Tilinpäätös. Tase, mk

16 Tilinpäätös Tase, mk Vastaavaa 31.12.1989 31.12.1988 Kulta ja valuuttasaamiset (1) Kulta... 2 179 497 897,31 2 128 364 702,89 Erityiset nostooikeudet... 966 387 806,71 1 120 012 532,34 Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa... 949 501 591,96 939 580 162,51 Vaihdettavat valuutat 18 821 500 461,08 24 491 703 481,41 Sidotut valuutat... 92 492 011,45 23 009 379 768,51 1 073 300 228,65 Muut ulkomaiset saamiset (1) Markkaosuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa... 2 102 573 520,04 2 282 665 349,48 Määräaikainen saaminen 1 197 737 360,00 3 300 310 880,04 1 916 048 844,00 Saamiset rahoituslaitoksilta (2) Päiväluotot... 38 162 785,67 463 303 322,70 Sijoitustodistukset... 33 229 760 350,69 7 186 778 119,33 Käteisvaraluotot... 3 310 176 000,00 2 919 981 000,00 Satovahinkolainojen rahoitus... 1 221 767 096,56 Joukkovelkakirjat... 2 237 915 000,00 2 324 873 500,00 Muut... 237 901 100,00 39 053 915 236,36 267 405 770,86 Saamiset julkiselta sektorilta (3) Valtion velkasitoumuslainat... 88 355 489,25 Joukkovelkakirjat... 7 950 552,00 19 631 461,00 Valtion metallirahavastuu 1 129 130 499,20 1 137 081 051,20 1 019 631 447,50 Saamiset yrityksiltä (4) Viennin rahoitus... 1 481 148,17 399 715 097,29 Kotimaisten toimitusten rahoitus (K T R )... 1 696 996 133,50 2 205 423 385,00 Joukkovelkakirjat: KTR. 301 644 970,30 217 873 290,10 Joukkovelkakirjat: Muut 20 849 999,70 34 649 999,40 Muut... 185 975 269,35 2 206 947 521,02 183 295 321,79 29 752 961 107,80 4 198 714 193,48 14 384 108 809,45 1 127 618 397,75 3 040 957 093,58 Vastattavaa 31.12.1989 31.12.1988 Valuuttavelat (1) Vaihdettavat valuutat 41 576 055,71 118 966 485,99 Sidotut valuutat... 655 783 284,66 697 359 340,37 128 383 995,27 247 350 481,26 Muut ulkomaiset velat (1) Kansainvälisen valuuttarahaston markkatilit... 2 102 609 774,38 2 282 677 327,10 Osoitetut erityiset nostooikeudet... 757 524 087,20 2 860 133 861,58 799 760 327,20 3 082 437 654,30 Liikkeessä oleva raha (6) Setelit... 12 072 975 487,00 10 600 827 958,00 M etalliraha... 1 056 316 652,00 13 129 292 139,00 948 738 985,12 11 549 566 943,12 Sijoitustodistukset (7) 1 130 000 000,00 Velat rahoituslaitoksille (8) Päivätalletukset... 568 989 979,45 127 567 767,18 Kassavarantotalletukset.. 25 506 035 002,00 19 039 453 624,00 Pääomantuontitalletukset 190 000 000,00 Muut... 37 977 417,15 26 303 002 398,60 81 047 477,53 19 248 068 868,71 Velat julkiselle sektorille (9) Shekkitilit... 87 760,68 507 446,78 Kassavaratalletukset... 3 770 000 000,00 Suhdannerahastotalletus. 900 000 000,00 Suhdannetalletukset... 1 319 199 138,62 981 122 203,84 Vientitalletukset... 234 936 785,00 20 187 924,00 Muut... 923 526,45 5 325 147 210,75 914 760,00 1 902 732 334,62 Velat yrityksille (10) Investointi- ja alushankintatalletukset... 10 227 518 474,87 6 446 632 851,85 Pääomantuontitalletukset 582 522 901,80 348 684 126,10 Muut... 10 810 041 376,67 1 364 232,69 6 796 681 210,64 Muut velat (1 1 )... Siirtovelat... 1 241 198 968,97 1 064 137 008,30 Muut... 52 990 872,20 1 294 189 841,17 42 955 032,82 1 107 092 041,12 Arvonjärjestelytili ja varaukset (12)... 2 695 823 384,33 2 391 077 656,96 17 Muut saamiset (5) Siirtosaamiset... 464 292 455,52 668 321 060,88 Muut... 107 179 679,38 571 472 134,90 118 498 249,53 786 819 310,41 Yhteensä 69 279 106 592,03 53 291 178 912,47 Sitran pääom a... 400 000 000,00 400 000 000,00 Oma pääoma (13) K antarahasto... 5 000 000 000,00 5 000 000 000,00 Vararahasto... 436 171 721,74 88 360 833,39 Tilikauden v o itto...327 945 317,82 5 764 117 039,56 347 810 888,35 5 436 171 721,74 Yhteensä 69 279 106 592,03 53 291 178 912,47 3 300128B

