Toimitusnumero 2016-533843 1(14) Voimansiirtoalueen lunastus, loppukokous Kohde: Vuokatti-Lahnaslampi 110 kv voimajohto, Kunta: Sotkamo Sivutoimitukset: Rajankäynti: Vaarala 765-401-2-338, Tiealue 765-401-2-393, Takamaa 765-401-2-390, Wiluna 765-401-12-39, Tiealue 765-401-1-332, Eevala 765-402-8-5 ja Kaukola 765-402-8-14 Aika: 29.11.2017 kello 10:00 Paikka: Toimitusinsinööri: Uskotut miehet: Läsnäolijat: Sokos Hotel Vuokatti, kokoustilat, Kidekuja 2, 88610 Vuokatti Juha Kemppainen Kalevi Valtanen ja Veijo Tossavainen Hakija - Seppo Mäkelä, suunnittelupäällikkö, Loiste Sähköverkko Oy - Jani-Pekka Pantti, tuotepäällikkö, Loiste Sähköverkko Oy Muut asianosaiset - 765-402-8-22 Eevala Hannu Karjalainen - 765-401-13-37 Lepikkö 1 Kaisu Lounavaara sekä avustajana Jukka Lounavaara - 765-402-91-2 Väinölä Seppo Kananen omasta puolesta sekä edustaen Aate Johannes Kanasen kuolinpesän osakkaita Muita ei ollut paikalla. 1. Tiedottaminen Kokouksesta on tiedotettu lunastuslain 16 :n mukaisesti 8.11.2017 lähetetyillä kutsukirjeillä hakijalle, kaikille asianosaisille ja Sotkamon kunnalle Maanmittauslaitoksen diaarista ilmenevällä tavalla. Lainkohdat Lunastuslaki 16 Kiinteistönmuodostamislaki 168-170 2. Kokouksen laillisuus Toimitusinsinööri selosti kokouksesta tiedottamisen. Kukaan ei esittänyt muistutuksia tiedottamisen laillisuuden suhteen, lunastustoimikunnan esteellisyyden suhteen tai muutoin toimituksen jatkamisen suhteen. Toimituksesta on tiedotettu laillisesti ja lunastustoimikunta on esteetön. Kokous on laillinen. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 4, 11 Kiinteistönmuodostamisasetus 41 3. Toimituskartta ja selitelmä Hakija on toimittanut toimitusinsinöörille pylväspaikkojen lopulliset koordinaattitiedot ja kuviotiedot. Kartoitustyöt on tehty hakijan toimesta. Toimitusinsinööri esitti laaditun toimituskartan. Asianosaisilla ei ollut huomauttamista. Toimituskartta laaditaan maastomittaukseen (GPS-mittaus ) ja KRK- aineistoon perustuen, mittausluokka 3.
Toimitusnumero 2016-533843 2(14) 4. Rajankäynnit ja maastotyöt Toimitusinsinööri selosti rajamerkkien siirrot rajankäyntityöt, jotka on tehty MML:n toimesta (kartoittaja Sauli Nuutinen) lokakuun lopussa. Pyykin 8 selvittelyssä oli maastossa mukana myös Hannu Karjalainen Eevalan tilalta. Hankeen yhteydessä ei ole todettu hävinneen muita pyykkejä. Rajankäyntien suhteen ei esitetty huomautettavaa. Suoritetaan seuraavat rajankäynnit ja rajamerkkien siirrot aikaisempien toimitusten rajamittojen ja rekisterikartan koordinaattitietojen perusteella: Karttaosalla 3 - Putkipyykki 35 on rakennettu entisen hävinneen pyykin 136 paikalle aikaisempien koordinaattitietojen perusteella tilojen Vaarala 765-401-2-338 ja Tiealue 765-401-2-393 rajalle. - Putkipyykki 91 on rakennettu siirtopyykkinä entisen hävinneen pyykin 114 sijaan, siirtomitta 4,5 m, aikaisempien koordinaattitietojen perusteella tilojen Vaarala 765-401-2-338 ja Takamaa 765-401-2-390 rajalle. - Putkipyykki 39 on rakennettu entisen hävinneen pyykin 116 paikalle aikaisempien koordinaattitietojen perusteella tilojen Takamaa 765-401-2-390 ja Tiealue 765-401-2-393 rajalle. Karttaosalla 6 - Putkipyykki 90 on rakennettu entisen hävinneen pyykin 150 paikalle aikaisempien koordinaattitietojen perusteella tilojen Wiluna 765-401-12-39 ja Tiealue 765-401-1-332 rajalle. Karttaosalla 11 - Putkipyykki 60 on rakennettu entisen hävinneen pyykin 8 paikalle aikaisempia koordinaattitietoja hyödyntäen ja aikaisemman halkomisen (AN:o 159-II-2) rajamittojen avulla, sekä maastosta rajalta 9-8 löytyneen rajaviisarin avulla tilojen Eevala 765-402-8-5 ja Kaukola 765-402-8-14 rajalle. Pyykin rakentaminen rajoja käymättä merkitään rajankäynniksi. Muita rajankäyntejä ei ollut tarpeen tehdä. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 103 5. Lunastuksen kohteen vahvistaminen MML:n lunastuslupa- ja ennakkohaltuunottolupapäätös 20.6.2016 Dnro MML 173/03 04/2016 on lainvoimainen. Valituksia ei ole tullut. Lunastuksen kohde on jätetty lunastuslain 10 :n nojalla lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäväksi. Edellytykset kohteen vahvistamiselle ja lunastuspäätökselle ovat olemassa. Kenelläkään ei ollut huomautettavaa. Käyttöoikeudella lunastettava Vuokatti-Lahnaslampi 110 kv voimajohtoalue vahvistetaan lunastusluvan mukaisesti kuten toimituskartta osoittaa (LunL 21 ). Lunastettavan käyttöoikeuden leveys on maakaapeliosuudella 5 m. Ilmajohtoalueella johtokadun leveys (46 m) käsittää 26 m leveän johtoaukean ja molemmin puolin 10 m leveät reunavyöhykkeet. Ilmajohto sijaitsee vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta vanhan johdon alueella. Hakijalle Loiste Sähköverkko Oy:lle perustetaan lunastusluvasta ilmenevät maanomistajaan kohdistuvat käyttöoikeuden rajoitukset ja lunastajan oikeudet. Käyttöoikeudella lunastettavalla alueella olevat muut erityiset oikeudet jäävät voimaan eikä niitä rajoiteta (LunL 22.2 ). Lainkohdat Lunastuslaki 21, 22
