YLÖJÄRVEN KAUPUNKI YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON N PÄIVITYS 2010 K& 7.5.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 2/39 1. JOHDANTO... 4 1.1 N OSAPUOLET JA SUUNNITTELUN KULKU... 4 1.2 SUUNNITTELUTARPEET... 5 2. KAUPUNGIN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET... 6 2.1TOIMINTOJEN KEHITYSNÄKYMÄT KAUPUNGISSA... 6 2.2 KAUPUNGIN STRATEGIA JA PERIAATTEET VESIHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ... 7 2.3 KAUPUNGIN TAVOITTEET VESIHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ... 8 2.3.1 Vesihuollon kehittämisen painopisteet lähitulevaisuudessa... 8 2.3.2 Vesihuollon kehittämisen periaatteet ja painopisteet pitkällä aikavälillä... 9 2.4 N KYTKEYTYMINEN MUIHIN SUUNNITELMIIN JA STRATEGIOIHIN... 9 2.5 N KYTKEYTYMINEN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEEN... 10 2.6 VESIHUOLTOLAITOSTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ KAUPUNGIN ALUEELLA... 10 2.7 VESIHUOLTOLAITOSTEN VÄLINEN YLIKUNNALLINEN JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 10 2.8 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET... 11 3. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASEMAKAAVA-ALUEILLA... 14 3.1 VESIHUOLLON NYKYTILA... 14 3.1.1 Pohjavesialueet... 14 3.1.2 Talousveden hankinta, jakelu ja kulutus... 14 3.1.3 Jätevesien ja lietteiden määrät, kuormitukset ja käsittely... 17 3.1.4 Hulevesien johtaminen ja käsittely... 19 3.1.5 Toiminta-alueet... 19 3.1.6 Vesihuollon toimintavarmuus ja riskienhallinta... 19 3.1.7 Verkostojen ja laitosten ylläpito... 20 3.1.8 Vesihuollon alueellinen yhteistyö... 20 3.2 KEHITTÄMISTARPEET... 20 3.2.1 Talousveden, jäteveden ja hulevesien kehitysennusteet... 20 3.2.2 Kehittämistarpeet kaava-alueilla... 24 3.2.3 Toiminta-alueiden laajentumistarpeet... 24 4. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASEMAKAAVA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA... 26 4.1 VESIHUOLLON NYKYTILA... 26 4.1.1 Vesiosuuskunnat ja vesihuolto-osuuskunnat... 26 4.2 KAAVA-ALUEIDEN ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN VESIHUOLLON ONGELMAKOHDAT... 29 4.3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 29 4.3.1 Talousveden hankinnan ja jakelun tavoitealueet... 29 4.3.2 Jätevesien keskitetyn käsittelyn tavoitealueet... 29 5 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 30 5.1 TOIMENPITEET TAVOITEALUEILLA (ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LAAJENNUKSET JA POHJAVESIALUEET)... 30 5.1.1 Kehittämistoimenpiteet ja analysointi... 30 5.1.2 Kehittämistoimenpiteiden investointiohjelma ja aikataulu... 32 5.2 TOIMENPITEET KEHITTÄMISALUEILLE... 32 5.2.1 Kehittämistoimenpiteet ja analysointi... 32 5.2.2 Kustannusarviot, aikataulutus sekä teknistaloudellinen vertailu... 33 6 TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 35 6.1. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEEN JA ELINKEINOELÄMÄN KEHITTYMISEEN... 35 6.2 VAIKUTUKSEN VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTAAN JA TALOUTEEN... 35 6.3 VAIKUTUKSET ALUEELLISEN VESIHUOLLON KEHITTYMISEEN... 35 6.4 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEEN... 35 6.5 TOIMINTAVARMUUDEN LISÄÄNTYMINEN JA VARAUTUMINEN POIKKEUSTILANTEISIIN... 36 6.6 VAIKUTUKSET ALUEEN VESISTÖIHIN, POHJAVESIIN JA YMPÄRISTÖÖN... 36 7. SUUNNITELMAN YLLÄPITO JA TOTEUTTAMINEN... 37 7.1 N KÄSITTELY... 37 7.2. N TARKENTAMINEN JA PÄIVITTÄMINEN... 37 8 TIIVISTELMÄ... 38 8.1 TIIVISTELMÄ KOKO STA... 38
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 3/39 LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Tarvealuekartta: Ylöjärvi Tarvealuekartta: Viljakkala Tarvealuekartta: Kuru PIIRUSTUSLUETTELO: Nro Nimi Mittakaava Paperikoko KR-466-01.0 Nykytilannekartta: Ylöjärvi, Viljakkala 1:50 000 610 x 950 mm KR-466-02.0 Nykytilannekartta: Kuru 1:50 000 610 x 950 mm KR-466-03.0 Tarvealuekartta: Ylöjärvi, 1:30 000 610 x 1000 mm KR-466-04.0 Tarvealuekartta: Viljakkala 1:25 000 610 x 1000 mm KR-466-05.0 Tarvealuekartta: Kuru 1:25 000 610 x 950 mm
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 4/39 1. JOHDANTO 1.1 Kehittämissuunnitelman osapuolet ja suunnittelun kulku Tämän vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnittelualueena on Ylöjärven kaupunki. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärven kaupunkiin vuoden 2007 alusta, Kurun kunta vuoden 2009 alusta. Ylöjärven kaupunki kuuluu Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan ELY:n (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toiminta-alueisiin. Suunnittelussa on huomioitu tarvittavilta osin myös suunnittelualueen ulkopuolisten lähikuntien vesihuollon kehittämisratkaisut. Kehittämissuunnitelman laadintaan on osallistunut seuraava työryhmä: Seppo Heljo Pekka Virtaniemi Jari Virtanen Mirko Harjula Seppo Reiskanen Pentti Keskitalo Hannu Myllynen Jarmo Mäkinen Tuija Salmentausta Seppo Pyösti Jyri Rautiainen Eeva-Liisa Puhakka Teemu Heikkinen tekninen johtaja suunnitteluinsinööri, kaupungin tekninen suunnittelu vesihuoltomestari, laitokset projekti-insinööri, kaupungin tekninen suunnittelu kaavoitusinsinööri ympäristöpäällikkö työpäällikkö, vesilaitoksen johto, puheenjohtaja työmaamestari, verkostot suunnittelija, kaupungin tekninen suunnittelu terveystarkastaja, Pirkkalan ympäristöterveydenhuolto valvontayksikkö (Pirteva) Kiuru & Rautiainen Kiuru & Rautiainen, raportti, sihteeri Kiuru & Rautiainen, kartat Tämä vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys sisältää kuvauksen vesihuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä toimenpideohjelman vuoteen 2030 asti. Lisäksi on esitetty arvio toimenpideohjelman vaikutuksista. Kehittämissuunnitelmassa painopiste on vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajennustarpeiden ja laajentamisen aikataulun määrittämisessä sekä haja-asutuksen vesihuollon kehittämisvaihtoehtojen esittämisessä. Ylöjärven kaupungin sekä Viljakkalan ja Kurun kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat on tehty vuosina 2003-2004. Näiden suunnitelmien valmistumisen jälkeen on kaupungin/kuntien vesihuollossa useampi asia muuttunut; painotukset suhteessa kaavoitukseen, ympäristönsuojeluun sekä alueella toimiviin vesiosuuskuntiin. Pitkänajan ja ylikunnallisia vesihuollon kehittämistoimenpiteitä ohjaa Pirkanmaan alueellinen kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään lyhyen ajan tarkempi toimenpideohjelma ja pidemmän ajan väljempi toimenpide-ehdotus. Suunnitelman lähtötietoina on käytetty muun muassa kuntien vanhoja vesihuollon kehittämissuunnitelmia, vesihuollon valmiussuunnitelmaa, kaupungin kaavoitusohjelmia ja Pirkanmaan alueellista vesihuollon kehittämissuunnitelmaa.