KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ KAUPUNKIHAUTOMOTYÖSKENTELY PERUSSELVITYS- JA ALUSTUSMATERIAALI koonnut projp. Mariitta Vuorenpää Kuka täällä asuu, kuka rakentaa ja missä käydään töissä v. 23? Kankaanpää MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS 8 7 6 5 4 3 2 TULO LÄHTÖ NETTOMUUTTO 1-1 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27-2 -3 yht: - 1599 Mitä muuttoliike pitää sisällään ja miten siihen voidaan vaikuttaa? Materiaalina lisäksi: Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategia 25: yhteenveto Satakunnan maakuntakuntakaava, valmisteluvaihe 28, Satakunnan aluerakenne: työntekijöitä ja elinkeinotoimintaa kuvaavat sivut 14, 31, 58, 59, 61, 62 Väestöennusteet ikäryhmittäin, erikokoisten asuntokuntien kehitys, asuntoalueiden mitoitus Lauantaitorikyselyn vastaukset ja tulevaisuuslaboratoriotyöskentelymuistiot Kartat: Kaavavarantoselvitys 28, yleiskaava -92:n toteutuneisuus, YK-92, Maakuntakaavaluonnos Päivittäistavarakaupan saavutettavuus,5 km linnuntietä / asukkaat ja yli 6-vuotiaat Koulujen saavutettavuus,5 km linnuntietä / alle 18-vuotiaat asukkaat Vaaralliset ja sekavat risteykset kaupunkilaiskyselyn mukaan 11.11.28 Kevyen liikenteen reittitarpeet kaupunkilaiskyselyn mukaan 28.1.28 Lauantaitorikyselyn mielipaikat ja vaaralliset / epämiellyttävät kohteet Luontoselvitys, maanomistus, kl-verkosto / digiroad, latuverkosto Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kartta ja inventaario 1
TEEMA 1: SEUTUROOLI JA KAUPUNKISTRATEGIA : ELINKEINOT PALVELUT Lähtökohta: Ongelma 1: Ongelma 2: Ongelma 3: Kankaanpäässä on elinvoimainen, innovatiivinen ja kasvava elinkeinopohja, jonka toimintaedellytyksiä yleiskaavatyöllä ja suunnitelmalla pyritään edistämään. työnantajien näkökulmasta sopivan työvoiman riittävyys. työntekijöiden näkökulmasta: työpaikkarakenteen ohuus eli perheen molempien puolisoiden työllistyminen Kankaanpäässä. runsas pendelöinti (työmatka kunnan ulkopuolelle ja puolelta) seudulla ja ultrapitkät työmatkat (2. asunto esim. PKS:lla) ei ole liikenteellisesti energiatehokasta, ekologisesti mielekästä eikä tulevaisuudessa todennäköisesti mahdollistakaan. Olennaiset kysymykset tulevaisuuden maankäyttövarausten ja liikenneyhteyksien näkökulmasta: 1. Nykyisten yritysten akuutit tarpeet ja niihin vastaaminen maa-alueiden ja liikenneyhteyksien keinoin. 2. Muuttoliikkeeseen ja työpaikkatarjontaan vaikuttaminen. 3. Parkanontien uuden liikennepalvelualueen paikka (bensa-asema oheispalveluineen) ja toiminnallinen konsepti. 4. Yritystoiminnan alueiden painopisteet ja kasvusuunnat. Mitä muita kysymyksiä? 2
