto-oikeus on valitukset muutoin hyläten muuttanut lupamääräyksiä 9, 10, 14 ja 66 ja tarkentanut lupamääräystä 12. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 29.12.2005 Kemira Oyj:lle, Kemira Growhow Oyj:lle, Boliden Harjavalta Oy:lle, OMG Harjavalta Nickel Oy:lle ja
3 (12) Oy Aga Ab:lle yhdessä antama päätös (nro 115 YLO, dnro LOS-2005-Y-824-17) orsi- ja pohjavesien yhteistarkkailusuunnitelman hyväksymisestä. Vakuutukset Yhtiöllä on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä (sopimusnumero 0292340000). Hallintajärjestelmät Boliden Harjavalta Oy on sitoutunut noudattamaan sertifioitua SFS-EN ISO 9001:2008 (alkuperäinen myöntöpäivä: 3.3.2000) laadunhallintajärjestelmää, SFS-EN ISO 14 001:2004 (alkuperäinen myöntöpäivä 10.9.2001) ympäristöjärjestelmää sekä OHSAS 18 001:2007 (alkuperäinen myöntöpäivä 7.3.2002) terveys- ja turvallisuusjärjestelmää. Boliden Harjavalta Oy käyttää toimintansa jatkuvaan parantamiseen toiminnanohjauksen suorituskykymittaristoa (Balanced Scorecard) ja eurooppalaisen EFQM-mallin (The European Foundation for Quality Management) soveltamiseen perustuvaa itsearviointia. Boliden Harjavalta Oy oli mukana Kauppa- ja teollisuusministeriön (nyk. työ- ja elinkeinoministeriö, TEM) ja teollisuuslaitosten välisessä vapaaehtoisessa energian säästö sopimuksessa 1997 2007 ja on nyt mukana sitä korvaavassa Energiatehokkuussopimuksessa vuosille 2008 2016. Sopimusjärjestelmällä on kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti tarkoitus osaltaan vastata kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Toimintojärjestelmien ohjeistus kattaa tehtaan turvallista käyttöä ja kunnossapitoa koskevat menettelyt: normaalit toiminnot, ylös- ja alasajot, tarkastukset, huollot ja normaalista poikkeavat tilanteet. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijaintipaikka Pohja- ja orsiveden tila Ratalan kaatopaikka sijoittuu Poriin johtavan rautatien ja valtatien 2 väliselle alueelle. Valtatien etelänpuoleinen alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Pohja- ja orsivedet kuuluvat suurtehdasalueen yhtiöiden yhteisen velvoitetarkkailun ja orsivedet suojapumppauksen piiriin voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Tehdasalue sijoittuu Järilänvuoren I-luokan pohjavesialueelle (0207951). Pohjaveden virtaussuunta on pohjavesialueella kaakosta luoteeseen. Harjavallan tehdasalueen kohdalla pohjavedenpinta sijaitsee noin 15 20 metrin syvyydellä maanpinnasta, tasossa +8 +15 m (mpy). Pohjavesi purkautuu Kokemäenjokeen Lammaisten kohdalla.
4 (12) Tehdasalueen ympäristössä sijaitsee kaksi vedenottamoa: Lammaisten ja Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n vedenottamo. Lammaisten vedenottamo asetettiin käyttökieltoon 15.9.1980, koska pohjaveden kadmiumpitoisuus ylittää Sosiaali- ja terveysministeriön hyvälle talousvedelle asettaman laatuvaatimuksen. Vedessä on todettu myös kohonneita nikkelipitoisuuksia. Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n vedenottamo on käytössä. Kohonneita kadmium- ja nikkelipitoisuuksia on havaittu myös teollisuusalueen ja Lammaisen vedenottamon välisellä alueella, mutta ei Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n vedenottamolla. Sulfaattipitoisuudet ovat paikoin ja ajoittain olleet hyvin korkeita. Korkeimpia metallipitoisuuksia on havaittu tehdasalueen pohjavedessä, jossa on myös tavattu hyvin alhaisia ph-arvoja (<2) pohjaveden alimmissa kerroksissa. 