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 5/39 1.2 Suunnittelutarpeet Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu 1.3.2001 voimaan astuneeseen vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Tämän vuoksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeenpanoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Vedenhankinnan osalta suunnitteluperusteena on varmistaa yhdyskuntien vedenottamoiden ja vesilaitosten kapasiteetin riittävyys normaalioloissa vuoden 2030 ennustetulla vedenkulutuksella. Vedenjakelussa tavoitteena on häiriötön veden toimitus niin laadun kuin määränkin osalta. STM:n asetus 461/2000 määrittelee talousveden laatuvaatimukset. Asetus koskee talousvettä, jota toimitetaan vähintään 10 m 3 /d tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Asetus koskee myös kaupalliseen toimintaan käytettävää vettä. Jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta tavoitteina on ollut selvittää alueet, joiden liittäminen vesihuoltolaitoksien viemäriverkostoon on tarkoituksenmukaista ympäristönsuojelullisten tai terveydellisten syiden perusteella. Kehittämissuunnitelman päivitys on laadittu siten, että ensin huomioitiin olemassa olevat vesihuollon kehittämissuunnitelmat ja tarveselvitykset sekä yhdyskuntarakenteen kehitysnäkymät (myös Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman ehdotus). Tämän jälkeen arvioitiin muut nykyisten toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet, laitettiin kohteet tärkeysjärjestykseen, tarkasteltiin vesihuoltolaitosten taloudelliset resurssit ja määritettiin ne alueet, jotka esitetään liitettäviksi nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 6/39 2. KAUPUNGIN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 2.1Toimintojen kehitysnäkymät kaupungissa Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 Tampereen kaupunkiseutu ja myös Ylöjärven kaupunki varautuvat voimakkaaseen kasvuun. Ylöjärven nykyisille ja tuleville asemakaava-alueille on suunniteltu 12 400 asukkaan lisäys nykyiseen verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvu suuntautuu kaupunkikeskustan pohjoispuolelle Kirkonseudun alueelle. Tälle radan varren alueelle on arvioitu sijoittuvan 5 500 uutta asukasta. Keskustaalue kasvaa noin tuhannella asukkaalla. Vuoden 2020 jälkeen merkittävin kasvualue on Mäkkylä Teivaalan alue radan varrella. Tälle uudelle aseman seudulle sijoittuu vuoteen 2030 mennessä 5 500 uutta asukasta. Metsäkylän asuintaajamaan on suunnitteilla noin 1 000 asukkaan lisäys vuoteen 2020 mennessä. Edellä mainitut alueet ovat rakennesuunnitelman mukaisia laajennusalueita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä uutta asutusta sijoittuu Siivikkalan asuintaajamaan noin 800 1 000 asukasta ja Vuorentaustaan noin 100 asukasta. Viljakkalan kirkonkylä ja Viljakkalan Manni Vilpeen alue kasvaa noin 200 hengellä, samoin kuin Kurun kirkonkylä. Asemakaava-alueen ulkopuolisille alueille eli haja-asutusalueelle sijoittunee myös merkittävä määrä uusia asukkaita, noin 1 000 asukasta vuoteen 2030 mennessä. Tiiviimpi uusi kerrostalo- ja pientalorakentaminen sijoittunee Kirkonseudun ja Mäkkylän Teivaalan alueille sekä keskusta-alueille. Muille alueille sijoittuu pääosin väljää tai jonkin verran tiivistä pientalorakentamista. Yhteensä em. alueille toteutuu noin 6 500 7 000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Suhteellinen vuosittaisen asukasmäärän kasvun vuoteen 2030 asti on ennustettu olevan noin 1,5 % vuodessa. Elinkeinorakenne on Ylöjärvellä teollisuuspainotteinen, sillä kaikista työpaikoista teollisuudessa on noin 40 %. Lisäksi työpaikkojen määrä kasvaa eniten teollisuudessa. Kasvavien työpaikka-alueiden ennustetaan sijoittuvan Elovainion, Uusi-Kuruntien, Vaasantien ja Kolmenkulman alueille. Vuosien 2007 2030 välillä arvioidaan työpaikkojen kasvavan keskimäärin noin 200 kappaletta vuodessa. Työpaikkojen suhteellisen kasvun vuosien 2007-2030 välillä ennustetaan olevan 50 %. Kaupungin suurimmaksi ja tärkeimmäksi yritystoiminnan alueeksi on muodostumassa Elovainion alue, joka täydentyy ja laajenee erityisesti pohjoisen suuntaan Uusi-Kuruntien varrelle ja pienemmässä määrin Metsäkylän suuntaan. Elovainion keskeisimmille alueille sijoittuvat edelleen suurta pinta-alaa vaativat kaupalliset ja vapaa-ajan palvelut. Uusi- Kuruntien varrelle ja Metsäkylän suuntaan sijoittuu pienteollisuutta, joka laajentaa nykyistä teollisuusaluetta. Toiseksi tärkeimmäksi yritystoiminnan alueeksi tulee muodostumaan Kolmenkulman alue. Taulukko 2.1.1 Väestöennuste vv. 2009-2030 kaupungin ennusteen ja rakennesuunnitelman mukaan. 2007 2009 2015 2020 2025 2030 väkiluku 29 148 29 762 33 500 36 500 39 500 41 500 työpaikat 7 700 8 200 9 300 10 300 11 300 12 300
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 7/39 Metsäkylän alueelle on käynnistynyt osayleiskaavoitus syksyllä 2008. Osa suunnittelualueesta sijoittuu tärkeille pohjavesialueille ja tällöin pohjavesiensuojelu on otettava suunnittelussa huomioon. Työn alla olevat osayleiskaavat: - Metsäkylän osayleiskaava - Karhen osayleiskaava - Haja-asutusalueiden kylien osayleiskaavan muutos ja laajennus Kuruntien suunnassa - Kirkonseudun osayleiskaavan laajennus ja muutos (rautatien ja Viljakkalantien välinen alue) - Kolmenkulman osayleiskaavan laajennus ja muutos läntisen kehätien varrella - Ydinkeskustan osayleiskaavan muutos (Soppeenmäki, Kirkonseutu ja Elovainio) käynnistetään v. 2010 aikana. 2.2 Kaupungin strategia ja periaatteet vesihuollon kehittämisessä Kaupungin vesihuollon vastuujako on seuraava: kaupunki vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä koko kaupungin alueella vesihuoltolaitos vastaa vesihuollon palvelujen järjestämisestä ja toimittamisesta toiminta-alueellaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta Ylöjärven vesihuollon kehittämissuunnitelmassa keskeisessä asemassa ovat alueet 1) jotka ovat kaavoitusohjelmissa, 2) joita ei ole nykytilanteessa liitetty vesihuoltolaitosten toimintaalueisiin (vesihuoltolaki (119/2001)) ja 3) joissa on osoitettavissa vesihuollon järjestämisen tarve. Kun vesihuollon järjestämiselle on selkeä tarve, ja taloudelliset resurssit sen mahdollistavat, alue pyritään liittämään nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueeseen tämän toimintaaluetta laajentamalla. Kaikkien uusien asemakaava-alueiden osalta periaate on, että ne liitetään nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Uusien alueiden liittäminen vesihuoltoon tapahtuu kaavojen ja rakentamisen toteutumisen mukaisessa aikataulussa. Kaavojen toteutuksessa on otettava huomioon vesihuoltorakentamiseen ja muuhun kunnallistekniikan rakentamiseen käytettävissä olevat resurssit. Vesihuoltolain 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohto- ja viemäriverkostoon. Kun alue määritetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi, alueen asukkailla on liittymisvelvollisuus ja vesihuoltolaitoksella on liittämisvelvollisuus. Toiminta-alueella kiinteistö vastaa järjestelmästä vesihuoltolaitoksen osoittamaan liittymiskohtaan asti ja siitä eteenpäin vastuu on vesihuoltolaitoksella.