LAPIN MUTKAT Sandra-Sofia Ylinen Opinnäytetyö Saamelaisalueen koulutuskeskus Saamenkäsityöala - kovat materiaalit 14.4.2010
Saamelaisalueen koulutuskeskus Saamenkäsityöala - kovat materiaalit Artesaani Sandra-Sofia Ylinen LAPIN MUTKAT 14.4.2010 Sivuja 20 Tiivistelmä Opinnäytetyönä suunnittelin ja valmistin koristelistan autoon. Työni päämateriaalit ovat koivu ja poronsarvi. Koristelista koostuu neljästä osasta, joista kaksi on toisesta reunasta taivutettu. Listan ala- ja yläreunassa on visakoivua, ja niiden keskellä sarvilista. Čoahkkáigeassu Loahpabargun plánejin ja válmmaštin hearvalisttu biilii. Mu barggu váldomateriálat leat soahki ja bohccočoarvi. Hearvalisttus leat njeallje oasi ja guokte oasi leat sojahuvvon nuppi geažis. Listtus lea guokte soahkehearvva ja daid gaskkas lea seakka čoarvelistu.
Sisältö Johdanto... 4 Materiaalilähtöinen muotoilu... 4 Työvaiheet... 5 Suunnittelu ja alkuvalmistelut... 5 Materiaalien hankinta... 6 Sarvi... 6 Visakoivu... 7 Koivu... 7 Taivutusmuotit... 7 Sarvi... 8 Visakoivu... 9 Koivu... 10 Puuosien yhdistäminen... 11 Urat sarville... 11 Sarvien liimaus... 12 Muotoilu... 13 Niittaus... 13 Koristelu... 13 Hiominen... 14 Magneetit... 14 Pintakäsittely... 15 Tuuletusvipulista... 15 Solmut ja niiden ratkaisut... 15 Tuotteen hinnoittelu... 16 Materiaalit ja työtunnit... 16 Laskentataulukko... 17 Hinnoittelun pohdintaa... 17 Pohdinta... 18 Kuvat... 20
4 Johdanto Tammi-helmikuun vaihteessa vuonna 2008 siskoni seikkaili Internetissä ja eksyi SOG- SAKK:n sivuille - oli kuullut koulusta jo aiemmin ja etsi nyt lisää tietoa koulusta. Kiinnostui saamelaiskäsitöistä ja sai myös minut kiinnostumaan. Päässäni välähti kuva irronneista kojelaudan listoista. Olisi se mahtava, kun tekisi ne puusta ja sarvesta, vielä hienot kaiverrukset siihen! Tulisi hieno Autosta tykkäsin, ja olisi mukava saada siihen jotain omaa. Poronsarvi materiaalina kiinnosti. Ei siinä muu auttanut, kuin laittaa hakemukset kouluun. Ei tulisi muuten tehtyä listoja. Entiset listat oli tehty puusta ja niissä oli paksu lakkakerros päällä. Ihan siistit ne vielä olivat, vaikka lakkapinta oli parista kohtaa hieman haljennut. Kiinnitys niissä oli jollakin kaksipuolisella teipillä ja teippi oli alkanut haurastumaan, minkä seurauksena listat irtoilivat ja roikkuivat. En jaksanut kiinnittää niitä uudelleen, kun kerran olin päättänyt tehdä uudet. Nyt se unelma on vihdoin toteutunut. Koulua olen käynyt kaksi vuotta ja nyt keväällä 2010 on opinnäytetyö valmis - ja myös auton listat. Pohjoiseen kulttuuriin työ on sidoksissa materiaalin ja käytettävien työtekniikoiden kautta. Materiaaleina ovat koivu, visakoivu ja poron sarvi. Käytettäviä tekniikoita ovat puun ja sarven taivuttaminen sekä sarven upottaminen ja kiinnitys puuhun. Tekniikoita olen