1990-luvun lopulla ph on noussut ja metallipitoisuudet ovat selvästi laskeneet. Orsivesien korkeiden pitoisuuksien alue saattaa olla tulosten perusteella laajentunut. Toisaalta näytteenottopisteiden määrä on merkittävästi lisääntynyt, mikä on parantanut arvioiden laatua. Harjavallan tehdasalueella ja sen länsipuolella esiintyy vettä huonosti läpäisevä hienoaineskerros, minkä alueella esiintyy orsivettä. Hienoaineskerroksessa esiintyy paikoittain hiekkaisempia alueita, joissa orsivedellä voi olla yhteys pohjaveteen. Tehdasalueen mahdolliset pohjavesivaikutukset suuntautuvat kuitenkin lähinnä alueen lounaispuoleiseen orsivesialueeseen ja sitä kautta mahdollisesti varsinaiseen pohjaveteen. Orsiveden virtaussuunta on pääasiassa lounaaseen ja paikoitellen etelään sekä länteen. Orsivesi purkautuu pelloille ja kosteikoille sekä edelleen Kurkelanojaan ja Kokemäenjokeen. Nykyisin orsivettä pumpataan jatkuvasti kolmesta kaivosta, mikä vaikuttaa orsiveden pinnankorkeuksiin. Orsiveden pinnan taso laskee tehdasalueelta noin tasosta +30 +34 m (mpy) kaatopaikkojen tasoon noin +25 +29 m (mpy). Vuosikymmeniä jatkunut laaja teollinen toiminta Harjavallassa on vaikuttanut alueen pohjaveden laatuun. Laadunmuutokset ovat kuitenkin pohjaveden virtausolosuhteista johtuen rajoittuneet melko pienelle alueelle teollisuusalueen ja Lammaistenlahden välille. Järilänvuoren pohjavesialueen muissa osissa ja kaikilla käytössä olevilla vedenottamoilla pohjaveden laatu on hyvä. Tuloksissa on nähtävissä metallipitoisuuksien nousua orsi- ja pohjavesissä erityisesti Lammaisten kaatopaikan länsipuolisissa tarkkailupisteissä Tehdasalueen, Torttilan ja Lammaisten kaatopaikoille sijoitettu kuparihienokuona sisältää mineraaliyhdisteitä (lasi, fayaliitti, kuparisulfidit ja kupariarsenidit), jotka voivat alkaa liueta happamissa oloissa. ILMOITUS Yleistä Boliden Harjavallan nikkelisulatolla syntyvä rakeistettu nikkelikuona loppusijoitetaan pääosin Ratalan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Kuonaa seulotaan nykyisin täyttöalueelle I ja II sijoitetulla seulonta-asemalla. Täyttöalueen II täyttyessä ja toiminnan siirtyessä rakennettua täyttöaluetta IIIa ja IIIb kohti seulontakenttä on päätetty siirtää täyttöalueen IIIb pohjarakenteen
5 (12) päälle. Toiminnan muutos edellyttää uuden raskaalle liikenteelle sopivan tien ja kuonan lastauspaikan rakentamisen Ratalaan täyttöalueen IIIa ja IIIb pohjoispuolelle ja III alueen länsipuolelle. Osa tiestä sijoittuu tehdasalueen ulkopuolelle ja osa tiestä täyttöalueiden IIIa ja IIIb ja Serenan alueen väliin tehdasalueelle nykyisen sorapintaisen tien päälle (kuva 1). Uusi tie on suunniteltu täyttämään raskaan liikenteen vaatimukset kantavuuden ja liikennöitävyyden suhteen. Tie rakennetaan koerakenteena hyödyntäen tehdasalueen osalla sijaitsevassa rakenteessa jakavassa ja kantavassa kerroksessa rakeistettua nikkelikuonaa ja osin lentotuhkalla, sementillä ja kalkilla lujitettua rakeistettua nikkelikuonaa. Vertailurakenne toteutetaan tehdasalueen ulkopuoliselle jaksolle normaalina kiviaineksesta tehtävänä tieosuutena. Tie asfaltoidaan kokonaisuudessaan rakentamisen yhteydessä ja tiestä tehdään kantavuusmittaukset rakentamisen aikana. Tiealueelle asennetaan 4 seurantakaivoa, joista rakenteen ympäristövaikutuksia voidaan seurata. Muilta osin rakenteiden toimivuutta