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 8/39 Toiminta-alueen laajentamisessa sovelletaan seuraavia periaatteita: Toiminta-alueen laajentuessa vesihuoltolaitos rakentaa kustannuksellaan vesihuoltoverkoston ja liittyjät maksavat kulloinkin voimassa olevat maksut Asemakaava-alueet tulee olla vesihuoltolaitoksen toiminta-alueina kokonaisuudessaan Toiminta-alueen laajentuessa rakennetaan vesijohto- ja viemäriverkosto samanaikaisesti. Alueen liittäminen toiminta-alueeseen tapahtuu, kun vesihuoltoverkosto on vastaanotettu vesihuoltolaitoksen käyttöön ja ylläpitoon, sekä tarvittavat päätökset on tehty. 2.3 Kaupungin tavoitteet vesihuollon kehittämisessä 2.3.1 Vesihuollon kehittämisen painopisteet lähitulevaisuudessa Talousveden hankinta Kaupungin vesihuoltolaitos vastaa toiminta-alueellaan talousveden hankinnasta ja jakelusta. Vesihuoltolaitoksen tulisi pystyä toimittamaan vettä vähintään 120 l/as/d poikkeustilanteissakin (turvallisuusluokka I), jos vesihuoltolaitoksen päävesilähde on pois käytöstä. Varaveden saanti tulisi perustua toisella pohjavesialueella sijaitsevaan vedenottamoon tai muuhun ratkaisuun. Vedenjakelun varmuutta turvataan suunnittelemalla verkostot siten, että vaihtoehtoinen veden syöttöreitti olisi putkivaurion sattuessa järjestettävissä kaikilla taajama-alueilla ja mahdollisuuksien mukaan myös haja-asutuksen verkostoissa. Tähän pyritään verkostoja yhdistelemällä sekä asentamalla riittävästi linjaventtiilejä häiriökohdan rajaamisen helpottamiseksi. Vedenjakeluverkostojen toiminnan hallintaa tehostetaan asentamalla kriittisiin pisteisiin automaattisia mittausasemia, jotka varustetaan virtaaman ja paineen mittauksin. Vesijohtoverkostoja saneerataan tarvittaessa siten, että verkostovuotojen määrä pysyy vähäisenä. Jätevesien käsittely Suunnittelualueen jätevesienkäsittelyn tavoitteena on saattaa kaikki taajamatyyppiset alueet keskitetyn viemäröinnin piiriin. Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä todetaan, että taajamat on sisällytettävä vesihuoltolain (119/2001) 8 :n 3 momentissa tarkoitettuihin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettaviin alueisiin. Taajamalla tässä asetuksessa tarkoitetaan aluetta, jossa on niin tiheä asutus tai niin runsaasti yritystoimintaa, että yhdyskuntajätevedet on viemäröitävä tai muulla tavoin toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai purkupaikkaan. Suunnittelualueen jätevesienkäsittelyn tavoitteina on myös jätevesien puhdistusasteen nostaminen, puhdistamoiden aiheuttaman vesistökuormituksen optimoiminen ja toiminnan taloudellisuus. Puhdistamot ja niiden mahdolliset saneeraukset toteutetaan niin, että puhdistamoilla päästään lupaehtoihin myös tulevaisuudessa.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 9/39 Uudet alueet pyritään viemäröimään olemassa oleviin puhdistamoihin tai rakennettaviin siirtoviemäreihin. Viemäriverkostojen kunnosta pidetään huolta siten, että vuoto- ja hulevesien määrä pysyisi mahdollisimman vähäisenä. Puhdistamolietteiden käsittelyssä, jalostuksessa ja loppusijoituksessa pyritään täyttämään uuden lannoitelainsäädännön mukaiset vaatimukset. Vesipuitedirektiivin periaatteiden mukaisesti jätevedenpuhdistamolle käytetään omia sille sopivia puhdistustavoitteita purkuvesistön nykyinen tila ja ominaisuudet sekä puhdistamon aiheuttaman pistekuormituksen osuus vesistön kokonaiskuormituksesta huomioiden, jotta saavutetaan tai ylläpidetään purkuvesistön hyvän tila. Puhdistustekniikaksi tulee valita parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT-periaate). 2.3.2 Vesihuollon kehittämisen periaatteet ja painopisteet pitkällä aikavälillä Pitkällä aikavälillä Ylöjärven kaupungin vesihuollon kehittämisen tavoitteet ovat hajaasutusalueiden jätevesihuollon kehittäminen, toimiva vesihuolto, toimintavarmuus vedenhankinnassa ja -jakelussa sekä jätevesienjohtamisessa ja -puhdistuksessa. Lisäksi tulee turvata asukasmäärän kasvun edellyttämä riittävä raakaveden saatavuus. Vesihuollon toimintavarmuuden ylläpitäminen koko kaupungin alueella vaatii osaamisen kehittämistä ja osallistumista alueellisen vesihuollon kehittämishankkeiden suunnitteluun. Pitkän aikavälin suurimpia hankkeita ovat alueellinen keskuspuhdistamo sekä erilaiset yhteistyöhankkeet vedenhankinnassa ja muissa vesihuoltoon liittyvissä yhteistoiminnoissa. 2.4 Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin Ylöjärven kaupungin strategia on laadittu vuoteen 2015 asti. Strategian lähtökohtana on näkemys tulevaisuudesta eli visio, joka määrittää, millaista tavoitetta kohti kaupunkia kehitetään. Kaupungin strategiassa mm. annetaan yhdeksi tavoitteeksi selvittää laadullisesti turvatun pohjaveden riittävyyttä. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia esittää kaupunkiseudun yhteisen ilmastopolitiikan vision, eri toimialoja koskevat vähennystavoitteet ja toimenpideohjelman, jonka mukaan kunnat yhteistyötahoineen vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä Euroopan Unionin Suomea koskevien tavoitteiden mukaisesti. Strategia esittää myös edellytyksiä ilmastotoimien tehostamiseen sekä toimia, joilla kunnat voivat varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Ilmastostrategian toimenpiteet koskevat seuraavia kuntia: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi ja Vesilahti. Ilmastostrategiassa käsitellään mm. tulvariskialueita, vesien ohjausta ja viemäreiden mitoitusta. Ylöjärvi on selvittämässä pohjavesimallin laatimista Tampereen Veden ja Pirkanmaan ELY:n (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) kanssa. Pohjavesimallin avulla pyritään kartoittamaan mahdollisuudet lisäveden ottamiseen ja määrittämään pohjaveden alimmat ottotasot.