aiemmin harjoitellut voirasian kehän taivuttamisessa, sarvirasian teossa sekä sarviupotusten tekemisessä ja kiinnittämisessä. Materiaalit ovat visakoivua lukuun ottamatta tulleet tutuiksi aiempien koulutöiden kautta. Materiaalilähtöinen muotoilu Saamelaisten käsitöiden muotokieli on vahvasti materiaalilähtöinen. Ensin on materiaali, ja siitä syntyy idea ja muoto käsityölle. Kuksan muoto määräytyy puunsyiden mu-
5 kaan; sarvilusikan muoto riippuu sarven kurveista. Pyöreä muoto on luonnolle ominaisempi kuin kulmikas, mikä näkyy monissa käsitöissä. Pyöreys antaa esineelle myös fyysistä vahvuutta: pyöristetty kulma on kestävämpi kuin terävä kulma. Materiaalia voi myös pakottaa toiseen muotoon, tosin siinäkin on otettava huomioon materiaalin luonne. Voirasian kehä taivutetaan siten, että puun ytimen puoli jää kehän sisäpuolelle. Kehä otetaan myös mahdollisimman läheltä puun ulkokehää, jotta puun syyt kulkevat mahdollisimman ehyinä. Näin tehtynä se kestää paremmin, taipuu tasaisemmin ja on kauniimpi. Sarven taivutuksessa periaate on sama kuin puun taivutuksessakin. Taivutettavan sarven pitää olla riittävän ohut, jotta sen saa taipumaan - 3mm taipuu jo kohtuullisesti. Sarvi imee kosteutta hitaammin ja myös kuivuu hitaammin. Siksi sarvea täytyy liottaa kauemmin kuin puuta ennen taivuttamista. Sarven kuivuminen muotoonsa kestää huomattavasti kauemmin kuin puun kuivuminen. Kärsivällisyys sekä materiaalin tunteminen ja kuunteleminen ovat avainasioita puuta ja sarvea taivutettaessa. Työvaiheet Suunnittelu ja alkuvalmistelut Ensimmäisenä vuonna koulussa ajatukset pyörivät myös listojen ympärillä. Kevätpuolella sain innostuksen kokeilla voirasian kehän kiinnittämistä koivun juurella. Siitä ajatukset sitten siirtyivät sarveen ja kokeilin juuripunontaa sarveen. Porasin reikiä ja pujottelin niistä. Tutkin erilaisia kirjontapistoja ja tein testikappaleita villalangalla kankaalle. Pari hienointa vaihtoehtoa kokeilin juurella sarveen. Yksi pisto löytyi ylitse muiden, sitä tulisin mahdollisesti käyttämään lopputyössäni. Toisen vuoden syksy tuli ja toi uudet tuulet. Teenkin listat kokonaan sarvesta! Koululle tuli uusi erä sarvia. Kävin koluamassa ne läpi, löysin leveitä ja hyvän näköisiä sarvia ja jemmasin ne kaappiini. Syyslukukausi alkoi lähestyä loppuaan ja lopputyö nousi ajatuksissa aina vain lähemmäs pintaa. Koska autossa kosteuden vaihtelut ovat suuria ja sarvi