seurataan vuosittain tehtävillä silmämääräisillä ja tarvittaessa teknisillä tutkimuksilla mm. epätasaisten painumien ja pinnan rikkoutumisen selvittämiseksi. Hankeen tavoitteena on saada rakeistettua nikkelikuonaa tuotteistettua maanrakennuskäyttöön kokeiltavissa rakenteissa ja niitä vastaavissa kenttärakenteissa. Suunnitelmassa esitetään tierakenteessa hyödynnettäväksi rakeistettua nikkelikuonaa sellaisenaan rakenteen suodatinkerroksessa viidessä koerakenteessa yhteensä 970 m 3 rtr (noin 2 100 tonnia). Lisäksi kuonaa käytetään tuhka-sementtiseoksena ja kahdella sementtilisäyksellä (4 % ja 6 %) viidessä koerakenteessa kantavana kerroksena. Tuhka-sementtiseoksella (20 % tuhkaa ja 4 % sementtiä) stabiloitua kuonaa käytetään 65 m 3 rtr, 6 % sementillä lujitettua kuonaa 95 m 3 rtr ja 4 % sementillä stabiloitua kuonaa 885 m 3 rtr. Yhteensä rakeistettua nikkelikuonaa käytetään kantavaan rakenteeseen noin 2 200 tonnia. Yhteensä hyödynnettävän rakeistetun nikkelikuonan määrä tierakenteessa on noin 4 300 tonnia. Rakeistettu nikkelikuona on teknisen kelpoisuuden selvityksessä todettu routimattomaksi ja kantavuusominaisuuksiltaan riittäväksi, ja sitä on tältä osin mahdollista käyttää korvaamaan normaalisti kerroksessa käytettävää hiekkaa. Ilmoituksen perusteella materiaalien ympäristökelpoisuuksia voidaan verrata ms. MARA-asetuksen hyötykäyttökelpoisuuksiin, vaikka asetus ei koskekaan kuonia. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (Vna 591/2006, muutettu 403/2009) koskee eräiden lento- ja pohjatuhkien ja betonimurskeiden hyödyntämistä eräiden suunnitelman mukaisten rakenteiden toteutuksessa ilmoitusmenettelyllä. Ilmoituksessa arvoja on verrattu tuhkien raja-arvoihin, koska materiaalit ovat koostumukseltaan lähempänä toisiaan kuin rakeistettu nikkelikuona ja betonimurske. Ilmoituksen liitteenä olevien liukoisuustestien tulosten perusteella kuonan liukoiset pitoisuudet alittavat MARA-asetuksen raja-arvon tuhkille päällystetyssä rakenteessa. Liukoinen nikkelipitoisuus ylittää lievästi tuhkille asetetun peitetyn rakenteen raja-arvon, mutta täyttää asetuksessa asetetun päällystetyn materiaalin raja-arvon.
6 (12) Koerakenteiden alle rakennetaan tarkkailupisteet ilmoituksen liitteenä olevan suunnitelmapiirustuksen mukaisesti. Tarkkailupisteet käsittävät rakenteen alle tehtävän 20 m pitkän salaojan ja näytteenottokaivot. Kuva 1: Suunnitellun tiealueen linjaus. Koeluonteinen toiminta koskee yhtiön omistamalle kiinteistölle sijoittuvaa osaa tiealueesta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön on arvioitu aluehallintoviraston 10.12.2014 Boliden Harjavalta Oy:lle antamassa ympäristöluvassa (nro 239/2014/1, dnro ESAVI/147/04.08/2011). Rakenne toteutetaan jätemateriaaleilla suljetulle tehdasalueelle, jonka pintaja pohjavedet ovat jo nykyisellään tarkkailun piirissä. Tarkkailua tehostetaan jätemateriaaleita rakennettavilla osuuksilla erillisellä suotovesien tarkkailulla. Tierakenne tulee muulta liikenteeltä suljettavalle alueelle, joten rakennetta voidaan seurata ja tarvittaessa korjata seurannan perusteella. ASIAN KÄSITTELY Ilmoituksesta tiedottaminen Ilmoituksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 121 :n mukaisesti julkaisemalla ilmoituksen tiedot aluehallintoviraston internet-sivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Asian laatu huomioon ottaen enempi tiedottaminen ei ole ollut tarpeen.