Toimitusnumero 2016-533843 3(14) 6. Käyttöoikeusyksiköt - rekisteröinti Hakijan pyynnöstä Vuokatti-Lahnaslampi 110 kv -voimajohto rekisteröidään uutena käyttöoikeusyksikkönä kiinteistörekisteriin, käyttöoikeusyksikkö 000-2017-K50223. Tästä lunastustoimituksesta tehdään merkitä kaikkien niiden kiinteistöjen kohdalle, joita tämä uusi käyttöoikeus rasittaa. 7. Vanhan johdon käyttöoikeuksien lakkauttaminen Hakija Loiste Sähköverkko Oy on pyytänyt, että aikaisemmin lunastetut käyttöoikeudet vanhan puretun Vuokatti-Lahnaslampi -voimajohdon osalta lakkautetaan kaikilta osin. Mitään korvausvaatimuksia ei ole. Kysyttäessä kenelläkään ei ollut tähän huomauttamista. Lakkautetaan vanhan puretun Vuokatti-Lahnaslampi -voimajohdon osalta aikaisemmin lunastetut käyttöoikeudet- ja käyttöoikeuden rajoitukset kaikilta osin korvauksetta. Poistetaan kiinteistörekisteristä voimajohdon käyttöoikeusyksikkön 000-2006-K22759/1 (osa1) kokonaan ja myös kaikilta kiinteistöiltä, joihin se on kohdistunut. Aikaisempaa maakaapelia koskeva osa 2 jää edelleen voimaan. Samalla poistetaan aikaisemmin 3.10.2014 rekisteröidyssä lunastustoimituksessa 2013-448427 lakkautetun ja puretun ilmajohdon merkinnät pohjoiselta maakaapeliosuudelta 000-2006-K22759/2 siltä osin kuin ne ovat jääneet aikaisemmin poistamatta kiinteistörekisteristä. Lainkohdat Lunastuslaki 72b 8. Korvausten määrääminen Korvausvaatimukset Asianosaisten lausumat ja vaatimukset on kirjattu alkukokouksen pöytäkirjan kohdassa 8. korvausvaatimukset ja vastineet sekä kohdassa 12. Korvauskatselmus maastossa. Muita erillisiä kirjallisia korvausvaatimuksia ei ole esitetty. Lunastajan vastine Lunastaja on antanut vastineensa korvausvaatimuksiin 28.9.2017. Todettiin vastineen sisältö alkukokouksessa. Vastineessa lunastaja otti kantaa Eevalan tilan osalta esitettyihin korvausvaatimuksiin. Katselmukset Maastokatselmus on suoritettu alkukokouksen yhteydessä. Toimitusinsinööri on suorittanut alueella maastokatselmuksia kesällä ja syksyllä 2017. Kohteista on otettu valokuvia, jotka on esitetty alkukokouksessa. Asianosaisten lausumat Hannu Karjalainen, Eevala 8:22, urakoitsija lupasi rakentaa metsäosuudelle rakennetulle tielle 3 rumpua poikkiojiin mutta vain yhteen ojaan rakennettiin rumpu. Korvausvaatimuksia ei kuitenkaan ole. Hän haluaa sähköyhtiöltä kartat, joista selviää pylväiden maadoitusjohtimien paikat johtoalueella, jotta hän voi kaivaa tarvittavat kuivatusojat itse. Seppo Mäkelä, kartat maadoitusjohtimien osalta toimitetaan mahdollisimman pian Hannu Karjalaiselle. Urakoitsija on toimittanut soraa rautatien pohjoispuolella johtoalueella kulkevalle tielle (Jäätiönrinteenpolku) ja lanannut tien, kuten katselmuksessa sovittiin. Samoin on tehty nurmikon istutustyöt Vuokatissa Jäätiöntien molemmin puolin. Kaisu ja Jukka Lounavaara, soraa on ajettu nyt lumien tulon aikaan, joten ei voida arvioida lopullisesti tien kuntoa.
Toimitusnumero 2016-533843 4(14) Todettiin, ettei tielle ole ajettu alkukokouksen katselmuksessa urakoitsijan lupaamaa mursketta, ainoastaan soraa. Tien lopullinen kunto voidaan arvioida vasta ensi kesänä. Seppo Mäkelä pyysi ilmoittamaan hänelle ensi kesänä, jos tietä ei ole kunnostettu sovitulla tavalla. Kysyttäessä ei esitetty muita vaatimuksia. Lunastustoimikunta on pitänyt keskinäisen neuvottelukokouksen 10.11.2017. Kohteen ja voimajohdon kuvaus Nyt rakennettu uusi Vuokatti-Lahnaslampi 110 kv voimajohto on rakennettu 2016-2017 ja se on valmistunut kesällä 2017. Johto on uusittu osin ilmajohtona vanhalle paikalleen ja osin maakaapelina uuteen maastokäytävään. Johto lähtee maakaapelina Vuokatista kiinteistöltä 765-401-2-342 Untolanpelto etelään ja kulkee entistä linja-aluetta pitkin Jäätiönlammen ali ja siitä eteenpäin uutta linjausta pitkin Vuokatin maantien ja rautatien pohjoispuolitse Jäätiönrinteenpolkua pitkin Hyvölänkylälle kiinteistölle 765-401-12-46 Hyvölä (4 km) ja jatkaa siitä Eevalan kautta ilmajohtona Lahnaslammelle (8 km) entisellä paikallaan (pylväspaikat ovat vähän muuttuneet). Koko johdon pituus on 12 km. Lunastettavan käyttöoikeuden leveys on maakaapeliosuudella 5 m. Ilmajohtoalueella johtokadun leveys (46 m) käsittää 26 m leveän johtoaukean ja molemmin puolin 10 m leveät reunavyöhykkeet. Ilmajohto sijaitsee vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta vanhan johdon alueella. Vanha johto on purettu ja siihen liittyvät käyttöoikeudet lakkautetaan tässä toimituksessa. Kaavoitus Alueella on voimassa asemakaava johdon alkupäässä (hyväksytty 2004) ja siitä