LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 127/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-199 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden ottaminen Jakkulan pohjavedenottamosta, Somero Someron Vesihuolto Oy HAKEMUS Someron Vesihuolto Oy on 12.7.2004 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjaveden ottamiseen Jakkulan pohjavesialueella sijaitsevasta Jakkulan pohjavedenottamosta keskimäärin 500 m 3 vuorokaudessa vuosikeskiarvona laskettuna Someron kaupungissa. SUUNNITELMA Nykyinen tilanne Someron kaupunki omistaa 99,9 % Someron Vesihuolto Oy:stä, joka vastaa Someron kaupungin vedenhankinnasta ja jakelusta. Keskitetyn vedenjakelun piirissä on noin 8 150 somerolaista liittymisprosentin ollessa noin 84 %. Tammelan kunnan Torron ja Letkun kylien alueilta on liitetty noin 80 kiinteistöä (noin 200 henkilöä) verkostoon. Someron Vesihuolto Oy ottaa veden pääasiassa Jyrkinharjun ja Linnanmäen pohjavedenottamoilta. Jyrkinharjun vedenottamon sijainti maantien 280 Somero - Nummi-Pusula välittömässä läheisyydessä muodostaa riskin pohjaveden laadulle. Lisäksi yhtiöllä on käytössään Jakkulan, Kaskiston, Kerkolan ja Pitkäjärven pohjavedenottamot paikalliseen vedentarpeeseen. Usean käytössä olevan pohjavedenottamon läheisyydessä on maaaineksen ottoa, mikä aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Rautelannummen ja Kohnamäen pohjavedenottamot, joita ei ole kytketty vesijohtoverkkoon, toimivat reservivedenottamoina veden laatuongelmien kuten korkean rauta- ja mangaanipitoisuuden vuoksi. Näiden vedenottamoiden veden käyttäminen talousvetenä edellyttäisi vedenkäsittelylaitoksen rakentamista. Jakkulan pohjavesimuodostuma on Somerolle menevän harjun ja III Salpausselän yhtymäkohtaan kerrostunut laaja ja paksu sora- ja hiekkamuodostuma. Kerrospaksuus on laajalla alueella 20-30 m ja ydinosassa yli 40 m. Aines on soravaltaista ja pintaosissa varsinkin pohjoisosissa on paikoin moreenia. Jakkulan pohjavesialue kuuluu pohjavesialueluokkaan I ja sen kokonaispinta-alaksi on arvioitu
2 11,32 km 2 ja muodostumisalueen pinta-alaksi 6,67 km 2. Kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 6 500 m 3 /d. Jakkulan pohjavedenottamo sijaitsee Someron kaupungin Jakkulan kylässä hakijan omistamalla noin 0,30 ha:n suuruisella kiinteistöllä Lähtelä RN:o 1:24. Pohjavedenottamo on valmistunut vuonna 1988 ja siitä on otettu vettä pääasiassa Jakkulan, Kopilan, Oinasjärven ja Viuvalan kylien vedentarpeeseen. Alueella on noin 250 kuluttajaa ja vedenkulutus on viime vuosina ollut keskimäärin noin 60-70 m 3 vuorokaudessa. Vedenottamiseen ei ole aiemmin haettu lupaa. Kuvaus hankkeesta Jakkulan pohjavedenottamon käytön lisäämistä puoltavat valmiit hyväkuntoiset vedenottamorakenteet ja vedenottamon kautta saatavan raakaveden hyvä laatu. Raakavesi pumpataan noin 2 m syvästä rengaskaivosta kahdella vedenottamorakennukseen asennetulla pumpulla, joiden tuotto on 16 m 3 /h. Jakkulan pohjavedenottamon verkosto yhdistetään Jakkulan ja Jyrkinharjun sekä Jakkulan ja Kaskiston välille rakennettavien yhdysvesijohtojen avulla Someron Vesihuolto Oy:n muuhun verkostoon. Tämän jälkeen Jakkulan pohjavedenottamo toimii Someron Vesihuolto Oy:n Jyrkinharjun ja Kaskiston pohjavedenottamoiden varavedenottamona. Otettava pohjavesi käytetään Jakkulan, Kopilan, Oinasjärven ja Viuvalan kylien sekä keskitetyn vedenjakelun laajentuessa myös Keltiäisten ja Somerniemen kylien vedentarpeeseen. Lisäksi otettavalla pohjavesimäärällä lisätään hakijayhtiön vedenhankinnan varakapasiteettia ja käyttöturvallisuutta sekä tyydytetään kasvavaa vedentarvetta. Someron kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään myös sen selvittämistä, että Kuusjoen kunnan poikkeustilanteiden vedenhankinta toteutettaisiin Someron Vesihuolto Oy:n vedenottamoilta, mikä osaltaan lisäisi hakijayhtiön lisävedenhankintakapasiteetin tarvetta. Kuusjoen kunnan vedenkulutus oli vuonna 2002 yhteensä 330 m 3 /d ja vuoden 2020 ennustettu kulutus on 355 m 3 /d. Lisäksi vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on esitetty vedenhankintaa koskevien yhteistyömahdollisuuksien selvittämistä Salon seudun kuntien kanssa, jolloin Someron Vesihuolto Oy:n vedenhankintakapasiteettia käytettäisiin laajemminkin naapurikuntien vedenhankinnan turvaamiseen. Someron kaupungin väestöennuste vuosille 2005-2020 on seuraava: Vuosi Väestömäärä 2005 9 670 2010 9 601 2015 9 537 2020 9 475
3 Vakituisen asutuksen lisäksi kaupungissa on runsaasti vapaa-ajan asuntoja, joita vuoden 2001 lopussa arvioitiin olevan noin 2 070 kappaletta. Someron kaupungin vedenkulutus vuosina 2002, 2010 ja 2020 on seuraava: 2002 2010 2020 väkiluku as 9 676 9 601 9 475 liittyjämäärä as 8 130 8 640 9 000 liittymisprosentti % 84 90 95 asutuksen vedenkulutus m 3 /d 1 780 1 890 1 970 teollisuuden vedenkulutus m 3 /d - 100 200 kokonaisvedenkulutus m 3 /d 1 780 1 990 2 170 kokonaisvedenkulutus m 3 /a 650 000 730 000 790 000 huippuvuorokausikulutus, HQ d * m 3 /d 3 120 3 480 3 790 huipputuntikulutus, HQ h * m 3 /h 220 245 270 * Vuorokausikulutuskertoimena (CD max ) on käytetty 1,75 ja huipputuntikulutuskertoimena (CH max ) 1,7. Lisäksi vedenkulutusennusteessa tulee huomioida Tammelan kunnan Letkun ja Torron kylien vedenkulutus, koska Someron Vesihuolto