7 (12) Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on lausunut seuraavaa: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on Boliden Harjavalta Oy:lle antamassaan 1.3.2017 päivätyssä lausunnossa todennut Ratalan tiehankkeen yhteydessä suunnitellusta jätteen hyödyntämisestä seuraavaa: ELY-keskus näkee myönteisenä, että rakeistetulle nikkelikuonalle etsitään teknisesti käyttökelpoisia ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Esitetyn suunnitelman tyyppiset kokeilut pitäisi kuitenkin ensisijaisesti toteuttaa pohjavesialueiden ulkopuolella. Rakeistettua nikkelikuonaa on kokeiltu Lammaisten lopetetun kaatopaikan pintarakenteissa, jossa siitä todettiin liukenevan haitta-aineita siinä määrin, että lupaviranominen ei katsonut mahdolliseksi jättää rakennetta pysyväksi. Edellä mainittujen seikkojen perusteella ELY-keskus katsoo, että rakeistetun nikkelikuonan käytöllä suunnitelman mukaisissa koerakenteissa saattaa olla alueen pohjaveden laatua heikentäviä vaikutuksia, joten koerakenteita ei suunnitellussa käyttökohteessa tulisi ilman perusteellisia selvityksiä hyväksyä pysyviksi osiksi tierakenteita. Hakijan tulisi jättää hankkeesta toimivaltaiselle lupaviranomaiselle ympäristönsuojelulain (527/14) 119 :ssä mainittu ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta. Tällöin tosin on kokeilun päätyttyä varauduttava purkamaan kokeilun yhteydessä tehty rakenne, mikäli rakenteessa käytetyistä jätemateriaaleista liukenee haitta-aineita, jotka vaarantavat tai heikentävät alueen pohjaveden tilaa. Pysyvälle ratkaisulle rakeistetun nikkelikuonan jättämiseksi osaksi tierakenteita on haettava lupaviranomaisen ratkaisua, jossa voidaan määrätä rakenteelle pysyviä tarkkailuvelvoitteita. Lisäyksenä ja tarkennuksena edelliseen ELY-keskus esittää, että koetoimintailmoituksen käsittelyssä huomioitaisiin seuraavat asiat: - Koetoiminta sijaitsee Järilänvuoren I-luokan pohjavesialueella ja sen ympäristövaikutukset kohdistuvat orsivesivyöhykkeeseen. Orsiveden pinta koetoiminta-alueella on lähellä maan pintaa. - Suunnitelman mukaisissa koerakenteissa ei ole suojausrakenteita, joilla rakenteen läpi suotautuvat vedet saataisiin kerättyä ja hallitusti johdettua käsittelyyn. - Suunnitelman mukaiseen rakenteen alle sijoitettuun salaojaan ei saada kertymään kaikkea rakenteen läpi suotautuvaa vettä ja näin ollen salaojan keräämästä vedestä tehtävät haitta-ainemääritykset eivät ole riittäviä kuvaamaan koerakenteiden pohjavesivaikutuksia.
8 (12) ELY-keskus katsoo, että suunniteimien mukaiseen koetoimintaan ei tulisi myöntää lupaa. Lupa voidaan myöntää, mikäli pohjarakenteiltaan tiiviin kaatopaikka-alueen ulkopuolelle sijoittuvat jätteitä sisältävät koerakenteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että rakenteen läpi suotautuva vesi saadaan kerättyä kokoon haitta-ainemäärityksiä ja mahdollista käsittelyyn johtamista varten. 2) Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ei ole jättänyt lausuntoa. Hakijan vastine Hakija on toimittanut seuraavan sisältöisen vastineen: Boliden Harjavalta Oy pyrkii löytämän hyödyntämiskohteita nikkelisulatolla muodostuvalle tavanomaiseksi jätteeksi luokitellulle rakeistetulle nikkelikuonalle. Maanrakennushyötykäyttömahdollisuuksien selvittämiseksi Boliden Harjavalta Oy on teettänyt erillisen selvityksen rakeistetun nikkelikuonan käytöstä kerrosrakenteissa, joka on toimitettu alkuperäisen ilmoituksen liitteenä. Selvityksen tekemisen jälkeen Boliden Harjavalta Oy:lle tuli tarve rakentaa Ratalan kaatopaikka-alueelle uusi tie. Tierakenteeseen päätettiin esittää tavanomaisen rakennevaihtoehdon lisäksi vaihtoehtoista rakennetta, jossa rakeistettua nikkelikuonaa hyödynnetään sellaisenaan suodatinkerroksessa ja viidessä koerakenteessa kantavana kerroksena erilaisina seoksina. Hyödynnettävän kuonan määrä on noin 4 300 tonnia. Määrä vastaa alle 2 % vuosittaisesta kuonanmuodostumismäärästä. Boliden