MUUTAMA ELINKEINOTOIMINTAA KUVAAVA INDIKAATTORI Kankaanpään työttömyysaste ja väkiluku 1993-27 25, 14 13 2, 12 15, 1, 11 1 Työttömyysaste Koko väestö 9 5, 8, 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö 28 7 Työttömyys on vähentynyt olennaisesti, mutta silti 1% työvoimasta on vailla töitä. Lääke? KANKAANPÄÄSSÄ TYÖSSÄKÄYVÄT = TYÖPAIKKAKEHITYS X Toimiala tuntematon Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot P Työnantajakotitaloudet TYÖLLINEN PÄIVÄVÄESTÖ 7 6 5 4 3 2 O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. M Koulutus L Julkinen hallinto ja maanpuolustus: pakollinen sosiaalivakuutus K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-el.palv. J Rahoitustoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne H Majoitus- ja ravitsemistoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1 D Teollisuus 199 1995 2 24 C Kaivostoiminta ja louhinta B Kalatalous Työpaikkamäärä on pysynyt tasaisena viimeisen vuosikymmenen. Palvelutyöpaikat ovat lisääntyneet ja teollisuustyöpaikat vähentyneet. 3
Kankaanpää TYÖPAIKKAOMAVARAISUUSASTE 11 % 18 % 16 % 14 % 12 % 1 % 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25* Työpaikkaomavaraisuus on jälleen nousussa. Ikärakenteen vanhentuminen nostaa työpaikkaomavaraisuutta, jos työpaikkamäärä ei samaan aikaan laske. Työpaikoista ei siis ole pulaa. 18 16 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS TOIMIALOITTAIN Kankaanpään työntekijät / alueella työssäkäyvät OMAVARAISUUSASTE % 14 12 1 8 6 4 2 199 1995 2 24 A Maa-, riista- ja metsätalous B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-el.palv. L Julkinen hallinto ja maanpuolustus: pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. P Työnantajakotitaloudet Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon Ulkopuolista työvoimaa tarvitaan eniten (N) terveydenhuollon ja sosiaalipalvelun, (L) julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, (J) rahoitustoiminnan, (E) Sähkö- ja vesihuollon sekä 4
(D) Teollisuuden toimialoilla vuonna 24. Muutokset ovat nopeita, millainen tilanne on nyt? Kankaanpään työpaikkojen toimialarakenne 1995-25 2 5 2 1 5 1 1995 1997 1999 21 23 25* 5 (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö 27 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Kasvavia toimialoja ovat rakentaminen, kauppa, liike-elämän palvelut ja yhteiskunnalliset palvelut, joista yhteiskunnalliset palvelut on kasvanut eniten. 5
TEEMA 2: ASUMINEN JA ELÄMÄNVAIHEET: NUORTEN SENIORIEN KANKAANPÄÄ Keitä asuu ja millaista on elämänmeno Kankaanpäässä vuonna 23? 16 Kankaanpään väestönenustevaihtoehdot asukasta 14 12 1 8 6 4 2 28 21 22 23 24 MINIMI MEDIUM MAKSIMI MINIMI = Tilastokeskuksen trendiennuste, joka perustuu viimeisen viiden vuoden kehityksen tunnuslukujen jatkamiseen vuoteen 24. Vuoteen 23 mennessä vähennys on 1 asukasta. Keitä ovat lähtijät? MEDIUM = Tilastokeskuksen omavaraislaskelma, jossa muuttoliikkeen vaikutus on nollattu, pitää väestön ensin nykytasolla ja vasta 23 jälkeen kuolevuus alkaa ylittää syntyvyyden. Sopisiko ennusten positiiviseksi yleiskaavatyön pohjaksi? Miten muuttoliike saadaan nollatuksi? MAKSIMI = Yleiskaavassa myös tarkasteltava tavoiteskenaario: Miten se voisi olla mahdollinen? 12 1 65-8 6 15-64 4 2-14 28 21 22 23 24 6
