LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA Antopäivä 19.12.2012 1/12 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija Läänin Kuljetus Oy, Etelä-Karjala Reunakatu 50 53500 LAPPEENRANTA 2. Ottopaikka Lappeenranta, Kasukkalan kylän tilat Riihelä RN:o 1:30, Kapakka 1:88, Männikkö 1:97, Uusitupa 1:126/2 ja Hiekkala 1:49. 405 427 1 30, 405 427 1 88, 405 427 1 97, 405 427 1 126/2 ja 405 427 1 49 Hakijalla on sopimuksiin perustuva hallintaoikeus tiloihin. Kuvassa 1 alue on merkittynä kartalla. 3. Asian vireille tulo Lupahakemus soran ja hiekan ottamiseen on päivätty 3.10.2012 ja leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 5.10.2012. Hakija on täydentänyt hakemustaan soranottosopimuksilla. Hakemuksena on allekirjoitettu lupahakemuslomake, jonka liitteenä ovat rajanaapuritiedot, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja MAL 21 :n pyyntöön liittyvä vakuusehdotus sekä perusteltu syy. Ottamissuunnitelman liitteitä ovat nykytilakartta 3296.1, suunniteltu lopputilanne 3296.1 ja suunnitelmaleikkaukset 3296.3 ja 3296.4 (1:2000). 4. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 21.12.2011, alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueella on voimassa Kasukkala-Haapajärvi oikeusvaikutukseton osayleiskaava, joka on hyväksytty Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa 13.1.1992. Osayleiskaavassa ottoalue on Maankamaran ainesten ottoalue ja ylijäämämaiden sijoitusaluetta (merkintä EOY). Alueella saa ottaa soraa hyväksytyn soranottosuunnitelman mukaisesti.
2/12 5. Kohde, ympäristön tila ja laatu Hakemusalue sijaitsee Lappeenrannan kaupunkikeskustasta etelään noin 12 km Vanhan Viipurintien varressa. Alueelle on kaksi tieyhteyttä, joita hakijalla on vuokrasopimuksissa olevien ehtojen mukaisesti lupa käyttää. Aluetta rajaa idästä Vanha Viipurintie ja lännestä Latutie. Alueella on otettu maa-aineksia Läänin Kuljetus Oy:n ja sitä edeltäneiden yritysten toimesta vuodesta 1984 lähtien. Alue on aiemman ottotoiminnan perusteella hiekkaa ja soraa. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee osittain jo olemassa olevan ottoalueen sisällä sekä osittain nykyisen ottoalueen itäpuolella. Uusi ottamisalue on mäntymetsää, johon maanomistaja on tehnyt kesällä 2012 päätehakkuun. Ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ottoalueelle on asennettu pohjavesiputki. Pohjaveden pinta oli 16.8.2012 tasolla +63,40. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat ottoalueen kaakkoispuolella noin 110 m päässä ottoalueesta sekä alueen koillispuolella noin 200 m päässä ottoalueesta. 6. Ottotoiminta ja sen laajuus Suunniteltu otettavan hiekan ja soran määrä on 80 000 m 3 ktr. Ottoalueen pinta-ala on 8,9 ha. Ottotoiminta ajoitetaan 10 vuoden ajalle, jolloin vuotuinen otto on 8000 k-m 3. Hakemuksessa haettu alin ottamistaso on +68,00, kuitenkin niin, että suojaetäisyys pohjaveden pintaan olisi vähintään 2 m. Alueella on ollut Läänin Kuljetus Oy:lla maa-aineslupa ajalla 1.11.2002-1.11.2012. Luvan aikana alueelta otettiin maaaineksia 120 000 m 3. Luvan kokonaisottomäärä oli 200 000 m 3 ja alin ottotaso oli +68,00. Maa-ainesten otto ulotetaan suunnitelmakartassa ja leikkauksissa rasterilla esitetyille alueille ja syvyyteen. Ottamisalueet rajataan maastoon paaluttamalla ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottotoiminnan aikana luiskat pidetään kaltevuudessa 1:1,5 1:2. Jyrkät luiskat merkitään riittävillä turvallisuuslaitteilla. Ottotoiminnan päätyttyä luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3. Kaivannaisjätteenä syntyy pintamaata 5000 m3-ktr. Alueen pintamaat on kasattu nykyisen ottoalueen reunalle tai ne on
