Kemian tekniikan osasto KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006 Toimittanut Johanna Uusitalo Toimitustyöhön osallistunut kanslian väki. ISSN 1795-827X Helsinki 2005 Picaset TEKNILLINEN KORKEAKOULU Kemian tekniikan osasto
2 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Kädessäsi oleva kemian tekniikan opinto-opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen ja opintohallintoon. Oppaan avulla voit suunnitella opintojasi, tutustua ohjeisiin ja säädöksiin ja löytää oman tiesi kemian tekniikan diplomi-insinööriksi. Opinto-oppaaseen kannattaa tutustua huolella, sillä 1.8.2005 voimaan astuvan tutkinnonuudistuksen myötä moni käytäntö ja muu opintoasia muuttuu. Uudistus on Kemian tekniikan osastolla vielä käynnissä ja tietoja päivitetään ainakin koko lukukauden 2005-2006. Vuoden aikana kannattaakin siis seurata tarkasti osaston www-sivuja: http://kemia.tkk.fi/fi/opinnot/index.html. Sivustolle ilmestyy ajankohtaista tietoa kursseista ja muista tärkeistä opintoasioista ja sieltä löydät myös tämän opinto-oppaan, opintojen aikana tarvittavia lomakkeita ja sekä muuta hyödyllistä lisätietoa. Uusi tutkintosääntö painottaa entistä enemmän opintojen ohjausta ja opintoneuvontaa. Jos siis tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, älä epäröi kääntyä rohkeasti opettajatutorin, isohenkilön, opintoneuvojien, opintosihteerin tai suunnittelijan puoleen. Autamme sinua mielellämme! Antoisaa opiskeluvuotta!
3 HYVÄT OPETTAJAT JA OPISKELIJAT Tämä opas on kirjoitettu auttamaan sekä opettajia että opiskelijoita kaikissa osaston toimintaan ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Oppaasta löytyy tietoa osaston henkilökunnasta, laboratorioista, toimikunnista, opintoneuvonnasta, tutkinto-ohjelman rakenteesta, harjoittelusta, diplomityöstä ja lukuisista muista asioista. Ennen kuin kiirehdit kysymään asioita henkilökunnalta ja opintojen ohjaajilta, jotka kysymyksiin kovin mielellään vastaavat, kannattaa katsoa olisiko haluamasi tieto tässä oppaassa. Ehkä opasta kannattaisi lukea Helsingin Sanomien sijasta myös aamupuuron äärellä, niin osaston toiminta ja oma opiskelupolkusi alkaisi paremmin hahmottua. Osaston lähivuodet ovat muutoksen aikaa. Talon peruskorjauksen kolmas vaihe on menossa ja viimeisen vaiheen pitäisi olla valmis vuoden 2007 syksyllä. Biokemian ja mikrobiologian laboratorio ja osia Bioprosessitekniikan laboratoriosta sijaitsee peruskorjauksen ajan Keilaniemen Life Science Centerissä. Uuden tutkintorakenteen mukainen opiskelu käynnistyy ja samanaikaisesti suuri osa opiskelijoista opiskelee vielä vanhan rakenteen mukaisesti. Kumpikin prosessi vaikuttaa monin eri tavoin osaston arkeen. Muutokset ovat hankalia, mutta avaavat mahdollisuuden toiminnan uudistamiseen. Varsinkin opetukseen liittyvissä asioissa opettajat toivovat saavansa aktiivista ja monipuolista palautetta. Antoisaa opetus- ja opiskeluvuotta! Matti Leisola osastonjohtaja
4 SISÄLLYSLUETTELO 1. KEMIAN TEKNIIKAN OSASTON ESITTELY... 7 1.1 Yleistä... 7 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 7 1.3 Toimikunnat ja työryhmät... 9 1.4 Laboratoriot ja henkilökunta... 10 1.4.1 Orgaanisen kemian laboratorio... 10 1.4.2 Biokemian ja mikrobiologian laboratorio... 11 1.4.3 Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio... 12 1.4.4. Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratorio... 12 1.4.5 Teknillisen kemian laboratorio... 13 1.4.6 Kemian laitetekniikan ja tehdassuunnittelun laboratorio... 13 1.4.7 Bioprosessitekniikan laboratorio... 14 1.4.8 Prosessien ohjauksen ja automaation laboratorio... 15 1.4.9 Polymeeriteknologian laboratorio... 15 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENTEET... 16 2.1 Alempi perustutkinto... 16 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet... 16 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne... 17 2.2 Ylempi perustutkinto... 19 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... 19 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne... 19 2.3 Jatkotutkinto... 21 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet... 21 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne... 21 3. KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ... 23 3.1 Tutkinto-ohjelman tavoitteet... 23 3.2 Yleistä kemian tekniikan osaston opinnoista... 23 3.3 Perusopinnot ja Ohjelman yhteiset opinnot... 24 3.3.1 Perusopintojen kurssit... 24 3.3.2 Ohjelman yhteisien opintojen kurssit... 25 3.3.2 P- ja O-moduulien opintojen suorittaminen... 25 3.4 Kemian tekniikan tutkinto-ohjelman pääaineet... 27 3.5 Kemian tekniikan osaston tarjoamat perusmoduulit... 28 3.5.1 Kemian perusmoduuli (KE200-1)... 28 3.5.2 Biotekniikan ja elintarviketekniikan perusmoduuli (KE300-1)... 28 3.5.3 Prosessit ja tuotteet -perusmoduuli (KE400-1)... 29 3.6 Kemian tekniikan osaston tarjoamat jatkomoduulit... 30 3.6.1 Kemian jatkomoduuli (KE210-2)... 30 3.6.2 Biotekniikan ja elintarviketekniikan jatkomoduuli (KE310-2)... 30 3.6.3 Prosessit ja tuotteet -jatkomoduuli (KE410-2)... 31 3.6.4 Process Systems Engineering - jatkomoduuli (KE420-2)... 31