Ikärakenne lukuina ja prosentteina 28 21 22 23 24-14 1 945 1 915 1 96 1 977 1 76 % 16 15 16 16 15 15-64 8 219 8 259 7 352 6 77 6 78 % 66 66 59 54 56 65-2 247 2 377 3 253 3 757 3 466 % 18 19 26 3 29 MEDIUMENNUSTEEN VÄESTÖRA- KENTEEN KEHITYS Nyt yli 65-vuotiaita on 18%, vuonna 23 3% eli lähes 2*kertainen osuus! 225 >>> 375 yli 65-vuotiasta, joista 12 on yli 8 vuotta! Alle 14-vuotiaiden määrä pysyy ennallaan, mutta työväestön määrä laskee 15:lla! Asumisväljyys Vaikutukset: on jatkanut lineaarista kasvuaan elintason nousun, palvelurakenteeseen asuntokuntakoon pienentymisen ja ikärakenteen työpaikkarakenteeseen vanhentumisen vaikutuksesta. Suomen johtava asumisväljyysasiantuntija on ennustanut asumisväljyy- kunnan talouteen liikkumiseen den kehittyvän PKS:n ympäryskunnissa vuoteen uusiin asumismuotoihin 23 mennessä vielä 2% lisää. Kankaanpäässä se tarkoittaisi 53 k-m 2 >> 63 k-m 2 vapaa-ajan palveluihin v. 23 ja yhä jatkettuna 7 k-m 2 v. 24. (Lankiselta on tilattu ennuste Satakuntaliiton maakuntakaavan puitteissa korjaamme arviota sen pohjalta.) Millaista asumista? Erilaisilla tuotantojakaumapainotuksilla, väestön omavaraiskehityksellä (mediumskenaario) ja väljyyskehityksen asiantuntija-arviolla päädytään seuraaviin uusiin maa-aluetarpeisiin: OMAKOTIVALTAINEN VAIHTOEHTO: AO 7 AKR 2 AK 1 %: ~12 ha maata Omakotitaloja 73-1 hehtaaria (riippuen aluetehokkuudesta e) Rivitaloja 18 hehtaaria Kerrostaloja KERROSTALOVALTAINEN VAIHTOEHTO: AO 4 AKR 3 AK 3%: ~75 ha maata Omakotitaloja 19 25 hehtaaria Rivitaloja 33 5 hehtaaria Kerrostaloja 11 hehtaaria 7
TEEMA 3: LIIKKUMINEN TULEVAISUUDEN TIETOYHTEISKUNNASSA: KULUTUS, PÄÄSTÖT JA GLOBAALI VASTUU Lähtökohta: Tilanne maapallolla on uusi ja muutokset ovat jo havaittavissa Maapallon keskilämpötilan nousuun 2 asteella on vaikuttanut muukin kuin ihmisen toiminta, mutta se ei ole enää kiistanalaista, etteikö ihmisen toiminnalla olisi vaikutusta lämpenemiskehityksen vauhtiin. Mitä kauemmin maapallon keskilämpötilan nousua pystytään hillitsemään, sitä kauemmin ihmisen elämä maapallolla on mahdollista. Energiantuotannosta ja käytöstä syntyvät C 2-päästöt ja metaanipäästöt ovat lämpenemiskehityksen keskiössä ja niiden mahdollisimman nopea vähentäminen, ei vain kulutuksessa, vaan uudelleen sitominen biomassaan, on ihmiskunnan tämän hetken tärkein tavoite. Lämpenemiskehitys aiheuttaa arvaamattomia ja hallitsemattomia ketjureaktioita (hirmumyrskyt, napajäätikön sulaminen, aavikoituminen, ikiroudan sulaminen), jotka kiihdyttävät lämpenemistä entisestään. Ilmastonmuutoksen seuraukset aiheuttavat jo tänään eläville ihmisille omaisuuden tuhoutumista, kodittomuutta, tuhoutuvia kaupunkeja, nälänhätää ja elinpiirin pienenemistä eri puolilla maapalloa. Myös ympäristöpakolaisuus ja elintilan pienentymisestä syntyvät sodat ovat lisääntyneet. Fyysikko Stephen Hawkingin mukaan maapallon keskilämpötilan nousu toiset kaksi astetta käynnistää lämpenemisen exponentiaalisen ketjureaktion, jonka seurauksena maapallo muuttuu