käytetty alueen maisemointiin. Nyt haettavan ottoalueen laajennuksen pintamaat kasataan ottoalueen reunoille, josta ne myöhemmin käytetään luiskien ja pohjan maisemointiin. 3/12 Kaivannaisjätteenä syntyy kantoja ja hakkuutähteitä 300 m 3 - ktr ja ne murskataan ja toimitetaan poltettavaksi. Seulontakiviä ja lohkareita syntyy 2 000 m3-ktr ja ne kasataan alueelle ja käytetään maisemointiin. Alue jää oton jälkeen metsämaaksi. Maaston muotoilun jälkeen luiskat metsitetään. Hakija perustelee toiminnan aloittamista MaL 21 :n mukaisesti: Läänin Kuljetus Oy ja sitä edeltäneet yritykset ovat suorittaneet ottotoimintaa Kasukkalan alueella vuodesta 1984 lähtien. Edellisen luvan aikana 1.11.2002-1.11.2012 maa-ainesten ottoa on tehty 120 000 m 3. Vuonna 2002 lupa oli haettu 200 000 m 3 maa-aineksen otolle. Nyt haettu uusi lupa ei kasvata kokonaisoton määrää eikä ottoaluetta Kasukkalassa. Kasukkalan maa-ainesten ottoalueen toiminta on vilkastunut merkittävästi syksyn 2012 aikana. Lisäksi alueella on kasattuna seulottuja maa-aineksia, joita emme pysty korvaamaan muiden maa-ainesten ottoalueidemme materiaalilla. Haemme lupaa aloittaa ottamisen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman, jotta ottotoiminnan keskeytys Kasukkalassa on mahdollisimman lyhyt. 7. Hakemuksen käsittely Läänin Kuljetus Oy, Etelä-Karjalan maa-aineslupahakemuksesta Lappeenrannan Kasukkalan kylän tiloille Riihelä RN:o 1:30, Kapakka 1:88, Männikkö 1:97, Uusitupa 1:126/2 ja Hiekkala 1:49 soran ja hiekan ottamiseen on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla 8.10. - 8.11.2012 välisen ajan. Lisäksi vireilläolosta on ilmoitettu Etelä-Saimaa sanomalehdessä. Lupavalmistelija on kuullut naapuritilojen omistajat (13 rajanaapuria) 8.10.2012 lähetetyllä kirjeellä. 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Lupahakemuksen vireille tulon jälkeen pyydettiin Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen ja Lappeenrannan kaupungin kaavoitusosaston lausunnot hakemuksesta.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 23.10.2012 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että maa-aineslupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. 4/12 Maa-ainesten ottamistoimintaan ja ottamisen järjestämiseen liittyen tulee lupapäätöstä ja lupamääräyksiä harkittaessa ottaa huomioon maa-aineslain 3 :n 4 mom. säädös, jonka mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Lupamääräyksissä on siis syytä kiinnittää huomiota myös mahdollisten pöly- ja meluhaittojen leviämisen estämiseen liittyviin seikkoihin. Liikennöinti alueelle voidaan järjestää esitetyllä tavalla. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus, 1.11.2012 Maa-ainesten ottaminen alueella on yleiskaavan mukaista ja jatkunut samalla alueella vuodesta 1984. Kasukkalan kylään on tullut uutta asutusta, joten kuljetusreittien turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksella ei ole muuta huomautettavaa Läänin Kuljetus Oy:n maa-ainesten ottohakemukseen. Kuulutusaikana ei saapunut kirjallisia muistutuksia tai mielipiteitä. 9. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi / ympäristötarkastaja on tehnyt alueella lupavalmisteluun liittyvän tarkastuksen 16.10.2012. Tarkastuskertomus 24.10.2011 on liitetty asiakirjoihin. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Läänin Kuljetus Oy, Etelä-Karjalalle maa-ainesluvan Lappeenrannan Kasukkalan kylän tiloille Riihelä RN:o 1:30, Kapakka 1:88, Männikkö 1:97, Uusitupa 1:126/2 ja Hiekkala 1:49 soran ja hiekan ottamiseen. Maa-ainestenotossa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä:
