Palamisen ja kalkkikivireaktioiden mallintaminen kiertoleijukattilan tulipesän kolmiulotteisessa virtausympäristössä

Samankaltaiset tiedostot
Vihreämmän energian haasteet - Biomassa ja yhdyskuntajäte polttoaineina

III LIEKKIPÄIVÄ Teknillinen korkeakoulu, Dipoli, Otaniemi

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari

CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen.

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

expertise in combustion

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

KOKOEKO-seminaari Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

:TEKES-hanke /04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway. Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

Poltossa vapautuvien metallien laserdiagnostiikka

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Suosituimmat kohdemaat

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Keskisuomalaiset mukaan leijukattiloiden vientimarkkinoille

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Fortumin sivutuotteet

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto

Balance+ -säätökonsepti Voimalaitoksen vakionopeudensäädin. Myynti- ja projektipäällikkö Joni Viitanen, ÅF

Bio-energia-alueen tutkimuksen esittely. Martti Aho

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

Jäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016

Metsäbiomassan energiakäyttö

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

Mikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle

Tulevaisuuden monipolttoainekattila - tutkimus- ja tuotekehitysympäristö

Jätteenpolttolaitosten Tuhkien Talteenotto

Kiinteäkerroskaasutuksen perusteet ja ilmiöt

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kokonaismalli teräsbetonirakenteen ikääntymiselle voimalaitosjätteen loppusijoituksessa

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4)

KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018

PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Pankaboard Oy Ruukintie Pankakoski

EKOTEHOKAS JÄTTEENPOLTTO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

300bar palaminen, uusia tutkimustuloksia. Ossi Kaario

Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti tutkija Ilkka Hannula VTT

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan

SAVUKAASUN TILAVUUSVIRRAN JATKUVATOIMINEN MÄÄRITTÄMINEN

Muovit kiertoon! Maija Pohjakallio,

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet

Ekotehokas jätteenpoltto

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon.

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Biomassan pienpolton mallintaminen ja säätö ilmapäästöjen vähentämiseksi

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet

1 (7) Miikka Saarinen UPM SPECIALTY PAPERS OY TERVASAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2017

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Osio 1. Laskutehtävät

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

Polttoaineluokitus 2010

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN

Transkriptio:

Palamisen ja kalkkikivireaktioiden mallintaminen kiertoleijukattilan tulipesän kolmiulotteisessa virtausympäristössä Kari Myöhänen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Liekkipäivä 26.1.2012

Sisältö Kiertoleijukattiloiden kehitystrendit ja ominaispiirteet Kiertoleijukattiloiden mallintamisesta Työssä kehitetty mallikehys ja esimerkkituloksia Johtopäätökset

Sähköteho (MWe) Kiertoleijukattiloiden tehojen kehittyminen 600 Samcheok, KR 500 Łagisza, PL 400 300 200 100 Tri-State, Nucla, US Duisburg, DE Kauttua, FI Pihlava, FI Lünen, DE Provence/Gardanne, FR Turow, PL Nova Scotia, CA NPS, Tha Toom, TH Emile Huchet, FR Kajaani, FI Jacksonville, US Ebensburg, US Baima, CN Seward, US Alholmen, FI EC Tychy, PL 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Vuosi CN Kiina DE Saksa FI Suomi FR Ranska KR Etelä-Korea PL Puola TH Thaimaa US Yhdysvallat

Tehollinen lämpöarvo LHV (MJ/kg, saapumistila) Polttoainevalikoima 35 20 Petrokoksi Antrasiitti ANTRACITE Bituminen hiili Ruskohiili Polyolefiinit (PE,PP,PC) Standardipolttoaineet Lastulevy Värjätyt muovit, puhtaat Vaneri Värjätyt muovit, sekoit. Kaupan ja teollisuuden energiajäte (REF I) Kuluttajilta kerätty energiajäte (REF II - III) REF pelletit REF PELLETS Agro biomassa Sek. muovit Puu & muovit RDF PVC 10 5 Turve Kuori Puuperäinen biomassa Purkupuu Turve, korkea Ca,Cl,Br Paperi & puu Öljyliuske Eesti Lähi-itä/ P. Afrikka Bio- & kuituliete Siistausliete Viemäriliete MSW Lieviä haasteita Suuria haasteita REF (recovered fuel) = erilliskerätty energiajäte RDF (refuse derived fuel) = yhdyskuntajätteen kuivajakeesta valmistettu MSW (municipal solid waste) = yhdyskuntajäte

Uudet menetelmät: happipoltto Happi Hiilidioksidi Vesihöyry Typpi Muut Happi Hiilidioksidi Vesihöyry Typpi Muut Savukaasu Savukaasu Kiertoleijukattila Polttoaine Kiertoleijukattila Polttoaine Palamisilma Happi Ilmapoltto Happipoltto

Kiertoleijukattilan mallinnuksen haasteet 1) Pienet virtausrakenteet -> laskentaverkon vaatimukset. Koko tulipesän "tarkka" malli vaatisi miljardeja laskentasoluja. 2) Ajasta riippuva (transientti) virtausprosessi. Aika-askel luokkaa 1 ms -> pitkä laskenta-aika. 3) Prosessiin osallistuvien aineiden ja yhdisteiden määrä. Kaasukomponentit (O 2, CO 2, CO,...). Kiintoaineet (palava polttoaine, tuhka, kalkkikivikomponentit, hiekka, eri raekokoluokat). 4) Ilmiöiden määrä ja riippuvuus toisistaan. Virtausdynamiikka. Reaktiot. Jauhautuminen. Lämmönsiirto. Kuva kiertoleijuvirtauksesta kaksiulotteisessa testireaktorissa (Åbo Akademi). Reaktorin leveys 1 m. Hilan mitta 0.2 m. Yhteenveto: kiertoleijukattiloiden kattava mallintaminen on erittäin haasteellista.