5 3.7 Kemian tekniikan osaston tarjoamat syventävät moduulit... 32 3.7.1 Kemian syventävät moduulit... 32 3.7.2 Biotekniikan ja elintarviketekniikan syventävät moduulit... 34 3.7.3 Prosessien ja tuotteiden syventävät moduulit... 35 3.7.4 Process Systems Engineering - syventävät moduulit... 37 3.7 Kemian tekniikan osaston tarjoamat erikoismoduulit... 37 3.8 Vapaasti valittavat opinnot... 37 3.9 Tieteen metodiikkamoduuli... 37 3.10 Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelma (HEBIOT)... 38 3.9.1 HEBIOT-ohjelman kandidaattitutkinnon rakenne... 38 3.9.2 HEBIOT -ohjelman DI-tutkinnon rakenne... 40 4. OPISKELUUN LIITTYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ... 41 4.1 Opetus- ja tenttijaksot... 41 4.2 Luku- ja tenttijärjestykset... 41 4.3 HOPS... 41 4.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa... 42 4.5 Kurssit ja opintojaksot... 42 4.6 Tentit ja välikokeet... 43 4.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri... 44 4.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 44 4.9 Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto... 45 4.10 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 46 4.11 Tutkintotodistukset ja valmistuminen... 46 4.12 Valmistumisen jälkeen... 47 4.12.1 Ura- ja rekrytointipalvelut... 47 4.12.2 Alumnitoiminta... 48 4.13 Kirjastot... 48 3.13.1 Teknillisen korkeakoulun kirjasto... 48 4.12.2 Muut kirjastot... 48 4.14 Stipendit... 49 5. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 51 5.1 Tuutorointi... 51 5.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 51 5.3 Opinto- ja harjoitteluneuvojat... 52 5.4 Kanslia... 53 5.5 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 54 5.5.1 Opintotuki... 54 5.5.2 Terveydenhoito... 55 5.5.3 TKY:n opintososiaaliset palvelut... 55 5.5.4 Muita palveluja... 55 5.5.5 Osaston pääaineiden ja syventymiskohteiden esittely... 55 5.5.6 Kemistikillan ISO-toiminta... 55 6. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 56 6.1 Opetusmenetelmät... 56 6.2 Arviointi ja arvostelu... 58 6.3 Palaute... 59
6 7. HARJOITTELU... 60 7.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla... 60 7.2 Harjoittelun tavoitteet... 60 7.3 Kemian tekniikan osaston harjoittelua koskevat ohjeet... 61 7.4 Harjoittelupaikan hakeminen... 62 7.5 Kansainvälinen harjoittelu... 62 7.6 Ulkomaan harjoittelun apurahat... 63 8. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA... 64 8.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus... 64 8.2 Kansainvälinen opiskelu... 65 8.3 Suomen virtuaaliyliopisto... 67 9. KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI... 68 9.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö... 68 9.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 68 9.3 Kandidaattiseminaarin toteutus... 68 10. DIPLOMITYÖ... 69 10.1 Yleistä diplomityöstä... 69 10.2 Diplomityön aiheen hyväksyminen... 69 10.3 Diplomityön laatiminen ja kirjallinen asu... 70 10.4 Diplomityön arvostelun perusteita... 72 10.5 Kypsyysnäyte... 72 11. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS... 73 12. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS... 74 12.1 Jatko-opintojen aloittaminen... 74 12.2 Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot... 75 13. STUDIERÅDGIVNING... 76 13.1 Avdelningen för Kemiteknik... 76 13.2 Examensstruktur och målsättning... 76 13.2.1 Lägre grundexamen... 76 13.2.2 Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad... 78 13.2.3 Praktik... 79 13.3 Att studera vid Tekniska högskolan... 79 13.3.1 Anmälan till högskolan... 79 13.3.2 Läsåret 2005-2006... 80 13.3.3 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering... 80 13.3.4 Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna... 81 13.3.3 Undervisning, examination och utvärdering... 81 13.3.4 Att studera på svenska... 81 13.4 Studier vid andra högskolor... 82 13.5 Studiehandledning... 82 13.6 Studiestöd och stipendier... 83
1. KEMIAN TEKNIIKAN OSASTON ESITTELY 7 1.1 Yleistä Kemian tekniikan osasto on yksi TKK:n kahdestatoista osastosta. Kemian tekniikan osasto vastaa keskeisesti kemiaa soveltavan teollisuuden uusiutumisesta, kehittymisestä ja syntymisestä. Osaston opetuksessa kemia ja biotieteet yhdistyvät tekniikkaan ja insinööritieteisiin. Tärkeitä aloja ovat tällöin petrokemia, polymeeriteollisuus, öljynjalostus, lannoite- ja muu epäorgaaninen teollisuus, lääke- ja muu orgaaninen teollisuus, elintarviketeollisuus, biotekninen teollisuus, puunjalostuksen kemialliset prosessit sekä ympäristönsuojelutekniikka ja varsinaisen prosessiteollisuuden ulkopuoliset alat, kuten elektroniikkateollisuus ja energiatekniikka. Kemian tekniikan osasto kouluttaa diplomi-insinöörejä, tekniikan lisensiaatteja ja tekniikan tohtoreita sekä tuottaa osaamista ja keskeistä uutta tiedettä ja teknologiaa kemiaa, kemiantekniikkaa, biotekniikkaa, prosessitekniikkaa ja materiaalitiedettä tarvitsevien tahojen (teollisuus ja julkinen sektori) tarpeisiin. Osasto on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen tekniikan sekä ympäristön huomioivan prosessitekniikan kehittämisessä. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Kemian tekniikan osasto kuuluu prosessitekniikan osastoryhmään yhdessä materiaalitekniikan osaston ja puunjalostustekniikan osaston kanssa. Osaston asioista päättävät osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastonjohtaja prof. Matti Leisola C208 p. 451 2546 Osaston varajohtaja prof. Reija Jokela C315 p. 451 2531 Osaston hallintopäällikkö Marjukka Petänen 246 (MT-osasto) p. 451 2912 Osastoneuvoston kokoonpano (1.1.-2005-31.12.2007): professori Matti Leisola (puheenjohtaja) professori Simo Laakso professori Outi Krause professori Markku Hurme professori Reija Jokela professori Ari Koskinen professori Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela professori Kyösti Kontturi tutkimus- ja Hannu Toivonen, Kemira Oyj (osaston ulkopuolinen jäsen) kehitysjohtaja lab.insinööri Tuula-Riitta Viljava lehtori Minna Nieminen osastosihteeri Sirpa Aaltonen lab.mestari Anita Pirhonen hallintopäällikkö Marjukka Petänen (esittelijä, henkilöstö-, yleis- ja taloushallinto) suunnittelija Eija Zitting (esittelijä, opintoasiat; osastoneuvoston sihteeri)
Lisäksi osastoneuvostoon kuuluu 4 kalenterivuosittain vaihtuvaa opiskelijajäsentä. 8 Osastoneuvoston tehtävät (TKK:n Hallintojohtosääntö 21 ): tekee ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi hyväksyy osaston opetussuunnitelmat määrää väitöskirjojen esitarkastajat ja vastaväittäjät, lisensiaatintöiden ja diplomitöiden tarkastajat sekä arvostelee nämä opintosuoritukset hyväksyy osastossa suoritetut tutkinnot nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu osastoneuvoston tehtäviin tekee esityksen dosentin nimittämisestä käsittelee muut osastoneuvostolle määrätyt tehtävät Kanslia Opintojen suunnittelija Eija Zitting (perus- ja jatko-opintoasiat) Huone C202d, p. 451 2607, e-mail: eija.zitting@tkk.fi Toimistosihteeri Marja-Leena Viherlaakso (tutkintoasiat, opintosuoritusrekisteri) Huone C202c, p. 451 2514, e-mail: marja-leena.viherlaakso@tkk.fi Vahtimestarit Taisto Honkola, p. 451 2510 (taisto.honkola@tkk.fi) Matti Kivinen, p. 451 2510 (matti.kivinen@tkk.fi) Kirjasto Kirjasto on avoinna lukukausien aikana 8.00 18.00. Kirjasto sijaitsee tilapäisissä tiloissa huoneessa C106b lukukauden 2005-2006 aikana. Tilassa ei ole lukupaikkoja. Kirjastoamanuenssi Marjukka Patrakka työskentelee 1.5.2005 alkaen osa-aikaisesti Kemian tekniikan ja Materiaalitekniikan osastoilla. Hänet tavoittaa aamupäivisin MT-osastolta p. 09-451 2652 ja iltapäivisin KE-osastolta, huoneesta C204, p. 09-451 2515 tai sähköpostitse e- mail: marjukka.patrakka@tkk.fi. Opintoneuvola Huone C211, p. 451 2511 Neuvojien vastaanottoajat ilmoitetaan lukukauden alussa opintoneuvolan ovessa ja verkossa http://kemia.tkk.fi/fi/opinnot/neuvola/index.html.
9 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Opintotoimikunta Opintotoimikunnan tehtävät: käsittelee tutkinto-ohjelmien ja korkeakoulujen vaihtohakemukset käsittelee ja vahvistaa pääaineiden sekä vanhojen opintosuuntien valinnat käsittelee erillisvalinnat käsittelee opintohyvityspaketit (insinööri- ja maisterihyvitykset, muualla suoritetut ainekokonaisuudet) hyväksyy opinto-oppaan ja jatko-opinto-oppaan käsittelee opiskelijarekrytointiin liittyviä asioita käsittelee kansainväliset opintoasiat koordinoi opetuksen ja opiskelun kehittämistä (kehityshankkeet, opintojaksoarviointi, tutor-toiminta) Opintotoimikunnan kokoonpano vahvistetaan syksyllä 2005. Toimikuntaan kuuluu lisäksi osaston henkilökuntaa sekä yksi kalenterivuosittain vaihtuvaa opiskelijajäsen. Informaatiotoimikunta Informaatiotoimikunta vastaa osaston kirjaston toiminnasta sekä edistää ja koordinoi modernin tietotekniikan käyttöönottoa tiedon hallinnassa ja välityksessä osastolla. Toimikunnan tehtäviin kuuluu myös kehittää tietokoneavusteisen opetuksen soveltamista sekä edistää ja koordinoida osaston mikroluokkien käyttöä, varustelua ja ylläpitoa. Toimikunnan kokoonpano on seuraava (toimikuntaan kuuluu myös kalenterivuosittain vaihtuva opiskelijajäsen): professori laboratorioinsinööri opettava tutkija lehtori kirjastoamanuenssi atk-ylläpitäjä Markku Hurme (puheenjohtaja) Jerri Kämpe Tero Eerikäinen Tuula Leskelä Marjukka Patrakka (sihteeri) Kim Miikki Työturvallisuustoimikunta Työturvallisuustoimikunnan tehtävänä on edistää, koordinoida, jakaa tietoa ja kiinnittää huomiota hyvään työturvallisuuteen ja hyvään työhygieniaan liittyviin asioihin niin osaston opetuksessa kuin tutkimuksessakin. Toimikunnan kokoonpano on seuraava (toimikuntaan kuuluu myös kalenterivuosittain vaihtuva opiskelijajäsen): Professori Laboratorioinsinööri Laboratorioinsinööri Laboratorioinsinööri erikoislaboratoriomestari jatko-opiskelijaedustaja jatko-opiskelijaedustaja Sakari Kulmala (puheenjohtaja) Esa Uosukainen (vpj) Tuula-Riitta Viljava Esa Uosukainen Marjut Vähänikkilä (sihteeri) Petri Uusi-Kyyny N.N.
10 Harjoittelutoimikunta Harjoittelutoimikunnassa käsitellään opiskelijoiden harjoittelua koskevat hakemukset. Toimikunnan kokoonpano on seuraava (lisäksi toimikuntaan kuuluu yksi kalenterivuosittain vaihtuva opiskelijajäsen): professori lehtori opettava tutkija suunnittelija opintoneuvoja harjoitteluneuvoja Markku Hurme (puheenjohtaja) Minna Nieminen Tero Eerikäinen Eija Zitting Pekka Nurmi Antti Arpalahti (sihteeri) Stipenditoimikunta Stipenditoimikunta käsittelee mm. Aleksander ja Lucie Lampenin sekä Oiva Allan Pölkkysen rahastojen stipendien hakemukset. Stipenditoimikunta koostuu osastonjohtajasta ja yhdestä opettajien edustajasta sekä yhdestä kalenterivuosittain vaihtuvasta opiskelijajäsenestä. Toimikunnan sihteerinä toimii opintojen suunnittelija Eija Zitting. 1.4 Laboratoriot ja henkilökunta Kemian tekniikan osastoon kuuluu yhdeksän laboratoriota, jotka osaltaan vastaavat opetuksen järjestämisestä ja tutkimuksen teosta. Seuraavassa on lyhyesti esitelty kunkin laboratorion erityispiirteet ja henkilökunnan yhteystiedot. Henkilökuntatietoihin on merkitty tunnus @, jos henkilö käyttää sähköpostiosoitetta etunimi.sukunimi@tkk.fi. Kaikkien kemian tekniikan osaston laboratorioiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://kemia.tkk.fi/fi/laboratoriot/index.html 1.4.1 Orgaanisen kemian laboratorio Laboratorio antaa nykyaikaisen synteettisen orgaanisen kemian sekä analyyttisen orgaanisen kemian opetusta. Sovellutukset ovat erityisesti painottuneet asymmetriseen synteesiin, kemialliseen biologiaan, molekyylitunnistukseen ja vihreän kemian valmistusteknologiaan (esim. organokatalyysi). Nykyaikainen synteettinen orgaaninen kemia on avainasemassa niin lääketeollisuudessa kuin materiaaliteknologiassakin. TKK:lta valmistuneet orgaanikot osaavat valmistaa uusia aineita, joiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. Orgaanisen kemian laboratorion opetuksessa käytetään enenevästi hyväksi nykyaikaisia opiskelu- ja tiedonhallintamenetelmiä. Kokeellisen työsentelyn merkitys korostuu opetuksessa, ja opiskelu ja opinnäytetöiden tapahtuukin usein tutkimusryhmissä. Orgaanisen kemian laboratorion internet-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.tkk.fi/yksikot/orgaaninen/
11 Orgaanisen kemian laboratorion henkilökunta Professorit Ari Koskinen, Ke C 318, 451 2526, fax 451 2538 @ Reija Jokela, Ke C 315, 451 2531 @ Dosentit FT Petri Pihko, Ke C308a, 451 2536 TkT Arto Tolvanen Dr. rer. nat. Thomas Straub, Ke C 308b, 451 5868 @ FT Jari Yli-Kauhaluoma Laboratorioinsinööri Opettava tutkija Assistentit Toimisto N.N. FT Petri Pihko, Ke C 308a, 451 2536 @ Dr. rer. nat. Thomas Straub, Ke C 308b, 451 5868 @ FT Jari Koivisto, Ke C 325a, 451 5936 DI Mikko Passiniemi, Ke C 338, 451 2537 @ FT Ainoliisa Pihko, Ke C 338, 451 2537 @ TkT Tiina Putkonen, Ke C 312, 451 2836 @ Kirsti Hepojoki, Teija Karjalainen, Ke C 316, 451 2527, fax: 451 2538, @ 1.4.2 Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Biokemian ja mikrobiologian laboratorion opetusalueina ovat biokemia ja mikrobiologia sekä elintarvikekehitys. Tavoitteena on antaa opiskelijoille laaja-alainen tietämys biokemiallisten ja mikrobiologisten ilmiöiden ja menetelmien soveltamisesta bioteollisuudessa ja elintarvikkeiden valmistuksessa sekä lääke- ja ympäristösovelluksissa. Opetuksessa perehdytään bio- ja elintarvikemateriaalien molekyyli-, nano- ja makrotason rakenteisiin, elintarvikeprosessointiin, ravitsemukseen ja terveysvaikutteisuuteen. Keskeisiä alueita ovat mm. soluaineenvaihdunnan säätelyn perusteet bioteknisen hyödyntämisen näkökulmasta. Opetuksessa syvennytään myös mikrobien hyötykäyttöön elintarvike- ja muussa bioteollisuudessa sekä ympäristösovelluksissa. Toisaalta tutustutaan myös patogeenien ja pilaajamikrobien hallintaan prosesseissa ja tuotteissa sekä diagnostisiin menetelmiin. Lisäksi opitaan yleisemmin biologisen materiaalin käsittelyn analyyttiset menetelmät. Syventävissä opinnoissa tietoja sovelletaan käytännön tuote- ja prosessikehitykseen huomioiden lainsäädännön vaikutukset. Biokemian ja mikrobiologian laboratoriosta pääaineen valinneet opiskelijat pystyvät valmistuttuaan käyttämään tietojaan innovaatioiden kehittämiseksi ja niiden hyödyntämiseksi biotekniikan alalla, elintarvikekehityksessä, ympäristösovelluksissa sekä biokemian ja mikrobiologian tieteellisessä tutkimuksessa. Biokemian ja mikrobiologian laboratorion internet-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.tkk.fi/yksikot/biokemia/ Biokemian ja mikrobiologian laboratorion henkilökunta Professorit Simo Laakso, Life Science Center, 451 2550 @ Katrina Nordström, LSC, 451 2549 @ Dosentit TkT Leena Mannonen, Kauppa- ja teollisuusvirasto, 16001 TkT Pekka Reinikainen, Oy Lahden Polttimo Ab, (03) 86 411 TkT, professori Maija Tenkanen, Helsingin yliopisto, 1911 TkT Tapani Tuomi, Työterveyslaitos, 47 471 Yliassistentti TkL Marjatta Vahvaselkä, LSC, 451 2562 @ Opettava tutkija TkT Pekka Lehtinen, LSC, 451 2561 @ Assistentti TkL Auli Rainio, LSC, 451 2548 @ Käyttöinsinööri Seppo Jääskeläinen, Ke D 440, 451 2542 @ Toimisto Eliisa Orenius, LSC, 451 2563 @
12 1.4.3 Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Fysikaalinen kemia tutkii reaktioiden tasapainotiloja ja nopeuksia, molekyylien rakennetta, sekä sähkö- ja pintakemiallisia ilmiöitä. Tutkimus on muuta kemiaa teoreettisempaa: matemaattinen mallitus on tyypillistä fysikokemisteille. Fysikaalisen kemian laboratorion pääasiallinen opetus- ja tutkimusala on sähkökemia. Fysikaalisen kemian sovellusalueet ovat viime vuosina lähestyneet voimakkaasti biotieteitä ja materiaalitutkimusta. Uusina aiheina laboratoriossa on nanopartikkelien valmistus ja karakterisointi sekä uusien lääkeantotekniikoiden kehitys. Laboratoriossa tutkitaan lisäksi tietokoneavusteista kemiallista termodynamiikkaa kemian teollisuuden ja ympäristönsuojelun tarpeisiin. Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorion www-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.tkk.fi/units/physicalchemistry/ Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorion henkilökunta Professorit Kyösti Kontturi, Ke C 226, 451 2570, kontturi@cc.hut.fi N.N. Dosentit TkT prof. Allan Johansson, VTT, 456 6594 TkT Anna-Kaisa Kontturi, Ke C 217b, 451 2573 @ TkT Pertti Koukkari, VTT, 456 6366 Prof. Tapani Pakkanen, Joensuun yliopisto, (013) 251 111 Laboratorioinsinööri TkT Anna-Kaisa Kontturi, Ke C 217b, 451 2573 @ Lehtori TkT Gunilla Fabricius, Ke C 219, 451 2574 @ Opettava tutkija TkT Lasse Murtomäki, Ke C 215, 451 2575 @ Assistentit DI Timo Laaksonen Ke C 238, 451 2576 @ N.N. Toimisto Margit Hagberg, Ke C 225, 451 2572 @ 1.4.4. Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratorio Laboratorio vastaa sekä epäorgaanisen että analyyttisen kemian opetuksesta ja tutkimuksesta. Epäorgaaninen kemia kattaa hiilen orgaanista kemiaa lukuun ottamatta koko jaksollisen järjestelmän. Epäorgaanisen kemian syventymiskohde pyrkii systemaattisesti selvittämään, mitkä ovat epäorgaanisten materiaalien ominaisuudet ja mistä ne johtuvat, sekä miten niitä hyödynnetään nykyaikaisessa tekniikassa. Epäorgaanisen kemian tutkimuksen pääpaino on ohutkalvojen valmistuksessa atomikerroskasvatus -menetelmällä (ALD) elektroniikka- ja katalyyttisovelluksiin, sekä ohutkalvojen karakterisoinnissa. Magneettisia- ja suprajohtavia materiaaleja tutkitaan yhteistyössä Tokion TKK:n kanssa. Analyyttinen kemia pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitä yhdisteitä tai alkuaineita näytteissä on ja kuinka paljon. Opetus keskittyy instrumentaalianalytiikkaan, jossa lähinnä mitataan aineen ja energian välisiä vuorovaikutuksia. Opetus tarjoaa analyytikko-di:lle valmiudet hyvin erilaisille aloille. Analyyttisen kemian tutkimus on kohdistunut luminesenssitekniikoihin.
13 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratorion www-sivut löydät osoitteesta: http://www.chemistry.hut.fi/eokem/ Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratorion henkilökunta Professorit Lauri Niinistö (epäorgaaninen kemia), Ke B 216, 451 2600 @ Sakari Kulmala (analyyttinen kemia), Ke B 215, 451 2601 @ Dosentit TkT Maarit Karppinen, Tokion teknillinen korkeakoulu, karppinen@rlem.titech.ac.jp FT Tapio Kotiaho, Helsingin yliopisto, tapio.kotiaho@helsinki.fi prof. Markku Leskelä, Helsingin yliopisto, 191 50195 FT Andrzej Lewenstam, Åbo Akademi FT Pirjo Lillsunde, KTL, pirjo.lillsunde@ktl.fi Laboratorioinsinööri DI Lassi Hiltunen, Ke B 201b, 451 2591 @ Lehtorit TkT Tuula Leskelä, Ke B 201c, 451 2597 @ TkT Minna Nieminen, Ke B 201d, 451 2605 @ Opettava tutkija FT Johanna Suomi, Ke B 212, 451 2593 @ Assistentit DI Sirje Liukko, Ke B 209a, 451 2595 TkL Jani Päiväsaari, Ke B 205, 451 2610 N.N. Erikoisopettajat FM Hannu Revitzer, Analyysikeskus, (09) 451 2581 @ Toimisto Lassi Hiltunen, Ke B 201b, 451 2591, telefax: 462 373 @ 1.4.5 Teknillisen kemian laboratorio Teknillisen kemian laboratoriossa tutkimme katalyyttisiä ilmiöitä ja sovellamme saavutettua tietoa raaka-aineiden konvertoimiseen tuotteiksi tehokkailla ja ympäristöystävällisillä prosesseilla. Laboratorion opetuksen ja tutkimuksen tavoitteena on katalyyttisten ilmiöiden laaja ymmärtäminen. Useat laboratorion tutkimusprojektit liittyvät uusiin, ympäristöystävällisiin liikenteen polttoaineiden komponentteihin sekä biopolttoaineisiin. Lisäksi laboratoriossa tutkitaan vedyn valmistusmahdollisuuksia, hiilidioksidin hyötykäyttöä sekä entsyymien käyttöä katalyytteinä. Teknillisen kemian laboratorion www-sivut löytyvät osoitteesta: http://pt.tkk.fi/teke/ Teknillisen kemian laboratorion henkilökunta Professori Outi Krause, Ke E 403, 451 2613, @ Dosentit TkT Antti Vuori, Kemira Oyj, 010 862 2434 Laboratorioinsinööri TkT Tuula-Riitta Viljava, Ke E 412, 451 2615, @ Yliopisto-opettaja TkT Juha Linnekoski, Ke E 429, 451 5699, @ Assistentit TkT Reetta Karinen, Ke E 426, 451 2666, @ TkL Väinö Sippola, Ke E 436, 451 2628, @ Toimisto Arja Tuohino-Chance, Ke E 404, 451 2616, @ 1.4.6 Kemian laitetekniikan ja tehdassuunnittelun laboratorio Kemian laitetekniikan opetus ja tutkimus keskittyy kemian tekniikan perusilmiöihin lämmönsiirtoon, aineensiirtoon, virtaustekniikkaan sekä tekniseen termodynamiikkaan ja niiden teollisiin sovellutuksiin. Tehdassuunnittelussa sovelletaan kemian tekniikan osaamista prosessien suunnitteluun ja kehitykseen sekä perehdytään nykyaikaisiin suunnitteluvälineisiin. Prosesseja arvioidaan taloudellisesta, ympäristöteknisestä ja
14 turvallisuusnäkökulmista. Opetetut ilmiöt ja menetelmät ovat yleispäteviä ja soveltuvat kaikille prosessi- ja hyvinvointiteollisuuden aloille. Kemian laitetekniikan ja tehdassuunnittelun laboratorion www-sivut löydät osoitteesta: http://www.tkk.fi/units/chemeng/index2.html Kemian laitetekniikan ja tehdassuunnittelun laboratorion henkilökunta Professorit Juhani Aittamaa (kemian laitetekniikka), Ke E 306, 451 2630 @ Markku Hurme (tehdassuunnittelu), Ke F 302, 451 2632 @ Dosentit TkT Ville Alopaeus TkT, prof. Juha Kallas, Ke E 321, 451 2644, LTY (05) 62 111 TkT Kari Keskinen, Ke E 321, 451 2644 TkT Jukka Koskinen, Ke E 321, 451 2644 TkT Jouko Laine, Ke E 321, 451 2644, (03) 363 1280 Prof. Veikko Pohjola, Oulun Yliopisto, (08) 353 611 Laboratorioinsinööri TkL Lasse Westerlund, Ke E 311, 451 2633 @ Yliassistentti TkL Juha-Pekka Pokki, Ke E 302, 451 2643 @ Assistentit TkL Timo Seuranen, Ke E 324, 451 2639 @ TkT Golam Sarwar, Ke F 301, 451 2635, sarwar@hut.fi N.N. Erikoisopettajat TkT Harri Niemi, LTKK (05) 62 111 DI Tommy Saloranta, (010) 514 5106 DI Taija Henttonen, (101) 515 12 TkT Marjatta Louhi-Kultanen, LTKK (05) 62 111 Toimisto Sirpa Aaltonen, Ke E 307, 451 2634, fax 451 2694 @ 1.4.7 Bioprosessitekniikan laboratorio Moderni biotekniikka on yhdistelmä biotieteistä ja insinööritieteistä. Bioprosessitekniikan laboratorion opetus ja tutkimus keskittyvät biokatalyyttisiin tuotantoteknologioihin. Keskeisiä tutkimusalueita ovat uudet entsyymitekniikat, proteiinien ja solujen aineenvaihdunnan geenitekninen muokkaus, mikrobeja ja muita soluja hyödyntävät prosessit, prosessikehitys ja näihin liittyvät mallinnustekniikat. Laboratorion erikoisalueena ovat hiilihydraatit, harvinaiset sokerit ja niitä muokkaavat entsyymit. Laboratorio osallistuu Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmaan sekä Helsingin seudun biotekniikan (HEBIOT) koulutusohjelmaan. Bioprosessitekniikan laboratorion www-sivut löydät osoitteesta: http://www.tkk.fi/units/bioprocessengineering/ Bioprosessitekniikan laboratorion henkilökunta Professori Matti Leisola, Ke C 208, 451 2546 @ Dosentit TkT Helena Kautola, Hämeen ammattikorkeakoulu, (03) 6361 TkT Susan Linko, Suomen Akatemia, 774 881 Prof. Kaisa Poutanen, VTT Biotekniikka, 4561 Opettavat tutkijat TkT Tero Eerikäinen, Ke C 147, 451 2559 teerikai@cc.hut.fi FT Ossi Turunen, Life Science Center, 451 2551 @ TkT Niklas von Weymarn, 451 2554 @ Laboratorioinsinööri DI Esa Uosukainen, Ke C 146, 451 2544, @ Assistentti DI Piia Appelqvist, 451 2544 @ Toimisto Kirsti Pitkänen, Ke C 208c, 451 2541 @
15 1.4.8 Prosessien ohjauksen ja automaation laboratorio Prosessien ohjauksen ja automaation laboratorio tutkii kemian-, metallurgisen- ja metsäteollisuuden automaatio- ja ohjausmenetelmiä. Tutkimusalueina ovat mm. kehittyneet ohjausmenetelmät, vikadiagnostiikka, etätuki sekä mallitus ja simulointi. Prosessiautomaation syventymiskohteen keskeiset tavoitteet ovat prosessiteollisuuden yksikköoperaatioiden pohjalle rakentuvien tuotantolinjojen ja tehtaitten kokonaisvaltainen automaatio, tuotannonsuunnittelu- ja ohjaus. Prosessien ohjauksen ja automaation laboratorion www-sivut löydät osoitteesta: http://kepo.hut.fi/ Prosessien ohjauksen ja automaation laboratorion henkilökunta Professori Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela, Ke F 404, 451 263, sirkka-l@hut.fi Professori (emeritus) Raimo Ylinen Dosentit Prof. Anna Soffia Hauksdottir, University of Iceland Dr.Sc. Robert Tenno Laboratorioinsinööri DI Jerri Kämpe, Ke F 406, 451 3846 @ Yliopisto-opettajat DI Antti Remes, Ke F 407, 451 2668, @ DI Nikolai Vatanski, Ke F 410, 451 2647, @ DI Mikko Vermasvuori, Ke F 410, 451 2649, @ 1.4.9 Polymeeriteknologian laboratorio Polymeerit ovat mitä tärkeimmässä roolissa sekä luonnossa että edistyneissä, teknisissä materiaaleissa. Polymeeriteknologiassa opitaan suurten molekyylien ja polymeereihin perustuvien teknisten materiaalien kuten muovien rakenteeseen, valmistamiseen ja työstöön liittyviä asioita sekä teoria- että laboratoriokursseilla. Teknillisessä korkeakoulussa polymeerialan osaaminen liittyy luontevasti muun tekniikan osaamiseen. Erityisenä vahvuutena on polymeerien valmistus, kemiallinen modifiointi ja polymerointitekniikka. Polymeeriteknologiaa opiskelevat sijoittuvat tuotteiden, uusien materiaalien ja polymeerisovellusten kehitystehtäviin esimerkiksi IT-, paperi- ja lääketeollisuuteen joitakin mainitaksemme. Lisäksi polymeeriteknologian osaajia tarvitaan kaupallisissa, suunnittelu-, tutkimus ja opetustehtävissä. Polymeeriteknologian laboratorion www-sivut löydät osoitteesta: http://polymeeri.tkk.fi Polymeeriteknologian laboratorion henkilökunta Professori Jukka Seppälä, Ke D 402, 451 2614, Seppala@polte.hut.fi Laboratorioinsinööri TkT Tuula-Riitta Viljava, Ke E 412, 451 2615, Viljava@polte.hut.fi Yliopisto-opettaja TkL Pirjo Pietikäinen, Ke E 421, 451 2620, Pietikainen@polte.hut.fi Assistentti N.N. Toimisto Arja Tuohino-Chance, Ke E404, 451 2616, fax. 451 2622, Tuohino@polte.hut.fi
16 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENTEET Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomiinsinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoittee t Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmius ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.
17 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 9.
18 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/toinen_kotimainen.htm ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/pakollinen.htm. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 7.
19 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoittee t Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmius tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmius ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmius toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmius tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op
20 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että osasto hyväksyy sen opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS). Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 10. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe.
21 Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 7. 2.3 Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoittee t Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain osastolla. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta (http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/ opetusohjelma). Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op,
22 jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko-opintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä.
3. KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ 23 3.1 Tutkinto-ohjelman tavoitteet Koulutusohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa valmius toimia prosessiteollisuuden sekä siihen liittyvien alojen suunnittelu-, tutkimus-, kehitys-, käyttö-, koulutus- ja johtotehtävissä, joissa edellytetään kemian, biokemian, kemian laitetekniikan, tehdassuunnittelun, teknillisen kemian tai bioprosessitekniikan asiantuntemusta. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa kemian, kemian tekniikan ja teknillisen biokemian tuntemus, yhden tai useamman erikoisalan syventävä teoreettinen ja soveltava tietous, ja näihin perustuva teoreettinen ja metodinen valmius itsenäiseen työskentelyyn ja alan kehityksen seuraamiseen sekä valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Tutkinto-ohjelman opinnot sisältävät insinööritieteiden ohella luonnontieteiden, kansantaloustieteen, yhteiskuntatieteen, ympäristönsuojelun ja työsuojelun opintoja siinä määrin, että valmistuneet kemisti-insinöörit saavuttavat vaaditun ammattipätevyyden ja tuntevat tekniikan kehityksen yhteiskunnalliset syyt ja seuraukset kokonaisvaltaisesti sekä pystyvät vastaamaan teknillisten ratkaisujen sosiaalisista seurauksista. Lisäksi koulutusohjelman opintoihin sisältyy molempien kotimaisten kielten ja yhden tai useamman vieraan kielen opintoja. 3.2 Yleistä kemian tekniikan osaston opinnoista Ensimmäisen kahden vuoden aikana opiskelu keskittyy P- ja O-moduuliin (ks. luku 2.1.2) kuuluvien kurssien, erityisesti matematiikan, fysiikan ja kemian peruskurssien suorittamiseen. Opintojen edetessä riippuu opiskelijan tekemistä moduulivalinnoista, missä järjestyksessä kurssit on tarkoituksenmukaista suorittaa. Moduulien suositusaikataulu on vielä tekeillä ja ilmestyy valmistuttuaan kemian osaston www-sivujen tutkinnonuudistussivuille (http://kemia.tkk.fi/fi/opinnot/perus/tutkintouudistus.html). Tutkinnonuudistus on osastollamme yhä kesken. Huomaathan siis, että kursseja, joiden koodi on muotoa KE-4.2xxx, ei ole vielä perustettu ja niiden nimet, koodit ja muut tiedot saattavat vielä muuttua! Laboratoriotyöt muodostavat merkittävän osan opiskelusta kemian tekniikan tutkintoohjelmassa. Niiden suorittamiseen ajallaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska monissa laboratorioissa on mahdollista työskennellä vain tiettyinä aikoina. Mikäli laboratoriotöitä ei suorita ajallaan voi käydä niin, että keskenjääneitä töitä pääsee jatkamaan vasta vuoden kuluttua. Puutteelliset esitiedot voivat aiheuttaa tarpeetonta opintojen viivästymistä. Tämän vuoksi on syytä kiinnittää huomiota esitietoina olevien kurssien suorittamiseen Matematiikassa, fysiikassa ja tietotekniikassa voi suorittaa laajan oppimäärän. Opiskelijat kutsutaan ohjelmaan, mutta siihen voi myös itse hakea. Ohjelmaan hyväksyttyjen opiskelijoiden tulee ilmoittaa osaston kansliaan, mikäli laajan oppimäärän suoritusoikeutta