5/12 1. Ottamisalue Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue on 89 000 m 2. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Kaivusyvyys ja kokonaisottomäärä Alin kaivusyvyys on + 68.00 m. Alimman ottotason tulee kuitenkin aina olla vähintään 2 metriä alueen ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella. Ottamistoiminnan rajaus ja ottamistoiminnan etenemissuunta ovat ottamissuunnitelman 3.10.2012 ja suunnitelmakarttojen 3296.1, 3296.1, 3296.3 ja 3296.4 mukaisesti. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä vähintään yksi korkeusasema. Kokonaisottomäärä on 80 000 k-m 3 ja vuosittainen ottomäärä 8 000 k-m 3 soraa ja hiekkaa (Maa-aineslaki 11 ). 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla, lippusiimalla ja varoituskilvillä. Mikäli alueella tullaan varastoimaan maa-aineskasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Tarvittaessa liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ottoalueella tulee vähentää vesikastelulla. Suojaetäisyyttä maantie 390:n (Vanha Viipurintie) keskiviivaan tulee jättää vähintään 40 m eikä tälle suojavyöhykkeelle saa rakentaa maa-ainesten ottotoimintaan liittyviä kiinteitä rakenteita (Maa-aineslaki 11 ). 4. Pohjaveden tarkkailu ja suojelu Ottoalueen pohjaveden korkeuden ja tarvittaessa laadun valvontaa varten tulee olla asennettuna vähintään yksi muovinen pohjaveden tarkkailuputki tai tarkkailukaivoa. Putkikortti, vastaava selvitys tai kaivon leikkauskuva sijaintikoordinaattitietoineen tulee toimittaa maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle.
6/12 Pohjaveden tarkkailuputkista tulee ennen toiminnan aloittamista määrittää pohjaveden pinnankorkeus ja sen jälkeen säännöllisesti lupakaudella vähintään kaksi kertaa vuodessa (maalis-toukokuu ja syys-marraskuu). Tulokset pinnankorkeuden havainnoinnista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY- Keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee alueelle sijoitettavasta pohjaveden tarkkailuputkesta ottaa vesinäyte, josta tutkitaan lämpötila, ph, sameus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, kloridi, sulfaatti, nitraattityppi ja öljyhiilivedyt. Tämän jälkeen tutkimukset tehdään maalis-toukokuun aikana viiden vuoden kuluttua sekä ottotoiminnan päättyessä. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa maa-ainelupaa valvovan viranhaltijan päätöksellä. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda pohjavesille haitallisia aineita. Kaivutoiminnassa käytettävän konekaluston on oltava kunnoltaan ja laadultaan pohjavesialueella kaivuun sopivaa. 5. Polttonesteiden säilytys ja tankkaus Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä 20 30 cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. Tukitoiminta-alueen toteutussuunnitelma tulee toimittaa kirjallisesti maa-ainelupaa valvovalle viranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää alueen sijoitustieto, rakenne sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteen tulee poistaa ja mahdollisesti likaantunut maa-aines on vietävä pois alueelta asianmukaisesti käsiteltäväksi. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polt-
tonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko määräyksen 21 mukaisessa tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. 7/12 Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maa-aineslaki 11 ). 6. Alueen hoito luvan voimassaoloaikana Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen (Maa-aineslaki 11 ). 7. Jälkihoitotoimenpiteet Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaa kuin kaivutoiminta edistyy. Luiskien taitekohdat pyöristetään siten, että ottamisalue liittyy luontevasti ympäristöön. Alue on siistittävä ja muotoiltava luonnollisen näköiseksi. Ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3. Luiskat ja alueen pohja peitetään kasvupohjaksi riittävän hienojakoisella maalla. Pohja ja luiskat tulee metsittää luontaisesti tai istuttamalla. Pintamaat on kerättävä kasaan ennen kaivun aloittamista ja pyrittävä säästämään jälkihoitotöitä varten. Uusi kasvupohja on oltava luontaisesti alueelle sopiva. Mikäli kasvupohjamateriaalia tuotaisiin alueelle, on kasvupohjan käyttämiseen kysyttävä lupa valvontaviranomaiselta. Ottamispaikkaa ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varastopaikkana (Maa-ainesasetus 7 ). 8. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on asetettava 20 000 euron hyväksyttävä vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 9. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus tietojärjestelmään vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