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 10/39 2.5 Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee kytkeytyä riittävästi kaupungin muuhun suunnitteluun.. Tässä kehittämissuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota niin Tampereen seudun rakennesuunnitelmaan, maakuntakaavaan, kaupungin kehityskuvaan, kaupungin yleis- ja asemakaavoihin sekä vireillä oleviin yleis- ja asemakaavoihin. Kehityskuva ohjaa tehokkaasti yleiskaavoitusta ja yksityiskohtaista suunnittelua. Ylöjärvellä kehityskuva tehdään osayleiskaavoituksen pohjaksi ja sillä muodostetaan kaupungin oma näkemys seututason maankäytön strategiseen suunnitteluun eli rakennemallityöhön. 2.6 Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö kaupungin alueella Ylöjärven kaupungin vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jäteveden keräilystä ja käsittelystä on vastannut kaupungin vesihuoltolaitos. Vesihuoltolaitosta koskevista ratkaisuista ovat päättäneet kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Käytännön tehtävät ovat olleet alistettu tekniselle lautakunnalle. Vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien toiminnasta vastaavat osuuskuntien hallitukset. Vuoden 2010 alusta lähtien vesihuoltolaitos muuttui liikelaitokseksi. Ylöjärven Veden toiminnasta vastaa toimitusjohtaja yhdessä johtokunnan kanssa. Ylöjärven Vesi liikelaitoksen johtokunta huolehtii kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti liikelaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta. Ylöjärven Vesi liikelaitos myy vettä vesiosuuskunnille ja ottaa vastaan vesihuoltoosuuskuntien jätevedet. 2.7 Vesihuoltolaitosten välinen ylikunnallinen ja alueellinen yhteistyö Talousvesi Tampereen Vesi ottaa vettä Ylöjärven alueelta Ylöjärvenharjusta (Julkujärven ja Pinsiön vedenottamot). Lisäksi Tampereen Vesi on tutkinut Pinsiönkankaan pohjavesialuetta ja siellä mahdollista paikkaa tekopohjaveden valmistamiseen tarvittavalle imeytysalueelle. Ylöjärven osayleiskaavassa on määritelty imeytysalueen paikka. Näiden lisäksi kaupungilla on kriisivesiyhteys Viljakkalasta Hämeenkyröön ja vesiyhteys Tampereelle. Takamaalta on varavesiyhteys Hämeenkyröön. Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinnan yleissuunnitelma valmistui vuonna 1993. Suunnittelutyön tavoitteena oli alueen pohjavesivarojen mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tekopohjavesien muodostamismahdollisuuksien selvittäminen. Varsinaiseen viisivuotiseen tutkimuslupaan perustuvat tutkimukset ja koeimeytykset suoritettiin vuosina 1994-1999. Vuonna 2002 perustettiin Tavase Oy tekopohjaveden muodostamisen käynnistämiseksi. Tavase Oy:n osakkaina ovat Kangasalan, Kylmäkosken, Lempäälän, Sahalahden, Tampereen, Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden ja Viialan kunnat. Tavase Oy perustettiin jatkamaan tekopohjavesihanketta ja toteuttamaan tekopohjavesilaitos
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 11/39 Pälkäneen Vehoniemenharjulle. Vehoniemen-Isokankaan tekopohjavesihankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi vuonna 2003. Hanke on kuitenkin edelleen kesken. Tavase Oy aloitti joulukuussa 2009 Syrjänharjun alueella Pälkäneellä tekopohjavesihanketta varten imeytys- ja merkkiainekokeen. Tampereen Vedellä on toiminta-aluetta Ylöjärven puolella Kolmenkulman ja Teivon alueille. Jätevesi Ylöjärven keskustaajaman jätevedet puhdistetaan Tampereella ja Viljakkalan alueen jätevedet Hämeenkyrössä ja Kurun alueen jätevedet alueen omassa jätevedenpuhdistamossa. Nokian ja Hämeenkyrön kunnat tulevat tulevaisuudessa mahdollisesti tekemään yhteistyötä, jonka johdosta Hämeenkyrön jätevedet tultaisiin johtamaan Nokialle. Tämä tulisi koskettamaan välillisesti myös Ylöjärveä, Viljakkalan jätevesien osalta. Alueellisista yhteistyöhankkeista suurin on Pirkanmaan keskuspuhdistamohanke. Pirkanmaan keskuspuhdistamo hanke on ollut vireillä vuodesta 1997, jolloin tehtiin alustava selvitys mahdollisista puhdistamopaikoista. Vuosina 2003-2005 keskuspuhdistamon tarve tunnistettiin maakuntakaavassa, mutta paikkaa ei tuolloin vielä määritelty. Tällä hetkellä käynnissä on yleissuunnitteluvaihe, jossa on mukana 14 kuntaa ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Suunnitelmien mukaan keskuspuhdistamohankkeen rakentaminen voitaisiin aloittaa noin vuonna 2015 ja toiminta käynnistää vuonna 2020. Hankkeen investointikustannukset tulevat olemaan noin 250 miljoonaa euroa. Keskuspuhdistamon sijaintipaikan valinnassa lähtökohtana on se, että puhdistamo sijoitetaan kallion sisään. Uusin selvityksen alainen sijoituspaikka on Sulkavuori. Nokialla ja Pirkkalassa alueilla selvitetyistä sijoituspaikoista on tehty YVA-selvitys mutta ei vielä Sulkavuoren alueesta. 2.8 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Vesihuoltolain 4 luvun 18 :n mukaan kaikki vesihuoltopalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi pitkällä aikavälillä pystyä kattamaan palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Vesihuoltolaitosten toiminta perustuu liittymis- ja käyttömaksuihin, joilla rahoitetaan investoinneista sekä käytöstä ja huollosta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi laitokset voivat saada investointien rahoittamiseen avustusta kaupungilta, valtiolta tai EU:lta. Haja-asutusalueiden tukemisen periaatteista on Ylöjärven kaupunginvaltuusto tehnyt päätöksen, että se tukee osuuskuntia nykyisten vesihuolto-osuuskuntien liittymisehtojen mukaisesti 15 %:n investointiavustuksella. Vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien avustuksissa noudatetaan vuoden 2004 liittymisehtoja (kaupvalt 22.4.2004). Kaupunginvaltuusto on myös hyväksynyt 6/2009 periaatteet haja-asutusalueen runkojohtojen rakentamisen tukemisesta.