Keravan Energia 1964 2014

Keravan Energia 1964 2014 Tarinoita 50 vuoden taipaleelta KEVÄTINFO 2014 TIEDOTUSLIITE KESKIAUKEAMALLA 1

8 Sähkölaitoksen johtajana 30 vuotta Kuinka sähkö tuli Keravalle Kalervo Nieminen: Biovoimalaitos merkittävin investointi 14 10 18 Kaukolämmön edelläkävijä Paavo Kainulainen 24 30 Teljovuon tarinat Sähköaseman salaisuudet 34 42 Sipoon erilaiset haasteet 46 Karkkilan kaukolämpö 2

Sisällys Polkumme 1964 2014 4 Keravan oman sähkölaitoksen perustaminen 6 Arviolaskutus ja yösähkö 8 Kuinka sähkö tuli Keravalle 8 Kunnallisilla yhtiöillä on tulevaisuus 10 Biovoimalan rakentaminen merkittävin päätös 14 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto suojelee ilmastoa 18 Kun Keravan energialaitokselta varastettiin öljyä 23 Keravan Energian polku on ainutlaatuinen 24 Lahti Energian esimerkki kannusti yhtiöittämään 28 Kerava ja Vantaa yhteistyössä 29 Johtokatujen raivausta ja tarkastusta helikopterilla 29 45 vuotta keravalaisten sähkötöissä 30 Sähköauton latauspiste 32 Tuulivoimaa keravalaisille 33 Yhtiöllä kahdeksan sähköasemaa 34 Sähköasema yhteiskunnan hermokeskus 37 Öljykattiloita jynssättiin maakaasu oli puhdasta 38 Toimitalo suunniteltiin huolellisesti 40 Sipoo Keravan Energialle 1990-luvun puolivälissä 42 Katuvalaistusta korjataan huoltokierroksilla 43 Keravan Energia yritti ostaa TSS:n 44 Karkkilan kaukolämpö Keravan Energialle 46 Maakaasu tuli Keravalle, koska putki meni vierestä 48 Kaatopaikan biokaasulaitos 51 KERAVAN ENERGIAN 50-VUOTISJUHLAJULKAISU Julkaisija Keravan Energia yhtiöt Osoitteenmuutokset Keravan Energia Oy Tervahaudankatu 6 04200 Kerava Puh. (09) 5849 550 www.keoy.fi Etelä-Suomen Energia Oy Tervahaudankatu 6 04200 Kerava Puh. (09) 5849 551 www.keoy.fi Toimitustyö, tekstit, taitto, ulkoasu, grafiikka Jukka Nissinen Symboli Advertising Oy www.symboli.fi Painopaikka Painojussit 2014 Kuvat Lehtileikkeet ja nimeämättömät kuvat Keravan Energian arkistosta Oma energiayhtiö viisas päätös TÄNÄ PÄIVÄNÄ voimme todeta, että Keravan kaupungin isien ja äitien päätös 50 vuotta sitten perustaa oma energiayhtiö oli enemmän kuin viisas päätös. Energia on vuosikymmenten saatossa noussut aina vain merkittävämmäksi osaksi jokaisen suomalaisen arkipäivää. Viime vuosina energia on noussut yhteiskunnan energiaintensiivisyyden ja ympäristökysymysten kautta poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön ja voidaan helposti ennustaa, että energian merkitys ei myöskään tulevaisuudessa tule vähenemään. MARKKINOIDEN AVAUTUMISEN myötä 90-luvun puolen välin jälkeen useissa kunnissa ja kaupungeissa päädyttiin ratkaisuun, jossa omasta yhtiöstä luovuttiin. Kerava, yhtiön suurimpana omistajana, on kuitenkin pitänyt tiukasti kiinni yhtiöstään ja toimintaa on jatkuvasti ja aktiivisesti kehitetty ja siten varmistettu, että yhtiö kykenee palvelemaan omistajiaan ja asiakkaitaan alati ja kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa yhteiskunnassa. Oma yhtiö antaa omistajilleen mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten hinnat kehittyvät ja minkälaisia ratkaisuja ympäristön suhteen tehdään. OMISTAJIEN RATKAISU, jakaa yhtiön tuottama osinko asiakkaille edullisten energiahintojen muodossa, on omalta osaltaan tukenut alueen kehitystä ja talousalueen kilpailukykyä. Omistajat ovat myös luoneet vahvan pohjan sille, että yhtiö on voinut kehittää omaa toimintaansa perustaen tuotantoaan uusiutuviin ja päästöttömiin tuotantolähteisiin. Lisäksi kotimaisuus on ollut ja on toimintaa ohjaava periaate. JUHLAVUOTENAAN Keravan Energia -yhtiöt haluavatkin kiittää asiakkaitaan ja omistajiaan vahvasta luottamuksesta yhtiön toimintaan. Lupaamme samalla edelleen parantaa toimintaamme meille asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja palveluamme parantaen. Jussi Lehto Toimitusjohtaja Keravan Energia Oy Toimitusjohtaja noin 50 vuotta sitten. 3

Polkumme 1971 Ali-Keravan sähköasema 1984 Leijukerroskattila Yli-Keravan lampökeskus 1970 Keravan kaupungin sähkölaitos 1971 Kaukolämpö Keravalle 1983 Toimitalo Tervahaudankadulle 1965 1973 Energiakriisi 1982 Keravan energialaitos 1965 Arviolaskutus 1977 Katuvalaistuksen rakentaminen 1981 Yli-Keravan sähköasema 4 1964 Keravan oma sähkölaitos 1964 1977 Ylikeravan lämpökeskus 1979 Energiakriisi