eteenpäin Hyvölän kylälle saakka 26.5.2003 hyväksytty Vuokatin osayleiskaava. Siitä eteenpäin ei ole voimassa yksityiskohtaisia kaavoja. Käyttöoikeuden rajoitukset Voimansiirtojohdon rakentamista, käyttöä, tarkastamista, kunnossapitoa, korjaamista ja uusimista varten tarpeelliset oikeudet sekä käyttöoikeuden lunastamisesta aiheutuvat omaisuuden luovuttajan oikeuksien rajoitukset ilmenevät lunastuslupapäätöksestä 20.6.2016. Ilmajohtoalueella keskeisimmät omaisuuden luovuttajien oikeuksien rajoitukset ovat seuraavat: - Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa 3 metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita. Etäisyys luetaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta lukien - Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Rakennuksia ei saa rakentaa 23 metriä lähemmäksi johtoaukean keskiviivaa. Rakentamisrajoitus koskee myös reunavyöhykkeitä. - Reunavyöhykkeellä kasvavat puut saavat johtoaukean reunassa olla enintään 10 metriä korkeita ja muulla osalla reunavyöhykettä niin paljon sanottua mittaa korkeampia, kuin puiden etäisyys on johtoaukean reunasta. - Reunavyöhykkeet koskevat myös peltoalueita, vesistöjä ja tiealueita. Keskeisimmät lunastajan oikeudet ovat: Johdon omistajan lukuun työskentelevillä henkilöillä on oikeus jalan tai ajoneuvolla liikkua johtoaukeaa pitkin johtopylväältä toiselle. Hakijalla on oikeus tätä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja, tehdä ja kunnossapitää johtoaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä sekä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä
Toimitusnumero 2016-533843 5(14) ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisillä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla. Maakaapeliosuudella (leveys 5 m) keskeisimmät rajoitukset ovat: - Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kaapelialueelle - Kaapelialueella ei saa kasvattaa puita eikä rautatiealuetta lukuun ottamatta pitää rakennuksia. - Kaapelialueella ja sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa kaapelin käytölle ja kunnossa pysymiselle. Lunastajalla on oikeus sijoittaa alueelle sähkökaapeli ja sen tarvitsemat laitteet, pitää alue vapaana puista ja muista rakenteista ja kulkea alueella. Korvausperusteet Lunastettavasta omaisuudesta määrätään omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus (LunL 30.1 ). Korvattava omaisuus arvioidaan sellaisena, kuin se oli alueen haltuunottohetkellä ilman lunastushankeen vaikutusta (LunL 44.1 ). Korvausta määrättäessä otetaan huomioon alueen tosiasiallisen maankäytön mukainen arvo haltuunoton ajankohtana (nykykäytön mukainen arvo) sekä sen tulevaan käyttömahdollisuuteen perustuva korkeampi arvo (odotusarvo), jos sen todetaan haltuunottohetkellä vaikuttaneen korottavasti alueen arvoon (LunL 44.2 ). Korvausta määrättäessä ei oteta huomioon sellaista arvon muuttumista, joka aiheutuu tarjonnan vaihteluista tai muusta hintasuhteisiin ohimenevästi vaikuttavasta syystä (LunL 30.2 ). Pääsääntöisesti korvaukset käsitellään viran puolesta (LunL 44.1 ). Jäljelle jäävän omaisuuden osalle aiheutuvat pysyväisluonteiset taloudelliset menetykset korvataan haitankorvauksena (LunL 35 ). Lunastushankkeesta aiheutuvat tappiot, kustannukset tai muut vahingot käsitellään vahingonkorvauksena (LunL 37.1 ). Naapureiden osalta, joihin lunastus ei suoraan kohdistu, korvaus määräytyy vaadittaessa lunastuslain 38 :n mukaisesti. Korvaus määrätään siis sen arvon perusteella, joka omaisuudella oli alueen haltuunottohetkellä ilman lunastavan yrityksen (voimajohdon rakentaminen) vaikutusta ottaen kuitenkin huomioon haltuunoton jälkeen tapahtunut yleinen hintatason kohoaminen (LunL 30.3 ). Hankkeesta ei katsota aiheutuvan kenellekään lunastuslain 36 :ssä tarkoitettua hyötyä. Yleinen hintatason kohoaminen haltuunottohetkestä tähän hetkeen arvioidaan kuluttajahintaindeksinkuluttajahintaindeksin (2010=100) muutoksen perusteella (kesäkuu 2016 109,2-->110,2 ). Vähäinen 0,7 %muutos ja arviointitarkkuus huomioon ottaen, korotusta ei tehdä. Korko Lunastuskorvauksille maksetaan 6 %:n vuotuinen korko haltuunottopäivästä 1.1.2016 alkaen (LunL 95.1 ). Erityiskorvaus Maanomistajien kanssa tehtyjen sopimusten mukaan hakija maksaa maanomistajalle ennen lunastuslain mukaista ennakkohaltuunottoa suoritetusta alueen haltuunotosta ja aiheutetusta haitasta 15 %:n erityiskorvauksen laskettuna lunastustoimituksessa määrättävästä lunastuskorvauksesta, vähintään kuitenkin 50. Erityiskorvaukselle ei suoriteta korkoa. Tämän erityiskorvauksen maksaja lisää lunastuskorvauksiin maksun yhteydessä. Rakennukset
