Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoiman Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeen neljäs verkostoitumismatka järjestettiin 24. 27.4.2012. Matka suuntautui Puolan pääkaupunkiin Varsovaan sekä Łódźin seudulle. Mukana oli joukko suomalaisten metsäalan yritysten edustajia sekä muita maan mahdollisuuksista kiinnostuneita. Kuva 1. Hakkuualue yliopiston koemetsässä (kuva: Elina Välkky). 1 (6)
Tiistai 24.4. VIERAILU PUOLAN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEEN Verkostoitumismatka alkoi hanketoimijoiden osalta vierailulla Puolan metsäntutkimuslaitokseen (Instytut Badawczy Leśnictwa, IBL). IBL on vuonna 1930 perustettu valtion laitos, joka toimii Puolan ympäristöministeriön ohjauksessa. Henkilökuntaa laitoksessa on noin 200, joista tohtoreita on 48 ja professoreita 25. Tutkimusaiheet kattavat koko metsäsektorin siementuotannosta lopputuotteen käyttöön. Laitoksessa aloitettiin valtakunnan metsien inventointi vuonna 2005 ja se valmistui 2007. Kenttätyön on tehnyt erillinen valtionyritys, ja IBL on vastannut menetelmien kehittämisestä. Tutkimuksen lisäksi laitos kouluttaa myös tohtoreita ja vastaa Puolan PEFC-sertifioinnin hallinnoinnista. Kansainvälisissä projekteissa painopiste on ollut muun muassa metsien valvonnassa ja suojavaikutuksissa sekä metsäpaloissa. Puunkorjuun tutkimukselle ei ole ollut rahoitusta, minkä vuoksi sitä ei tehdä. Puuteknologiainstituutti (Instytut Technologii Drewna) Poznańissa tutkii puuaineen ominaisuuksia. IBL:llä on yhteistyötä myös Metlan kanssa: se toimii partnerina COST Action -hankkeessa Development and harmonisation of new operational research and assessment procedures for sustainable forest biomass supply (FP0902). Ajankohtaisia tutkimusaiheita IBL:n edustajien mukaan Puolassa ovat puuntuotannon kannattavuuden lisäys ja ensiharvennukset, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja metsien kestävyys tuhoja vastaan, luontainen uudistaminen sekä erikoispuulajien käyttö. Keskusteluissa tuli esille puun korjuuseen ja käyttöön liittyviä seikkoja. Puolassa valtio ostaa puunkorjuun palveluna aliurakoitsijoilta (95 % puusta) ja myy puun tienvarressa ostajille. Suomeen verrattuna puutavaraauton maksimikuorma on huomattavasti pienempi: vain 25 tonnia. Bioenergian käyttöön liittyvät seikat ovat olivat vahvasti esillä keskusteluissa. Bioenergian käytölle ei ole tukia, ja maassa on jännitteitä liittyen pieniläpimittaisen puun käyttöön. Vaikka mekaaninen metsäteollisuus on maassa laajamittaisempaa kuin muissa Kiemet-alueen maissa, pääosa sahoista on pieniä. Vain yksittäisten sahojen vuosituotanto ylittää 100 000 kuutiometriä. Yhteensä sahoja on 3 000, joista toimivia on vain 1 000. Hakkuissa tavaralajimenetelmän osuus on 20 30 %, loput puusta korjataan runkomenetelmällä. Yksityisissä metsissä on tilastoimatonta hakkuuta ja todelliset hakkuut ovat 2 3 kertaa virallisesti ilmoitettuja suuremmat. Keskiviikko 25.4. SEMINAARI LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA ROGÓWISSA Toisena matkapäivänä järjestettiin aluksi Varsovan luonnontieteiden yliopiston koeasemalla Rogówissa seminaari Metsäalan liiketoimintaympäristö Puolassa. Koeaseman toimintaan kuuluvat koulutus, taimituotanto, arboretumin ylläpito ja