Materiaalitutkimuksen grid (M-grid)



Samankaltaiset tiedostot
M-grid: Linux Suomen ensimmäisessä tuotannollisessa Grid-ympäristössä

M-grid: Linux Suomen ensimmäisessä tuotannollisessa Grid-ympäristössä

Grid-hankkeita ja tulevaisuuden näkymiä

Materiaalitieteen GRID kokemukset ja tarpeet

CSC-Tieteen tietotekniikan keskus

Grid: Käsitteet, teknologiat, sovellukset sekä vaikutus CSC:läisten työhön

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

IDA-tallennuspalvelun käyttölupahakemus

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus

Dell Precision Workstation T3600/T5600/ T7600

VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille

XDW-projektissa rakennetut palvelut

Tietoturvan haasteet grideille

DATAN HALLINNAN NYKYKÄYTÄNNÖT JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT OULUN YLIOPISTOSSA. Tietohallinto / Suorsa & Keinänen

Kansalliskirjaston digitaaliset lehtiaineistot vuoteen 2010 asti tutkimus-ja opetuskäyttöön yliopistoille ja korkeakouluille.

CSC:n tieteellisen laskennan palvelut. Korkeakoulujen IT-päivät, TkT Jussi Heikonen CSC Tieteen tietotekniikan keskus

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset

TIKONIN TEKNISET SUOSITUKSET

Teemu Kerola Orientointi Syksy 2018

GafChromic EBT3 filmin ominaisuudet & MC

KTPO-CSC-vuosisopimus 2014 & RAKETIn jälkeinen ohjausmalli IH

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelu mistä on kyse Valtorin ja Tiedon välisessä palvelusopimuksessa?

KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ. Järjestelmän yleiskuvaus

Muistio korkeakoulun rekisterissään ylläpitämien tietojen teknisestä tietojenkäsittelypalvelusta

Tietoturvallinen käyttöympäristö hyvinvointidatalle

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Dell Optiplex Asennus- ja ominaisuustiedot. Näkymä edestä. Tietoja vaaroista

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions

KDK-asiakasliittymä. AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous Kristiina Hormia-Poutanen

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto

Dell OptiPlex 390/3010

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät

Joensuussa Kohahti Kohan käyttöönotto Joensuun seutukirjastossa. Ari Mäkiranta,

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta

Tutkimusaineistojen etäkäyttö

Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018

Lukioiden kansainvälistä tiedeopiskelua

T Tietotekniikan peruskurssi

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli

Kemian laitoksen tietotekniikasta ja ICT- benchmarking. Yleistä

Avoin tietokantapalvelu tieteellisen laskennan asiakkaille

Koha Pohjois-Karjalassa. Ari Mäkiranta, Päivi Knuutinen (luettelointiosuus)

OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW

TIKONIN TEKNISET SUOSITUKSET

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus

Bibliometriikkahankkeet 2014

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska

The administrative process of a cluster. Santtu Rantanen Valvoja: Prof. Jorma Jormakka

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto ja viranomaistietovirrat VIRTA-projekti. RAKETTI-Ohjausryhmä, Ilmari Hyvönen

Sähköinen tunnistus korkeakouluissa. TieVie-lähiseminaari Mikael Linden Tieteen tietotekniikan keskus CSC

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,

Liite 1. Sopijaosapuolet

JulkICTLab käyttöön liittyvät ehdot

A 3/ Tiedekunnan edustajan nimeäminen yliopiston tasa-arvotoimikuntaan. A 4/ Tiedekunnan lausunto CISDE-tutkimuskeskuksen perustamisesta

Junailmoitinjärjestelmä JILMO JÄRJESTELMÄKUVAUS

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

JulkICTLab käyttöön liittyvät ehdot. Luonnos

JulkICT strategian aluekierros, Pori Jukka Ehto tietohallintopäällikkö

Työpöytävirtualisointi

KORKEAKOULUKIRJASTOJEN TIETOJÄRJESTELMIEN LAITEUUDISTUS LOPPURAPORTTI

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla tietokoneeseen ja suorita asennusohjelma uudelleen.

Tekniset vaatimukset Tikon 6.3.0

Yhteenveto tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden työpajasta

HASP-vianetsintäopas 1

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla

Julkaisuarkistopalveluiden tilannekatsaus

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Datan haastavuus CSC:n näkökulmasta. Mitä tarttis tehdä?