18 Tuloslaskelma, mk Korkotuotot 1.1. 31. 12.1989 1.1. 3 1. 12.1988 Kotimaiset (1) Päiväluotoista... 57 595 448,58 14 935 828,84 Sijoitustodistuksista ja valtion velkasitoumuslainoista... 1 905 018 286,23 228 605 204,89 Määräaikaisista luotoista 27 515 137,03 Satovahinkolainoista 57 897 144,96 75 483 288,39 Viennin rahoituksesta 7 567 025,26 50 215 289,04 KTR-luotoista... 178 716 605,21 194 670 663,92 Joukkovelkakirjoista 197 974 379,83 201648 071,58 Muista saamisista... 38 428 119,25 2 470 712 146,35 38 676 098,37 804 234 445,03 Ulkomaiset (2) Kansainväliseltä valuuttarahastolta... 123 984 699,36 107 086 383,35 Arvopapereista... 1 474 136 187,47 1 279 394 078,65 Muista valuuttasaamisista 692 054 712,82 2 290 175 599,65 684 282 960,66 2 070 763 422,66 Korkotuotot yhteensä 4 760 887 746,00 2 874 997 867,69 Korkokulut Kotimaiset (3) Päivätalletuksista... 16 141 966,88 43 740 800,89 Sijoitustodistuksista... 44 489 192,71 456 658 138,50 Kassavarantotalletuksista 1 626 223 706,19 1 129 196 421,05 Termiinikaupoista...... 3 009 226,24 13 560 568,84 Kassavaratalletuksista... 46 558 904,11 Suhdannetalletuksista... 64 715 934,06 16 253 773,34 Suhdannerahastotalletuksista... 11 476 838,91 64 141 073,36 Investointitalletuksista... 439 765 714,94 213 842 377,78 Pääomantuontitalletuksista... 58 162 261,44 21 653 374,17 Muista veloista...... 55 205 430,34 2 365 749 175,82 44 681 655,27 2 003 728 183,20 Ulkomaiset Kansainväliselle valuuttarahastolle... 64 138 869,86 56 703 078,12 Muista veloista... 9 378 540,88 73 517 410,74 3 897 202,33 60 600 280,45 Korkokulut yhteensä... 2 439 266 586,56 2 064 328 463,65 Korkokate (4)... 2 321 621 159,44 810 669 404,04 Muut tuotot (5) Toimitusmaksut ja palkkiot... 3 799 575,24 4 064 926,46 Muut... 144 548 189,83 148 347 765,07 59 120 389,03 63 185 315,49 Muut kulut (6) Palkat... 134 273 855,83 122 007 877,93 Sosiaalikulut... 54 172 981,86 49 076 949,71 Setelien valmistus... 39 536 017,75 37 752 448,10 Poistot... 87 459 315,05 108 179 973,40 Muut... 63 550 437,96 378 992 608,45 57 218 731,99 374 235 981,13 Tulos ennen kurssieroja ja varauksia... 2 090 976 316,06 499 618 738,40 Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot (7 )... 277 956 226,00 196 358 079,48 Valuuttakurssierot (8) 1 200 154 250,21 694 550 229,43 Eläkevastuu varauksen lisäys (9)... 150 000 000,00 300 000 000,00 Ohjesäännön 30 :n mukaisen varauksen lisäys (9 )... 134 920 522,03 350 000 000,00 Tilikauden voitto (10) + 327 945 317,82 + 347 810 888,35 Setelinanto, m k Tilinpäätöksen liitteet 19 31.12.1989 31. 12.1988 Setelinanto-oikeus... 23 010 387 816,16 30 248 678 036,53 Käytössä... 13 392 218 071,18 10 974 052 629,08 Setelinantovara... 9 618 169 744,98 19 274 625 407,45 Kotimaiset m arkka/valuuttatermiinisopimukset, m k (keskikurssi 31.12.) Term iiniostosopim ukset... l 073 619 833,83 Termiinimyyntisopimukset... 202 950 000,00 333 520 000,00 Ulkomaiset valuutta/valuuttatermiinisopimukset, m k (ostetun valuutan keskikurssi 31.12.)... 236 086 898,77 Osakkeet ja osuudet, m k (nimellisarvo) Asunto-osakkeet... 