Harjavalta Oy haki rakenteeseen hyväksyntää ELY-keskukselta päätöksen (ESAVI/04.08/2011, Nro 239/2014/1, 10.12.2014) määräyksen 22 perusteella. ELY-keskuksen lausunnon mukaan Boliden Harjavalta Oy:n tuli jättää asiasta koetoimintailmoitus lupaviranomaiselle, jonka käsittelyyn tämä vastine liittyy. Boliden Harjavalta Oy:n näkemyksen mukaan esitetyn tierakenteen läpi ei käytännössä suotaudu vettä, joka voisi huuhdella rakenteen alaosan suodatinkerrosta. Tierakenne päällystetään esitetyn suunnitelman mukaisesti asfaltilla ja lisäksi kaikkien jätemateriaaleja sisältävien koerakenteiden yläosa (kantava kerros) stabiloidaan sementillä maabetonia vastaavaksi kerrokseksi, jonka vedenläpäisevyys on hyvin pieni, arvioilta k<1x10-9 m/s. Asfalttipinnoite yhdistettynä kantavan kerroksen stabilointiin on suunniteltu estämään tehokkaasti veden pääsyn rakeistetusta nikkelikuonasta tehtävään suodatinkerrokseen. Suurteollisuusalue sijoittuu Lammaisten kaatopaikka-aluetta lukuun ottamatta pohjavesialueelle tai sen rajalle. Koerakennetien rakentaminen esitettyyn kohteeseen perustuu siihen, että tierakenteelle on tarve ja että se joutuu kohteessa rasitukselle, jonka vaikutuksia tierakenteeseen voidaan seurata.
9 (12) Alueen pohja- ja orsiveden laatua seurataan olemassa olevan näytepisteverkoston kautta säännöllisesti. Rakenteiden alle tullaan asentamaan tarkkailua varten salaoja, johon kerääntyy rakenteen alapuolisen kerroksen mahdollisia suotovesiä. Suotoveden määrää ja laatua voidaan seurata sekä rakeistetusta nikkelikuonasta tehdyistä rakenteista, että vertailurakenteena tehtävästä kiviainesrakenteesta. Jotta rakenteen toimivuutta voitaisiin seurata paremmin, on Boliden Harjavalta Oy valmis jatkamaan rakenteen keskikohtaan asti suunnitellut salaojat tierakenteen poikki, jolloin mahdollinen rakenteesta suotautuva vesi saadaan kerättyä koko tien leveydeltä tarkkailukaivoihin. Jos tarkkailutuloksin on osoitettavissa, että rakenne ei toimi tai siitä liukenee alueen ympäristön pitoisuuksiin nähden runsaasti haitallisia aineita, on Boliden Harjavalta Oy valmis purkamaan rakenteen Ratalan kaatopaikka-alueen käytöstä poistamisen yhteydessä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto on käsitellyt Boliden Harjavalta Oy:n ympäristönsuojelulain 31 :ssä tarkoitetun koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen. Koeluonteinen toiminta on toteutettava ilmoituksen ja seuraavien määräysten mukaisesti. 1. Koeluonteisen tierakenteen tulee rajoittua yhtiön omistamille kiinteistöille 2. Rakenteissa saa käyttää rakeistettua nikkelikuonaa enintään noin 3 400 tonnia. Rakenteissa käytettävien tuhkien tulee olla valtioneuvoston asetuksen (591/2006) tarkoittamia, ja täyttää ko. asetuksen mukaiset vaatimukset. 3. Koeluonteisesta rakenteesta mahdollisesti liukenevia epäpuhtauksia tulee seurata ilmoituksessa ja vastineessa esitetyn tierakenteen poikki rakennettaviin salaojiin suotautuvasta vedestä neljästä tarkkailukaivosta neljä kertaa vuodessa. Näytteistä tulee analysoida seuraavat parametrit: As, Ba, Ca, Cd, Cu, Cr, Fe, Mg, Mn, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, V ja Zn, kloridi, fluoridi, sulfaatti, ph ja sähkönjohtokyky. Mikäli tulokset poikkeavat aiemmista havaintokerroista, tutkimus tulee toistaa välittömästi. Tarkkailua tulee jatkaa tierakenteen koko käytön ajan. 4. Koeluonteisen toiminnan kesto tulee rajoittua korkeintaan 5 vuoden ajaksi, minkä jälkeen yhtiön tulee toimittaa toimivaltaiselle lupaviranomaiselle 6 kk kuluessa tarkkailutulosten perusteella loppuraportti joka sisältää tiedot tierakenteessa käytettyjen materiaalien laadusta (ml. laboratoriotutkimustulokset käytettyjen jätteiden kokonaispitoisuuksista ja haitallisten aineiden liukoisuuksista) ja määristä, yhteenvedon suotovesien laadusta ja haitallisten aineiden pitoisuuksien vaihtelusta, arvion rakenteen muista ympäristövaikutuksista, kokeiluun perustuvan arvion rakeistetun nikkelikuonan soveltuvuudesta tierakenteeseen sekä