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori

Kuntarekry.fi. case: pilvipalvelut KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

VISMA SOVELLUSPALVELU. Visman yritysohjelmistot pilvipalveluna

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN

Kokonaistilanne. Page 1

Sovellettu todennäköisyslasku

Datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden kehittämisohjelma DL2021: Tausta ja tavoitteet

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Terveyden ja hyvinvoinnin (T&H) Strateginen huippuosaamisen

Haka-kokoontuminen Helsinki

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Very important persons = Oppilaat, jotka oppimisensa ja koulunkäyntinsä tueksi tarvitsevat vaativaa erityistä tukea.

EU FP7 projekti NanoDevice

Kunnanhallitus

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa

Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Puh

Juuli-julkaisutietoportaali: tilannekatsaus

Lappeenrannan teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Avoimen lähdekoodin vaarat

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

Transkriptio:

Materiaalitutkimuksen grid (M-grid) Arto Teräs arto.teras@csc.fi CSC:n Grid-seminaari 13.10.2004

Sisällys Projektin yleiskuvaus Yhteistyökumppanit Laitteisto ja ohjelmistot Ylläpidon toteutus Uudet haasteet M-grid-henkilöt CSC:llä Materiaalitutkimuksen grid / Arto Teräs 2004-10-13 Kalvo 2(13)

Materiaalitutkimuksen grid Suomen Akatemian rahoittama seitsemän yliopiston, Fysiikan tutkimuslaitoksen ja CSC:n yhteishanke Tarkoituksena rakentaa Suomeen kahdeksan Linux-klusterin toisiinsa kytketty verkosto Ensimmäinen laaja tuotantokäyttöön tarkoitettu grid-hanke Suomessa Toteuttajina CSC sekä fysiikan ja kemian laboratoriot, tulevina käyttäjinä samojen ryhmien tutkijat Tarkoitettu peräkkäisohjelmien ja helposti rinnakkaistuvien ohjelmien ajamiseen Materiaalitutkimuksen grid / Arto Teräs 2004-10-13 Kalvo 3(13)

Yhteistyökumppanit Teknillisen korkeakoulun fysiikan laboratorio Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitos ja kemian laitos Fysiikan tutkimuslaitos HIP Jyväskylän yliopiston fysiikan ja kemian laitokset Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan osasto Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitos ja teknillisen laskennan instituutti Turun yliopiston fysiikan laitos Oulun yliopiston biokemian, kemian ja fysikaalisten tieteiden laitokset Materiaalitutkimuksen grid / Arto Teräs 2004-10-13 Kalvo 4(13)

Laitteisto Lähtökohta: Linux-klusteri, gigabit ethernet -verkko Oulua lukuunottamatta laitteiston hankinta toteutettiin yhteishankintana: Hankinnan arvo yhteensä noin 700 000 euroa Valittiin Hewlett Packardin AMD Opteron-pohjainen ratkaisu Yhteensä 381 prosessoria, joista 350 laskentasolmuissa muistia 1-4 GB / prosessori, levytilaa 1-2 TB / yliopisto sekä solmujen paikalliset levyt 80-320 GB / solmu teoreettinen laskentateho yhteensä n. 1.5 Tflops (IBMSC 2.2 Tflops) Oulu päätyi AMD Athlon MP -pohjaiseen laitteistoon Materiaalitutkimuksen grid / Arto Teräs 2004-10-13 Kalvo 5(13)

Ohjelmistot Käyttöjärjestelmä Rocks Cluster Distribution (http://www.rocksclusters.org) Red Hat Enterprise Linuxiin perustuva erityisesti klustereihin suunnattu Linux-jakelu Pääkehittäjä San Diego Supercomputing Center (U.S.A) Ei virallinen Red Hat tuote, ei lisenssikustannuksia Paikallinen eräajojärjestelmä Sun Grid Engine (http://gridengine.sunsource.net/) Grid-väliohjelmisto NorduGrid ARC (http://www.nordugrid.org) Yksi harvoja grid-väliohjelmistoja joka on jo oikeasti useissa klustereissa tuotantokäytössä Materiaalitutkimuksen grid / Arto Teräs 2004-10-13 Kalvo 6(13)

Yhden klusterin kokoonpano Käyttäjät ja ylläpitäjät Edustakone Sisäisen verkon kytkimet (laskenta- ja nfs-verkko) Laskentasolmut Internet Ylläpitopalvelin Vain ylläpitäjät Etähallintakytkin (konsoli, etävirta) Materiaalitutkimuksen grid / Arto Teräs 2004-10-13 Kalvo 7(13)