401 000,00 6 379 000,00 K iinteistöosakkeet... 2 309 920,00 2 309 920,00 Muut osakkeet ja osuudet... 54 647 332,97 46 686 943,65 Yhteensä... 57 358 252,97 55 375 863 ö5 Takaukset, m k... 15 506 904,02 68 654 180,50 Eläkesitoumuksista johtuva vastuu, milj. m k Suomen Pankin eläkevastuu... l 233 1 094 tästä varauksilla katettu... 450 300 Setelipainon eläkevastuu... 185 185 Kokonaisvastuu yhteensä... 1 418 1 279 Suomen Pankin kiinteistöt Kiinteistö Osoite Valmistumisvuosi noin rm! Tilavuus Helsinki pääkonttori Rauhankatu 16 1883/1961»» 49 500 Rauhankatu 19 1954 33 000 >» Unioninkatu 33 1848 17 500 asuinrakennus Snellmaninkatu 23 1896/1988»> 27 500 Liisankatu 14 1928 48 500 huvila Ramsinniementie 7 1920/1983 4 500 Joensuu haarakonttori Torikatu 34 1984 11 000 Jyväskylä >» Kauppakatu 21 1950 32 000 Kotka Keskuskatu 19 1910 9 000 Kuopio >> Kauppakatu 25 27 1912 7 500 Lahti >» Torikatu 3 1929 36 500 >J Mikkeli Päiviönkatu 15 1965 7 500 Oulu *» Kajaaninkatu 8 1973 17 000 Pori >> Valtakatu 11 1853/1913 11 500 Rovaniemi 99 Valtakatu 10 12 1988 15 500 9 Tampere > H äm eenkatu 13 1942 36 000 Turku Linnankatu 20 1914 10 500 Vaasa * Kirkkopuistikko 22 1952 55 500 Vantaa setelipaino Suometsäntie 1 1979 311 500 Inari tunturim aja Saariselkä 1968/1976 2 000

20 21 Tilinpäätöksen kommentit Yleiset tilinpäätös- ja kirjausperiaatteet Suomen Pankin tase noudattaa sektorijakoa, mikä antaa kuvan keskuspankin ja ulkomaiden sekä kotimaan sektoreiden välisistä rahoitussuhteista. Taseessa noudatetut arvostusperiaat teet on selostettu kommentoitavien tase-erien yhteydessä. Käyttöomaisuus ja pitkävaikuttei set menot kirjataan kokonaan kuluiksi hankin tavuonna Suomen Pankin ohjesäännön edellyt tämällä tavalla, eivätkä ne niin ollen sisälly taseeseen. Käyttöomaisuudesta on tehty selkoa tilinpäätöksen liitetiedoissa. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muutettu markoiksi tilinpäätöspäivänä voi massa olleiden valuuttojen keskikurssien mu kaisesti. Keskikurssilla tarkoitetaan Suomen Pankin osto- ja myyntikurssin keskiarvoa. Kaikki valuuttakurssien muutoksista johtuvat saamisten ja velkojen arvon muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti, ja ne sisältyvät tu loslaskelmassa valuuttakurssieroihin. Suomen Pankin setelipainon ja Sitran tiedot eivät sisälly pankin tilinpäätökseen. Setelipaino ja Sitra antavat toiminnastaan erilliset kerto mukset. Taseen kommentit 1. Kulta ja ulkomaiset erät Kulta on aiempien vuosien tapaan kirjattu taseessa arvoon 35 m k/g. Kultaa oli vuoden lopussa 62 271 kg, ja sen markkinahintainen arvo oli 3 259 milj. markkaa. Valuuttasaamisissa esiintyviä erityisiä nostooikeuksia Kansainvälisessä valuuttarahastossa vastaa velkapuolen erä osoitetut erityiset nosto-oikeudet (SDR). Molemmista eristä maksetaan SDR-koron suuruista korkoa. SDR-määräinen varanto-osuus sekä markkaosuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa muodostavat yhdessä Suomen jäsenosuuden valuuttarahastossa. Markkaosuuden vastaerä sisältyy ulkomaisissa veloissa erään Kansainvä lisen valuuttarahaston markkatilit. Markkaosuus ja sitä vastaavat markkatilit on sidottu erityisten nosto-oikeuksien kurssiin Kansainvä lisen valuuttarahaston soveltaman käytännön mukaisesti. Vaihdettavat valuutat koostuvat pääosin ul komaisista valtioiden liikkeeseen laskemista tai