metsämessujen järjestäminen, ja sillä on 51 työntekijää. Finpron esityksessä esiteltiin Puolan tilannetta suomalaisten investointien kannalta. Puolassa, erityisesti maan lounaisosissa, talouskasvu on Euroopan nopeinta. Alueiden välinen tilanne kuitenkin vaihtelee paljon. Puola on EU:n seitsemänneksi suurin talous, ja sen etuja ovat suuri työvoimapotentiaali ja suhteellisen halpa kustannustaso. Infrastruktuurin parantamiseen liittyen on suuria hankkeita. Suomalaisinvestoinneista tulossa on mm. Metsä Groupin taloushallintokeskus. Łódźin voivodikunnan marsalkan toimiston yritysosaston esityksessä Janusz Baranowski esitteli voivodikuntaa. Hyviksi puoliksi lueteltiin sijainti Euroopan keskellä, koulutettu työvoima ja kehittyvä infrastruktuuri. Tekstiiliteollisuus työllistää noin 30 % työvoimasta. Myös puunjalostusteollisuus alueella on vahva, ja siellä toimii esimerkiksi Swedwood. Osasto tarjoaa yrityksille tukea sijoittumisessa alueelle. Polish Wood Clusterin (PWC) Jacek Nowak piti esityksen klusterin toiminnasta. Klusteri kokoaa eri alan yrityksiä partnereiksi, tarjoaa konsultointi-, tutkimusja kehityspalveluita, toimii edunvalvojana, järjestää yhteisiä markkinointitoimia ja koulutusta. Tärkein klusterin palvelu on investointihankkeiden toteuttaminen. Klusterin toiminnassa on mukana 60 eri yritystä tai muuta organisaatiota. Rahoitus tulee jäsenmaksujen, EU:n ja lainojen kautta. Tulevat tuotannolliset kehittämishankkeet liittyvät pelletöintiin, biomassan kuivaukseen, agrobiomassan käyttöön, teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämiseen ja lämpöpuuhun. TAVOITTEENA LISÄTÄ HAKKUITA, BIOENERGIAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET RISTIRIITAISIA Valtion metsähallinnon puolesta Janusz Wesołowski esitteli valtion metsäpolitiikkaa, jonka tavoitteena on löytää tasapaino puuntuotannon, muiden metsänkäyttömuotojen ja ympäristönsuojelun välillä. Toiminnan kulut katetaan puunmyyntituloilla. 2 (6)
Puolassa hakatun puun määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990, mikä on seurausta intensiivisestä metsien uudistamisesta. Valtion metsissä on tarkoituksena lisätä hakkuita edelleen nykyisestä 32 miljoonasta kuutiometristä 41 42 miljoonaan kuutiometriin. Tällä hetkellä yritysten jalostuskapasiteetti on 40 miljoonaa kuutiometriä ja kapasiteetti kasvaa, joten suuremmalle puumäärälle on kysyntää. Osittain voidaan korvata myös tuontipuuta. Uusiutuvien energialähteiden käytölle ei ole strategiaa, koska valtion metsähallinnon edustajan mukaan asia ei kuulu metsähallinnon hallinnonalaan. Poltettavaksi menee noin 2 miljoonaa kuutiometriä eli 6 % puusta. Metsäbioenergian käytölle vaaditaan rajoituksia, koska tavoitteena on kasvattaa jalostusta. Puolan metsänomistajien liiton (Utworzenie Polskiego Związku Zrzeszeń Leśnych) esityksen piti Adam Taraś. Liitto perustettiin pitkällisen prosessin jälkeen vuonna 2011. Valtiolta ei saatu tukea käytännön toimiin. Perustajajäseninä oli 6 yksityisten metsänomistajien yhdistystä. Taraśin mukaan suurin osa yksityisten metsien hakkuista menee polttopuuksi. Ongelmia on useita: pienet pinta-alat, metsäsuunnitelmien puute, rahoituksen vähäisyys, neuvonnan puuttuminen, epävarmuus tulevaisuudesta, metsien luokittelu jne. Liiton