6 on elävää materiaalia, lista saattaisi käyttäytyä autossa arvaamattomasti. Listasta tulee aika ohut, koska molemmista päistä sitä joutuu taivuttamaan ja sarvea täytyy sitä varten ohentaa aika paljon. Tyhmän näköinen, pitää keksiä jotain muuta! No hei. Teen pohjan koivusta, loimukoivu olisi makea ja siihen upotan kapean sarvilistan keskelle. Onkohan se juurikoristelu sittenkään se oikea vaihtoehto? Mutta puuhan oikenee vielä helpommin kuin sarvi. Pohdin asiaa opettajien kanssa. Laminointi olisi yksi vaihtoehto. Hei, niin minä teen! Pohjan teen kahdesta toisiinsa liimatusta puulistasta ja siihen upotan sarvilistan. Loimukoivu varmaan taipuu vähän huonosti, kun sen syyt ovat kiharaisia. Jospa sitten teen sen vain tavallisesta koivusta ja öljyän sen hyvin. Hiihtolomaa edeltävällä viikolla tuli lopputyöstä puhetta entisen työharjoitteluohjaajan kanssa. Et kai sinä sitä tavallisesta koivusta tee, käytä nyt edes loimu- tai visakoivua! Sain yhteystiedot ihmiseen, jolta hän itse oli ostanut materiaalia. Siispä muutin suunnitelmia ja päätin tehdä toisen kerroksen visakoivusta. Hankintamatka oli edessä: päiväreissu Kolariin. Samalla reissulla tuli hoidettua muitakin asioita, niin eivät kaikki polttoainekulut menneet hankintakuluihin. Materiaalien hankinta Sarvi Kävin läpi omat sarveni sekä koulun sisä- ja ulkovaraston. Valittavalta sarvelta vaadittavia ominaisuuksia olivat riittävä leveys, suoruus ja vähäinen sasun määrä eli mahdollisimman vähän huokoista sarvea. Lisäksi sarvien piti väritykseltään sopia toisiinsa (tässä tuli myöhemmin pieni pettymys). Tein paperista kaavat jokaiselle tarvittavalle sarvelle ja etsin sen avulla materiaalin, jossa olisi vielä hieman työstövaraa.
7 Visakoivu Hiihtolomalla lähdin päiväreissulle Kolariin, viime kevään työssäoppimisjakson ohjaajan lievän painostuksen seurauksena. Kolarissa oli puuvarastossa aivan liikaa valinnan varaa! Päädyin lämpökäsiteltyyn loimukoivuun: hieno, tumma sävy. Loimukuvio puussa johtuu kiharaisista puun syistä. Varalta otin kuitenkin myös visakoivua yhden lankun. Myöhemmin samalla reissulla sain hienoisen vinkin, ettei lämpökäsiteltyä puuta kannata yhdistää sarveen. Lämpökäsittely tappaa puun ja sarvi taas elää. Onneksi otin myös visaa. Lämpökäsitelty puu tulee sekin kyllä käyttöön, vaikkei opinnäytetyöhön pääsekään. Koivu Edellisistä töistäni oli jäänyt jäljelle paksu koivulankun pätkä. Siitä sain hyvin tehtyä pohjat puuosille. Taivutusmuotit Olin tehnyt syksyllä 2009 sarvirasian, johon tarkoituksella käytin samaa kaarta kuin opinnäytetyöhön olisi tulossa. Pystyin siis hyödyntämään silloin valmistamaani muottia. Tarvitsin taivutusmuotteja kuitenkin lisää, sillä yhtä aikaa taivutettavia kappaleita oli parhaimmillaan viisi. Käytin muoteissa (liimattua) mäntyä, jonka olin pelastanut roskakoriin joutumiselta keväällä 2009. Männyn palat olivat tasapaksuista liimapuuta. Yhdestä palasesta sain kaksi muottia, kun halkaisin palan ja hioin pinnan tasaiseksi. Piirsin jo valmiista muotista ääriviivat puunpalalle, sahasin ja hioin muotin malliinsa. Porasin 15mm puuporalla muotin keskelle reikiä vieri viereen saisin puristimet paremmin kiinnitettyä.