Toimitusnumero 2016-533843 6(14) Hankkeeseen ei sisälly rakennusten poistoja. Tilojen omistus Tilojen omistus on selvitetty lainhuutorekisteristä ja osoitteet on saatu kiinteistörekisteristä ja lainhuutoreksiteristä ja tarkistettu tarvittavilta osin väestön keskusrekisteristä. Erityisen oikeuden haltijoita, joille korvauksia olisi tullut määrätä, ei ole ilmennyt. KORVAUSTEN ARVIOINTI Arviointimenetelmät Metsätalousalueiden kohteenkorvaukset arvioidaan summa-arvomenetelmällä, jossa maapohjan arvo määritetään tuottoarvoperusteisesti, taimikot kustannusarvoperusteisesti, puusto hakkuuarvona puutavaralajeittain siltä osin kuin maanomistajat eivät ole sitä saaneet itselleen sekä puuston ennenaikainen hakuun korvaus odotusarvolisänä. Koska on kysymys nauhamaisista kohteista, kokonaisarvon korjausta ei käytetä. Muilta osin maapohja arvioidaan kauppa-arvomenetelmällä. Haittojen ja vahinkojen arvioinnissa tukeudutaan maanmittauslaitoksen arviointiohjeisiin mm. Arviointi ja korvaukset sekä alan julkaisuihin. LUNASTUSKORVAUKSET 1. KOHTEENKORVAUKSET JA HAITANKORVAUKSET Puretun voimajohdon osalta on tehty lunastustoimitus vuonna 2005, TN 2005-147720 (rekisteröity 30.6.2006). Toimituksessa on korvattu johtoaukean ja reunavyöhykkeen osalta metsämaalla maapohjasta täysi korvaus (100 %) siltä osin kuin alueita ei ole korvattu aikaisempien johtokatusopimusten perusteella. Samoin on menetelty myös odotusarvoalueiden osalla. Viljellyillä alueilla on korvattu lunastajan kulkuoikeus 2 m:n levyiseltä alueelta pellon käyvän hinnan mukaan siltä osin kuin sitä ei aikaisemmin korvattu. Samoin on korvattu myös pylväsalat ja pylväiden estehaitat. Puuston ennenaikaisen hakkuun menetys on korvattu reunavyöhykkeen käyttörajoitushaittana vakiintuneiden perusteiden mukaan (n. 50-100 % täydestä odotusarvolisästä) metsäalueilla, ellei sitä ole korvattu aiemmin. Asemakaava-alueella yleisillä alueilla (mm. puistot, suojaviheralueet jne.) menetys on korvattu täysimääräisesti johtoaukean ja myös reunavyöhykkeen osalta. Rakennuspaikoilla johtoaukea on korvattu täysimääräisesti ja reunavyöhykkeiden osalta on korvattu 60-100 % täydestä arvosta sijainnista ja tapauksesta riippuen. Pääosin uusi johto on rakennettu entisen johdon paikalle, jolloin uuden johdon lunastusalue kohdistuu aikaisemman puretun johdon lunastusalueeseen. Tältä osin ei kiinteistöille synny korvattavaa menetystä uuden johdon vuoksi, koska vanha johtoalue on korvattu jo aikaisemmin vuonna 2005 pidetyssä lunastustoimituksessa. Ilmajohdon osalla, missä uusi johto on siirtynyt vähäisessä määrin vanhalta paikaltaan (mutkat ja linjan loppuosa) tulee nyt korvattavaksi alueita lähinnä silloin, kun lunastetaan uutta johtoaukeaa ja reunavyöhykettä taikka vanha reunavyöhyke muuttuu johtoaukeaksi taikka peltoalueilla menee alueita uudeksi pylväsalaksi. Lisäksi tulee korvattavaksi mahdolliset menetykset maajohdon osalta, mikäli sen sijainti poikkeaa entisestä johtoalueesta. Eevalan tilan peltoalueelle on rakennettu kaksi uutta harustettua pylvästä, joiden osalta (pylväsalat) korvausten käsittely on tarpeen.
Toimitusnumero 2016-533843 7(14) Johtoalue (maakaapeli) sijoittuu Vuokatista lähtien pääosin entiselle lunastetulle johtoalueelle. Tilan Lahtela 1:298 kohdalla johto sijoittuu vähäisessä määrin vanhan johtoalueen ulkopuolelle. Jäätiönlammen eteläpuolella johto sijoittuu rautatiealueen varteen pääosin tiealueelle ja tilan Hyvölä kohdalla osin myös uudelle peltoalueelle. Tästä eteenpäin ilmajohdon alueella alueet ovat pääosin maa- ja metsätalousaluetta. Markkinatilanne ja aikaisempi lunastustoimitus ja siinä tehdyt selvitykset huomioon yleiskaava-alueella (suunnittelutarvealueella) Vuokatinrannan Katualueelta lähtien Jäätiönrinteenpolun varressa Hyvölän tilalle saakka alueella katsotaan olevan maa- ja metsätalousmaan ylittävää odotusarvoa. Hyvölän tilalta eteenpäin alueella ei katsota olevan metsätalousmaan ylittäviä odotusarvoja. 1.1 Metsätalousalueet Maapohjan hinnoittelu suoritetaan metsätalouskäytössä olevilla alueilla Metsäkeskus Tapion tuottoarvotaulukoita (Kainuu) soveltaen ja niitä keskimäärin 40-60% verran korottaen. Johtoaukean ja reunavyöhykkeen maapohjakorvaus Johtoaukean käytönrajoitus rinnastetaan metsätalousmaalla omistusoikeuden lunastamiseen. Metsämaan maapohjakorvaus määrätään täysimääräisenä (100 %) uuden johtoaukean osalta sekä hakijan ilmoittaman hyväksymisen mukaisesti myös uuden reunavyöhykkeen alueesta. Siltä osin, kun johtoaukea tai reunavyöhyke käsittää ennestään olevaa johtoaukeaa taikka reunavyöhykettä, ei korvausta määrätä, koska se katsotaan korvatuksi aikaisemmin. Koska hinnoittelu ylittää esim. Tapion julkaiseman summa-arvomenetelmän aputaulukoiden (Kainuu) hinnat ja reunavyöhykkeiden osalta maksetaan täysi maapohjakorvaus sekä täysi odotusarvolisä, em. hintoihin katsotaan sisältyvän korvaus mahdollisista vähäisistä