nopeasti Venuksen kaltaiseksi, yli 2 asteiseksi planeetaksi. Toinen, lyhyemmän kantaman, näkökulma energian käyttöön ja kulutukseen on tietysti öljyvarojen sekä kaikkien maapallon luonnonvarojen väheneminen ja kallistuminen. Kuvittele: Yhden käyttökelpoisen hyödykkeen tuottamisessa syntyy 32*määrä jätettä eli 1kg:n jääkaapin tuottaminen on aiheuttanut 32 kg jätettä. -Ja yhden Suomessa juodun kahvikupin valmistamiseen on käytetty 2l makeaa keinokasteluvettä! Ihmisen kehittämät tuotantoprosessit ovat raaka-aineintensiivisiä, tarvitsevat paljon energiaa ja korkeita lämpötiloja, aivan päinvastoin kuin luonnossa. Yhtälö on erittäin yksinkertainen: aina, kun raaka-aine siirtyy paikasta toiseen, syntyy ympäristövaikutuksia ja aina, kun jotain poltetaan, syntyy haitallisia yhdisteitä. Lisäksi teollisissa prosesseissa toisessa kohdassa syntyvä jäte on hyvin harvoin toisen raaka-aine, kuten luonnossa. On aivan selvää, että tällaiselle systeemille tulee katto vastaan, ja nyt näiden vaikutusten siedettävä taso on ylitetty maapallolla ihmiselle suotuisan tasapainon näkökulmasta. Ihmiskunnan elämän pitkittämisessä on siis kysymys energiaintensiivisen elämän ja raakaaineriippuvuuden katkaisemisesta kaikin mahdollisin keinoin: teknologian kehityksen avulla, jäljittelemällä biologisia prosesseja, taloudellisin ohjauskeinoin ja ennen kaikkea yksilöiden elämäntapa-, liikkumis- ja kulutusvalinnoin. Yleiskaavatyö on yksi väline, jolla yhteisö järjestää sellaisen elämään liittyvien toimintojen keskinäisen sijoittumisen ja niitä yhdistävän liikkumisverkoston, että erilaiset tarpeet kotona, työssä, koulussa ja vapaa-aikana voidaan tyydyttää energiaa mahdollisimman vähän kuluttavin keinoin ja valinnoin. Yhä useammissa artikkeleissa on alettu korostaa, että energiapihi elämä ei merkitse elämänlaadun huononemista, vaan päinvastoin voi jopa parantaa lähiympäristöä, viihtyvyyttä, sosiaalisen kanssakäymisen paikkoja, liikkumismahdollisuuksia ja tuottaa uutta aktiivisuutta elinkeinoelämälle. Mahdollisuus: Arkielämän uudet käytännöt ja tavat eivät aina ole tuttuja tottumuksia huonompia asia voi olla jopa päinvastoin! Maailmalla on monia esimerkkejä kaupunkisuunnittelun kytkemisestä määrätietoiseen taisteluun kasvihuonekaasupäästöjä vastaan. Tuorein esimerkki on Freiburgista (Kuntalehti 17/8, Ympäristö 7/28). Freiburgin resepti: 1. tiukka suunnitteluote luo viihtyisyyttä samalla, kun se säästää ilmastoa. 2. liikkuminen perustuu pyöräilyyn ja jalankulkuun, sitä tukee raideliikenneverkosto. 3. asunnot kaavoitetaan korkeintaan 5m:n etäisyydelle raitiotielinjasta (joukkoliikenteestä). 4. arkiset lähipalvelut on turvattu kaupunkilaisille kävelyetäisyydellä. 5. erikoistavaroita ja palveluja saa keskustasta, joka on pyhitetty jalankulkijoille automarketit on täysin torjuttu. 8