edustajan mukaan metsissä haaskataan paljon puuta, valtion metsissä jopa 5 miljoonaa kuutiometriä, joka pitäisi saada käyttöön bioenergiaksi, mutta säännöt eivät salli tätä. PUOLA JA PUOLAN METSÄTALOUS Puola itsenäistyi vuonna 1918. Vuoden 1990 talousmuutosten jälkeen Puola siirtyi markkinatalouteen. Maassa on 38,4 miljoonaa asukasta. Hallinnollisesti maa jakautuu 16 voivodikuntaan. Puolan naapurimaita ovat Saksa, Tšekki, Slovakia, Ukraina, Valko-Venäjä, Liettua ja Venäjä. Maa liittyi EU:hun vuonna 2004. Sudeettien ja Karpaattien vuoristoja lukuun ottamatta Puola on tasankoa. Puolan merkittävimmät luonnonvarat ovat kivihiili, rikki, kupari ja maakaasu. Merkittävimpiä vientituotteita ovat koneet ja kulkuvälineet. Metsävaroja maassa on 9,3 miljoonaa hehtaaria, joka on 30 % maa-alasta. Puuston tilavuus on 2,3 miljardia kuutiometriä. Männyn osuus puustosta on 70 %. Metsävarat keskittyvät läntisiin ja pohjoisiin osiin sekä Karpaateille. Metsien ikärakenne on epätasapainoinen: eniten metsiä kuuluu 40 60-vuotiaiden luokkaan. Vuotuiset hakkuut ovat noin 35 miljoonaa kuutiometriä, josta 95 % tulee valtion metsistä. Etenkin lastulevyn ja kuitulevyn tuotanto sekä huonekaluteollisuus on vahvaa. Research Innovation Groupin Jan Bocian esitteli Puolan bioenergiasektoria. Potentiaalisimmaksi energiamuodoiksi Bocian arvioi lyhytkiertoviljelyn, eikä pitänyt harvennuspuuta todellisena vaihtoehtona. Agrobiomassan käytössä ongelmana on erityisesti korjuukaluston kalleus. Biomassaa käytetään vuosittain 8 12 miljoonaa tonnia. Tämä vuonna on rakennettu myöskin uusia boilereita, jotka tarvitsevat haketta 2 miljoonaa tonnia. Puolassa on kuitenkin vain 2 3 modernia pellettilaitosta. Uusille teknologioille onkin tarvetta koko ketjun hallinnassa korjuusta logistiikkaan. Parhaan potentiaalin Bocian arvioi olevan puuta käyttävillä pienillä lämpölaitoksilla. Keskiviikon ohjelmaan kuuluivat myös yritysten välinen match making -tilaisuus sekä vierailu koeaseman yhteydessä olevaan arboretumiin. Kuva 2. Yliopiston arboretum (kuva: Juhani Marttila). 3 (6)
Torstai 26.4. VIERAILU YLIOPISTON KOEMETSISSÄ Torstain ekskursiopäivänä tutustuttiin aluksi paikalliseen metsänhoitoon yliopiston yhteydessä olevassa koemetsässä. Koemetsissä on tavoitteena palauttaa alueelle lehtipuita ja sekametsiä. Alueelle on istutettu mäntyä kaksi sukupolvea, mutta se ei kasva alueen metsissä luontaisesti. Lehtikuusi on alueella nopeakasvuinen ja sen kiertoaika on 80 vuotta. Koemetsässä sijainneella tammen harvennuskokeella tavoiteltiin optimaalista tiheyttä vaneritukin tuottamiseksi. Tavoitteena on, että luston leveys olisi 2 3 mm ja tavoiteläpimitta on 60 70 cm. Normaalisti hyvän vaneritukin kasvatukseen menee 200 vuotta, mutta harvennuksilla päästään 120 vuoteen. Optimitiheytenä on 1 000 puuta hehtaarilla. Harvennuksia käyttäen alueelta saadaan parasta tukkilaatua 100 200 kuutiometriä/hehtaari. Toisena kerroksena kasvatetaan esimerkiksi valkopyökkiä tai lehmusta runkovesojen synnyn estämiseksi. Luontaisessa uudistamisessa tehdään suojuspuuhakkuu ja keinollisessa uudistamisessa ryhmähakkuu tai joskus avohakkuu. Männyn päätehakkuuikänä on alueella 80 90 vuotta ja päätehakkuukertymä on noin 300 kuutiometriä/hehtaari. Harvennuksia tehdään 10 vuoden