1986 Maakaasu Keravalle 1987 Kaukokäyttöjärjestelmä 1995 Yhteistyö Vantaan kanssa 2013 Osuudet Haminan ja Raahen tuulivoimapuistoissa 1999 Savion kaatopaikan biokaasun keräily 1989 Ali-Keravan lämmitysvoimalaitos 1992 Keravan Energia Oy 1994 Sipoon kaukolämpötoiminta Keravan Energialle 1991 Savion lämmitysvoimalaitos (Koff) 1995 Uusi sähkömarkkinalaki 2000 Kaukolämpöä Karkkilaan 2009 Ali-Keravan biovoimala 2010 Fennovoima, Olkiluoto 4 periaatelupapäätökset 1995 Etelä-Suomen Energia Oy (Sipoon sähköverkko) 2014 1997 Nikkilän maakaasuvoimala 5

Keravan oman sähkölaitoksen perustaminen Kerava oli vuodesta 1955 ollut Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen palvelujen piirissä. Vuonna 1960 valmistui toimitalo Seunalantien ja nykyisen Keskustan Kehän kulmaan, jossa se edelleen palvelee, mutta nyt Keravan Vesihuoltoa. Yhteistyössä TSS:n kanssa alkoi muodostua näkemyseroja, jotka johtivat oman sähkölaitoksen perustamiseen. erkittävä tekijä saattoi olla, M että kun tutkittiin eroamisen taloudellisia vaikutuksia kävi ilmi, että Keravalle kuuluisi runsas miljoona markkaa kaupan päälle. Sen omistusosuus oli kolmasosa, eikä omaisuus vastannut arvoa. Kaupungille oli tuohon aikaan lankeamassa miljoonaluokkaa oleva lasku meriviemäristä, joka saattoi tässä yhteydessä motivoida. Keravalaisten ratkaisuihin saattoi vaikuttaa sekin, kun TSS vuonna 1955 sijoitti 15 miljoonaa markkaa Imatran Voiman Raalan projektiin, jolla parannettiin Tuusulan pohjoisosien ja Järvenpään sähköhuoltoa. Ehkä sekin, että Suomen Gummitehdas Oy:n Savion tehdas irtisanoi v. 1955 ostosopimuksensa TSS:n kanssa ja solmi uuden ESV:n kanssa. Keravan kauppalanhallitus määritteli eroamiseen vaikuttaneita syitä seuraavasti: 1. Aikomus laajentaa toimintaa kaukolämpötuotantoon, minkä hankkeen se arveli soveltuvan huonosti kuntainliiton harvaan asutuille alueille. 2. TSS:n toimialueen epätaloudelliset laajentamissuunnitelmat harvaan asutuille Tuusulan pohjoisosille. 3. Keravan kiinnostus kehittää energiapalvelua asiakkailleen puhtaasti kunnallisena tehtävänä. Hanke herätti myös vastustusta. Pelättiin, että menetettäisiin TSS:n hankkimat suurostajan edut. SKDL epäili, että hankkeella pyrittiin hakemaan teollisuudelle tariffietuja, jotka pienkuluttajat joutuisivat maksamaan. Pelättiin, että omien johtoelimien palkkaaminen aiheuttaisi sähkön hintaan vaikuttavan kustannuslisän. Keravan kauppalanvaltuusto päätti kuitenkin 23.9.1963 erota kuntainliitosta ja perustaa oman sähkölaitoksen, jonka toiminta käynnistyi 1.1.1964. Rahakorvaus oli TSS:lle raskas velvoite, jonka suorittamiseksi sen oli myytävä Korson jakeluverkko Malmin Sähkölaitokselle (nykyisin Vantaan Energia). Sähkölaitos päätettiin sijoittaa organisaatioon omana yksikkönä, jota ohjasi sähkölautakunta. Sen puheenjohtajaksi nimitettiin yli-insinööri Eero J. Virtanen, joka oli voimakkaimmin ajanut oman sähkölaitoksen perustamista. SÄHKÖLAITOS Eero J. Virtanen oli keskeisessä roolissa, kun Keravan omaa sähköhuoltoa luotiin ja kehitettiin. Keravaa 1960-luvun alussa. Sähkölaitoksen talo näkyy vasemmassa alakulmassa. 6

Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen omaisuuden jakosopimuksen allekirjoitustilaisuus v. 1964. Vas. Eero J. Virtanen, Laila Myyry, Aarne Paasikallio, Unto Suominen, Frans Kuusela, V. Kokkonen, T. Lamberg, M, Niemi, K. Mäkinen ja T. Savimaa. 7

