Ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY) ja tulevat muutokset Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 Marina Congress Center 9.10. Hallitusneuvos Maiju Tuominen
Esityksen aiheet Ammattipätevyysdirektiivistä yleisesti Direktiivimuutokset Kansallinen täytäntöönpano
Tutkintojen tunnustaminen Ns. akateeminen tunnustaminen (opintojen hyväksilukeminen osaksi tutkintoa, jatko-opinnot) Ammattipätevyyden tunnustaminen (päätös tutkinnon antamasta kelpoisuudesta tiettyyn virkaan/tehtävään, oikeus harjoittaa ammattia) * Henkilöiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus suomalaisella tutkinnolla toiseen EU-maahan toisesta EU-maasta Suomeen
Ammattipätevyysdirektiivi Määrittää menettelytavat, joiden mukaisesti jäsenvaltion on tunnustettava unionin kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkima koulutus tai ammattipätevyys, kun kyseessä on säännelty ammatti Säännellyllä ammatilla tarkoitetaan tehtävää, jonka harjoittamisen edellytyksenä on, että henkilö täyttää tietyt lainsäädännössä asetetut ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset. Tunnustaminen antaa unionin kansalaiselle oikeuden harjoittaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa samaa ammattia, johon hänellä on pätevyys kotijäsenvaltiossaan.
Ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmät Koulutuksesta annettavien asiakirjojen yleinen tunnustamisjärjestelmä eli yleinen järjestelmä Ammattikokemuksen tunnustamiseen perustuva järjestelmä eli ammattikokemusjärjestelmä Koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhdenmukaistamiseen perustuva tunnustamisjärjestelmä eli yhdenmukaistamisjärjestelmä/ automaattisen tunnustamisen järjestelmä
Yleinen järjestelmä Sisältää 5 pätevyystasoa, joiden jaottelussa keskeisiä kriteerejä koulutuksen taso, luonne ja kesto Hakijan ammattipätevyyden tason oltava nykyisin vähintään välittömästi edeltävää tasoa kuin vastaanottavassa valtiossa vaaditaan, jatkossa tasoero voi olla myös suurempi Korvaavat toimenpiteet (sopeutumisaika/ kelpoisuuskoe) jos koulutuksen kesto tai sisältö eroaa olennaisesti
Yhdenmukaistamisjärjestelmä Automaattisen tunnustamisen piirissä olevat ammatit: - lääkäri - hammaslääkäri - eläinlääkäri - kätilö - sairaanhoitaja - proviisori - arkkitehti
Direktiivimuutokset Eurooppalainen ammattikortti (ammattipätevyyden tunnustamista koskeva päätös, jonka muoto poikkeaa nykyisestä) yksityiskohdat määrittyvät komission täytäntöönpanosäädöksissä Osittainen ammatinharjoittamisoikeus Ns. automaattisen tunnustamisen ammatteihin liittyvän koulutuksen vähimmäisvaatimusten ajantasaistus, osittain jatkossa komission delegoidut säädökset Automaattiseen tunnustamiseen perustuva uusi järjestelmä: yhteiset koulutusperiaatteet (yhteiset koulutuspuitteet, yhteiset koulutustestit) Kielitaitoa koskevan säännöksen täsmentäminen Hälytysmekanismi (ammatinharjoittamiseen liittyvistä rajoituksista tiedottaminen) Keskitetyn asiointipisteen roolin vahvistaminen Säänneltyjen ammattien arviointi
Edellytykset käyttöönotolle: Eurooppalainen ammattikortti - Liikkuvuus on tai voisi olla suurta ko. ammatissa - Asiaankuuluvat sidosryhmät ovat ilmaisseet riittävää kiinnostusta - Ammatti tai ammattiin valmistava koulutus ovat säänneltyjä merkittävässä määrässä jäsenvaltioita Komission mukaan edellytyksiä ammattikortille voisi olla seuraavissa ammateissa: lääkärit, sairaanhoitajat, proviisorit, fysioterapeutit, insinöörit, vuoristo-oppaat ja kiinteistönvälittäjät (yli 50 ammattia osoitti kiinnostusta) Komission täytäntöönpanosäädöksessä määritetään mm. mille ammateille, kortin muoto ja rakenne, asiakirjoihin liittyvät yksityiskohdat, maksu- ja käsittelytavat, myöntämisen edellytykset ja menettelyt Komission on tarkoitus hyväksyä täytäntöönpanosäädös v. 2015 alkupuolella; ammattikortti käyttöön v. 2016 alussa