valtioiden takaamista arvopapereista sekä pankkitalletuksista. Erään sisältyvät myös ul komaiset avistatilit sekä pankin hallussa olevat ulkomaiset maksuvälineet. Vaihdettavaan valuuttavarantoon kuuluvat arvopaperit on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon Suomen Pankin ohjesäännön 6 :n mukaisesti. Sidotut valuutat sisältävät Bulgarian selvitystilin saldon. Vuonna 1988 tase-erä sisälsi lisäksi Neuvostoliiton selvitystilin saldon. Määräaikainen saaminen on Neuvostoliiton ulkomaantalouspankin kanssa sovittu erityisti li; sen saldo oli vuoden alussa 1 916 milj. markkaa (285 milj. ruplaa). Lokakuussa ja joulukuussa luottoa lyhennettiin yhteensä 100 milj. ruplalla, ja saldo oli vuoden lopussa 1 198 milj. markkaa. Vaihdettavat valuuttavelat sisältävät kan sainvälisten järjestöjen ja ulkomaisten pank kien vaihdettavat markkasaamiset Suomen Pankilta. Sidottuihin valuuttavelkoihin sisältyvän Neuvostoliiton selvitystilin saldo oli 563 milj. markkaa ja Saksan demokraattisen tasavallan selvitystilin saldo 93 milj. markkaa. Vuonna 1988 tase-erään sisältyi vain jälkimmäinen tili. 6. Liikkeessä oleva raha 2. Saamiset rahoituslaitoksilta Liikkeessä oleva raha on yleisön ja rahalaitos ten hallussa oleva setelistö ja metalliraha. Päiväluotot sisältävät keskuspankkirahoituk seen oikeutettujen rahalaitosten shekkitilien saldoja. Päiväluottokorko oli tilikauden lopus sa 15 %. Sijoitustodistukset ovat pankkien liikkeeseen laskemia markkinahintaisia arvopapereita. Si joitustodistukset on arvostettu hankintahin taan. Samaan tase-erään sisältyy sijoitustodis tusten kertynyt korko, 529 milj. markkaa. Käteisvaraluotot, joilla rahoitetaan rahalai tosten hallussaan pitämiä seteli- ja metallirahakassoja, ovat korottomia. Rahalaitosten joukkovelkakirjalainat ovat luonteeltaan pääasiassa sijoitusomaisuutta. Ne on arvostettu nimellisarvoon. 3. Saamiset julkiselta sektorilta Joukkovelkakirjalainat sisältävät valtion ja kuntien liikkeeseen laskemia arvopapereita; ne on arvostettu nimellisarvoon. Valtion metallirahavastuu osoittaa rahapa jan Suomen Pankille toimittamien metalliraho jen nettomäärän. ^ 4. Saamiset yrityksiltä Viennin rahoitus sisältää yritysten vientivekselit, joiden maksamisesta ovat vastuussa rahoi tuksen välittäneet pankit. Vekseleiden korko on peruskoron suuruinen. Kotimaisia toimitusluottoja on myönnetty sekä yksittäisvelkakirjalainoina että joukkovel kakirjalainoina, joten ne on esitetty taseessa erikseen. Joukkovelkakirjalainat on arvostettu nimellisarvoon. KTR-luotoille on pankkien ta kaus. Korko vaihtelee pelkästä peruskorosta peruskorkoon lisättynä 2.5 prosenttiyksiköllä. Muut joukkovelkakirjalainat sisältävät lä hinnä sijoitusomaisuudeksi luokiteltavia arvo papereita, jotka on arvostettu nimellisarvoon. 5. Muut saamiset Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa korkosaamisia. Muihin saamisiin sisältyy 100 milj. markkaa henkilökunnan asuntolainoja. Asun tolainojen korko on peruskoron suuruinen. 7. Sijoitustodistukset Suomen Pankin liikkeeseen laskemat sijoitus todistukset on arvostettu nimellisarvoon. Ni mellisarvon ja emissiohinnan erotus on kirjattu siirtosaamisiin ja jaksotetaan korkomenoihin juoksuajan kuluessa. Lokakuusta lähtien markkinoilla ei ollut lainkaan Suomen Pankin liikkeeseen laskemia sijoitustodistuksia. kaa, ei makseta korkoa. Korottomat talletuk set perustuvat Suomen Pankin ja pankkien välillä solmittuun kassavarantosopimuksen li säsopimukseen. 