8 Muotit tarvitsivat myös vastakappaleet kaareville osille. Niihinkin minulla oli malli jo valmiina. Periaate sama kuin edelläkin, sisäkaaren sahasin vannesahalla. Ensin sahasin karkeasti ylimääräisen puuaineksen pois, sitten kevyesti ja varovasti sivuttain sahanterää vasten liikutellen muotoilin kaaren loppuun. Lisäksi tarvitsin visakoivun taivutukseen tuen ulkopuolelle. Tein sen ohuesta peltilevystä. Leikkasin peltisaksilla hieman taivutettavia kappaleita suuremmat levyt. Sarvi Sahasin sarvista muutaman millimetrin tarvittavaa leveämmät kappaleet. Hioin kappaleista 3mm vahvuisia 25mm leveitä levyjä, joissa pituutta oli tarvittavaan määrään hieman ylimääräistä. Suoriin osiin jätin 10-20mm ylimääräistä, taivutettaviin ainakin 30mm. Totesin, ettei sarvien väritys ollut aivan niin samankaltainen kuin alussa näytti. Yksi oli aivan erivärinen, mutta keksin laittaa sen ratin vasemmalle puolelle. Se osa on muista aivan erillään, eikä erilaisuus siis ole niin häiritsevä. Kolme muuta tulevat aivan vieretysten. Niissäkin keskimmäinen on vähän erilainen, mutta ei liikaa. Kaksi reunimmaista kolmen sarjassa ovat samasta sarvesta ja samanvärisiä. Kaikkia osia piti taivuttaa: suorat osat oikeasti suoriksi ja kaarevat osat sopivalle kaarelle. Laitoin sarvilevyt veteen likoamaan yön yli. Keitin vettä ja liotin sarvia kuumassa vedessä vielä tunnin verran.
9 Kaarevat osat (2): Taivuttamisessa tarvitsin apua. Kiinnitin sarven ensin muotin pitkälle sivulle puristimella. Sitten taivutin sarven käsivoimin muotin ympärille. Kaveri laittoi muotin vastakappaleen paikoilleen ja kiinnitti sen puristimella. Itse lisäsin puristimia, jotta sain sarvet myötäilemään muottia koko matkalla. Suorat osat (2): Puristin kappaleet puulevyä vasten todella monella puristimella. Aikamoinen puristinviidakko! Annoin sarvien kuivaa reilun viikon. Aikaisempien kokemusten pohjalta päätin liottaa ja taivuttaa sarvilevyt vielä toisen kerran: pitävät paremmin muotonsa. Toistin saman operaation ja jätin kuivumaan kahdeksi viikoksi. Puristimien paikkaa vaihtelin välillä, jotta sarvet pääsevät paremmin kuivumaan. Taivutin sarvet samalla muotilla kuin puuosat, vaikka sarven kaari tuleekin olemaan hieman puuosan kaarta loivempi. Aikaisemmista kokemuksista tiedän, että sarvi oikenee aavistuksen, kun se otetaan irti muotista ja annetaan olla pari päivää. Sen jälkeen kaari on juuri sopiva. Visakoivu Höyläsin oikohöylällä visalankun toisen puolen suoraksi. Tasohöylällä höyläsin sen tasapaksuksi. Hakkasin vasaralla enimmät kuoret ja parkit irti. Halkaisin lankun kahdeksi ohuemmaksi lankuksi vannesahalla. Tasoitin sahatun pinnan tasohöylällä. Leik-
10 kasin paperista puuosien kaavat ja piirsin ääriviivat visalle (2 osaa peräkkäin, jotta höylää voi vielä käyttää turvallisesti). Suorat osat (2): Sahasin kapeat siivut visasta ja jätin odottamaan. En höylännyt niitä ohuemmiksi, koska niitä ei välttämättä tarvitse laminoida. Suorat osat siis voisivat olla pelkästään visastakin. Taivutettavat osat (2): Sahasin kapeat siivut visasta ja höyläsin ne noin 5mm vahvuisiksi. En höylännyt enempää, koska höylä repi visakoivua jonkin verran. Ohensin siivuja vielä nauhahiomakoneella 3,5mm vahvuisiksi. Katkaisin vannesahalla jättäen todella reilusti taivutusvaraa. Taivutusta varten keitin vettä isossa kattilassa. Laitoin osat kuumaan veteen likoamaan