Eurooppalainen ammattikortti (art. 4a-4e) Sähköinen todistus (tiedosto IMI-järjestelmässä), joka osoittaa joko että ammattihenkilö on täyttänyt vaadittavat edellytykset palvelujen tarjoamiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa väliaikaisesti ja satunnaisesti tai että ammattihenkilön ammattipätevyys on tunnustettu vastaanottavaan jäsenvaltioon sijoittautumista varten Työnantajat, asiakkaat, potilaat, viranomaiset ja muut asianomaiset voivat tarkistaa kortinhaltijan niille esittämän eurooppalaisen ammattikortin aitouden ja voimassaolon
Osittainen ammatinharjoittamisoikeus (art. 4f) Myönnettävä tapauskohtaisesti, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: henkilö täysin pätevä kotijäsenvaltiossaan harjoittamaan sitä ammattia, jota osittainen ammatinharjoittamisoikeus koskee kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion säännellyn ammatin väliset erot ovat niin suuret, että korvaavat toimenpiteet merkitsisivät koko koulutuksen suorittamista ammatillinen toiminta voidaan erottaa muusta kyseisen säännellyn ammatin toiminnasta Osittainen ammatinharjoittamisoikeus voidaan evätä, jos se on perusteltua yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä, omiaan takaamaan tavoitellun tavoitteen saavuttamisen eikä ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi Ei sovelleta ammattihenkilöihin, joiden ammattipätevyys tunnustetaan automaattisesti
Yhteiset koulutuspuitteet (art. 49 a) Uusi automaattiseen tunnustamiseen perustuva järjestelmä Tietyn ammatin harjoittamiseksi vähintään tarvittava yhteinen tieto-, taito- ja pätevyyskokonaisuus Eivät korvaa kansallisia koulutusohjelmia, jollei jäsenvaltion lainsäädännössä toisin säädetä Käyttöönotto edellyttää, että kyseiseen ammattiin johtava koulutus on säännelty ainakin kolmasosassa jäsenvaltioita Ei koske ammatteja, joihin sovelletaan nykyistä automaattisen tunnustamisen järjestelmää Perustetaan komission delegoiduilla säädöksillä tiettyä ammattia varten; komission täytäntöönpanosäädöksessä luetellaan kansalliset ammattipätevyydet ja ammattinimikkeet, jotka tunnustetaan automaattisesti Jäsenvaltio voi tietyin edellytyksin vapautua yhteisten koulutuspuitteiden käyttöönotosta
Yhteiset koulutustestit (art. 49 b) Yhdenmukaistettu kelpoisuuskoe, joka voidaan suorittaa kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa ja joka on varattu tietyn ammattipätevyyden haltijoille Testin suorittaminen hyväksytysti jossakin jäsenvaltiossa antaa ammattipätevyyden haltijalle oikeuden harjoittaa kyseistä ammattia missä tahansa vastaanottavassa jäsenvaliossa samoin edellytyksin kuin kyseisessä jäsenvaltiossa hankitun ammattipätevyyden haltijat Yhteisen koulutustestin käyttöönotto edellyttää, että ko. ammattiin johtava koulutus on säännelty vähintään kolmasosassa jäsenvaltioita Komission delegoiduilla säädöksillä vahvistetaan koulutustestin sisältö sekä testiin osallistumiselle ja sen hyväksytylle suorittamiselle asetettavat edellytykset; komission täytäntöönpanosäädöksessä luetellaan jäsenvaltiot, joissa testejä järjestetään ja määritetään testien järjestämistiheys ja muut tarvittavat järjestelyt Jäsenvaltio voidaan tietyin edellytyksin vapauttaa velvollisuudesta järjestää yhteinen koulutustesti
Kielitaito (art. 53) Ammattihenkilöllä on oltava sellainen kielitaito, jota tarvitaan heidän ammattinsa harjoittamiseksi - työnantajalla jatkossakin vastuu varmistua siitä, että työpaikalla ammattitoimintaa harjoittavilla on tarvittava kielitaito Kun ammatilla on vaikutusta potilasturvallisuuteen, toimivaltaisella viranomaisella voi olla rooli valvottaessa kielitaitovaatimuksen täyttymistä Kielitaidon tarkistaminen ei ole osa tunnustamisprosessia, vaan erillinen prosessi sen jälkeen. Tunnustamispäätöksen ei tarvitse sellaisenaan antaa oikeutta siirtyä työmarkkinoille, vaan voidaan edellyttää esim. henkilön rekisteröintiä ja rekisteröinnin edellytykseksi voidaan asettaa tietty kielitaitovaatimus.