välein, nuorissa metsissä useamminkin. Esimerkiksi 50 vuoden iässä harvennus on 10 % pohjapinta-alasta. Istutustiheys alueella on männylle peräti 10 000 kpl/ha. Männiköissä avohakkuiden korjuukustannus on 16 20 złotya/m³ (4 5 euroa) ja metsäkuljetuskustannus 15 18 złotya/m³ (n. 4 euroa). Harvennushakkuissa kustannukset ovat hieman korkeampia. Puun hinta on keskimäärin 250 złotya/m³ (n. 60 euroa). Harvennukset tehdään yleensä tavaralajimenetelmällä ja päätehakkuut runkomenetelmällä. Manuaalisen korjuun osuus on 80 %, mutta koneellistaminen lisääntyy jatkuvasti. Puolassa on tällä hetkellä 250 harvesteria. Koemetsissä käytiin hakkuukohteella, jonka pääpuulajina oli mänty. Tilavuus oli 360 m³/ha ja päätehakkuuikä 115 vuotta. Aluksi alueelta oli hakattu 20 30 aaria, joka oli 30 % kuvion koko pinta-alasta. Tämän jälkeen, noin 10 vuoden päästä, hakattiin loput puustosta. Oksat myydään paikallisille polttopuiksi hintaan 10 euroa/m³. Tavoitteena alueella on minimoida kerralla avohakkuita. Alue istutetaan tammelle. Istutusriviväli on 1,5 metriä ja tiheys 6 000 8 000 kpl/ha, joka on tavallista istutustiheyttä pienempi. VALTION PUUNMYYNTIJÄRJESTELMÄ Puolan metsistä on valtion omistuksessa noin 80 %. Vuoteen 2006 saakka valtion metsähallinto myi puut suorilla neuvotteluilla. Korruption ja väärinkäytösten vähentämiseksi vuonna 2007 perustettiin puukauppaan nettiportaali, Portal Leśno- Drzewny (http://www.zilp.lasy.gov.pl/drewno). Valtion puunmyyntitapoja ovat seuraavat: Rajoitettu kauppa portaalissa, johon voivat osallistua vain yritykset, jotka ovat ostaneet valtiolta puuta aiemmin. Rajoitettuja kauppoja järjestetään vuodessa kaksi. Systeeminen nettihuutokauppa e-drewnossa (http://www.e-drewno.pl), jossa myydään rajoitetussa kaupassa myymättä jäänyt puu sekä lisäksi tietty osa puolen vuoden myyntimäärästä. Nettihuutokauppoja järjestetään vuodessa kaksi, ja niihin voivat osallistua kaikki yritykset. Ostajan tarvitsemista tavaralajeista riippuen on osallistuttava lukuisiin huutokauppoihin päivittäin, mihin tarvitaan paljon ostohenkilökuntaa. Tavallinen nettihuutokauppa e-drewnossa, jossa kaupataan edellisissä vaiheissa myymättä jäänyt puu sekä hakkuiden ylijäämä, esimerkiksi myrskytuhojen takia korjattu puu. Tavallisia nettihuutokauppoja järjestetään tarvittaessa. Muut kilpailutukset ja suorat kauppaneuvottelut, joissa myydään pieniä puumääriä, minkä vuoksi niillä on pieni merkitys teollisuudelle. Vähittäismyynti listahinnoilla. Yksittäiset metsäinspektoraatit myyvät puuta, suurimman osan siitä polttopuuksi paikallisille. Rajoitettujen kauppojen puumäärien laskentatapa on monimutkainen, minkä vuoksi osallistuminen ja tarjousten teko lähenee veikkausta. Rajoitetun kaupan ja systeemisen nettihuutokaupan välillä voi olla suuri hintaero. Käytännössä korkean kysynnän vallitessa puuta saa ostettua vain rajoitetulla kaupalla tai systeemisellä nettihuutokaupalla. Huutokauppajärjestelmä ei kuitenkaan vastaa teollisuuden tarpeita eikä täytä metsäpolitiikan vaatimuksia. Se on myös johtanut puun hinnan nousuun. Ostajan kannalta hankaluutena on, että ostettavan erän laatua ei pysty arvioimaan. Aloittavilla yrittäjillä on oltava riittävästi rahoitusta raakaaineen hankintaan. Raaka-ainesaanti on epätasaista. Varsovan luonnontieteiden yliopiston edustajan mukaan 90 % valtion puusta myydään nettihuutokaupalla. 50 55 % puusta myydään pitkäaikaisille asiakkaille ja loput uusille tulokkaille. Yrityksille ongelmana on etenkin puunhankintasopimusten lyhytaikaisuus. 4 (6)