Erityishaaste: suuret tulipesät Łagisza CFB 460 MWe

Time scale Virtausdynamiikan mallinnusmenetelmät Micro-scale Meso-scale Macro-scale Lumped scale 1 year 1 h...1 d 1 s Steady state Quasi steady Transient Averaged CFD 2D/3D Empirical and semi-empirical models 1D/1.5D/3D Correlation models 0D 1 ms 1 µs Particle scale DNS,LBM,DEM/DPM 2D/3D Eulerian-Eulerian continuum models CFD / TFM 2D/3D Lagrangian-Eulerian DEM/DPM-CFD,DSMC 2D/3D 1 µm 1 mm 0.1 m 1 m 10...50 m Space scale Global

Fluent KTGF: kiintoainefaasin liikemääräyhtälö (yksinkertaistettu)

Kattavat kolmiulotteiset prosessimallit 1) Technical University Hamburg-Harburg Ensimmäinen julkaisu 1999. 2) Chalmers University of Technology. Ensimmäinen julkaisu 2008. 3) Tässä työssä esitetty malli Ensimmäinen versio 1989. Tässä työssä mallikehys (kokonaismalli) kokonaan päivitetty. Palamismallin kehitys. Uusi malli kalkkikivireaktioille.

Tässä työssä kehitetty mallikehys Lämmönsiirto seinämiin ja sisäisiin lämpöpintoihin Reaktiot (palaminen, kaasutus, kalkkikivireaktiot, NOx-reaktiot) Lähteet - sek. ilma - polttoaine - kalkkikivi - hiekka Leijutusilma Pohjatuhka ulos Kaasu, kiintoaine Kiintoaine Kaasu Kiintoaineen palautus Savukaasu, lentotuhka Erottimet - erotuskyky - lämmönsiirto - reaktiot Kiintoaine Erilliset lämmönvaihtimet - lämmönsiirto - reaktiot Leijutusilma Savukaasun / lentotuhkan kierrätys

Palamismalli Inertti tuhka Haihtuvien vapautuminen HCN, NH 3 H 2 S CO, CO 2 CH 4, C 2 H 4 Tuhka Höyrystyminen Kosteus Haihtuvat Jäännöshiili Kaasutusreaktiot +H 2 O, +CO 2 Jäännöshiilen palaminen CO H 2 H 2 S +O 2 H 2 O NO, N 2 O H 2 O CO, CO 2 SO 2 Esimerkkituloksia tulipesän pohjalta Haihtuvien vapautuminen Jäännöshiilen palaminen Max H 2 N 2 H 2 CO Kaasujen palaminen CO + 0.5O 2 CO 2 H 2 + 0.5O 2 H 2 O CH 4 + 2O 2 CO 2 + 2H 2 O C 2 H 4 + 3O 2 2CO 2 + 2H 2 O H 2 S + 1.5O 2 H 2 O + SO 2 Vaihtokonversio CO + H 2 O CO 2 + H 2 Min

Kalkkikivimalli CO 2 CaCO 3 CO 2 CaO Kalsinointi CaCO 3 CaO + CO 2 Karbonointi CaO + CO 2 CaCO 3 Sulfatointi CaO + SO 2 + ½O 2 CaSO 4 Suora sulfatointi CaCO 3 + SO 2 + ½O 2 CaSO 4 + CO 2 Desulfatointi (sulfaatin hajoaminen) CaSO 4 + CO CaO + SO 2 + CO 2 CaSO 4 Karbonointi Mallinnettu rikkidioksidiprofiili happipolttotapauksessa SO 2 +CO 2 Desulfatointi CaCO 3 CaO

Gas Concentration (%-dry). Temperature T ( C) Mallin kelpoistaminen tulipesämittauksilla Mallinnetut vs. mitatut profiilit: 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1.0 Relative Width O2 (measured) CO (measured) CH4 (measured) T (measured) O2 (calculated) CO (calculated) CH4 (calculated) T (calculated) Laskentaverkko Happi (0-16%) Häkä (0-10%) Lt. (500-1000 C) 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Max Mittaussondi Min

Esimerkkilaskenta: Compostilla 300 MWe Espanjaan suunnitteilla oleva kiertoleijukattila, jossa voidaan käyttää sekä ilmapolttoa että happipolttoa. Lämpötila Rikinsidonta

Yhteenveto Kiertoleijukattiloiden kehitys tarvitsee tuekseen malleja, jotka pystyvät huomioimaan todellisen kolmiulotteisen palamisprosessin. Tällä hetkellä suurten tulipesien kattava 3D-mallintaminen on mahdollista vain semiempiirisillä, yksinkertaistetuilla malleilla. Jatkossa eri menetelmät lähentyvät toisiaan. Tässä työssä kehitetty kolmiulotteinen mallikehys, jota voidaan käyttää suurten kiertoleijutulipesien kattavaan laskentaan ja alimallien jatkokehitykseen. Mallikehitys on jatkuva prosessi: eri alimalleja voi jatkuvasti parantaa, kun uutta tietoa kertyy. Lisätietoja: Myöhänen, K. (2011). Modelling of combustion and sorbent reactions in three-dimensional flow environment of a circulating fluidized bed furnace Ph.D. thesis. Lappeenranta University of Technology. URL: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-265-161-7.