puoleksi tunniksi. Vaihdoin veden kuumaksi 10 minuutin välein. Taivuttamisessa kiinnitin visakappaleen puristimella muotin pitkän sivun ja peltilevyn väliin. Lähdin kääntämään muottia sekä siinä samalla visaa ja peltiä. Pelti tuki puuta koko ajan ulkopuolelta. Kun taivutus oli tarpeeksi pitkällä, asetin vastakappaleen kaarevan osuuden kohdalle ja kiinnitin puristimella. Pitkän sivun osuuden kiinnitin vielä useammalla puristimella. Laitoin puristimen ja pellin väliin vielä puukappaleen, jotta puristus tuli laajemmalle alueelle ja tasaisemmin. Annoin osien kuivua viikon verran. Tosin kahden päivän jälkeen poistin peltilevyt, jotta puut pääsevät kuivumaan paremmin. Koivu
11 Laminointiin tarvitsin visan alle tavallista koivua. Toimin samalla kaavalla kuin visakoivun kaarevien osien kanssa, paitsi ohentamisen tein lyhyempiin osiin nauhahiomakoneella. Kaareviin osiin käyttämäni koivu oli niin lyhyt palanen, ettei sitä voinut höylätä. Suoriin osiin käytin hieman pidempää koivulankun pätkää ja sen höyläsin 3mm vahvuiseksi. Puuosien yhdistäminen Kun puuosat olivat kuivuneet viikon, uskalsin ottaa ne pois muotistaan. Taivutus oli onnistunut hyvin. Visakoivuissa oli taivutuksessa tullut muutamia halkeamia, mutta niistäkin suurin osa hioutuisi pois muotoiluvaiheessa. Lyhensin visakoivuosia hieman, jotta osat sopivat paremmin yhteen. Jätin kuitenkin vielä reilusti ylimääräistä. Testasin ensin ilman liimaa, miten saan liimaukset puristettua kiinni. Sitten kosteudenkestävää puuliimaa väliin, puut toisiaan vasten ja puristus. Käytin puristamisessa taivutusmuotteja. Niissä oli valmis kaari, jota vasten työn sai tiiviisti tuettua. Vastakappaleetkin sopivat hyvin. Kiinnitin puristimet suunnilleen samoin kuin taivutuksessakin. Liiman annoin kuivua muutaman tunnin. Urat sarville Ensin vuorossa olivat taivutetut osat. Aloitin lyhyemmästä taivutetusta osasta, joka tulee ratin vasemmalle puolelle. Kavensin sarven oikean levyiseksi 18 millimetriin. Piirsin lyijykynällä 17,5mm levyisen uran puuosaan. Uran reunat koversin lovileikkausveitsellä ja keskiosan hioin paineilmakoneella tasaiseksi.
12 Tein urasta aika syvän - lähemmäs 3mm - jotta sarvea tarvitsisi hioa mahdollisimman vähän ja kaunis pinta säilyisi. Visakoivu meni joistakin kohdista puhki ja tavallinen koivu tuli esiin. Mietin, että olisi voinut taivuttaa kaksi kapeampaa visaa, suoristaa niiden reunat ja vain liimata ne sarven kanssa tavallisen koivun päälle. Tulos ei tosin välttämättä olisi yhtä kestävä, tai ainakin siinä pitäisi tehdä niittauksia enemmän. Voi olla, että nytkin kannattaa niitata myös molemmat puureunat kiinni. Päätin miettiä asiaa vielä työn edetessä. Suorien osien urat aloittelin samalla tavalla kuin taivutetutkin: lyijykynällä viivat ja puukolla urien painaminen viivaa pitkin. Opettaja helpotti työtäni keksiessään, että voisin kokeilla jyrsintä. Löysin sopivan terän, joka teki 18mm leveän uran. Kokeilin ensin pari kertaa kokeilukappaleilla ja sitten uskalsin tehdä saman varsinaiseen työhön. Tuli siistit ja tasaiset reunat. Kannatti opetella senkin koneen käyttö. Sarvien liimaus Liimasin sarvet kosteudenkestävällä puuliimalla puupohjiin. Puristin suorat kappaleet suoraa levyä vasten ja kaarevat kappaleet muottien päälle. Suojasin levyt ja muotit kelmulla, etteivät osat liimaudu niihin kiinni. Liimaus sai kuivua pääsiäisen yli.