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 12/39 Ulkopuolinen rahoitus Valtio voi tukea vesihuollon rakentamista myöntämällä vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen on saatavissa myös EUrahoitusta. ELY-keskus voi myöntää investointiavustusta, jos vesihuoltohankkeet liittyvät oleellisesti muihin alueella suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin ja jos nämä vesihuoltohankkeet toimivat edellytyksenä muiden hankkeiden toteuttamiselle. Avustuksen tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on tapauskohtaista. Vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada valtiolta avustusta sekä työllisyysperusteista avustusta. Valtion myöntämillä avustuksilla voidaan kattaa enimmillään 50 % hankkeen investointikustannuksista (normaalisti maksimiavustus on 30 %). Avustukset myöntää alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY. Vesiliikelaitoksen investointien rahoittaminen tapahtuu ensisijaisesti vesiliikelaitoksen omilla varoilla. Valtion vesihuoltotyöt Vesihuoltotyösopimus tehdään yleensä valtion ja kaupungin kesken, mutta sopimuskumppanina voi olla myös vesiyhtymä. Paikallinen yhteistyöosapuoli vastaa suunnittelusta, ympäristövaikutusten selvittämisestä ja kaikista luvista. Tehtävä kirjallinen perusteltu aloite ELY:n. Suurehkoja, usein ylikunnallisia hankkeita, syöttö-, yhdys- tai merkittäviä hajaasutusalueen runkojohtoja, siirto-, purku- tai kokoojaviemäreitä. Hankkeen täytyy perustua vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Lähtökohtana kustannusten jakaminen puoliksi niin, että valtio vastaa pääosin töistä ja yhteistyöosapuoli pääosin tarvikehankinnoista. Työ luovutetaan paikalliselle yhteistyöosapuolelle. Vesihuoltotyön laskennallinen vaikutus kokonaisinvestoinnin osalta on enintään 50 %. Valtion vesihuoltoavustus Käytetty yleensä haja-asutuksen verkostojen rahoittamiseen Avustuksen määrä 15-20 % Isoissa hankkeissa hakemus pääsääntöisesti edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä, pienissä hankkeissa läpi vuoden.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 13/39 Avustuksen myöntämisedellytykset: Taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset syyt Hyväksyttävä suunnitelma Sekä vedenhankinta että jäteveden käsittely on järjestetty asianmukaisesti Kohtuulliset kustannukset, mutta ei kustannuksiltaan alle 5 000 euron hankkeille. Kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen tai sitä tukevaan elinkeinotoimintaan Ei uudisrakennuksille eikä taajamiin. Veden laadun on täytettävä vaaditut kriteerit. Voidaan myöntää yksityisille kiinteistöille, osuuskunnille tai kunnille. Muita valtion avustuksia vesihuollossa Valtion korjausavustus. Valtion asuntorahaston varoista myönnetään korjausavustuksia ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuntojen korjaustoimenpiteisiin. Avustusta on haettavissa sosiaalisin perustein vuosittain vaihtuvin ehdoin. Avustuksen suuruus yhden kiinteistön hankkeille on harkinnanvaraisesti 10-30% toteutuneista, kuitenkin yleisesti 10-20 % kustannuksista (Perustuu lakiin asuntojen korjausavustuksesta 18.12.1998/1031) Talousjätevesiavustus. Avustusta myönnetään sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella. Lisätietoja ehdoista ja tulorajoista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn sivuilta. Vesipulasta ja ympäristönäkökohdista aiheutuvat vesihuoltotyöt maatiloilla. ELYkeskus. Yritysten kehittämis- ja investointihankkeet. ELY-keskus. EU:n avustus Vain suurehkoihin, yleensä elinkeinotoimintaa edistäviin, vesihuoltohankkeisiin (matkailuhankkeet yms.). Se miten perinteisiä vesihuoltohankkeita rahoitetaan on tällä hetkellä vielä auki.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 14/39 3. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASEMAKAAVA-ALUEILLA 3.1 Vesihuollon nykytila Ylöjärven kaupungin väkiluku oli vuoden 2009 alussa 29 762, joista vesijohtoverkostoon asemakaava-alueella oli liittynyt noin 25 500 asukasta (86 %) ja 23 500 asukasta (79 %) viemäriverkostoon. Vuoden 2009 alussa Ylöjärven vesiliikelaitoksen (silloinen vesihuoltolaitos) palveluksessa oli 15 henkilöä, joista 3 henkilöä on osa-aikaisia. Vuoden 2010 alusta vesihuoltolaitos muuttui vesiliikelaitokseksi. 3.1.1 Pohjavesialueet Suunnittelualueen kuntien vedenhankinta perustuu pohjavesivarojen hyödyntämiseen. Suunnittelualueella sijaitsee kaikkiaan yksitoista I - ja II -luokan pohjavesialuetta. Pohjavesialueilla muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu n. 22 500 m 3 /d. Taulukko 3.1.1.1. Pohjavesialueiden antoisuudet ja ottoluvat Ylöjärven kaupungin alueella. pohjavesialue alue- kokonaispinta-ala muodostumispinta-ala kokonaisantoisuus ottoluvat Ylöjärvellä Ylöjärven käyttö v. 2008 luokka km 2 km 2 m 3 /d m 3 /d m 3 /d Vilpeenharju I 3,45 2,57 1 530 210 Haveri I 0,51 0,26 180 * Hangasjärvi I 1,51 1,04 700 50 Ylöjärvenharju I 20,96 14,29 16 500 17 000** 3 870 Karusta I 1,34 0,53 270 450 * Pitkäkangas I 0,97 0,42 350 180 Seitsemisharju A II 0,99 0,56 300 Leponiemenperä II 0,75 0,27 135 Lintuharju A II 2,84 1,92 1 300 Lintuharju B II 2,74 1,62 1 100 yhteensä 36,06 23,48 22 365 17 450 4 310 *ei käytössä/ ei oteta tällä hetkellä ** Julkujärvi 3500 m 3 /d, Pinsiön vedenottamo 8000 m 3 / d (Tampereen kaupungin ottamot) 3.1.2 Talousveden hankinta, jakelu ja kulutus Ylöjärven keskustaajaman vedenhankinta perustuu Ahveniston ja Saurion pohjavedenottamoiden veteen. Ylöjärven keskustaajamassa keskimääräinen vedenkulutus on noin 4 000 m 3 /d (v. 2009). Ahveniston vedenottamon ottolupa on 3 500 m 3 /d vuosikeskiarvona. Saurion vedenottamon ottolupa on 2 000 m 3 /d vuosikeskiarvona. Saurion pohjavedenottamolta on yhteys Tampereen vesijohtoverkostoon (Pinsiön linjaan). Tätä kautta voidaan ostaa vettä Tampereelta ja myydä Tampereelle. Kolmenkulman ja Teivon alueille vesi ostetaan Tampereen Vedeltä.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 15/39 Kuva 4.1.1 Ahveniston vedenottamo sisältä Viljakkalan alueella vedensaanti hoidetaan Vilpeen pohjavedenottamosta. Haverin vedenottamo toimii varavedenottamona, joka ei tällä hetkellä ole käytössä (rauta- ja mangaaniongelma). Viljakkalassa toimii myös Viljakkalan Kyrönlahden vesiosuuskunta, jonka vedenottamosta vettä johdetaan Karhen ja Hangasjärven alueille. Kurun alueella vedenhankinnasta vastaa pääasiassa Kurun vesiosuuskunta, jolla on käytössä Karustan ja Pitkäkankaan vedenottamot. Pitkäkankaan vedenottamolta otetaan noin 200 m 3 /d. Karustan vedenottamolta voidaan ottaa noin 200 m 3 /d. Se ei ole käytössä tällä hetkellä, mutta vedenottamolta pumpataan vettä verkoston ohitse tarkoituksena ylläpitää sitä toimintavarmuudessa. Liittyneitä kiinteistöjä on 340 kpl. Vanhan Ylöjärven keskustan alueella vesijohtoverkostoa on noin 177 km, josta 134 km muovia, 34 km valurautaa ja 9 km asbestisementtiä. Viljakkalassa vesijohtoverkostoa on noin 67 km, josta muovia on 64 km ja asbestisementtiä 3 km. Ylöjärven vesijohtoverkostossa on kaksi paineenkorotus- ja paineenalennusasemaa. Paineenkorotusasemat sijaitsevat Metsäkylässä ja Vuorentaustassa, ja paineenalennusasemat Mikkolantiellä ja Ylisen keskuslaitoksella. Viljakkalan vesijohtoverkostossa on kaksi paineenkorotusasemaa; Komissa ja Hirvilahdessa. Ylöjärven keskustaajaman ja Viljakkalan vesijohtoverkostot ovat erillisiä, mutta ne voidaan tarvittaessa yhdistää Hämeenkyrön yhdysvesijohtojen kautta. Yhdistämismahdollisuudella ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä vedenhankinnan turvaajana. Ylöjärven keskustaajaman vesijohtoverkostossa sijaitsee kaksi ylävesisäiliötä Soppeenmäessä. Vesitornien tilavuudet ovat 2 500 m 3 ja 400 m 3 (painetaso +193 mpy). Kurun ylävesisäiliön tilavuus on 600 m 3. Maan pinnankorkeus vesisäiliön kohdalla on 155 m.