Arviolaskutus ja yösähkö Kuinka sähkö tuli Keravalle eti alkuun sähkölautakunta H halusi kehittää sähkön laskuttamista ja arviolaskutusta. Järjestelmässä asiakas sai kolme arvioon perustuvaa laskua vuodessa ja vasta neljäs lasku, ns. tasauslasku perustui mittarin lukemiseen. Hanke lykkääntyi seuraavalle vuodelle, jolloin lautakunta teki retken Valkeakoskelle, jossa järjestelmä oli ollut käytössä jo kolme vuotta. Arviolaskutus otettiin Keravalla käyttöön 9.11.1965. ARVIOLASKUTUS oli käytössä sellaisenaan meidän päiviimme saakka. Vuosina 2012-13 siitä luovuttiin ja siirryttiin reaaliaikaiseen laskutukseen, jonka mahdollisti uusi etälukutekniikka. SÄHKÖLAITOKSEN käyttöomaisuus tuotti käytännössä vain päiväsaikaan, kun verkon kuormitus oli öiseen aikaan vähäistä. Tähän saatiin muutos luomalla yösähkötariffi eli halvempi hinta sähkölle yöksi. Tariffi otettiin käyttöön 28.5.1965, saavutti suosiota ja ohjasi tavoitteiden mukaisesti sähkön käyttöä tasaisemmaksi ympäri vuorokautta. Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n generaattori. Takana höyrykone. Elettiin vuosituhannen vaihdetta reilut sata vuotta sitten, jolloin Suomi oli muutenkin siirtymässä sähkön aikakauteen. Helsinkiläinen räätäli Emanuel Löfberg muutti Keravalle naituaan Keravan Yli-Heikkilän talon Ida-tyttären. OSA YLI-HEIKKILÄN talon maista sijaitsi hyvällä paikalla aseman vieressä, jonne yrittäjähenkinen Löfberg perusti mylly- ja sahalaitoksen. Laitoksessa syntyi runsaasti purua ja muuta poltettavaa jätettä, josta Löfberg sai ajatuksen hankkia höyrykoneen eli lokomobiilin ja generaattorin eli dynamon jauhamaan sähköä. 8 Kuvassa todennäköisesti toimitusjohtaja Emanuel Löfberg (muistitieto) konttorirakennuksen edustalla.

Emanuel Löfberg 1849-1010. Sähkölasku vuodelta 1928. Huom. vasemmassa alalaidassa oleva ukaasi. KERAVAN SÄHKÖISTYMISEN katsotaan alkaneen vuonna 1906, kun Löfberg vedätti tehtaaltansa sähköjohdot kotiinsa Heikkilään (nykyisin Keravan kotiseutumuseo) ja asennutti sinne sähkövalot. Valaistusta varten rakennettiin Keravan keskustan seudulle pienjänniteverkko. Sähköä hyödynnettiin aluksi nimenomaan valona, koska siten generaattorin pienehköstä tehosta saatiin eniten irti taloudellista hyötyä. Etäisin asiakas oli tuolloin Koivulan kasvatuslaitos (Nuorisovankila). EMANUEL LÖFBERG KUOLI 1910. Vuonna 1912 tehtaalle hankittiin uusi höyrykone, jonka teho oli 110 hv, sekä generaattori, jonka teho oli 75 kva. Vuonna 1916 nämä tuottivat sähkön n. 1700 lampulle ja 17 sähkömoottorille. Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n rakennuksia. Kuva nykyisen Porvoonkadun varrelta. 9

Osmo Kähkösen 30 vuotta Keravan Energiassa Kunnallisilla yhtiöillä Jos myy jonkun kunnan keskeisen resurssin, ei sitä tahdo saada rahallakaan takaisin, toteaa Keravan Energiaa kolmisenkymmentä vuotta johtanut Osmo Kähkönen. Langat tulee pitää omissa käsissä, muuten olemme pian kaikki ulkomaisten sijoittajien palkkalistoilla. Ulkomaisille sijoittajille myymisen seuraukset on nähty: hinnat ovat nousseet merkittävästi, mutta voitot ovat valuneet veroparatiiseihin. Uuden toimitusjohtajan ensimmäiset kommentit paikallisessa sanomalehdessä. (Keski-Uusimaa 7.1.1977) un Osmo Kähkönen astui remmiin K 1976 joulukuussa, oli sähkölaitos vielä uusi hallintokunta kaupungin organisaatiossa, jossa se haki paikkaansa. Toiminnan vakiinnuttaminen oli kesken. Tekemisen halu ja vauhti oli kova Kerava kasvoi mahtavasti ja asuntomessut oli juuri pidetty Jaakkolassa. 10

Nuori DI Kähkönen on tulevaisuus Olin ollut Iisalmen sähkölaitoksella harjoittelemassa ja sitten Imatran Voimalla. Paikka tuli auki, laitoin hakemuksen ja valitsivat minut. Sähkölautakunnan puheenjohtajana oli tuolloin Martti Hirvensalo Helsingin Energiasta. Sähkölaitokselta oli lähtenyt aikaisempi johtaja lähinnä palkkaerimielisyyksien takia. Palkat nousivat teknisellä alalla inflaation myötä, mutta Kerava yritti jarruttaa palkkojen korottamista. Virkamiesten palkkoja ei nostettu. Niinpä esimerkiksi JUKKA NISSINEN Asseri Aaltonen. Asseri Aaltonen Kauko Hämäläisen lähdettyä työpäällikkö Asseri Aaltonen sai olla sähkölaitoksen johtajana vajaan vuoden, ennen Tapani Kurkelaa. Sähkölaitoksella työskentelivät mm. legendaarinen asentaja Kauko Heikkilä, kaukolämpöpuolella Manu Schlobohm, kaupunginsihteerinä Aarne Pitkänen, kaupunginjohtajana Yrjö Ahomaa sekä omana sihteerinäni Liisa Lehto (Hämäläinen/Waarala). Öljystä kiinteään polttoaineeseen Kaukolämpö kehittyi reippain askelin, sähköpuolella oli perinteisempää. Kaukolämpö tehtiin ensin raskaalla ja kevyellä polttoöljyllä, mutta kun öljykriisi tuli 1979, olisi kaukolämmön hintaa pitänyt korottaa koko ajan. 1980-luvun alussa ruvettiin pohtimaan kiinteän polttoaineen käyttöä, käytännössä kivihiilen. 11

- Merkittävä kehitysaskel oli Ali-Keravan maakaasua käyttävä sähkön ja lämmön yhteistuotannon mahdollistava voimalaitos vuonna 1989. Imatran Seudun Sähkö hankki ensimmäisenä teollisuusturbiinin, joka kävi maakaasulla, ja Keravalle ostettiin samanlainen. Yrjö Heikin poika Komokallio varsinainen virtuoosi tuli kaasuturbiinivoimalaitoksen voimalaitosinsinööriksi. Pekka Kettunen oli tuolloin kaupunginjohtajana ja kutsui ystävänsä, ministeri Pertti Paasion vihkimään laitok- Keski-Uusimaa 28.5.1980 saivat järjestelmän toimimaan. Kivihiilen poltto oli ihan toista kuin öljyn, joka paloi helposti hallitusti. Kivihiili oli lohkareina, se piti jauhaa, säilyttää siilossa, kuljettaa tulipesään, säätää happitasot ja palamis- ilma oikeille tasoille. Kaikki tämä kehitti työntekijöitä ja valmisti heitä myöhempiä haasteita varten. Yhtiön selkeä kehityspolku Vas. Pyroflow-kattilaa nostetaan paikalleen Yli-Keravan kaukolämpökeskuksella vuonna 1983. Nikkilän kaasumoottorivoimala Sipoossa. Biopolttoaineista ei tuolloin puhuttu, eikä maakaasusta ollut tietoakaan. Kivihiiltä kannatti käyttää noin 100 km:n etäisyydellä rannikosta, Kähkönen kertoo. Alettiin suunnitella Suomessa kehitettyä Pyroflow-kiertoleijukattilaa, jossa hiekan sekaan puhallettiin ilmaa, jonka seassa kiinteä polttoaine paloi. Kattila oli tarkoitus sijoittaa Yli-Keravan lämpökeskuksen kolmen olemassa olevan kattilan rinnalle saman katon alle. Kattila kohtasi myös vastustusta. Kotiseutuneuvos Martti Saaristo mm. vastusti kattilaa perustellen, että...kuuset pudottavat neulasensa.... Pyroflow oli kuitenkin ympäristöystävällinen, sillä kattilaan syötettiin kalkkia, joka neutraloi rikin, jonka lisäksi järjestelmään kuului vielä savukaasujen sähkösuodatin. Kattilaa käytiin katsomassa ulkomaita myöten. Käyntiinajo oli aikamoista voimistelua. Olavi Oksanen ja Seppo Railotie perehtyivät digitaaliseen, huippumoderniin ohjausjärjestelmään ja Koffin lämpövoimala rakenteilla vuonna 1991. 12

arvokkaana asiana. Teollisuuden Voiman ydinvoimaosakkeita oli 90-luvun lopussa tarjolla enemmänkin, mutta silloin vallitsi jonkinmoinen ydinvoimanvastaisuus, jota pelättiin. Jos oltaisiin oltu voimakkaasti tuloshakuisia, olisi pitänyt hankkia rohkeammin jo rakennettua ydinvoimaa. Yhtiöittäminen tärkeä edistysaskel Maakaasuputkea asennetaan Lahdentien varressa vuonna 1986. sen käyttöön. Eikä mennyt pitkään, kun Sinebrychoff tuli Keravalle ja kaipasi edullista energiaa. Lahti Energia oli juuri tehnyt sopimuksen sikäläiselle Mallasjuoman oluttehtaalle energian toimituksesta vastaavalta voimalaitokselta. Otimme konseptin käyttöön ja rakensimme Koffille vastaavan voimalaitoksen vuonna 1991. Prosessit vaativat 160-asteista vettä, mihin normaali kaukolämpövesi ei käynyt, sillä se oli vain 115-asteista. Myöhemmissä mittauksissa energiantoimitus voitti tehokkuuspalkintoja erilaisissa vertailuissa. Keravan Energia on edennyt selkeää polkua pitkin. Ensin oli öljy, sitten kiinteää polttoainetta, jolloin työntekijät oppivat paljon, sitten maakaasuturbiinilaitos, vastaava Koffin voimalaitos ja lopulta biovoimalaitos. Sähkökaupan vapautumisella oli hintansa Sähkökaupan vapautumisen 1992 Osmo Kähkönen muistaa tapauksena, jossa olisi voitu toimia toisin. Tukkumyyjät IVO (Imatran Voima) ja TSM (Teollisuuden Sähkönmyynti) pelottelivat jo ennen sähkömarkkinoiden vapautumista, että mm. uusien voimalaitosten kulujen myötä sähkön hinta nousee. Kerava osti tukkusähkönsä TSM:ltä. Olimme muodostaneet Päijät-Hämeen Energia Oy:n yhdessä Porvoon, Karkkilan, Iitin, Heinolan ja Nastolan kanssa ajatuksena se, että säästämme hinnan kiinteässä osuudessa. Astuimme miinaan, kun Päijät-Hämeen Energia teki kymmenen vuoden tukkusopimuksen Teollisuuden Sähkönmyynnin kanssa. Olisihan tuota voinut kysyä markkinatalouden professorilta että mitä tällaisessa tilanteessa tapahtuu ja siten säästänyt pitkän pennin. Uudet voimalat olivat kalliita, mutta taustalla oli silti vanha ydin- ja vesivoima. Sipoo merkittävin tapaus Uransa merkittävimpänä tapahtumana Kähkönen pitää Sipoon kaukolämpöliiketoiminnan ja sähköverkon hankkimista Keravan Energialle. Sipoolla oli oma kaukolämpötoimintansa, joka oli vaikeuksissa. Kunnaninsinööri Risto Mononen soitti monesti Keravan Energialle ja pyysi neuvoja kaukolämmön teknisten yksityiskohtien kanssa. Lopulta Sipoo päätti hankkiutua eroon kaukolämmöstä ja järjesti tarjouskilpailun, jossa Keravan lisäksi oli mukana mm. Vantaan Energia Oy. Teimme vuonna 1994 tarjouksen, jossa Sipoo saisi 3,5 % Keravan Energian osakkeista ja kymmenen miljoonaa markkaa rahaa, ja voitimme tarjouskilpailun. Vuotta myöhemmin ostimme myös sähköverkon Pohjolan Voimalta ja perustimme Etelä-Suomen Energian hoitamaan Sipoon jakelua. Sipoon ostaminen mahdollistui sillä, että olimme ostaneet Etelä-Suomen Voiman osakkeita Espoolta, joka möi ne kun ei saanut niistä osinkoa. Tätä kautta saimme myös Teollisuuden Voiman osuuksia Olkiluodon ydinvoimalan ykkös- ja kakkosreaktoreista, jonka näimme hyvin Vuonna 1992 tapahtunutta yhtiöittämistä Kähkönen arvostaa. Ajateltiin, että jotta voitaisiin pärjätä uudessa kilpailutilanteessa, piti edellytyksien olla samat kuin naapuriyhtiöillä. Pienen on oltava ketterä. Päätöksenteko piti saada lähemmäs yhtiön johtoa lähelle liiketoimintaa. Sipoon alueen ostaminen ei esimerkiksi välttämättä olisi edes mennyt läpi valtuustossa, jos se olisi siitä päättänyt. Kähkösellä on edelleen ideoita Kun Fortum äskettäin möi jakeluverkkonsa mm. Tuusulassa ja Järvenpäässä Suomi Power Oy:lle, herää kysymys miksi paikalliset energiayhtiöt jätettiin ulkopuolisiksi? Eero Lehti arveli talouslehdessä syyn olevan Fortumin työn säästössä. Suomi Power in omistajat eivät välttämättä kaikki ole kovin pitkäaikaisia omistajia. Ydinvoimaan liittyen Kähkönen toteaa, että TVO:n ja Fennovoiman olisi ehkä kannattanut harkita voimien yhdistämistä siten, että Fennovoiman osakkaat olisi hyväksytty Olkiluoto 4:n osakkaiksi ja suuret omistajat kuten Fortum ja UPM olisivat tinkineet omista osuuksistaan hieman. Hanhikiven rakentamissuunnitelmista olisi voitu luopua ja loppusijoituspaikan ratkaisukin olisi ollut helpompi. Fennovoiman Hanhikivi on kuitenkin järkevä rakentaa, mutta ydinjätteet tulisi sijoittaa yhteen paikkaan. Suomi on Kähkösen mukaan hieno esimerkki muulle maailmalle. Maamme on edistyksellinen muun muassa siksi, että käytämme laajamittaisesti hiilidioksidipäästövapaata ydinvoimaa, nyt kun ilmaston lämpeneminen on todettu pahimmaksi ympäristöuhaksi. Energiateollisuus ry:llä on Hiilineutraali Suomi 2050 -tavoiteohjelma. Energian suhteen pitää olla mahdollisimman omavarainen. Energiaa tulee tuottaa mahdollisimman halvoista polttoaineista mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Perusteet ovat nykyisin samat kuin aina ennenkin. 13

Kalervo Nieminen Keravan Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2001-2013 Biovoimalan rakentaminen merkittävin päätös Kalervo Niemisen hallitusaikana Keravan Energian merkittävin teko oli Myllynummen biovoimalaitoksen rakennuttaminen. Haaste oli suuri, sillä rakentaminen maksoi yli 40 Me. Silloinen kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin totesi, että hallituksen on syytä erityisesti huolehtia siitä, että projekti onnistuu sekä teknisesti että taloudellisesti, Nieminen muistelee. oimitusjohtaja Osmo T Kähkösen aikaan todettiin, että Keravan kaukolämmöstä noin 70 % tehtiin maakaasulla, jota ostettiin yhdeltä toimittajalta ulkomailta. Tehdyssä riskianalyysissä todettiin, että riippuvuutta maakaasusta on syytä merkittävästi pienentää. Yhtiö päätti selvittää mahdollisuudet rakentaa oma, kotimaisia polttoaineita käyttävä voimalaitos Saviolle. Yhtenä polttoainevaihtoehtona tutkittiin kierrätyspuusta tehtyä haketta (REF), koska sitä valmistettiin samalla alueella Lassila & Tikanoja Oy:n käsittelylaitoksessa. Tämä ei kuitenkaan osoittautunut taloudellisesti eikä teknisesti perustelluksi valinnaksi. Yhtenä ongelmana oli se, että kierrätyspuuta polttavan laitoksen savukaasujen puhdistaminen EU-lainsäädännön vaatimusten mukaisesti on erittäin kallista ja tuhka on lisäksi erityiskäsittelyä vaativaa. Lopulliseksi valinnaksi tuli metsähaketta ja turvetta käyttävä CHP-voimalaitos, josta saadaan sekä lämpöä että sähköä. Valitulle tontille mahtuu vielä toinenkin voimalaitos-yksikkö. Projekti päätettiin toteuttaa Pohjolan Voiman (PVO) avulla, koska heillä oli sekä taito että resurssit ja runsaasti kokemusta alalta. PVO perusti hanketta varten oman tytäryhtiön - Keravan Lämpövoima Oy:n. Keravan Energia Oy omistaa Pohjolan Voiman osakesarjan, jolla se omistaa Keravan Lämpövoima Oy:n. Jos minulla olisi ollut yksinvalta, 14

JUKKA NISSINEN Yläkuvassa Myllynummen biovoimalan vihkiäistilaisuus vuonna 2010. Vas. takana Kalervo Nieminen ja Rolf Paqvalin. Nauhaa leikkaamassa Lars Horn ja Mauri Pekkarinen. JUKKA NISSINEN 15

olisin saman tien rakennuttanut samalle tontille tuplasti isomman voimalan, josta olisi saanut kaukolämpöä isommalle alueelle, kuten esimerkiksi Tuusulan Rykmentinpuistoon, Nieminen toteaa. DI Jussi Lehto valittiin Keravan Energian toimitusjohtajaksi Niemisen hallituskauden aikana vuonna 2002. Kansainvälistä teollisuuskokemusta En millään lailla pyrkinyt Keravan Energia Oy:n hallitukseen. Olin silloin 13 vuotta sitten Stowe Woodward Finland Oy:n toimitusjohtaja Saviolla ja sen lisäksi mm sanomalehti Keski-Uusimaan hallituksessa. Minulta kysyttiin, olisinko kiinnostunut yhtiön hallituksen puheenjohtajuudesta. Vastasin pienen harkinnan jälkeen myöntävästi ja tulin valituksi. Uuden johtajan valinta JUKKA NISSINEN Toinen merkittävä rutiininomaisesta hallitustyöstä erottuva tapahtuma oli uuden toimitusjohtajan valinta. Osmo Kähkönen jäi omasta tahdostaan eläkkeelle hieman ennen varsinaista eläkeikäänsä. Hakijoita oli melkoinen joukko, mutta loppujen lopuksi haastateltavien hakijoiden valinta oli kohtuullisen helppoa. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön toimitusjohtajan valitsee yhtiön hallitus. Koko hallitus ei kuitenkaan osallistunut haastatteluihin, vaan se valitsi siihen työryhmän jossa oli puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi hallituksen jäsen (Sipoon edustaja). Neljäntenä jäsenenä oli Osmo Kähkönen. Valituksi tuli yksimielisesti DI Jussi Lehto. Hän oli tuolloin Helsingin Energian kakkosmies tittelillä strategiajohtaja. Haastattelussa kysyin häneltä muun muassa, että miten olet tällaisesta nakkikioskista kiinnostunut? Saimme vastauksen, joka meitä tyydytti. Hän halusi pois isosta organisaatiosta tehtävään, jossa pääsee todella vaikuttamaan asioihin ja näkee nopeasti myös oman työnsä tulokset. Hallitus on ollut tyytyväinen tekemäänsä valintaan. Jussi Lehto on valittu myös useisiin energia-alan luottamuselimiin. Ei saa myydä ulkomaalaisille Poliittista vääntöä Nieminen ei muista hallitusaikanaan esiintyneen, mitä nyt Vihreät ovat puolueohjelmansa mukaisesti aina muistaneet vastustaa ydinvoimaa. Keravan Energiaa ei hänen tietääkseen ole yritetty ostaa. Eikä kannata myydä missään tapauksessa. Miksi se myytäisiin? Mikä olisi syy? Mihin se raha käytettäisiin? On muistettava, että uusi ostaja ottaisi maksamansa summan takaisin keravalaisilta ja sipoolaisilta kuluttajilta korkeampien tariffien kautta. Minä maksan mielelläni sekä siirtoettä energiamaksun kotimaiselle yhtiölle. Lisäksi on huomioitava se, että kerran myytyä siirtoverkkoa ei saa käytännössä juuri koskaan ostettua takaisin ainakaan halvalla. Keravan Energiaa Nieminen luonnehtii keskisuureksi yhtiöksi, jonka koko on riippuvainen toimialueesta. Mielenkiintoisena hän näkee mahdollisuuden kuitenkin kasvaa sitä kautta, että yhtiö omistaa tytäryhtiönsä Etelä-Suomen Energia Oy:n kautta nurkan Helsingin sähkönjakelusta Helsingin suorittaman Sipoon pakkolunastuksen myötä. Alueelle ollaan suunnittelemassa uutta asutusta, jopa 30 000 ihmisen lähiötä. Siinä tulisi Keravan verran lisää asiakkaita. 16

Yhtiöittäminen oli hyvä asia Energialaitoksen yhtiöittäminen oli Niemisen mielestä hyvä asia. Osakeyhtiön pöytäkirjat eivät ole julkisia eikä päätöksistä voi valittaa. Tämä antaa yhtiölle mahdollisuuden päättää joustavasti omista asioistaan. Omistajan eli kunnan tahto sanelee kuitenkin toiminnan reunaehdot (konserniohjeet). Se, kannattaako kunnan muita palveluja yhtiöittää, riippuu hänen mukaansa rakenteesta. Yhtiöstä ei ole hyötyä, jos sen toiminta ja tuotteet ovat sellaisia, että ne eivät sovi normaalin osakeyhtiön toimintamalliin. Lisäksi EU vaatii kuntien energialaitoksia ja muitakin liikelaitoksia yhtiöitettäväksi, koska kuntien kassaan ei saisi tulouttaa rahaa ilman veronmaksua. Keravan Energia Oy ei maksa osinkoja, koska niistä pitäisi maksaa veroja. Niinpä osinkohyöty annetaan asiakkaille edullisempana energian hintana. Niemisen mukaan paikallinen energiayhtiö voi vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen esimerkiksi polttoainevalinnoilla. Mahdollisuuksien mukaan voidaan käyttää puun lisäksi ydinvoimaosuuksia ja koskivoimaa. Keravan Energialla on jopa Norjasta koskivoimaosuuksia, joskaan ei kovin suuria. Sorsa hyvä työpari Pertti Sorsa oli Keravan Energian hallituksen varapuheenjohtaja ja Niemisen aisapari 12 vuoden ajan. Hän oli myös Keravan Lämpövoima Oy:n hallituksen jäsen. Pertti Sorsa ja Kalervo Nieminen jäivät pois Keravan Energian hallituksesta keväällä 2013. Yhtiön tulevaisuus näyttää hyvältä. Sähköä ja lämpöä tarvitaan aina lama ei tätä alaa kosketa niin paljon kuin monia muita yhtiöitä. Hallituksen varapj. Pertti Sorsa Etäluettavat mittarit 2013 SÄHKÖMARKKINALAKI määräsi sähkömittarit muutettavaksi etäluettaviksi siten, että vuoteen 2014 mennessä 80% mittareista tuli olla etäluettavia. Keravan alueella kaikki mittarit on vaihdettu etäluettaviksi ja Sipoon alueellakin yli 90 % mittareista oli etäluennassa vuoden 2013 päättyessä. KERAVAN ja Sipoon alueilla oli 2013 yhteensä n. 31 000 sähkömittaria, joista noin 30 000 on etäluennassa. Suurin osa näistä on radioteitse tai kännykkäverkon kautta luettavia. Niitä asennettiin etupäässä taajamien ulkopuolelle. Sähköverkon kautta luettavia mittareita on noin neljäsosa, pääosin kaupunkialueella. ETÄLUETTAVAT mittarit helpottavat sähkönkulutuksen seurantaa paitsi sähköyhtiölle, myös kuluttajan osalta. Kuluttaja voi seurata omien toimenpiteidensä vaikutusta internetissä ja harkita säästötoimenpiteitä. JUKKA NISSINEN Keravan Energialla on koskiosuuksia Norjassa, kuvassa Fosveitin voimalaitos. Sähkölaitosasentaja Jouni Klinga ja etäluettava kännykkäverkossa toimiva mittari. Kännykkälaitteisto on kuvassa mittarin päällä olevassa pyöreässä kotelossa. Kuva vuodelta 2009, jolloin asennustöitä aloiteltiin. 17

Kerava eturintamassa kaukolämpöön Sähkön ja lämmön yhteistuotanto suojelee ilmastoa Ali-Keravan lämpövoimalaitos, joka toimi maakaasulla, mahdollisti ensimmäisenä sähkön ja lämmön yhteistuotannon v. 1989. 18

Keski-Uusimaa 21.8.1971 Asiasta keskusteltiin sen jälkeen Keravan sähkölautakunnassa. Puheenjohtaja Eero J. Virtanen ja kauppalanjohtaja Unto Suominen innostuivat ajatuksesta rakentaa kaukolämpöverkko Keravalle. Perusselvitys tilattiin Insinööritoimisto Ekonolta. Keskuskoulun lämmityskattila oli noihin aikoihin tullut tiensä päähän ja se piti joka tapauksessa vaihtaa. Korvaajaksi rakennettiin kaukolämpökeskus, josta vedettiin 600 m ensimmäinen linja. Suunnitelmiin kuului aluksi liittää kaukolämpöön kaupungin kiinteistöjä. Ensimmäinen siirrettävä 2 MW:n kaukolämpökattila asennettiin paikoilleen elokuussa. Keskuskoulun lämmittäminen alkoi 21.8.1971. Vuonna 1972 kaukolämpö eriytettiin omaksi osastokseen ja vetäjäksi valittiin Jaakko Lähteelä, teknikko kaupungin rakennusvirastosta. Verkko laajeni vastoinkäymisistä huolimatta Keravan ensimmäinen kaukolämpölinja vedettiin Keskuskoulun siirrettävältä lämpökeskukselta silloiselle kaupungintalolle. Matkan varrella Osuuspankin, Yhdyspankin ja Pohjolan talot liittyivät verkkoon. Oli luotu alku, josta kehittyi myöhemmin erittäin ympäristöystävällinen ja edullinen yhteistuotanto, jossa sähköntuotannon ylijäämälämpö käytetään lämmitykseen. Keravan kaukolämpöverkon runkolinjat rakennettiin ensialkuun betonielementtitekniikalla. Haarajohdoissa käytettiin ns. vanhaa Fiskarsia, jossa muovieristeiseen kaukolämpöelementtiin oli sijoitettu teräksinen virtausputki. Metalliputki saattoi liikkua vapaasti eristeputken sisällä. Fiskarseissa ulkopuolinen kosteus saattoi syövyttää virtausputken rikki. Tiivistystekniikassa oli puutteita, joten kosteusvaurioita syntyi. 1970-luvun lopussa kehitettiin ns. ienten kaupunkien joukossa P Kerava teki kaukonäköistä ja uraauurtavaa työtä kun se otti käyttöön kaukolämmön hyvissä ajoin ennen ensimmäistä öljykriisiä. Kaukolämpöjärjestelmiä oli Suomessa käytössä vasta parisenkymmentä, lähinnä suurissa kaupungeissa ja suurteollisuuden ympärillä, kun Kerava aloitti vuonna 1971. Keravan silloisen sähkölaitoksen johtaja Kauko Hämäläinen (1964-74) on yksi ajatuksen isistä. Uusmaalaisilla sähkölaitoksen johtajilla oli tapana kokoontua epävirallisesti kuukausittain. Eräällä tapaamisella esiteltiin selvitystyötä Porvoon kaukolämmöstä. Siirrettävän lämpökeskuksen pumppujen hitsaustyö meneillään. 19

kiinnivaahdotettu kaukolämpöputki. Muovisen eristeputken ja teräksestä valmistetun virtausputken välinen tila on täytetty vaahdotetulla polyuretaanilla. Putki ei pääse liikkumaan eristeen sisällä ja ulkopuolinen kosteus ei pääse syövyttämään putkia. Kalevan pientaloalue oli ensimmäisiä kaukolämpökohteita, vaikka kaukolämmön ei katsotakaan soveltuvan kovin hyvin pientalojen lämmittämiseen. Pienille tonteille ei haluttu erillisiä öljykattiloita. Öljykriisien aikaan kaukolämpöä suosittiin pientaloillekin oikein valtiovallan toimesta. Kalevassa kokeiltiin aluksi kollektiivista kulutuksen mittausta, mutta siitä luovuttiin pian talouksien erilaisten kulutustottumusten vuoksi, ja siirryttiin kiinteistökohtaiseen mittaukseen. Kalevan ongelmana olivat myös Fiskars-putket, jotka alkoivat vuotaa. Vaikka alkuvaikeuksia oli, kaukolämpö hyväksyttiin. Kun kattiloita piti joka tapauksessa vaihtaa, siirryttiin mielellään kaukolämpöön. Joku talonmies saattoi vastustaa kaukolämpöä, koska pelkäsi menettävänsä työpaikkansa. Me neuvoimme ja opastimme kaukolämmön käyttöä ja säätöä ja vastustus meni nopeasti ohi, kertoo Mauno Schlobohm, joka työskenteli noihin aikoihin Keravan kaupungin sähkölaitoksen kaukolämpöosastolla. Enimmillään kaupungille oli sijoitettu kymmenen siirrettävää kaukolämpökeskusta, jotka käyttivät raskasta polttoöljyä vara-polttoaineena kevyt polttoöljy. Siihen aikaan ympäristöhaittoihin ei kiinnitetty huomiota. Lämpökeskuksessa oli mm. vain seitsemän metrin korkuinen piippu, joka oli aivan liian matala. Tervahaudankadun kiinteä lämpökeskus otettiin käyttöön tammikuussa 1977. Yläkuvassa asennetaan Pyroflow-kattilaa, alakuvassa kaukolämpöputkistojen asennustyötä samaisen laitoksen vieressä v. 2009. tasolle, jolla sitä ei kannattanut enää käyttää. Kaukolämpölaitosten teho alkoi käydä riittämättömäksi, sillä verkko oli laajentunut odotettua nopeammin. Vuonna 1982 puolet kaupungin rakennustilavuudesta lämpeni kaukolämmöllä. Vuonna 1984 myynti oli ylittänyt 100 GWh:n rajan. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen uuden kivihiilikattilan hankkimisesta ja Pyroflow-leijukerroskattilan pystytys alkoi syksyllä 1984 varsinainen käyttö alkoi tammikuussa 1985. Uusi kattila oli malliltaan sellainen, että siinä saattoi polttaa ilmavirrassa kiertävän kuuman hiekan seassa kaikenlaisia kiinteitä polttoaineita, kuten hiiltä, Kiinteä lämpökeskus Yli-Keravalle Kiinteän lämpökeskuksen suunnittelu alkoi 1974. Paikaksi valittiin Tervahaudankatu, jonne rakennettiin kolmen 12 MW:n tehoisen raskasöljykattilan kokonaisuus. Rakennukseen varattiin tilaa neljännelle, n. 40 MW:n kattilalle. Rakennustyöt alkoivat kesällä 1976, koekäyttö aloitettiin joulukuussa ja tammikuussa 1977 laitos otettiin tuotantokäyttöön. Kaukolämpötoiminnan liikevaihto nousi niin suureksi, etttä vuoden 1982 alusta sähkölaitoksen nimi muutettiin muotoon Keravan Energialaitos. Neljättä kattilaa ei koskaan otettu käyttöön suunnitellulla tavalla, sillä öljyn hinta nousi JUKKA NISSINEN 20