6. liikennejärjestelmän olennainen osa on polkupyöräparkit raideliikenteen solmukohdissa. 7. polkupyöräparkkien palvelutaso on monipuolinen: vaatteiden vaihtopiste, säilytyslokerot, pyöräkorjaamo, pyörävuokraamo, kahvio, kaupunkikiertoajelut, (parkkipaikan hinta 75 /v) 8. kaavamääräykset sallivat vain matala ja passiivienergiatalojen rakentamisen: uusimmat +energiatalot tuottavat aurinkopaneeleilla (säteilymäärä sama kuin Suomessa!) energiaa yli oman tarpeen. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuspäällikkö Jyri Seppälä pitää Freiburgin esimerkkiä hyvänä ja muistuttaa, että kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen on uusimpien tulosten mukaan entisestään kiihtynyt. Niitä tulisikin leikata tähän mennessä suunniteltua nopeammin, että ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajata parin asteen tasolle maailman mitassa. EU:n tavoittelema 2%:n päästövähennys (vuoden 199 tasosta) vuoteen 22 mennessä olisi nähtävästi tuplattava. Kuvittele: 1. Millainen voisi olla Kankaanpään energiapihin kaupungin liikkumis- ja palvelumalli tästä eteenpäin? 2. Millaista voisi asuminen ja eläminen olla 2-vuoden kuluttua tietotekniikan kehittymisen ja - energiatavoitteiden (hiilivapaan elämän) yhteisvaikutuksesta? - Keitä täällä asuu, kuka rakentaa ja missä käydään töissä? - Miten käydään kaupassa vai käydäänkö ollenkaan? - Miten lapset käyvät koulua tarvitaanko koulurakennuksia? - Kuinka liikutaan töihin, palveluihin ja vapaa-ajan harrastuksiin? - Mitä muuta?: 9
TEEMA 4: KAUPUNKIKULTTUURI: HISTORIA, KOKONAISUUDET, MIELIPAIKAT JA MIELENMAISEMAT Näkökulmia kaupunkikulttuurin määrittelyyn: 1. Kulttuuri voidaan ymmärtää yhteisön yhdessä olemisen tavoiksi, sen ilmentymiksi ja siitä syntyviksi hedelmiksi. 2. Kulttuurin kehittyneisyyden mittari on yhteisön eettinen taso ja kyky yhteistoimintaan kaupunkirakentaminen on yksi osoitus ja väline tähän. 3. Perinteisesti kaupunki on paikka, joka on syntynyt ihmiselle ominaisen kulttuurintuotannon edellyttämien kohtauspaikkojen tarpeeseen. Näiden paikkojen laatu ja määrä määrittävät kaupungin elinvoimaisuuden kaupunkina. Syrjäyttävätkö globaalit virtuaaliset kohtauspaikat kaupungin? 4. Kaupunki on kulttuurin kehto kehityksessä olemme tulleet vaiheeseen, jossa ekologisuuden ja energiatehokkuuden rinnalle on nostettu tavoite ONNELLISESTA KAUPUNGISTA (siis onnellisten ihmisten kaupungista), jonka ytimessä on yhteisöllisyys ja uudelleen palautettuna kadut kaupunkielämän sydämenä. 5. Jotkut vertaavat kulttuuria myös maanviljelykseen. Tällöin kaupunkirakentamisessa käynnissä olevat prosessit sekä kaupunkirakenteen tarjoamat kanssakäymisen mahdollisuudet ja kohtaamiset käynnistävät kulttuuriviljan kasvun. Kankaanpäässä yksi viljalaji orastaa mahdollisuudesta kohdata abstrakteja taideteoksia kaupungilla. Kulttuuriin pureutuvan hautomon tavoitteena on tuottaa tietoa keskustan osayleiskaavasuunnitelman kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden käyttöön, kaupunkilaisten kannalta arvokkaiden ja toimivien kokonaisuuksien vaalimiseen ja kehittämiseen sekä monipuolisen kaupunkielämän puutteiden