Oy huolehtii kyseisten alueiden vedenhankinnasta ja jakelusta. Someron kaupungin alueella sijaitsee 16 luokiteltua pohjavesialuetta, joista osa on yhteisiä naapurikuntien kanssa. Salon kaupungilla sekä Halikon ja Perttelin kunnilla on korkeimman hallinto-oikeuden 2.9.2005 antamalla päätöksellä taltionumero 2170 myönnetty lupa ottaa vettä Kaskistonnummelta Kiikalan kunnassa 850 m 3 /d ja Kalattomannotkosta Someron kaupungissa 1 100 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Silloin, kun Iso-Pitkustan vedenpinta on tason N 60 +93,07 m alapuolella, saa Kalattomannotkon ottamosta ottaa vettä enintään 700 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna, ja kun järven vedenpinta on tason N 60 +93,00 m alapuolella, saa Kalattomannotkon ottamosta ottaa vettä enintään 600 m 3 /d, kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottolupa on voimassa 31.12.2012 saakka. Someron alueella olevat pintavedet ovat luonnontilaisenakin huomattavan humuspitoisia. Lisäksi vesistöjä kuormittaa maa- ja metsätalous sekä haja- ja taajama-asutus. Huomioon ottaen kemiallisen puhdistuksen kustannukset pintaveden käyttöönotto ei ole varteenotettava vaihtoehto. Hankkeen vaikutukset Jakkulan lähteestä arvioidaan purkautuvan vettä 4 300 m 3 /d. Haettu vedenotto 500 m 3 /d tapahtuu lähteen ylivirtaamasta, minkä vuoksi se ei vaikuta Jakkulan pohjavesialueen pohjavesioloihin eikä yksityistalouksien kaivojen vedensaantiin. Jakkulan pohjavesialueella ei ole muita vedenottamoja. Vedenoton vaikutusta ympäristöön tarkkaillaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
4 Hakemukseen on liitetty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 28.6.2004 päivätty lausunto hankkeesta. Lausunnossa on puollettu vedenottoluvan myöntämistä vesimäärälle enintään 500 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Kuulutus Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Someron kaupungissa 20.8. 20.9.2004 välisenä aikana varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 20.9.2004. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Asiassa ei ole tehty muistutuksia ja vaatimuksia eikä esitetty mielipiteitä. Ympäristölupavirasto myöntää Someron Vesihuolto Oy:lle luvan jo rakennetun Jakkulan pohjavedenottamon käytön laajentamiseen ja pohjaveden ottamiseen siitä hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Someron kaupungissa. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Vedenottamosta saadaan ottaa pohjavettä enintään 500 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamoa on hoidettava ja käytettävä siten, ettei kenellekään aiheuteta tarpeetonta vahinkoa tai haittaa. Veden tuhlausta on vältettävä. 2) Ottamo on varustettava luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. Vuorokausittain otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesioloihin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu on aloitettava ympäristökeskuksen edellyttämästä ajankohdasta lähtien hyvissä ajoin ennen tässä päätöksessä tarkoitetun vedenoton aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden edellyttämällä tavalla sekä esitettävä pyynnöstä niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen.
5 4) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan hankkeesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen. Mikäli vedenottamon käyttämisestä on seurauksena, että joltakin alueelta vedensaanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi on vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetty. 5) Tämän päätöksen mukainen vedenotto on aloitettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 6) Tämän päätöksen mukaisesta vedenoton aloittamisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Pohjavedenoton tarkoituksena on varmistaa riittävän ja hyvälaatuisen pohjaveden saanti Someron Vesihuolto Oy:n Someron kaupungin Jakkulan, Kopilan, Oinasjärven ja Viuvalan kylien sekä vedenjakelun laajentuessa myös Keltiäisten ja Somerniemen kylien vedentarpeeksi. Jakkulan pohjevedenottamo toimii myös Someron Vesihuolto Oy:n Jyrkinharjun ja Kaskiston pohjavedenottamoiden varavedenottamona. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 7 ja 8 Vedenotosta saatava hyöty on siitä aiheutuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Vedenotosta ei aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa vedensaannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella tai muuta sellaista yleiseltä kannalta huomattavaa vahingollista muutosta ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa, jonka vaikutuksia ei voitaisi vedenoton yhteydessä suoritettavin järjestelyin estää. Hankkeesta ei aiheudu kenellekään ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Hankkeen seurauksena pohjavesi vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella ei käy terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huononnu eikä hanke ole ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetyn pohjaveden pilaamiskiellon vastainen. KÄSITTELYMAKSU 490 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 1238/2003
6 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Jukka Leinonen Esko Vähäsöyrinki Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.11.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.