Valtion edustajien mukaan Puolassa on hakkuusuunnite noin 70 % kasvusta ja metsätalouden tuotto vain 1,0 1,5 %. Osa metsähallinnosta toimii tappiolla, ja valtio tukee alaa metsärahastosta. Kokonaisuudessaan kuitenkin valtion metsätalouden tulot kattavat kulut. Valtion metsissä on töissä 26 000 työntekijää. Viimeisten 15 vuoden aikana hallinnosta on vähennetty 2 500 henkilöä. DALKIA ŁÓDŹ ON SIIRTYNYT OSITTAIN BIOENERGIAN KÄYTTÖÖN Koemetsän jälkeen vierailtiin Łódźissa sijaitsevassa Dalkian CHP-laitoksessa EC-4. Laitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on 735 MW (hetkellisesti 840 MW) ja sähköntuotantokapasiteetti 200 MW. Laitos on otettu käyttöön vuonna 1977. Metso on muuttanut laitoksessa vuonna 2010 yhden hiilipölyä käyttäneen kattilan biomassaa käyttäväksi leijupetikattilaksi. EKSKURSION ANTI JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Ekskursio antoi kuvan Puolan metsäsektorista. Valitettavasti kuitenkaan seminaarissa ei saatu kuvausta metsäsektorin toimintaympäristön päättäjätasolta, eivätkä kaikki suunnitellut vierailukohteet toteutuneet. KIE-maista Puola on metsäsektoriltaan selvästi kehittynein. Etenkin mekaaninen metsäteollisuus on kasvanut nopeasti, ja maa on merkittävimpiä puulevytuottajia Euroopassa. Hakkuut ovat kasvaneet 1990- ja 2000- luvulla nopeasti, ja kasvua odotetaan edelleen. Metsäsektori nojaa vahvasti männyn käyttöön, ja muiden puulajien osuus jalostuksessa on vähäinen. Puunkorjuu on voimakkaasti koneellistumassa, ja kehitys vaikuttaa jatkuvan. Vaikka metsien kansallistamista ei ole tapahtunut Puolassa samassa mitassa kuin muissa siirtymätalousmaissa ja maassa on katkeamaton yksityisen metsänomistuksen perinne, yksityisessä metsänomistuksessa on kuitenkin paljon ongelmia. Metsälöt ovat pieniä, eikä yksityismetsien puuta käytännössä juuri päädy jalostukseen saakka. Valtiotasolla metsäbiomassan käyttöä ei pyritä edistämään. Toisaalta Puolalla on tarve voimakkaasti muuttaa lähes yksinomaan hiileen perustuvaa energiantuotantoaan. Maatalousbiomassalla lieneekin jatkossa merkitystä energiantuotannossa. Puolan-matka oli Kiemet-verkostoitumismatkoista viimeinen. Kuva 3. Dalkia Łódź EC-4 (kuva: Elina Välkky). Vastaanottomittauksessa rekisteröidään kuorman tiedot. Kuorman siirtyessä purkupaikalta siiloon biomassasta otetaan automaattisesti näytteet. Yhdelle toimittajalle määritetään päiväkohtaiset keskiarvot kosteudelle ja lämpöarvo. Raaka-ainetta tulee 23 rekkaa päivässä viitenä päivänä viikossa. Materiaalin hankkii erillinen hankintayksikkö. Poltossa käytetään 80 % haketta ja 20 % muuta. Raakaaineesta tuodaan Ukrainasta ja Valko-Venäjältä 20 %. Tuhkan poistosta huolehtii alihankkija. Tuhkaa menee tienrakennukseen ja kaivosten täytteeksi. Perjantai 27.4. Perjantaina ohjelmassa oli paluu takaisin Suomeen. Maisemakuvassa näkyivät suuret tietyöt. Kiemet-hanke toimii vuosina 2010 2012. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Iivari Mononen Oy, Kesla Oyj, MHG Systems Oy ja Veisto Oy. 5 (6)