13 Muotoilu Osien poikkileikkauksessa näkyvä pinta tulisi olemaan kaareva. Kaaren korkein kohta on sarven keskellä ja matalimmat kohdat ylä- ja alareunassa. Hioin kaikki 4 osaa noin 6mm vahvuisiksi. Piirsin osien reunoihin viivan 3,5mm vahvuuden merkiksi. Hiomakoneella hioin osiin kaarevaa profiilia viivoja apuna käyttäen. Keskeltä vahvuus oli hyvä ja reunassa oli merkki, joten hiominen oli melko helppoa. Hioin ensin karkeudella 240 ja sen jälkeen 400. Molempiin suoriin osiin piti tehdä aukot. Toisessa liikkuisi tuuletuksen säätövipu ja toisessa hanskalokeron lukitus. Porasin kulmiin reiät ja sahasin aukot kuviosahalla. Molempien aukkojen reunoilla oli alkuperäisissä listoissa viisteet: ne tein uusiin listoihin paineilmakoneella. Hioin osat loppuun, aina 2000 karkeuteen asti. Tiesin joutuvani vielä aloittamaan hiomisen alusta, mutta sitten ei tarvitsisi enää syvimpiä naarmuja poistaa. Niittaus Varmistin liimaukset vielä kaartuvilla riveillä hopeaniittejä, joilla oli suuri merkitys myös ulkonäön kannalta. Käytin niittauksessa 1,5mm hopealankaa. Porasin reiät oikeille kohdille ja tein pienet viisteet reikien ympärille. Katkaisin hopealangasta sopivan pätkän. Tein vasaralla toiseen päähän kannan, laitoin naulan reiästä läpi ja niittasin toisen pään. Lopuksi hioin kannan sileäksi työn oikealta puolelta. Koristelu
14 Haaveeni koivunjuuripunoksesta siirtyi johonkin toiseen työhön. Visakoivussa on mahtavat kuviot ja sarvi on pinnaltaan elävän näköistä. Jos laittaisin siihen vielä juurta, tulisi työhön liikaa erilaisia pintoja ja kokonaisuus näyttäisi ahtaalta. Sarvissa on kyllä hienot kuviot, mutta jotain ne silti kaipasivat. Jäljelle jäivät vaihtoehdoiksi kaiverrukset ja hopeatapit. Halusin listoihin Lapin maisemaa. Suunnittelin erilaisia kaiverruskuvioita, muun muassa tunturimaisemaa. Jatkuva kuvio ei kuitenkaan näyttänyt hyvältä, sarvi meni tukkoon. Lopulta päädyin kuviossa Lapin mutkiin. Kaiverruksen tehosteena käytin hopealankaa. Piirsin kuviot sarveen jäljennöspaperin läpi ja kaiversin ne. Värjäsin kaiverrusurat mustalla. Väriainetta sain sekoittamalla mustaan väripigmenttijauheeseen hieman vettä. Levitin värin uriin vanhalla mustekynällä ja kiinnitin sen lopuksi fiksatiivilla. Hopeatappeja varten porasin 1mm poralla noin 5mm syvät reiät. Katkaisin sopivan mittaisia pätkiä 1mm vahvuisesta hopealangasta. Liimasin tapit Araldite-liimalla sarveen. Hiominen Viilasin ja hioin hopeatappien päät pois. Hioin sarvet vielä uudestaan: ensin koneella 400 karkeudella ja sitten käsin 2000 karkeuteen asti. Kostutin puuosat vedellä, annoin kuivua ja hioin vielä uudelleen 2000 karkeudella. Magneetit Auton kojelaudassa on metallilevyt, joihin tulen kiinnittämään listat magneeteilla. Magneetteja varten porasin 5mm puuporalla 1,8-2,3mm syvät kolot listojen nurjalle puolelle. Kolon syvyys vaihteli, koska listat eivät kaikki olleet aivan suoria. Kokeilin ja merkitsin kohdat ensin, sitten porasin kolot ja lopuksi liimasin