8/12 Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä 80 000 k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon 8 000 k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maa-aineslaki 23a, Maaainesasetus 9 ). 10. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maanomistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-Keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla (Maa-aineslaki 11 ). 11. Oton aloittaminen Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty (Maaainesasetus 9 ). 12. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. Jälkihoitotyöt tulee suorittaa asianmukaisesti, jotta myös pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuvat mahdollisimman luonnonmukaisiksi (Maa-aineslaki 11 ). 13. Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maaaineslaki 15 ).
9/12 14. Muutokset lupapäätöksessä ja voimassaoloaika Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta siitä päivämäärästä lukien, jolloin päätös on lainvoimainen. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (Maa-aineslaki 10, 13a, 16a ja 16b :t). 15. Lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta määrää hakijan pyynnöstä, että toiminta voidaan aloittaa antopäivää seuraavana päivänä 20.12.2012, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden 20 000 niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. ( Maa-aineslaki 21 ) 16. Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 1425,00 euroa. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa 18.1.2011 6 2 2.1, 2.4 Suunnitelmaa kohti 180 + ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha 445 + hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden (80 000 m3 ) mukaan 0,010 /m3 800 = 1 425
Lisäksi peritään todelliset kuuluttamis- ja ilmoituskulut 110 ylittävältä osin. 10/12 Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maa-aineslaki 23 ). 2. Päätöksen perustelu 2.1 Yleisperustelu ja lupamääräysten perustelut Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminta on alueen kaavan mukaista. Maa-ainesten ottotoiminnan jatkaminen ei turmele maisemakuvaa. Ottamisalue ei kuulu suojeltujen harjualueiden listaukseen, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Pohjaveden tarkkailuputki tulee asentaa alueelle oikein luotettavien havaintojen tekemiseksi ja valvontaviranomaisen tulee voida tarkastaa asennustapa, jota varten putkikortti, muu rakenneselvitys tai kaivon leikkauskuva on määrätty toimitettavaksi. EU:n kaivannaisjätedirektiivi koskee myös maa-aineslain mukaista soran ja hiekan ottoa. Hakija on esittänyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Soran ja hiekan ottamisessa kaivannaisjätettä ovat lähinnä pintamaat, kannot ja hakkuutähteet. Määräykset 1-6 sekä 10 ja 12 on annettu maa-aineslain 11 nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Ottoalueen ympärillä on vakituisessa asuinkäytössä olevia rakennuksia, mikä vaikuttaa pohjaveden tarkkailutarpeeseen. Pohjaveden laatuanalyysit on määrätty tehtäväksi (lupamääräys 4), vaikka laatutietoja ei ole aiemmilta ottotoiminnan vuosilta. Polttonesteiden varastointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota (lupamääräys 5) asutuksen vedenhankinnalle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Ottoalueelle on todennäköisesti tarpeen asentaa useampia korkomerkintöjä ottotason valvomiseksi, sillä ottoalue on kohtuullisen laaja (lupamääräys 2). Alueen jälkihoito on jo osittain aloitettu edellisellä lupakaudella. Tämän maa-ainesluvan päättyessä koko ottoalue olisi jälkihoidettu luiskaamalla, palauttamalla pintamaat kasvu-