supistumis- ja pirstoutumishaitoista, tuulenkaatohaitoista, maisemahaitoista tms. haitoista. Metsäalueilla vanhan reunavyöhykkeen käyttörajoitushaitasta on aikaisemmin korvattu 50-100 % täydestä odotusarvolisästä. Nyt korvataan 50 % odotusarvolisästä vanhan reunavyöhykkeen muuttuessa johtoaukeaksi. Siltä osin kuin muuta muutosta ei tapahdu, esim. entinen reunavyöhyke jää reunavyöhykkeeksi taikka entinen johtoaukea johtoaukeaksi taikka entinen johtoaukea muuttuu reunavyöhykkeeksi, mitään korvattavaa taloudellista menetystä ei katsota aiheutuvan, koska kaikki taloudelliset menetykset on korvattu aikaisemmassa lunastuksessa. Näiltä osin mitään korvauksia ei määrätä. Myöskään pylväsaloista, jotka on rakennettu entiselle johtoaukealle metsäalueilla, ei määrätä korvauksia. Puusto Johtoalueen puusto on poistettu kesäkuun alussa 2016. Puuston poiston ja myynnit hoiti Kainuun metsä- ja paikkatietopalvelu Oy. Rahat on tilitetty maanomistajille. Korvausvaatimuksia ei ole esitetty, joten korvauksia ei ole määrätty. Reunavyöhykkeellä vielä oleva puusto jää maanomistajalle. 1.2 Viljellyt alueet Peltoalueille on rakennettu pylväitä kaksi kappaletta (pylväät 14 ja 15) tilan Eevala alueelle. Mutkan kohdalla oleva torvipylväs 16 sijaistee jo metsämaan puolella. Muutoin peltoalueille ei ole rakennettu pylväitä. Peltoalueen omistaja menettää pysyvästi uuden pylvä-
Toimitusnumero 2016-533843 8(14) salan viljelymahdollisuuden. Aikaisemman puretun pylvään alue on taas vapautunut peltokäyttöön, mikä pienentää maanomistajan menetystä. Tästä huolimatta lunastajan suostumuksella korvataan pylväsala täysimääräisesti ja kohteenkorvaukseksi määrätään pellon käypä hinta (korvaus100 %). Sotkamon kunnan alueelta löytyy kauppahintarekisterin mukaan 16 pelkästään peltoaluetta käsittävä kauppaa 2000-2012 välillä. Kohteiden keskimääräinen yksikköhinta oli 2600 / ha ja mediaani 1400 /ha (vaihteluväli 600 8400 /ha) ja keskimääräinen pinta-ala noin 3,9 ha (n. 0,35 10,0 ha). Pellon käypä hinta arvioidaan suoritetun kauppahintatutkimuksen perusteella siten, että se on kivennäispeltojen osalta 2500 /ha ja talouskeskusten lähipeltojen osalta 3000. Avo-ojitetun turvepellon ja pienempien kivennäispeltojen hinnaksi arvioidaan 2000 /ha. Hintaselvityksen perusteella pylväsalasta määrätään korvausta 3000 /ha. Johtoaukealla ja reunavyöhykkeellä johto ei rajoita viljeltyjen alueiden käyttämistä eikä kohteenkorvauksia määrätä. Tilan Hyvölä 12:46 kohdalla maakaapeli sijoittuu osin entiselle johtoalueelle, jolta osin on korvattu maatalousmaan ylittävä odotusarvo täysimääräisesti (0,5 /m2) ja kulkuhaittakorvaus 2 m levyiseltä alueelta johtoaukealla. Myös Vuokatissa tilojen Lahtela 1:298 ja Poutapäivä 1:282 alueella maakaapeli sijoittuu aikaisemman ilmajohdon johtoalueelle, joka on peltoaluetta ja joiden osalta korvaukset (maapohja ja odotusarvolisä) on määrätty aikaisemmin. Näiltä osin maakaapelialueella pellon käytölle ei katsota aiheutuvan korvattavaa menetystä. Tila Hyvölä alueella kuvion 62 kohdalla (n. 50 m:n matkalla) maakaapeli sijoittuu aikaisemman johtoalueen ulkopuolelle peltoalueella. Maakaapelin käyttörajoitukset voivat rajoittaa jonkin verran maanomistajan viljelymahdollisuuksia. Rakentamisrajoituksen vuoksi maanomistaja menettää lähes kokonaan maatalousmaan ylittävän odotusarvon (tuottavamman käyttömahdollisuuden). Näin ollen tältä osin korvataan 50 % pellon arvosta (3000 /ha) sekä lisäksi odotusarvolisä täysimääräisenä eli 0,5 /m2. Pylväshaitta (estehaitta) pellolla Pylväshaittakorvaus määräytyy pylvään aiheuttaman estealan perusteella. Estealan suuruuteen vaikuttaa mm. pylvästyyppi ja peltoajoliikenteen suunta ja viljelysuunta. Peltolohkojen alueille sijoittuvat pylväät aiheuttavat haittaa pellon muokkaus-, kylvö-, hoito- ja sadonkorjuutöille työaikamenekin lisääntymisen ja rikkaruohojen ja kasvitautien leviämisen aiheuttaman tuoton alenemisen muodossa. Korvaus määrätään Maanmittauslaitoksen Arviointi- ja korvaukset 2017 -tietovaraston suosituksiin perustuen tilan Eevala kohdalla. Kulkuhaitta pellolla Kulkuhaittaa pellolla johtoaukealla ei katsota aiheutuvan, koska se on korvattu jo aikaisemmassa lunastuksessa (2006), silloin kuin alue on ollut peltoa. Uusi johto on rakennettu pääosin entiselle paikalleen. Näin olen korvattavaa kulkuhaittaa pellolla ei katsota aiheutuvan. Tiivistymishaitta pellolla Maan tiivistymistä ja sen täsmällistä kohdentamista peltoalueella on varsin vaikea tapauskohtaisesti määritellä. Riippuen ajankohdasta, jolloin pellolla on liikuttu ja myös pellon maaperästä monin paikoin tiivistymistä ei välttämättä ole tapahtunut lainkaan. Tiivistymishaitasta on sovittu korvaus tilan Eevala peltoalueen osalta. Muilta osin korvauksia ei ole määrätty.
Toimitusnumero 2016-533843 9(14) 1.3 Asemakaava-alueet Asemakaava-alueella yleisillä alueilla (mm. puistot, suojaviheralueet jne.) menetys on korvattu aikaisemmin täysimääräisesti johtoaukean ja myös reunavyöhykkeen osalta. Rakennuspaikoilla johtoaukea on korvattu täysimääräisesti ja reunavyöhykkeiden osalta on korvattu 60-100 % täydestä arvosta sijainnista ja tapauksesta riippuen. Siltä osin kuin maakaapeli sijoittuu entisen johdon alueelle, mitään korvauksia ei määrätä. Tilan Lahtela 1:298 kohdalla johto sijoittuu vähäisessä määrin vanhan johtoalueen ulkopuolelle, osittain maanomistajan toivomuksesta. Alue on peltoaluetta ja asemakaavassa M-aluetta (maatalousaluetta). Maakaapelin käyttörajoitukset voivat rajoittaa jonkin verran maanomistajan viljelymahdollisuuksia. Rakentamisrajoituksen vuoksi maanomistaja menettää kuitenkin kokonaan maatalousmaan ylittävän mahdollisen odotusarvon (tuottavamman käyttömahdollisuuden). Tuottavammat käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin nykyisessä kaavassa hyvin rajalliset. Harkintaan perustuen korvataan tältä osin alueen odotusarvomaan (puistomaan) hinnasta (1,0 /m2) 70 % eli 0,7 /m2. Tilan Jäätiörinne 765-401-2-116 kohdalla maakaapelialue sijoittuu osin tilan RM-alueelle (matkailupalvelujen alue). Alue on puron kohta ja metsäaluetta ja osin tiealuetta (kääntöpaikka). Menetys on vähäinen. Johto ei vähennä tilan rakennusoikeutta, eikä vaikuta millään tavalla tilan käyttöön rakennuspaikkana. Korvataan alue 1,5 /m2. 1.4 Odotusarvoalueet asemakaava-alueen ulkopuolella Maakaapelialueilla on voimassa rakentamisrajoitus. Siltä osin kuin maakaapeli sijoittuu asemakaava-alueen ulkopuolella entisen johtoalueen ulkopuolelle korvataan johtoalue ottaen huomioon alueen käyttö ja käyttömahdollisuudet. Tiealueiden kohdalla korvausta ei määrätä. Vuokatinrannan Katualueelta lähtien Jäätiönrinteenpolun varrella Hyvölän tilalle saakka alueella katsotaan olevan maa- ja metsätalousmaan ylittävää odotusarvoa, joka korvataan maa-ja metsätalousmaan päälle tulevana lisäarvona (selitemässä odotusarvo 0,4-0,7 /m2) eli Vuokatissa 0,7 /m2 ja Hyvölässä 0,4-0,5 /m2. Ilmajohtoalueella Hyvölän tilalta länteen Lahnalammelle päin ei katsota olevan korvattavaa maa- ja metsätalousmaan ylittävää odotusarvoa. 1.5.Muut alueet Voimansiirtojohdon ylittäessä yleisen tien, yksityistien, rautatien, ojan, vesialueen tai aikaisemman johtoalueen siitä ei katsota aiheutuvan alueen omistajalle korvattavaa taloudellista menetystä eikä korvausta määrätä. 2. HAITANKORVAUKSET Pylväshaitta (estehaitta) pellolla Katso selostus edellä, kohdassa 1.2 Viljellyt alueet Kulkuhaitta pellolla Katso selostus edellä, kohdassa 1.2 Viljellyt alueet Tiivistymishaitta pellolla Katso selostus edellä, kohdassa 1.2 Viljellyt alueet
Toimitusnumero 2016-533843 10(14) Maisema-, immissio- yms. haitat Yleisesti ottaen sähkönsiirtojohdon pylväiden ja johdinten näkyminen kiinteistön pihapiiriin ja sisälle sillä oleviin rakennuksiin vähentää kiinteistöltä avautuvan maiseman kauneusarvoja ja asumisviihtyisyyttä. Johtimet saattavat aiheuttaa ajoittain meluhaittaa ja niihin saattaa kerääntyä lunta ja jäätä. Ne tuottavat ympäristöönsä keskimääräistä suuremman sähkökentän ja magneettikentän. Tutkimuksissa ei ole osoitettu haitallisia vaikutuksia terveydelle muilla kuin sydäntahdistinpotilailla. Siitä huolimatta ostajat kokevat kiinteistön, jonka välittömässä läheisyydessä on näkyvissä sähkön-siirtojohto ja pylväitä, vaaralliseksi ja epäviihtyisäksi. Tämä vähentää kiinteistöä myytäessä ostohalukkaiden määrää, pidentää myyntiaikaa ja alentaa myyntihintaa. Sähkönsiirtojohdon tuottama maisemahaitta ja muut edellä selostetut vaikutukset vähentävät viihtyisyyttä ja alentavat yleisesti katsoen johdon läheisyydessä olevien rakennuspaikkojen ja rakennettujen kiinteistöjen arvoa. Rakennettu ilmajohto kulkee pääosin kaukana asutuista alueista metsäalueilla. Uusi linja on rakennettu pääosin entiselle paikalle. Pylväiden paikat ovat jonkin verran muuttuneet. Vanhat puuporttaali-pylväät on korvattu uusilla 2-3 m korkeammilla teräsporttaali-pylväillä, jotka eivät ole muuttaneet maisemaa olennaisella tavalla. Mitään korvattavaa maisema-, immissio-, taikka ym haittaa ei katsota aiheutuneen, ei myöskään Eevalan tilan kolhdalla. Rakentamisrajoitushaitat Uusi johto on rakennettu pääosin entiselle paikalle. Aikaisemmassa lunastuksessa myös reunavyöhykkeillä on ollut rakentamisrajoitus. Tämä on otettu huomioon reunavyöhykkeen korvauksia määrättäessä. Maakaapeli kulkee pääosin entisen johdon alueella taikka muutoin tiealueilla. Johdon läheisyydessä ei ole rakennettuja alueita eikä alueita, joille olisi rakentamista olisi voitu pitää todennäköisenä, joten mitään korvattavaa rakennusrajoitushaittaa ei katsota aiheutuvan. Mitään pirstoutumista ei katsota aiheutuvan, koska ilmajohto on rakennettu entiselle paikalleen. Johdosta ei katsota aiheutuvan mitään muitakaan korvattavia haittoja. 3. VAHINGONKORVAUKSET Puuston ennenaikaisesta hakkuusta aiheutunut vahinko Korvaus sisältyy määrättyyn kohteenkorvaukseen. Katso edellä kohta 1.1. Metsätalousalueet. Tuulenkaatovahingot Korvattavia tuulenkaatovahinkoja ei tiedossa, joten korvauksia ei määrätä. Työnaikaiset vahingot Hakijan mukaan urakoitsija on sopinut kaikki työnaikaiset vahingot maanomistajien kansa taikka korjannut vahingot. Korvausvaatimuksia ei ole estetty kokouksessa lukuun ottamatta rautatien vieressä kulkevaa tietä (Jäätiönrinteenpolku), jonka urakoitsija on kunnostanut alkukokouksen jälkeen. Työnaikaisia vahinkoja ei ole jäänyt korvattavaksi toimitukseen. Kustannukset Korvattavia kustannuksia ei katsota aiheutuneen tilaa Eevala lukuun ottamatta.
Toimitusnumero 2016-533843 11(14) 4. ERÄÄT TILAKOHTAISET KORVAUSKÄSITTELYT Eevala 765-402-8-22, Omistajat Hannu Karjalainen ja Jorma Karjalaisen oikeudenomistajat Useita eriteltyjä korvausvaatimuksia työnaikaista vahingoista, kustannuksista ja menetyksistä. Alkukokouksen katselmuksessa asianosaiset sopivat korvaukseksi kaikista esitetyistä haitoista, vahingoista ja kustannuksista yhteensä 1000. Tilan peltoalueelle on rakennettu kaksi uutta pylvästä 14 j 15 ja vanhat 3 peltoalueen pylvästä on purettu. Korvataan pylväsalat ja pylväshaitat yleisperusteissa esitetyllä tavalla ottamalla huomioon hyötynä ja aikaisempien purettujen pylväiden (ei haruksia) poistaminen. Oletus on, että poistettujen pylväiden osalla haitankorvaukset on aikanaan maksettu. Korvataan näiden uusien ja vanhojen pylväiden pylväshaittakorvauksen erotus. Pylväshaittakorvauksen perusteet: Viljelykierto: heinäkierto 1 / kasvinviljely (luomuviljely), pylvästyyppi: 110 kv teräsporttaali haruksilla, sijainti peltolohkon keskellä, viljelysuunta lähes linja suuntainen, pylväshaittakorvaukset (600-300 =) 300 molempien pylväiden 14 ja 15 osalta. Peltoaluepylväiden lisäksi vanha pylväs 25 mutkan kohdalla on korvattu uudella itseseisovalla korkeammalla teräspylväällä 16. Hannu Karjalaisen mukaan tämä iso pylväs ja myös peltoalueen pylväs 15 näkyvät pihapiiriin aikaisempaa selvemmin ja rumentaa maisemaa. Varsinaista korvausvaatimusta ei kuitenkaan ole. Lunastustoimikunta toteaa, että pihapiiristä on matkaa peltopylväälle 15 noin 280 m ja itseseisovalle pylväälle 16 noin 460 m. Vaikka pylväät näkyvät aikaisempaa selvemmin pihapiiriin, maisemamuutos on kuitenkin melko vähäinen suuresta etäisyydestä johtuen. Em. tekijät ja yleinen sietämisvelvollisuus maisemamuutoksien osalta huomioon ottaen mitään korvattavaa immisiohaittaa ei katsota aiheutuvan. Määrätyt korvaukset käyvät ilmi tiloittain yksityiskohtaisesti korvausselitelmästä (lunastettava omaisuus korvaukset -asiakirjasta). Toimitusinsinööri selosti tehdyt korvauspäätökset perusteineen. Lainkohdat Lunastuslaki 3.Luku 9. Oikeudenvalvontakulukorvaukset Todettiin, ettei toimituksessa ole jätetty aikaisemmin erillisiä kulkukorvausvaatimuksia. Kysyttäessä ei esitetty mitään kulkukorvausvaatimuksia. Seppo Mäkelä ilmoitti, että Loiste hyväksyy 50 /kokous/tila ilman vaatimusta. Hakijan ilmoittaman hyväksymisen mukaisesti hakija määrätään maksamaan oikeudenvalvontakulukorvauksena kullekin toimituskokoukseen osallistuneelle asianosaiselle 50 / kokous/tila/henkilö. Kiinteistön ollessa yhteisomistuksessa, korvaus maksetaan vain yhden henkilön osalta. Jos sama henkilö omistaa useita kiinteistöjä, korvaus on vain 50 / kokous. Hakijan maksettavaksi määrätyt kulukorvaukset ilmenevät tiloittain korvausselitelmästä ao. tilan kohdalta. Korvauksia on maksettu tiloille Mäntylä, Lahtela, Pelto-Lahtela, Eevala Lepikkö1 ja Väinölä. Kulukorvauksille ei lasketa korkoa. Muita kulukorvauksia ei määrätä maksettavaksi. Lainkohdat Lunastuslaki 82
Toimitusnumero 2016-533843 12(14) 10. Lunastuspäätös ja korvausten maksaminen Lunastustoimikunta julisti lunastuspäätöksen: 1. Lunastuksen kohde vahvistetaan lunastusluvan 20.6.2016 mukaisesti. (LunL 21 ). Lunastuksen kohteena oleva alue on osoitettu toimituskartassa ja rekisteriyksiköittäin laaditussa korvausselitelmässä. Lainkohdat Lunastuslaki 50 Käyttöoikeudella lunastettavalla alueella olevat erityiset oikeudet jäävät voimaan eikä niitä rajoiteta eikä lakkauteta (LunL 22.2 ) Lunastetusta käyttöoikeuden rajoituksesta rekisteröidään kiinteistörekisteriin oma käyttöoikeusyksikkö. 2. Aikaisemmin 2006 lunastetut vanhan puretun johdon käyttöoikeudet- ja käyttöoikeuden rajoitukset lakkautetaan kaikilta osin. Vanhan puretun johdon käyttöoikeusyksikkö poistetaan kiinteistörekisteristä. 3. Toimituksen hakija Loiste Sähköverkko Oy määrätään maksamaan käyttöoikeuden lunastamisesta korvausselitelmästä tiloittain ilmenevät korvaukset. Muita korvattavia menetyksiä ei katsota aiheutuneen. Viran puolesta käsiteltävät korvauskysymykset katsotaan käsitellyksi. Korvaukset on maksettava kolmen (3) kuukauden kuluessa tästä lunastuspäätöksen antamispäivästä lukien (LunL 52 ). Korvauksille maksetaan 6 %:n vuotuinen korko haltuunottopäivästä 1.6.2016 lukien maksupäivään (LunL 95.1 ). Edunvalvontakulukorvauksille ei lasketa korkoa. Tiloihin Suvikas, Jäätiörinne, Hyvölä, Rahala, Talkkisuo, Talkkisuo2, Myllylän-Talkki, Syrjälä, Merilä kohdistuu kiinnityksiä. Lunastustoimikunta katsoo kuitenkin jäljelle jäävän omaisuuden selvästi vastaavan sitä rasittavista kiinnityksistä, joten korvaukset saadaan maksaa lunastuslain 49.2 :n nojalla kaikilta osin suoraan omistajille. Korvaukset saadaan maksaa kaikilta osin suoraan omistajille ja heidän ilmoittamille korvausten saajille ja tileille kuten korvausselitelmä osoittaa. Jos hakija laiminlyö edellä määrätyn suoritusvelvollisuutensa, laiminlyönti katsotaan lunastuksesta luopumiseksi (LunL 74.1 ). Hakijan on viipymättä ilmoitettava korvauksen suorittamisesta toimitusinsinöörille (MML) ja samalla esitettävä selvitys maksun suorittamisesta (LunL 52.2-4 ). Jos omistaja ei toimita tilitietoja, voidaan korvaus tallettaa aluehallintovirastoon. Jos hakija valittaa lunastuspäätöksestä, riidanalainen osa korvauksesta saadaan tallettaa aluehallintovirastoon. Oikeudesta suorittaa korvaus tallettamalla on lisäksi voimassa, mitä maksutalletuslaissa (281/31) säädetään. Talletettujen korvausten osalta noudatetaan, mitä lunastuslain 7 luvussa on säädetty. Oikeus lisäkorvaukseen määräytyy lunastuslain 39 :n mukaan. selostettiin asianosaisille perusteineen. 11. Toimituskustannukset Tehtiin tili uskottujen miesten palkkioista, jotka maksetaan maanmittauslaitoksen varoista. Toimituskustannuksista vastaa toimituksen hakija vastaa toimituksen hakija Loiste Sähköverkko Oy. Lasku lähetetään verkkolaskuna. Kiinteistötoimitusmaksulain 3.5 :ssä tarkoitetut kustannukset velotaan kiinteistötoimitusmaksun yhteydessä hakijalta (KML 208 ).