kartoittamiseen. MUISTILISTA: 1. Kulttuuri- ja muinaishistoriallisesti arvokas Kankaanpää, inventaariot 2. Kokonaisuudet ja näkymät, jotka tekevät Kankaanpäästä ainutlaatuisen pikkukaupungin 3. Eri ikäisten asukkaiden ja erilaisten asukasryhmien kaupunki, kokema ja mielipaikat: Kankaanpää kellon ja kalenterin ympäri 4. Kankaanpääläisen kaupunkikulttuurin avaintekijät, kehityspotentiaalit ja niiden tarvitsemat tila/maaaluevaraukset 5. Kulttuurin toiminnalliset kohteet ja verkostot (kulttuuriharrastukset, oppilaitokset, kulttuuriviihde): kehittäminen tulevaisuuden ideat vuorovaikutus ulkoilun ja urheilun kanssa 6. Taidekehän näkyvyys, käyttö, potentiaalit, jatkokehitys ja vuorovaikutus ulkoilureitistöjen kanssa. 7. Katuverkko (liikkumisympäristö) kertoo kaupungin luonteen: - onko tavoitteena amerikkalainen autokaupunki vai eurooppalainen kulttuurikaupunki? toimenpiteet? 8. Keskustan toiminnallisuus ja kaupallisten palvelujen sijoittuminen luovat kaupunkikulttuuria: - tavoitteet? toimenpiteet? varaukset? 9. Millaisia potentiaaleja kaupunkitilan käyttöön ja kokemiseen syntyy -energiakaupungissa, jossa suurin osa liikkumisesta tapahtuu omavoimaisesti: kävellen ja pyöräillen? Tavoitteena: Kartta ja kuvailu mielipaikoista ja laadukkaista kokonaisuuksista: nykytilanne, potentiaalit Erilaisten kaupunkilaisryhmien käyttämä kaupunki kohtauspaikkojen ja iltaelämän laatu sekä niiden kehittäminen: - mitä puuttuu? Kaupunkikulttuurin erikoisuudet ja monipuolisuuden kehittäminen tulomuuton näkökulmasta Katuverkon toiminnallinen luokittelu ominaispiirteiden ja onnellisen kaupungin näkökulmista 1
TEEMA 5: VIHERVERKOT JA LUONNON ARVOT:SUOJELU, VIRKISTYS JA HARRASTUKSET Kaupunkihautomon tavoitteena on tuottaa tietoa keskustan osayleiskaavasuunnitelman suojelualueiden, viheralueiden ja yhteystarpeiden suunnitteluun sekä tehtävien varausten sisältöä kuvaavien tavoitteiden, toteuttamistoimenpiteiden ja toteutussuunnitelman lähtökohdiksi. 1. Kesäulkoilun ja urheilun tarvitsemat alueet, reitit, varustelu ja kehittämistoimet 2. Talviulkoilun ja urheilun tarvitsemat alueet, reitit, varustelu ja kehittämistoimet 3. Maiseman ja luonnon kohokohdat ulkoilun ja matkailun näkökulmista: vaalimisen ja käytön vaatimat toimenpiteet 4. Koira- ja hevosystävien ulkoilutusalueet ja reitit akuutit tarpeet ja uudet ideat 5. Viherverkosto puistoista erämaan hiljaisuuteen: luokittelu ja hoitosuositukset (- mihin uusia urbaaneja puistoja?) 6. Ulkoilureittiverkoston hierarkia ja varustelutaso, yhteydet kaava-alueen ulkopuolisiin kohteisiin 7. Luonnonsuojelualueet ja muut arvokkaat kohteet luonnon näkökulmasta: luokittelu, suojavyöhykkeet ja hoito/kunnostussuositukset Tavoitteena: Kartta viheralue- ja puistoverkostosta Luonnon kannalta arvokkaiden- ja viheralueiden luokittelu käytön ja hoidon näkökulmista, määräykset Ulkoilun ja liikunnan näkökulmista kehitettävät vanhat ja uudet alueet ja yhteydet, yhteistyö kevyen liikenteen reitistön kanssa 11