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 16/39 Taulukko 3.1.2.1. Ylöjärven vedenottamoiden nykyinen vedenotto ja ottoluvat sekä käsittelytiedot. Vedenottamo Lupa m 3 /d Otto, 2009 m 3 /d Käsittely Ahvenisto 3500 2 904 kalkkialkalointi, klooraus NaOCl, UV-desinfiointi Vilpee 250 (antoisuus) 210 sooda-alkalointi, UV-desinfiointi, klooraus Haveri 350 (antoisuus) ei käytössä raudanpoisto, alkalointi suodattamalla Saurio 2 000 1 110* kalkkialkalointi, klooraus, UVdesinfiointi Karusta 450 ei käytössä sooda-alkalointi Pitkäkangas 230 (antoisuus) 180 kalkkisuodatus alkalointina Hangasjärvi 100 (kapasiteetti) 50 sooda-alkalointi Paappasenniemi *oma käyttö (lisäksi myyty Tampereelle 197 m 3 /d) 3 (porakaivo), alkalointi Lisäksi Pilkington Automotive Finland Oy ottaa tehtaalleen vettä kahdesta kaivosta Ylöjärvenharjun pohjavesialueella. Vaasantien varrella sijaitsevasta rengaskaivosta otetaan vettä n. 230 m 3 /d. Toinen kaivo, kallioporakaivosta otetaan noin 130 m 3 /d. Vuonna 2008 Saurion vedenottamo oli poissa käytöstä 4 kk veden saastumisepäilyn vuoksi. Saurion pohjavesialueella on suoritettu suojapumppausta vuodesta 2007 asti, jolla poistetaan pohjaveteen joutuneet liuotinaineet. Taulukko 3.1.2.2 Vedenkulutus ja ominaisvedenkulutus vuosina 2007, 2008 ja 2009. 2007 2008 2009 verkostoon pumpattu vesimäärä - Ahveniston vedenottamo m 3 /a 939 950 1 241 487 1 059 785 - Saurio vedenottamo m 3 /a 405 682 171 881 405 233 - Vilpee vedenottamo m 3 /a 73 000 76 600 76 650 yhteensä m 3 /a 1 418 632 1 489 968 1 540 668 vedenmyynti - Ylöjärvelle m 3 1 275 000 1 219 000 1 236 000 - Tampereelle m 3 50 382 184 479 80 000 - laskuttamaton käyttö m 3 /d 93 250 86 489 224 668 yhteensä m 3 /d 1 418 632 1 489 968 1 540 668 ominaisvedenkulutus l/as/d 149 140 132 laskuttamaton kulutus % 7 7 15
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 17/39 Ylöjärven vedenottamoiden vedenlaatu täyttää talousvedelle asetetut kemialliset laatuvaatimukset ja suositukset. Saurion vedestä on löytynyt pieniä liuotinainejäämiä, joiden poistaminen pohjavesiesiintymästä on edelleen käynnissä. Haverin pohjavedenottamon vedessä rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat selvästi kohonneet ja toisinaan ylittävät asetut laatutavoitteet, ja tämän vuoksi vedenottamo on poissa käytöstä. Syys-lokakuussa 2008 Saurion ja Vilpeen vedessä epäiltiin ulosteperäistä saastumista useiden yksittäisten indikaattoribakteerilöydösten perusteella.. 3.1.3 Jätevesien ja lietteiden määrät, kuormitukset ja käsittely Viemäriverkosto kattaa lähes kaikki asemakaava-alueet. Kaupungin keskustaajamassa viemäriverkostoa on yhteensä noin 150 km, Viljakkalan alueella noin 60 km ja Kurussa 24 km. Ylöjärven viemäriverkostossa jätevedenpumppaamoita on 28 kpl. Viljakkalan viemäriverkostossa pumppaamoita on 19. Kurun viemäriverkostossa on 22 pumppaamoa. Paikoitellen keskustaajaman alueella jätevesiviemärin rinnalla on myös hulevesiviemäröinti. Ylöjärven kaupungin alueella sijaitsee Kurun biologiskemiallinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään Kurun taajaman jätevedet. Ylöjärven keskustaajaman jätevedet, keskimäärin 4300 m 3 /d, johdetaan Saurion jätevesipumppaamon kautta Tampereen verkostoon ja edelleen Tampereen Veden Raholan puhdistamolle. Vuonna 2009 Tampereelle johdettiin jätevettä 1 584 000 m 3. Viljakkalan alueen jätevedet, keskimäärin 200 m 3 /d, johdetaan Hämeenkyrön kunnan puhdistamolle (73 000 m 3 vuonna 2009). Taulukko 3.1.3.1. Ylöjärven, Viljakkalan ja Kurun jätevesivirtaamat vuosina 2007-2009. 2007 2008 2009 liittyjämäärä liittymisprosentti jätevesilaskutus Ylöjärvi Viljakkala Kuru Ylöjärvi Viljakkala Kuru Ylöjärvi Viljakkala Kuru as as 1 200 as % % 57 m 3 1 137 000 m 3 48 500 21 100 1 250 87 60 1 127 000 46 500 22 000 1 300 1 100 88 64 40 1 187 950 49 000 40 130 Kurun jätevedenpuhdistamo Kurun Hatolan jätevedenpuhdistamolle johdetaan jätevedet Kurun keskustan viemäriverkoston alueelta. Nykyinen liittyjämäärä on noin 1100 asukasta. Kurun jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnittelu on aloitettu 9/2009 ja saneerauksen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Kurun jätevedenpuhdistamo on toimintaperiaatteeltaan yksilinjainen biologiskemiallinen rengaskanavatyyppinen rinnakkaissaostuslaitos. Jätevedenpuhdistamo on valmistunut alun perin vuonna 1966, vuonna 1978 puhdistamoa laajennettiin ja vuonna 1993 sitä täydennettiin lietelavoin (turvesuodatusaltaat). Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Kurunlahteen.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 18/39 Jätevedenpuhdistamo käsittää prosessit: - jätevesi tulee paineviemärissä - näytteenotto - rumpusiivilöinti - saostuskemikaalin (ferrosulfaatti) syöttö - rengaskanava ja harjailmastus kahdella harjalla, 270 m 3 - selkeytys, 2 * 32 m 2 - mittaus ja näytteenotto - purku vesistöön, tätä ennen desinfiointimahdollisuus Koko puhdistamo on automatisoimaton, sitä ei ole kytketty kaukovalvontaan eikä sieltä lähde hälytyksiä lukuun ottamatta pumppaamohälytyksiä. Pitkäaikaisen sähkökatkoksen varalle laitoksella ei ole varavoimalaitteita eikä varavoiman liittämisvalmiuksia. Jätevedenpuhdistamolle tuodaan lietettä Paappasenniemen puhdistamolta (n. 250 m 3 /a), Palhoniemen huoltokodilta ja Kurun palvelukeskukselta sekä yksityisiltä haja-asutusalueen kiinteistöiltä. Puhdistamolla muodostunut ylijäämäliete, noin 17 m³/d (n. 6 000 m 3 /a), pumpataan lahotus/tiivistämöaltaaseen (tilavuus 45 m 3 ), jossa lietettä stabiloidaan ilmastamalla. Turvelieteseos aumataan kerran vuodessa puhdistamon viereiselle kompostikentälle. Seosaineena käytetään puun kuorihaketta ja turvetta. Nykyiset lietteenkäsittelyjärjestelyt ovat jo vanhoja ja uusimisen tarpeessa. Tämän vuoksi puhdistamoa saneerataan vuoden 2010 aikana. Taulukko 3.1.3.2. Kurun Hatolan jätevedenpuhdistamon mitoitus- ja kuormitustiedot v. 2008. mitoitusarvo vuosi 2008 jätevesivirtaama (Q kesk ) m 3 /d 400 413 jätevesivirtaama (q mit ) m 3 /h 50 BOD 7ATU -kuorma kg/d 80 36 fosforikuorma kg/d 1,9 typpikuorma kg/d 14 kiintoainekuorma kg/d 37 asukasvastineluku (AVL) 1 400 1 200 Kurun jätevedenpuhdistamolla on Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä lupa vuodelta 2007 johtaa puhdistamon jätevedet Näsijärven Kurunlahteen. Vuonna 2008 puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus ja puhdistusteho ovat olleet seuraavat: - BHK 7 3,6 kg/d, reduktio 92 % - P 1,7 kg/d, reduktio 87 % - N 14 kg/d, reduktio 15 % Jätevedet johdetaan ensin maahan kaivettua putkea pitkin, noin 170 metriä, Kurunlahden rantaan ja siitä järveen upotettua, noin 400 metriä pitkää, putkea pitkin Sääksiniemi kiertäen Iso Huhtisaaren edustalla olevan, noin seitsemän metriä syvän syvänteen reunalle.