10 (12) rakenteen käyttöön liittyvän riskinarvion. Tierakenne tulee poistaa käytöstä ja purkaa välittömästi, mikäli koetoiminnasta aiheutuu merkittäviä päästöjä tai muuta merkittävää haittaa, kuitenkin 8 vuoden kuluessa rakenteen valmistumisesta, ellei ympäristöluvassa asiasta myöhemmin toisin määrätä. Toiminnassa tulee muilta osin noudattaa yhtiön lainvoimaista ympäristölupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 31 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on esim. kokeilla uutta tekniikkaa, raaka-ainetta tai valmistusmenetelmää toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 119 :n mukaan edellä mainitusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle 30 vuorokautta ennen koeluonteisen toiminnan aloittamista. Ympäristönsuojelulain 122 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. Ilmoitetusta toiminnasta ei arvioida aiheutuvan ympäristönsuojelulain 27 :n 2 momentin tarkoittamaa seurausta, kun toiminta sijoitetaan tehdasalueelle. Aluehallintovirasto katsoo, että ilmoituksessa kuvattu koeluonteinen toiminta voidaan toteuttaa ilmoituksen mukaisesti ja tässä päätöksessä annettuja määräyksiä noudattaen. Aluehallintovirasto katsoo, että esitettyjen liukoisuusarvojen perusteella on uskottavaa, että kuona asfaltilla päällystetyssä rakenteessa soveltuu kyseiseen käyttöön tarkkaan valikoiduissa kohteissa, ainakin tilapäiseksi tarkoitetussa rakenteessa. Kuonan käyttäytymistä, kuten mahdollista rapautumista ja siitä aiheutuvaa metallien liukenemista, ei ole mahdollista arvioida kovin lyhytaikaisessa koerakenteessa, minkä vuoksi aluehallintovirasto on katsonut aiheelliseksi hyväksyä useamman vuoden mittaisen koeluonteisen toiminnan. Yhtiön tulee kuitenkin ottaa huomioon, että mikäli rakenteesta liukenee suotoveteen rakasmetalleja pitoisuuksina, joilla voi olla orsiveden laatua heikentäviä vaikutuksia, joita ei ilmoituksen perusteella ole voinut arvioida, tulee rakenne purkaa mahdollisesti jo nopeammassa aikataulussa, jopa välittömästi. Aluehallintovirasto on arvioinut, ettei rakenteesta olisi vaaraa orsiveden laadulle lyhyellä aikavälillä. Koeluonteista toimintaa koskevaa ilmoitusta ei ole tarkoitettu pysyvän rakenteen hyväksymismenettelyksi. Tämänkään vuoksi tällä päätöksellä ei ole hyväksytty rakeistetun nikkelikuonan sijoittamista tierakenteeseen pysyvästi. Lähtökohtana on, että yhtiön tulee rakenne myöhemmin purkaa. Mikäli loppuraportin ja erityisesti siihen
11 (12) sisältyvän riskinarvion perusteella yhtiö katsoo rakenteen olevan pidempiaikaiseen tai pysyvään rakenteeseen hyväksyttävä, asia tulee käsitellä myöhemmin toimivaltaisessa viranomaisessa. Kun toiminnassa muilta osin noudatetaan yhtiön lainvoimaista ympäristölupaa, tässä päätöksessä ei ole tarpeen antaa muita määräyksiä. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Lausunnossa ja vastineessa käytettyä terminologiaa on yhtenäistetty. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 31, 119, 121, 122 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3 470 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista vuonna 2017 annetun asetuksen (1353/2016) mukaan. Asetuksen liitteenä ole-van maksutaulukon mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 3 470 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Hakija Harjavallan kaupunginhallitus Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätös kuulutetaan Harjavallan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu.
12 (12) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. LIITE Valitusosoitus Marja-Terttu Parsama Kari Pirkanniemi Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Marja-Terttu Parsama ja Kari Pirkanniemi. Asian on esitellyt Kari Pirkanniemi.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.5.2017. Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen