TULEVAISUUSKUVAT 2040

Samankaltaiset tiedostot
TULEVAISUUSKUVAT 2040

TYÖPAJA Osaamisen rakenteet murroksessa

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Kansliapäälliköiden näkemyksiä tuleville vuosille Jouni Varanka, VNK, Strategiaosasto

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Ennakointityöpajojen sarja

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

Ennakointityöpajojen sarja

Kainuun metsäohjelma

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Ohjelmakausi

Projektien rahoitus.

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Puurakentamisen edistämishankkeet

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Suomen Itämeren alueen strategia

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman. Roadmap. Opetushallitus / VOSE Seminaari Erikoistutkija Terttu Vainio.

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet

TYÖPAJA Pohjois-Pohjanmaa talouden ja viennin kasvumaakuntana

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Pohjanmaan metsäbiotalous

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Lapin metsäbiotalous

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Kainuun metsäbiotalous

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Keski-Suomen metsäbiotalous

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Uudenmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Elinkaariajattelu autoalalla

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Kymenlaakson metsäbiotalous

Puutuotetalan tutkimusteemojen ja painopisteiden arviointi 1. Alan omat tarpeet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen PESTEL -analyysi

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

ENERGIA-ALAN KIERTOTALOUS NYKYTILAKARTOITUS Elokuu Energia-alan kiertotalous 2019

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Satakunnan metsäbiotalous

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Kaupunginvaltuusto

Transkriptio:

TULEVAISUUSKUVAT 2040 Mahdollisuudet metsästä 10.6.2013 Page 1

Tulevaisuuskuvat Tulevaisuuskuvat on muodostettu ennakkokyselyn (vastaajia 35) sekä työpajan alustusten ja ryhmätöiden tulosten pohjalta Tarkastelu tehtiin viidestä näkökulmasta (PESTE): poliittiset (P), ekonomiset (E), sosiaaliset (S), teknologiset (T) ja ekologiset (E) muutostekijät Ennakkokyselyn tulosten pohjalta esitäytettiin ryhmätyöpohjat työpajaan. Ryhmätöissä täytettiin sisällöt: miten voimme tulevaisuudessa hyödyntää metsää vastaamaan muutostekijöihin (uudet avaukset)? Ryhmätöissä otettiin huomioon I työpajassa luodut arvot: Ketteryys Rohkeus Viisaus Turvallisuus Tulevaisuuskuvat saatiin valitsemalla kustakin sarakkeesta yksi rivi eli kuhunkin muuttujaan kiinnitettiin yksi sisältö. Tulevaisuuskuva on näin määriteltynä käsitteellisesti lähellä esimerkiksi organisaation visiota ja siihen johtavat valinnat lähellä organisaation strategian määrittämistä. Valittiin ryhmätöissä keskeisimmiksi nousseet sisällöt. 10.6.2013 Page 2

METSÄ: Poliittiset muutostekijät (P) Kansainvälinen ja EU-tason ilmastopolitiikka Tiukentuvat säädökset Syöttötariffi- ja tukijärjestelmien kehittyminen Päätöksentekoon vaikuttaminen edunvalvonnalla Yhteispohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen Päätösten vaikutusten ennakointi ja niihin varautuminen Pohjois-Pohjanmaan kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen esim. rikkidirektiivin myötä biopolttoaineiden käytön ja valmistuksen lisääminen Turvealueiden uusiokäyttö esim. rahkasammal, koivu Biopolttoaineiden vaatimien suurten investointien vauhdittaminen tukitoimilla. Esim. maataloudessa siirtyminen biopolttoaineisiin sekä lämpölaitoksiin. Säädösympäristön kehittymiseen vaikuttaminen, jotta maakunnan omien materiaalien hyödyntämiselle ei tule esteitä. 10.6.2013 Page 3

METSÄ: Ekonomiset muutostekijät (E) Raaka-aineiden hinnat Fossiilisten energialähteiden hinnat Uudet toimialat, teknologiat ja resurssit Jalostusaste mahdollisimman korkeaksi Pohjois- Pohjanmaalla. Taloudellista hyötyä jäätävä alkutuottajalle. Energian tuotantolaitosten puuperäisen tuotanto-osuuden nostaminen (esim. Toppilan voimalaitoksella osuus voi nousta 50%:iin) Puun jalostaminen jopa kultaa kalliimmiksi jatkotuotteiksi Raaka-aineiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen esim. tehokkaammissa tuotantoprosesseissa. Tuloksena kilpailukykyiset hinnat. Tuotantoprosessista erottuvien raaka-aineiden ja tuotantoketjun jakeiden hyödyntäminen. Esim. juuripahkat, rakennusteollisuudessa Rakentamisen tuotantovolyymin huomattava nostaminen Erikoistumisen linjaaminen esim. hirsitalot hyvä osaamisalue Tutkimukseen panostaminen ja tutkimustulosten kaupallistaminen sekä koulutukseen vieminen 10.6.2013 Page 4

METSÄ: Sosiaaliset muutostekijät (S) Kuluttajatottumukset/ kuluttajakysynnän muutokset Osaamisen ja koulutuksen merkitys ja painotukset Työmarkkinoiden rakennemuutos ja työllisyyden kehitys Uusiutuvasta materiaalista valmistettavien, biohajoavien korkealaatuisten tuotteiden kehittäminen Ympäristövaikutukset koulutuksen sisältöihin mukaan Metsien hyödyntämiseen matalan tulotason tehtäviin (mm. marjanpoiminta, muu keruu) hankitaan työvoimaa muualta Metsän monipuolisen rinnakkaiskäytön tuotteistaminen. Esim. virkistys, luontomatkailu, hyvinvointia ja terveyttä luonnosta, terveys- ja hyvinvointiruuat, metsästys, luonnonmarjojen poiminta, hiljaisuus, voimaantuminen, pedagogiset mahdollisuudet, terapeuttinen näkökulma Koulutetaan hyödyntämään mahdollisuuksia ja tekemään rohkeita avauksia perinteisten toimialojen tilalle Verkostoyhteistyöosaamisen edistäminen ja toteuttaminen koulutuksen, tutkimusorganisaatioiden, ELYn, maakunnan jne. välillä Yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen eri koulutustasoilla ja organisaatioissa sekä jatkoopinnoissa yrittäjyyden lisäämiseksi, sillä jalostustyö pidettävä Pohjois- Pohjanmaalla. 10.6.2013 Page 5

METSÄ: Teknologiset muutostekijät (T) Globaali panostus ympäristöteknologiaan Tieteelliset läpimurrot esim. vetytaloudessa, hiilidioksidin talteenotossa Materiaaliteknologia Betonin korvaaminen uusilla biomateriaaleilla Tuotantokustannusten alentaminen kehittämisen ja tutkimuksen kautta Tieteen ja taiteen yhdistäminen Rohkeiden kokeilujen ja uusien tutkimusalueiden (esim. vety) edistäminen Materiaalinen yhdistäminen (komposiitit jne.) Liiketalouspotentiaalin kartoittaminen sekä alueen yrittäjien aktivoiminen kehitystyöhön Globaaleissa tutkimusryhmissä aktivoituminen Kokonaisvaltaisen Smart City mallin myynti vientiin Pohjois-Pohjanmaan veturiyrityksissä panostetaan rohkeasti omiin vahvuuksiin esim. ympäristöteknologiassa Metsäteollisuuden uudistaminen 10.6.2013 Page 6

METSÄ: Ekologiset muutostekijät (E) Resurssitehokkuus Energiaomavaraisuus Ekologinen jälkiajattelu, elinkaariajattelu Puun jalostusasteen nostaminen Raaka-aineiden käsittely ja jalostaminen paikallisesti Raaka-aineen elinkaaren huomioon ottaminen paremmin esim. puumateriaali hyödynnetään lopuksi energiaksi Tuotantoketjujen sivuvirtojen optimaalinen käyttö (polttaminen liian yleistä) sekä sivutuotteen hyödyntämiseen uusia avauksia esim. kemianteollisuudessa Uudenlaisten materiaalien kierrätys (mm. puukomposiitti) Tutkimuksen alueen laajentaminen Metsistä huolehtiminen, järkevä suunnittelu ja käyttö 10.6.2013 Page 7

METSISTÄ KILPAILUKYKYÄ POHJOIS-POHJANMAALLA Poliittinen (P) Ilmastopolitiikka Tiukentuvat säädökset Syöttötariffi- ja tukijärjestelmien kehittyminen Yhteispohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen Säädösympäristön kehittymiseen vaikuttaminen Biopolttoaineiden Investointeihin vauhtia tukitoimilla Ekonominen (E) Raaka-aineiden hinnat Fossiilisten energialähteiden hinnat Uudet toimialat, teknologiat, resurssit Jalostusasteen nostaminen ja raaka-aineiden tehokas hyödyntäminen Energiantuotantolaitosten puuperäisen tuotantoosuuden nostaminen Erottuvien raaka-aineiden ja jakeiden hyödyntäminen Sosiaalinen (S) Kuluttajatottumukset/ kysynnän muutokset Osaamisen ja koulutuksen merkitys ja painotukset Työmarkkinoiden rakennemuutos ja työllisyyden kehitys Korkealaatuiset tuotteet uusiutuvasta materiaalista Verkostoyhteistyöosaamisen edistäminen Yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen Teknologinen (T) Globaali panostus ympäristöteknologiaan Tieteelliset läpimurrot Materiaaliteknologia Metsäteollisuuden uudistaminen Rohkeiden kokeilujen ja uusien tutkimusalueiden edistäminen Kokonaisvaltaisen Smart City mallin myynti vientiin Ekologinen (E) Resurssitehokkuus Energiaomavaraisuus Elinkaariajattelu Puun jalostusasteen nostaminen Raaka-aineiden käsittely ja jalostaminen paikallisesti Raaka-aineen elinkaaren huomioon ottaminen paremmin