pohjaksi ja metsittämällä (lupamääräys 7). 11/12 Suojavyöhykkeen laajuuteen vaikuttaa ympäristön herkkyys sekä ottamisen laatu ja laajuus. Suojaetäisyyteen tiealueeseen vaikuttaa tien luokitus. Vanha Viipurin on yleinen maantie. Tien linjaus vaikuttaa ottoalueeseen ja tulee näkyä ottamista koskevassa ottosuunnitelmassa. Suojaetäisyys asutukseen ei muutu edellisestä lupakaudesta ottotoiminnan jatkuessa tämän luvan mukaisesti. Maa-ainesten ottotoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa asianosaisille (lupamääräys 3). Määräys 8 annetaan maa-aineslain 12 ja asetuksen 8 perusteella. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa ottoaikana. Määräys 9 annetaan maa-aineslain 23 a ja asetuksen 9 perusteella. Määräyksessä 10 maa-aineslupaviranomainen on käyttänyt liikenteen järjestämiseen koskevaa toimivaltaansa. Liikennöinti kuuluu maa-aineslupavalmistelussa tarkasteltaviin asioihin. Maa-ainesten kestävä käyttö (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) mukaan maa-ainesluvassa voidaan antaa liikennöintiä koskevia määräyksiä, kun ne perustuvat pohjaveden suojelun lisäksi haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Maa-ainesluvassa määräykset koskevat pääsääntöisesti liikenteen järjestämistä ottajan hallussa olevalla maa-ainesten ottamisalueella sekä sitä, mistä kohdin liikenne voidaan ohjata ottamisalueen ulkopuolelle. Yksityistiealueen osalta määräyksiä antaa pääsääntöisesti tienpitäjä. Määräys 11 on osa valvontaviranomaisen suorittamaa tarkastusmenettelyä. Valvontaviranomaisen on suoritettava alueella tarkastus riittävän usein toiminnan valvomiseksi. Määräys 13 on annettu maa-aineslain 15 :n nojalla. Määräys 14 on annettu maa-aineslain 10, 13a ja 16a :n nojalla. Määräyksessä 15 lupaviranomainen määrää, että maaainesten ottaminen voidaan aloittaa ennen luvan lainvoimaisuutta noudattaen annettua lupapäätöstä. Ottaminen voidaan aloittaa, sillä esitettyjen selvitysten perusteella luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja hakija on esittänyt perustellun syyn toiminnan aloittamiseen: alue liittyy jo oton alaisiin sora-alueisiin. Toiminnan vaikutukset luontoon ja naapurustoon on selvitetty ja osittain tiedossa jo ennestään. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen, muuttaa sitä tai kieltää lupapäätöksen täytäntöönpa-
non. Mikäli edellä määrättyä 20 000 vakuutta ei aseteta Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle hyväksyttäväksi, toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. 12/12 Määräys 16 annetaan maa-aineslain 23 :n perusteella ja maksua määrättäessä sovelletaan voimassaolevaa taksaa. 2.2 Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Asutuksen suuntaan ja ympäristölle aiheutuvien pölyja meluhaittojen ei arvioida muodostuvan kohtuuttomiksi ottosuunnitelman mukaisesti toimimalla ja suojaetäisyyksiä noudattamalla. Lupamääräyksessä 3 on lisäksi määrätty mm. käytettäväksi vesikastelua pölyämisen estämiseksi. Kuljetusreittien turvallisuutta koskeva määräys on 10. ja sen perustelu on esitetty edellä kohdassa 2.1. 3. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) :t 3, 10, 11, 13a, 15, 16a, 16b ja 23 Maa-ainesasetus (91/1982) :t 7, 8 ja 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 4. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien. Kuva 1. Läänin Kuljetus Oy, Etelä-Karjalan Kasukkalan ottoalueen sijoittuminen.