Ylläpito Toteutetaan CSC:n ja yliopistopartnerien yhteistyönä CSC ylläpitää käyttöjärjestelmän, eräajojärjestelmän, gridväliohjelmistot sekä erikseen sovitut varusohjelmistot Paikallinen ylläpitäjä asentaa ryhmänsä omat ohjelmistot, antaa käyttäjätukea ja valvoo laitteiston toimintaa CSC:n tarjoaman tuen taso siis alhaisempi kuin CSC:lle sijoitetuissa laskentapalvelimissa, mutta kuitenkin merkittävä Oulu hoitaa oman erilaisen laitteistonsa ylläpidon kokonaan itse CSC:llä tuotantoympäristöstä täysin erillinen edustakoneen ja kahden laskentasolmun testilaitteisto Tietoturvaan pyritään kiinnittämään erityistä huomiota Materiaalitutkimuksen grid / Arto Teräs 2004-10-13 Kalvo 8(13)

Uudet haasteet Maantieteellisesti hajautettu laitteisto Laitteet ovat kokonaisuudessaan etähallittavissa Yhteistyönä toteutettava ylläpito: paljon suunniteltavaa ja tehtävää Toimintamallit hakevat vielä muotoaan CSC:llä ei juurikaan aiempaa kokemusta Linux-ympäristöstä suurteholaskennassa CSC:lle hankittiin myös oma pieni klusteri, joka tulee ensin sisäiseen käyttöön ja myöhemmin laajennettuna asiakaskäyttöön Grid-teknologia Materiaalitutkimuksen grid / Arto Teräs 2004-10-13 Kalvo 9(13)

Tilanne tällä hetkellä Laitteistot toimitettu, käyttöjärjestelmät asennettu, hyväksymistestit juuri alkaneet Käyttöympäristön (kääntäjät, MPI-kirjastot ym.) viimeistely vielä kesken NorduGrid-väliohjelmisto ei vielä käytössä Havaittiin muutamia ongelmia liittyen 64-bittisyyteen ja Sun Grid Engine -eräajojärjestelmään, ratkeamassa Otetaan käyttöön vielä ennen joulua CSC:n oma klusteri avataan testikäyttöön ensi viikolla, tunnuksia saa Olli Serimaalta tai Pekka Tolvaselta Materiaalitutkimuksen grid / Arto Teräs 2004-10-13 Kalvo 10(13)

Mitä jatkossa? Grid-toiminnallisuuden kehitys jatkuu Isoja kokonaisuuksia mm. käyttäjähallinnassa ja käytön seurannassa vielä ratkaisematta Rocks-pohjainen klusteripaketti pyritään avaamaan myös M-gridin ulkopuolisille (ilman ylläpitotukea) Ohjelmistot kaupallista Fortran-kääntäjää lukuunottamatta vapaasti levitettävissä Kysymyksiä joihin projekti osaltaan pyrkii vastaamaan: Innostuvatko tutkijat käyttämään grid-liittymää? Kannattaako laskentaresursseja Suomessa hajauttaa? Materiaalitutkimuksen grid / Arto Teräs 2004-10-13 Kalvo 11(13)

M-grid-projektit CSC:llä Työ jaettu kolmeen projektiin: Testiklusteriprojekti Pieni Intel Xeon ja AMD Opteron -pohjaisista laitteista koostunut klusteri testejä varten, projekti jo päättynyt Hankintaprojekti Toteutti laitteistojen hankinnan ja valvoo parhaillaan hyväksymistestien suorittamista Ylläpitoprojekti Suunnittelee ja pilotoi laitteistojen ylläpidon yhdessä yhteistyökumppanien kanssa Julkiset www-sivut: http://www.csc.fi/proj/mgrid/ Materiaalitutkimuksen grid / Arto Teräs 2004-10-13 Kalvo 12(13)

M-grid-projektien henkilöt Hankintaprojekti: Ville Savolainen, Arto Teräs, Jan Åström, Jussi Heikonen, Tomas Lindén (HIP) Ylläpitoprojekti: Arto Teräs, Olli-Pekka Lehto, Juha Lento, Olli Serimaa, Pekka Tolvanen, Ville Savolainen, Ivan Degtyarenko (TKK) Ohjausryhmä (yhteinen molemmille projekteille): Juha Haataja, Janne Kanner, Totti Mäkelä Koordinaattori Kai Nordlund (Helsingin yliopisto) Lisäksi CSC:ltä Ari Lukkarinen, Ville Mattila ja Raimo Uusvuori ovat avustaneet projektissa Materiaalitutkimuksen grid / Arto Teräs 2004-10-13 Kalvo 13(13)