Hälytysmekanismi (art. 56 a) Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ammattihenkilöstä, jolle on kansallisen viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä asetettu ammattitoiminnan tai sen osan harjoittamista koskeva rajoitus tai kielto Koskee erityisesti ammattihenkilöitä, jotka harjoittavat toimintaa, jolla on vaikutusta potilasturvallisuuteen Hälytys annetaan IMI-järjestelmän kautta kolmen päivän kuluessa rajoitusta tai kieltoa koskevan päätöksen antamisesta, poistettava kolmen päivän kuluessa kiellon tai rajoituksen päättymisestä Hälytys sisältää seuraavat tiedot: ammattihenkilön henkilöllisyys, ko. ammatti, tiedot päätöksen antaneesta tahosta, rajoituksen tai kiellon laajuus ja voimassa oloaika
Keskitetty asiointipiste (art. 57) Palveludirektiivin mukainen (Yritys-Suomi) Mm. seuraavat tiedot keskitetysti: luettelo kaikista jäsenvaltiossa säännellyistä ammateista sekä kunkin säännellyn ammatin osalta toimivaltaisten viranomaisten ja tukikeskusten (Suomessa OPH) yhteystiedot; luettelo ammateista, joita varten on saatavissa eurooppalainen ammattikortti, sekä tiedot kortin toiminnasta ja veloitettavista maksuista luettelo kaikista ammateista, joihin palvelujen väliaikaiseen tarjoamiseen liittyy etukäteistarkastus tiedot tunnustamisprosessissa edellytettävistä asiakirjoista ja prosessiin liittyvistä maksuista tiedot muutoksenhakumahdollisuuksista
Säänneltyjen ammattien arviointi (art. 59) Säännellyt ammatit komission tietokannassa (tilanne tammikuu 2014): Viro 46, Latvia 61, Liettua 70, Kroatia 79, Ruotsi 85, Romania 95, Luxemburg 107, Kypros 112, Bulgaria 113, Irlanti 116, Suomi 120, Belgia 130, Unkari 130, Alankomaat 135, Malta 137, Portugal 145, Ranska 151, Tanska 154, Saksa 154, Italia 155, Kreikka 167, Slovakia 181, Espanja 185, Itävalta 215, Iso-Britannia 221, Slovenia 252, Puola 370, Tsekki 396 (http://ec.europa.eu/internal_market/qualifications/regprof/index.cfm?fuseaction=home. home) Jäsenvaltioiden tulee kartoittaa säännellyt ammattinsa -> komission tietokannan päivitys
Säänneltyjen ammattien arviointi Jäsenvaltioiden on tutkittava, täyttääkö ammatin sääntely seuraavat vaatimukset: - Sääntely ei saa olla kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella suoraan tai epäsuoraan syrjivää - Sääntely on perusteltua yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä - Sääntelyn on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia Komissio toimittaa kertomukset muille jäsenvaltioille, joilla on mahdollisuus antaa huomautuksensa. Komissio kuulee myös asianomaisia osapuolia, kyseiset ammattialat mukaan lukien. Komissio laatii jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella yhteenvetokertomuksen ammattipätevyysdirektiivin mukaiselle koordinoijaryhmälle, joka voi esittää huomautuksia. Komissio toimittaa lopulliset havaintonsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kolmen vuoden kuluttua direktiivimuutosten voimaantulosta ja liittää tarvittaessa oheen ehdotuksia uusiksi aloitteiksi.
Muutosten kansallinen täytäntöönpano Muutoksia ainakin seuraaviin lakeihin: - laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (1093/2007) - laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) - laki eläinlääkärinammatin harjoittamisesta (29/2000) Hallituksen esitykset (OKM yleislain osalta, STM ja MMM oman toimialansa lainsäädäntö) eduskuntaan keväällä 2015 Tavoite: uusi lainsäädäntö voimaan 1.1.2016