24 ei käytetä hyväksi. Tietoja laajasta oppimäärästä saa osoitteesta: http://www.tkk.fi/opinnot/laaja/. Ilman eri anomusta matematiikan kurssit Mat-1.1410, Mat-1.1421 ja Mat-1.1422 voi korvata vastaavilla C-kursseilla. Koulutusohjelman vaihdon yhteydessä hyväksytään myös muiden osastojen perusmatematiikan kurssit. Opiskelijoille, jotka eivät ole aikaisemmin harrastaneet tietotekniikkaa ja joilta puuttuu tietotekniikan perustiedot, suositellaan kurssia T-106.1001 Tietokone työvälineenä (2 op) tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. 3.3 Perusopinnot ja Ohjelman yhteiset opinnot Perusopinnot (P-moduuli) antavat yhdessä Ohjelman yhteisten opintojen (O-moduuli) kanssa opinnoille matemaattis-luonnontieteelliset perusteet ja koulutusohjelman välttämättömät alakohtaiset perustiedot sekä muita yleisvalmiuksia luovia tietoja. Nämä ovat esitietoina myöhemmille opinnoille. 3.3.1 Perusopintojen kurssit KE901-P Perusopinnot (80 op) Koodi Opintojakson nimi op Eri-0.1145 Johdatus opiskeluun 0 Mat-1.1410 Matematiikan peruskurssi P1 10 Mat-1.1421 Matematiikan peruskurssi P2-III 5 Mat-1.1422 Matematiikan peruskurssi P2-IV 5 Tfy-3.1241 Fysiikka I A 3 Tfy-3.1242 Fysiikka I B 3 Tfy-3.1253 Fysiikka II A 3 T-106.1206 Ohjelmoinnin perusteet Y 5 Kie-98.5001/7001 Toisen kotimaisen kielen koe, kirjallinen osio 1 Kie-98.5002/7002 Toisen kotimaisen kielen koe, suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Pakollinen vieras kieli 3 KE-35.1200 Epäorgaaninen kemia I 4 KE-35.1210 Epäorgaanisen kemian laboratoriotyöt 4 KE-35.1300 Analyyttinen kemia I 3 KE-35.1700 Analyyttisen kemian laboratoriotyöt 3 KE-31.1800 Fysikaalinen kemia I 3 KE-31.2110 Fysikaalisen kemian laboratoriotyöt I 3 KE-4.1100 Orgaaninen kemia I 4 KE-4.2xxx Orgaanisen kemian laboratoriotyöt I 3 KE-30.1600 Mikrobiologia I 2 KE-40.1600 Johdatus prosesseihin 2 KE-40.1800 Ideaalireaktorit 3 KE-42.1700 Kemian laitetekniikka I 5 Harj-0.xxxx Harjoittelu 2 Yhteensä 80 op
25 3.3.2 Ohjelman yhteisien opintojen kurssit KE901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Koodi Opintojakson nimi op KE-30.2xxx Biokemia I 4 KE-4.2xxx Orgaaninen kemia II 3 KE-31.2100 Fysikaalinen kemia II 3 KE-107.2xxx Tehdassuunnittelu I 4 KE-100.2300 Polymeeriteknologia I 3 KE-90.2100 Prosessiautomaation perusteet 3 Yhteensä 20 op 3.3.2 P- ja O-moduulien opintojen suorittaminen Laajaa oppimäärää suorittavat tekevät kemian kurssit alla olevan mukaisesti ja matematiikan ja fysiikan opintojaksot oman suosituksen mukaan (http://www.tkk.fi/opinnot/laaja/). I vsk, I periodi Eri-0.1145 Johdatus opiskeluun 0 Mat-1.1410 Matematiikan peruskurssi P1 (jatkuu II periodille) 5 (+ 5) Tfy-3.1241 Fysiikka I A 3 KE-4.1100 Orgaaninen kemia I 4 KE-35.1200 Epäorgaaninen kemia I (jatkuu II periodille) 2 (+ 2) KE-35.1210 Epäorgaanisen kemian laboratoriotyöt (jatkuu) 2 (+ 2) Yhteensä: 16 op Lisäksi suositellaan: T-106.1001 Tietokone työvälineenä 2 op Kie-98.5001/7001 Toisen kotimaisen kielen kirjallinen koe 1 op I vsk, II periodi Mat-1.1410 Matematiikan peruskurssi P1 (jatkuu) 5 (+ 5) Tfy-3.1242 Fysiikka I B 3 KE-35.1300 Analyyttinen kemia I 3 KE-35.1200 Epäorgaaninen kemia I (jatkuu ) 2 (+ 2) KE-35.1210 Epäorgaanisen kemian laboratoriotyöt (jatkuu) 2 (+ 2) Yhteensä: 15 op
26 I vsk, III periodi Mat-1.1421 Matematiikan peruskurssi P2-III 5 KE-30.1600 Mikrobiologia I 2 KE-35.1700 Analyyttisen kemian laboratoriotyöt (jatkuu) (1,5 + 1,5) * KE-40.1600 Johdatus prosesseihin 2 KE-42.1700 Kemian laitetekniikka I (jatkuu IV periodille) (2 + 3) Yhteensä: 13, 5 op * *Huomaa, että todellisuudessa ei ole olemassa puolikkaita opintopisteitä; tässä on pyritty vain havainnollistamaan periodin kuormittavuutta. I vsk, IV periodi KE-31.1800 Fysikaalinen kemia I 3 KE-35.1700 Analyyttisen kemian laboratoriotyöt (jatkuu) (1,5 + 1,5) * KE-40.1800 Ideaalireaktorit 3 KE-42.1700 Kemian laitetekniikka I (jatkuu IV periodille) (3 + 2) Yhteensä: 14, 5 op * Lisäksi suositellaan: Kie-98.xxxx Pakollinen vieras kieli 3 op *Huomaa, että todellisuudessa ei ole olemassa puolikkaita opintopisteitä; tässä on pyritty vain havainnollistamaan periodin kuormittavuutta. II vsk, I periodi KE-30.2xxx Biokemia I 4 KE-31.2100 Fysikaalinen kemia II 3 KE-31.2110 Fysikaalisen kemian laboratoriotyöt I 3 KE-90.2100 Prosessiautomaation perusteet 3 KE-107.2xxx Tehdassuunnittelu I (jatkuu II periodilla) 2 (+2) Yhteensä: 15 op II vsk, II periodi KE-4.2xxx Orgaaninen kemia II 3 KE-4.2xxx Orgaanisen kemian laboratoriotyöt I 3 KE-100.2300 Polymeeriteknologia I 3 KE-107.2xxx Tehdassuunnittelu I (jatkuu) 2 (+2) Yhteensä: 11 op * *Huomaa, että valitset A1-perusmoduulin II vuosikurssin ensimmäisellä periodilla ja sen opetus alkaa jo II vuosikurssin toisella periodilla.