15 magneetit koloihin Araldite-liimalla. Pintakäsittely Mietin, pitäisikö värjätä visakoivu tummemmaksi. Jos kaikki sarvet olisivat vaaleita, tekisinkin varmasti niin. Koska kuitenkin yksi sarvista on tumma eivätkä muutkaan ihan valkoisia, päätin kokeilla pelkkää öljyämistä. Kokeilin ensin ylimääräiseen visapalaan ja tulos näytti hyvältä. Öljy syvensi visakoivun väriä ja kuviot tulivat paremmin esiin. Siispä uskalsin öljytä myös varsinaisen työn. Sain vetää useamman kerroksen öljyä, koska visakoivu imi sitä itseensä aika paljon. Levitin öljyn pehmeällä vaahtomuovipalalla. Öljynä käytin parafiiniöljyä. Tuuletusvipulista Yhdessä listassa oli krominen hela tuuletusvipua varten olevan aukon ympärillä. Jouduin tekemään pienet syvennykset listan nurjalle puolelle, jotta sain helan kiinnitettyä paikoilleen. Öljysin vielä syvennykset ennen helan kiinnittämistä. Solmut ja niiden ratkaisut Kun olin liimannut suorat puuosat toisiinsa ja katselin tulosta, minusta alkoi tuntua, että sarvi pilaa koko työn. Visakoivussa oli niin mahtavat kuviot, että harkitsin jo hetken jättäväni upotuksen tekemättä. Opettajan lievästä painostuksesta tein kuitenkin uran
16 sarvelle. No, voisinhan tehdä pelkästä puusta toiset listat sitten myöhemmin, jos vielä tekee mieli. Yhdessä välissä ehdin jo miettiä, täytyykö vaihtaa opinnäytetyön aihetta. Kaveri ajoi autolla poron päälle: kuskin ikkuna rikki, vasen etuvalo hajalla ja ovi sekä etulokasuoja lommoilla. Hetken asiaa pohdittuani päätin kuitenkin jatkaa työtäni. Auto oli kuitenkin ajokelpoinen ja sen saa korjattua ajallaan. Sitä paitsi listoista tulee irrotettavat. Jos autosta joskus täytyy luopua, listat saa irti. Jotta tekeminen ei kävisi liian tylsäksi, katkaisin yhden sarvista ennen liimausvaihetta. Kaikeksi onneksi katkaisemani sarvi oli lyhyin suora sarvenpätkä. Löysin tilalle vähän paremman sarven omista sarvivarannoistani. Ainoa huono puoli oli se, että olin suunnitellut tekeväni kyseisestä sarvenpalasta puukon tupen. Minulla kuitenkin on vielä jäljellä hyvää sarvea tuppeen, vaikka yksi aihio menikin muuhun käyttöön. Tuotteen hinnoittelu Materiaalit ja työtunnit Materiaali (ilman ALV:a) Poronsarvi 725g 8,70 Visakoivu 11,00 Koivu 5,00 Hopealanka 5,54g 3,60 Muut 2,00 Materiaalikustannukset yhteensä 30,30 Tuntipalkaksi laskin itselleni 10 /tunti varsinaisen työn tekemisestä ja 5 /tunti suunnittelusta. Suunnittelulle varasin aikaa yhteensä 12 tuntia ja työn tekemiseen meni 60h.
17 12h*5 /h=60 60h*10 /h=600 Palkkakustannukset yhteensä 660 Laskentataulukko % Verollinen myyntihinta 924,15 122 ALV 166,65 22 Veroton myyntihinta 757,50 100 Verottomat ainekustannukset 30,30 4 Myyntikate 727,20 96 Palkkakustannukset 660,00 Palkkakate 67,20 Muut kiinteät kulut Käyttökate Hinnoittelun pohdintaa Jos myisin koristelistat, niiden hinnaksi tulisi 924,15. Jotta käsityöyrittäjänä saisin itselleni jonkinlaisen palkan ja jotta saisin kiinteät kustannukset maksettua, pitää myyntikate saada lähelle 100 prosenttia. Tässä laitoin myyntikatteeksi 96%. Palkkakate tarkoittaa summaa, joka jää jäljelle myyntikatteesta palkkakustannusten jälkeen. Tällä summalla minun tulisi maksaa yritykseni laskut. Myydessäni koristelistat 924,15 eurolla, yritykselleni jäisi 67,20 laskujen maksuun.
18 Pohdinta Olen nyt päässyt yhden sateenkaaren säikeen päähän, jota lähdin etsimään kaksi vuotta sitten. Matkalla olen saanut myös monta hyvää ystävää. Ei ole ollut hukkareissu tämä Lapin mutka! On se mahtava tunne, kun on saanut toteutettua jonkin usean vuoden haaveen. Mutkia tuli välillä eteen, mutta vaikka ne vähän kasvattivat matkaa, ne avasivat usein uusia näköaloja. Monia asioita jouduin miettimään ennen työn aloittamista sekä sen tekemisen aikana. Ehkä kaikkein vaikeimman tahtojen taiston kävin viimeisinä päivinä, kun mietin koris-
19 telua. Keväällä 2009 sain loistavan idean käyttää koivunjuurta. Tein muutamia testejä ja ihastuin työnjälkeen. En ole sitä käyttänyt vielä missään oikeassa sarvityössä ja haaveilinkin sitä opinnäytetyöhöni. Vielä viimeiseen asti mietin, pitäisikö sittenkin laittaa se juuri listoihin. En kuitenkaan laittanut. Päätin käyttää koivunjuurta jossain muussa työssä. Olen erittäin tyytyväinen työhöni. Nyt, kun listat ovat valmiit, seuraava projekti lienee muut osat keskikonsolissa. Saankohan ne tehtyä seuraavan kahden vuoden sisällä? Se jää nähtäväksi. Mietin alun perin, että olisin tehnyt myös ne opinnäytetyönäni, mutta työstä olisi tullut liian laaja. Hyvä näin, ehdin rauhassa miettiä ja pohtia eri vaiheet. Myöskään paniikki ei ollut selkäni takana vahtimassa. Mielessäni asetin tavoitteet aikataululle aina viikon eteenpäin. Pysyin viikkotavoitteissani hyvin. Jos aloittaisin uudelleen samanlaisen projektin, osaisin nyt hyödyntää paremmin erilaisia koneita. Jyrsin helpottaa todella paljon ja koneilla pystyy hiomaan vielä pidemmälle. Valikoisin myös sarvet vielä paremmin, jotta kokonaisuudesta tulisi siistimpi. Prosessi on ollut mielenkiintoinen. Olen oppinut paljon itsestäni, työstäni, työmenetelmistä, materiaaleista sekä muista ihmisistä. Yhtenä päivänä on tuntunut siltä, ettei nyt jaksa tarttua hommiin. Pari tuntia vetkuteltuani tartuin kuitenkin työhön ja innostuin taas. Muina päivinä työn tekeminen on ollut innostavaa ja olen nauttinut listojen tekemisestä.
20 Kuvat Sateenkaari. Sivu 18. Laakso, Tero. [http://www.talaakso.fi/suomi/harrastukset/vaeltaminen/halti-85/halti-85- sateenkaari.jpg]. Luettu 14.4.2010 Muut kuvat tekijän.