Toimitusnumero 2016-533843 13(14) Lainkohdat Lunastuslaki 81 12. Asiakirjojen lähettäminen Toimitusinsinööri selosti KMA:n 58 :n säännökset otteiden lähettämisestä. Sovittiin, että tämän kokouksen asiakirjat lähetetään hakijalle sähköpostitse. Pöytäkirja lähetetään asianosaisille ainoastaan pyydettäessä. Pyynnön esittivät Hannu Karjalainen ja Seppo Kananen. Ote korvausselitelmästä lähetetään postitse kaikille tiloille, joita lunastus suoraan koskee (enintään 1-2 omistajalle/tila). Pöytäkirja ja toimituskartta viedään toimituksen nettisivulle http:// www.maanmittauslaitos.fi/tn2016-533843, jossa ne ovat vähintään 5 kuukauden ajan. Ilmoitus toimituksen rekisteröinnistä kiinteistörekisteriin lähetetään toimituksen hakijalle. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamisasetus 58 13. Toimituksen lopettaminen Koska muita asioita ei kysyttäessä ilmennyt toimitusinsinööri selosti muutoksenhaun ja siinä noudatettavan menettelyn, mikä ilmenee valitusosoituksesta. Toimitus saavuttaa lainvoiman valitusajan päätyttyä tai kun mahdollinen muutoksenhaku on lopullisesti ratkaistu (KML 190, 284 ). Toimitusinsinööri julisti toimituksen päättyneeksi ja päätti kokouksen. Toimitusinsinööri Juha Kemppainen
Toimitusnumero 2016-533843 14(14) Valitusosoitus Tämä valitusosoitus koskee toimitusta 2016-533843, lopettamispäivä 29.11.2017 Voimansiirtoalueen lunastus Vuokatti-Lahnaslampi 110 kv voimajohto, Kunta: Sotkamo Rajankäynti: Vaarala 765-401-2-338, Tiealue 765-401-2-393, Takamaa 765-401-2-390, Wiluna 765-401-12-39, Tiealue 765-401-1-332, Eevala 765-402-8-5 ja Kaukola 765-402-8-14 Toimitukseen tai siinä annettuun ratkaisuun saa hakea muutosta kirjallisella valituksella maaoikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai päätös annettiin. Muutoksenhakuasiakirjat on toimitettava puhevallan menettämisen uhalla maaoikeuteen viimeistään perjantaina 29.12.2017 viraston aukioloaikana. Tässä asiassa toimivaltainen maaoikeus toimii Lapin käräjäoikeudessa, joka on avoinna virka-aikana klo 8-16:15. käyntiosoite: Valtakatu 17, Rovaniemi postiosoite: Valtakatu 17, 96200 Rovaniemi sähköpostiosoite: lappi.ko(at)oikeus.fi Muutoksenhakuasiakirjat voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköpostina maaoikeuteen. Muutoksenhakuasiakirjat lähetetään lähettäjän vastuulla. Muutoksenhakukirjelmässä on mainittava kaikki seuraavat asiat: toimitus tai muu päätös, jota muutoksenhakemus koskee miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta muutokset, jotka vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan todisteet, jotka aiotaan esittää ja asiat, jotka todisteilla aiotaan näyttää toteen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos valittaja pitää sitä aiheellisena mahdollinen pyyntö perusteluineen asian ratkaisemisesta ilman suullista pääkäsittelyä Muutoksenhakukirjelmässä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja hänen laillisen edustajansa, asiamiehensä tai avustajansa yhteystiedot sekä postiosoite, johon kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Myös todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on ilmoitettava. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava maaoikeudelle. Valittajan tai kirjelmän laatijan (jollei valittaja ole laatinut sitä itse) on allekirjoitettava muutoksenhakukirjelmä. Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä tämä valitusosoitus tai sen jäljennös ja lisäksi asiakirjat, joihin muutoksenhakukirjelmässä vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai ratkaisun käsittelyn asiakirjoihin. Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten. Uutta määräaikaa on pyydettävä kirjallisella hakemuksella, joka on osoitettava maaoikeudelle ja toimitettava ennen muutoksenhakuajan päättymistä maaoikeuteen. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava muutoksenhakukirjelmän laatimisohjeita. Maaoikeus voi kehottaa toimituksen asianosaista antamaan vastauksen muutoksenhakemukseen, jos hakemus koskee asianosaisen oikeutta. Vastaus ja siihen liitetyt asiakirjat annetaan tiedoksi muutoksenhakijalle. Maaoikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä antamaan kirjallisen lausuntonsa. Lausunto annetaan tiedoksi pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle. Jollei asiaa ratkaista ilman pääkäsittelyä, maaoikeuden istunnosta ilmoitetaan kirjeellä, joka annetaan postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitetaan asianosaiselle vähintään 14 päivää ennen istuntoa. Jos muutoksenhakija jää pois istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista. Maaoikeus voi suorittaa paikalla katselmuksen. Valitusasian käsittelystä maaoikeudessa peritään yleensä 500 euron oikeudenkäyntimaksu. Asianosaisten oikeudenkäyntikuluihin maaoikeudessa sovelletaan riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskevia oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä. Toimitusinsinööri: Juha Kemppainen