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 19/39 Kurun puhdistamon jätevesien purkualueella veden laatuluokka on päällysveden osalta tyydyttävä, mutta purkusyvänteen alusvesi on jätevesikuormituksen takia voimakkaasti likaantunutta. Jätevedet kertyvät varsinkin talvella syvänteen pohjalle. Jätevesien vaikutus näkyy sähkönjohtavuuden ja ravinnepitoisuuksien nousuna sekä hapen kulutuksena. Ylöjärven vesiliikelaitoksen vastuulla on myös Vahannan ja Mutalan koulujen jätevedenpuhdistamot. Lisäksi kaupungin alueella toimii kuusi muuta pientä jätevedenpuhdistamoa (taulukko 4.1.1.2). 3.1.4 Hulevesien johtaminen ja käsittely Hulevesien johtaminen kuuluu Ylöjärven kaupungin yhdyskuntatekniikan vastuualueelle. Hulevesiviemäröintiin liittymisestä ei peritä liittymismaksua. Valuma-alueille tehdään tapauskohtaisesti valuma-aluekohtaisia suunnitelmia. Ylöjärven keskusta-alueella on isoille ojille, Tiikonojan ja Töyränojan ja Elovainion laskuojalle, tehty hulevesisuunnitelmat, joissa on selvitelty ojan kapasiteettia ja keinoja hulevesien hallintaan yleissuunnitelmatasolla. Myös Soppeenmäen teollisuusalueelle on tehty suunnitelma jossa on käsitelty hulevesien johtamista ja tarvittavia toimenpiteitä hulevesien liikkeen hillitsemiseksi. Soppeenmäessä pyritään hulevedet imeyttämään ojien kautta niin, että imeytettävä vedet ovat hallittavissa. Pääasiassa keskustataajaman uusilla alueilla on tehty hulevesiverkostoa, jotka johtavat vedet Työränojaan, Tiikonojaan, Pölhönojaan tai suoraan Keijärveen. Hulevesiä ei käsitellä ennen johtamista kyseisiin ojiin. Vedet puhdistuvat luonnollisesti ojissa. Tiikonoja ja Työränoja yhdistyvät toisiinsa ja purkavat vetensä samassa pisteessä Keijärveen, Keihäsniemen alueella. Pölhönoja purkaa vetensä Keijärven eteläpäähän. Tiikonoja on suurin hulevesien kerääjä. Vanhoilla asutusalueilla ei ole hulevesiverkostoa, vaan vedet kulkevat ojanteita pitkin ojiin. Viime vuosina on rakennettu myös muutamia "imeytysaltaita". 3.1.5 Toiminta-alueet. Ylöjärven vesiliikelaitoksen toiminta-alue on vahvistettu joulukuussa 2009. Toiminta-alue käsittää vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäröinnin osalta pääosin asemakaava-alueet lukuun ottamatta Kurun alueen talousvesiverkostoa, jota hoitaa Kurun vesiosuuskunta. 3.1.6 Vesihuollon toimintavarmuus ja riskienhallinta Ahveniston vedenottamolla on kriittinen merkitys keskustaajaman vedenhankinnan turvaajana. Ahveniston ottamolla voidaan pohjavesitilanteen salliessa tyydyttää koko Ylöjärven keskustaajaman vedentarve. Vuosien 2002 2006 aikana pohjavesien pinnat olivat kuitenkin niin alhaalla, että Ahveniston lisäksi vettä oli ajoittain johdettava verkostoon Saurion ottamolta. Ahveniston vedenottamon ollessa toimintahäiriössä, vettä johdetaan Saurion pohjavedenottamosta sekä vesitorneista. Valmiussuunnitelmassa on selvitetty yksityiskohtaisesti kuinka pitkäksi aikaa keskimääräinen kapasiteetti riittää.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 20/39 Viljakkalan alueen vedenhankinta perustuu normaalisti Vilpeen vedenottamon käyttöön, sillä varalaitoksena toimivan ja periaatteessa tarvittavan vesimäärän kattavan Haverin pohjavedenottamon veden laadussa on ollut ongelmia. Hämeenkyrön kunnan verkostosta voidaan Viljakkalaan johtaa vettä nykyisin järjestelyin 150 m 3 /d. Alueella ei ole vesisäiliötä veden varastointia varten, joten vedenjakelu on riippuvainen ottamoilta tapahtuvasta pumppauksesta ja poikkeustilanteessa veden kulutusta joudutaan jonkinverran rajoittamaan. Kurun vedenottamoiden antoisuudet (Karusta 450 ja Pitkäkangas 230 m 3 /d) ovat periaatteessa riittävät alueen vedentarpeeseen. Karusta voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön. 3.1.7 Verkostojen ja laitosten ylläpito Ylöjärven kaupungin tekniset palvelut kattavat teknisen huollon lisäksi rakentamisen, yhdyskuntasuunnittelun ja ympäristönsuojelun. 3.1.8 Vesihuollon alueellinen yhteistyö Ylöjärven vesiliikelaitos tekee yhteistyötä Tampereen Veden ja Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa. Ylöjärven vesiliikelaitoksen ja Tampereen Veden välinen yhteistyö kattaa Ylöjärven keskustaajaman jätevesien johtamisen Tampereelle sekä talousveden johtamisen Ylöjärven Saurion vedenottamosta Tampereen Vedelle sekä Tampereen Vedeltä Ylöjärvelle Kolmenkulman ja Teivon alueelle. Tarvittaessa myös Siivikkalaan voidaan johtaa vesi Tampereelta. Ylöjärven ja Hämeenkyrön välinen yhteistyö kattaa Viljakkalan kaupunginosan jätevesien johtamisen Hämeenkyröön sekä talousveden johtamisen Hämeenkyröstä Viljakkalaan. Hämeenkyrössä veden toimittajana on Kyröskosken Vesihuolto Oy. 3.2 Kehittämistarpeet 3.2.1 Talousveden, jäteveden ja hulevesien kehitysennusteet Talousvesi Ylöjärven väestöennuste vuodelle 2030 on 41 500 asukasta. Väestön ennustetaan kasvavan 1,5 % vuodessa. Ennustetusta väestön kasvusta suurin osa sijoittuu entisen Ylöjärven keskustan alueelle. Työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä lähes 50 %:lla nykyisestä. Taulukko 3.2.1.1. Väestöennuste vv. 2009-2030. 2009 2015 2020 2025 2030 väkiluku 29 762 33 500 36 500 39 500 41 500
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 21/39 Vesijohtoon liittymisasteen arvioidaan kasvavan nykyisestä 86 %:sta 90 %:een vuoteen 2030 mennessä. Kunnan vedenkulutusennusteissa on hyödynnetty nykytilanteen vedenkulutusta, asukasmäärän kasvun sekä liittyjämäärien muuttumisen aikaansaamaa muutosta vedenkulutuksessa. Väestönkasvusta johtuen myös elinkeinojen vedentarve tulee nousemaan noin 100 % nykyiseen verrattuna. Yhden uuden liittyjän arvioidaan lisäävän vedenkulutusta n. 120 l/d. Vedenkulutuksen arvioidaan suunnittelualueella kasvavan noin 40 % nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 3.2.1.2. Vedenkulutusennuste ja liittyjät sekä kapasiteetin käyttöaste Ylöjärven ja Viljakkalan alueilla v. 2009-2030. 2009 2020 2030 YLÖJÄRVI (vanha) väkiluku as 24 932 31 400 36 250 liittyjämäärä as 23 940 30 200 34 800 liittymisprosentti % 96 % 96 % 96 % veden ominaiskulutus asutuksen vedenkulutus l/as/d m 3 /d 132 3 160 130 3 930 120 4 200 nykyinen kapasiteetti käyttöaste m 3 /d % 5 750 55 5 750 68 5 750 73 VILJAKKALA väkiluku liittyjämäärä liittymisprosentti as as % 2 030 1 560 76 2 160 1 660 77 2 250 1 750 78 veden ominaiskulutus kokonaisvedenkulutus l/as/d m 3 /d 135 210 130 208 120 205 nykyinen kapasiteetti käyttöaste m 3 /d % 250 84 250 83 250 82 elinkeinojen vedenkulutus laskuttamaton vesi laskuttamaton vesi m 3 /d % m 3 /d 300 15 615 450 10 510 600 7 380 kokonaisvedenkulutus m 3 /d 4 285 5 100 5 400 *sisältää Viljakkalan Kyrönlähden vok liittyjät Taulukko 3.2.1.3. Vedenkulutusennuste ja liittyjät sekä kapasiteetin käyttöaste Kurun alueella v. 2009-2030. 2009 2020 2030 KURU väkiluku as 2 800 2 900 3 000 liittyjämäärä as 1 300 1 450 1 800 liittymisprosentti % 46 % 50 % 60 % veden ominaiskulutus asutuksen vedenkulutus l/as/d m 3 /d 148 190 130 190 120 220 nykyinen kapasiteetti käyttöaste m 3 /d % 680 30 680 30 680 33
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 22/39 Nykyinen oma kapasiteetti on teoreettisesti riittävä vuoden 2030 ennustetun vedentarpeen tyydyttämiseksi, mutta se on melkein kokonaan käytössä. Tällä hetkellä Saurion pohjavesivaroja kuluttaa myös suojapumppaus, 500 m 3 /d. Toinen pohjavesivaroja verottava tekijä on vähäsateiset vuodet. Nykyisen kapasiteetin riittävyyttä tarkastellaan myös erityistilanteessa sekä Ylöjärven alueella että Viljakkalan alueella vuoden 2030 ennustetuilla kulutuksilla. Ylöjärven järjestelmän palvelutasoa on selvitetty siinä tapauksessa, että Ahveniston pohjavesiesiintymästä ei voitaisi enää ottaa vettä (tosin Saurion vedenottamo sijaitsee samalla pohjavesialueella). Ylöjärvi Häiriö Ahveniston pohjavesiesiintymässä Vedentarve 4 800 m 3 /d Saatavilla: Saurio 2 000 m 3 /d Tampereelta Pinsiön linja 1 500 m 3 /d Vesivaje 1 300 m 3 /d Palvelutaso 73 % Vedenhankinta ei ole turvattu erityistilanteessa. Viljakkalan alueen järjestelmän palvelutasoa vuonna 2030 on selvitetty siinä tapauksessa, että Vilpeen pohjavedenottamolta ei voitaisi enää ottaa vettä. Viljakkala. Häiriö Vilpeen pohjavedenottamolla Vedentarve 205 m 3 /d Saatavilla: Hämeenkyröstä n. 150 m 3 /d Kyrölahden vok:lta < 50 m 3 /d Vesivaje > 5 m 3 /d Palvelutaso lähes 100 % Viljakkalan vedenhankinta ei ole turvattu. Varayhteys Hämeenkyröön ei ole riittävä turvaamaan erityistilanteiden vedensaantia. Jos Haverin vedenkäsittelylaitos kunnostetaan, saadaan sieltä lisäkapasiteettia.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 23/39 Jätevesi Jätevesiverkoston liittymisasteen arvioidaan kasvavan koko kaupungin alueella nykyisestä 78 %:sta 85 %:n vuoteen 2030 mennessä. Jätevesimääräennusteissa on käytetty nykytilanteen jätevesimääriä, kasvavaa asukasmäärää sekä liittyjämäärien muuttumisen aikaansaamaa muutosta vedenkulutuksessa. Yhden liittyjän arvioidaan lisäävän jätevesimääriä n. 120 l/d. Vuotovesien osuuden ennustetaan laskevan huomattavasti, koska vanhaa viemäriverkostoa tullaan saneeraamaan. Jätevesiennusteen mukaan jätevesien määrä pysyy nykyisellään jos viemäreitä saneerataan ja vuotovesiprosentti saadaan laskemaan 20 %:n. On odotettavissa myös että sakokaivolietteiden määrä kasvaa lähivuosina, kun hajaasutuksen jätevedenkäsittelyä tehostetaan ja laskee jälleen suunnittelujakson lopussa, koska kiinteistöjä liitetään viemäriin. Taulukko 3.2.1.4. Jätevedentuottoennuste ja liittyjät Ylöjärven ja Viljakkalan alueilla v. 2009-2030. 2009 2020 2030 YLÖJÄRVI (vanha) väkiluku as 24 932 31 400 36 250 liittyjämäärä as 22 000 28 300 33 350 liittymisprosentti % 88 % 90 % 92 % ominaisjätevesimäärä jätevesimäärä yhteensä l/as/d m 3 /d 148 3 250 130 3 670 120 4 000 VILJAKKALA väkiluku liittyjämäärä liittymisprosentti as as % 2 030 1 300 64 2 160 1 500 69 2 250 1 600 71 ominaisjätevesimäärä jätevesimäärä yhteensä l/as/d m 3 /d 103 135 120 180 120 190 elinkeinojen jätevedentuotto laskuttamaton jätevesi laskuttamaton jätevesi m 3 /d % m 3 /d 300 45 3 000 450 30 1 650 600 20 1 050 viemäröimätön haja-asutus as 5 360 5 500 5 250 Taulukko 3.2.1.5. Jätevedentuottoennuste ja liittyjät Kurun alueella v. 2009-2030. 2009 2020 2030 KURU väkiluku as 2 800 2 900 3 000 liittyjämäärä as 1 100 1 200 1 300 liittymisprosentti % 40 % 41 % 43 % ominaisjätevesimäärä jätevesimäärä yhteensä l/as/d m 3 /d 375 410 300 360 200 260 Raholan jätevedenpuhdistamon koko kapasiteetti on jo kokonaan käytössä, joten sinne ei ainakaan pystytä johtamaan tätä suurempaa jätevesimäärää. Tulevaisuudessa yksi mahdollisuus on Ylöjärven sakokaivolietteiden kuljettaminen Viinikanlahden puhdistamolle.
YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN VESIHUOLLON 24/39 3.2.2 Kehittämistarpeet kaava-alueilla Talousvesi Tarvittavan lisävesikapasiteetin hankinta voidaan ratkaista seuraavasti: o Ostamalla lisävettä naapurikunnilta o Rakentamalla uusi(a) pohjavedenottamo(ita) oman tai muiden kuntien alueella o Alueellinen vesihuoltoyhtiö o Tekopohjavesilaitos Muita vedenhankinnan ja jakelun kehittämistoimenpiteitä: o Varavesiyhteyden rakentaminen Vuorentaustan alueelta Tampereen Lamminpään alueelle o Yhdysvesijohto Tampereen Veden Kolmenkulman alueen syöttövesijohdosta Ylöjärven verkostoon. o Uusi runkovesijohto Vaasantien ja junanradan alitse Soppeenmäen ja kirkonseudun välille (Siltatie) o Vesisäiliön rakentaminen Haveriin o Haverin vedenottamon saneeraus o Vesijohtoverkoston saneeraus o Vesilaitosten saneeraus- ja kunnostustoimenpiteet o Olemassa olevien suojelusuunnitelmien mukaiset toimenpiteet harjujaksoilla ja pohjavesimallinnus Jätevesi o Viemäriverkoston saneeraus vuotojen vähentämiseksi o Hulevesienkäsittely o Pohjavesialueilla olevien jätevesiviemäreiden ja jätevesipumppaamoiden kunnon ja toiminnan varmistaminen, jottei näillä alueilla tapahdu vuotoja o Jätevesienkäsittelyn lisäkapasiteetin hankkiminen o Varautuminen alueellisiin jätevedenpuhdistushankkeisiin ja alueellisiin jätevedenkäsittelyn ratkaisuihin o Laitosten saneeraukset 3.2.3 Toiminta-alueiden laajentumistarpeet Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueen laajentamiseen määrittelyssä käytettävissä olevien resurssien huomioiminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Ensimmäiseksi tulisi toteuttaa sovitut hankkeet ja kaavoitetut alueet, joilla on rakennuskantaa ja joista puuttuu yleinen vesihuolto. Uusien alueiden osalta periaatteena on, että vesihuolto toteutetaan alueiden rakentamisen mukaisesti.