9. Velat julkiselle sektorille Kassavaratalletukset ovat valtion 5.10.1989 lähtien tekemiä kassasijoituksia. Talletusten korko on 10 prosenttia. Suhdannetalletukset ovat lääninverovirasto jen liiketoiminnan harjoittajilta keräämiä talle tuksia. Talletusten korko on 2.5 prosenttiyk sikköä alle peruskoron. Vientitalletukset ovat tullihallituksen sellu loosan viejiltä keräämiä talletuksia. Talletusten korko on 0.75 prosenttiyksikköä alle perus koron. 10. Velat yrityksille Investointi- ja alushankintatalletukset ovat in vestointi- ja alushankintavarauksen tehneiden yritysten lakisääteisiä talletuksia Suomen Pan kissa. Talletukset ovat korollisia, ja korko määräytyy talletus- ja käyttöajankohdan mu kaan. Korko vaihtelee 3 prosentista perus korkoon vähennettynä 2.5 prosenttiyksiköllä. Pääomantuontitalletukset ovat yritysten ly hytaikaisesta ulkomaisesta pääomantuonnista aiheutuneita kassavarantotalletuksia. Talletuk sille maksetaan kassavarantotalletuskoron suu ruinen korko. 11. Muut velat Siirtovelat ovat pääasiassa korkovelkoja. Muut velat sisältävät 9 milj. markkaa liik keessä olevia vanhan rahayksikön määräisiä seteleitä. 8. Velat rahoituslaitoksille Päivätalletukset sisältävät keskuspankkirahoi tukseen oikeutettujen rahalaitosten shekkitilien saldoja. Päivätalletuskorko oli 4 <Vb. Kassavarantotalletukset olivat joulukuun 1989 lopussa keskimäärin 9.1 % kassavarantopohjasta. Suomen Pankin ja pankkien välillä solmitun varsinaisen kassavarantosopimuksen mukaisille talletuksille, 8 % kassavarantopohjasta, Suomen Pankki maksaa korkoa, joka on 0.25 prosenttiyksikköä alle peruskoron. Talle tusten loppuosalle, joka on 3 159 milj. mark 12. Arvonjärjestelytili ja varaukset Tase-erä koostuu seuraavista eristä: 31.12.1989 milj. mk Arvonjärjestelytili ja varsinaiset varaukset... Varaus eläkevastuun kattamiseksi. Arvostuserot... 2 325 450 79 Yhteensä... 2 696

22 23 Arvonjärjestelytili ja varsinaiset varaukset sisältävät oman pääoman reaaliarvon turvaamiseksi sekä valuuttamääräisiin saamisiin, velkoihin ja termiinisopimuksiin sisältyvän riskin kattamiseksi tehdyt varaukset. Vuoden 1989 tilinpäätöksessä näitä varauksia lisättiin 135 milj. markalla. Vuoden 1989 tilinpäätöksessä eläkevarauksen lisäys oli 150 milj. markkaa. Eläkevastuuvarauksen määrä nousi näin kaikkiaan 450 milj. markkaan. Suomen Pankin eläkesitoumusten määrä on 1 428 milj. markkaa; tästä on varauksilla katettu 31.5 %. Vaihdettavaan valuuttavarantoon kuuluvat ulkomaiset arvopaperit, joiden hankintahinta tai sitä alhaisempi markkinahinta on yli nimellisarvon, on taseessa arvostettu nimellisarvoon entisen käytännön mukaisesti. Nimellisarvon ja tuloslaskelmassa laskentaperusteena olevan ns. alimman arvon erotus on kirjattu arvonjärjestelytilin vähennykseksi. 13. Oma pääoma Oman pääoman muutokset käyvät ilmi seuraavasta asetelmasta: 31.12.1989 31.12.1988 milj. mk M uutos Kantarahasto 5 000 5 000 Vararahasto... 436 88 + 348 Tilikauden voitto. 328 348 20 pääasiassa sijoitustodistusten korkotuottojen kasvusta, joka oli 1 677 milj. markkaa. Sijoitustodistusten keskimääräinen korkotuotto vuoden aikana oli noin 13 %. Myös päiväluotoista ja määräaikaisista luotoista saadut korkotuotot kasvoivat. 2. Ulkomaiset korkotuotot Ulkomaiset korkotuotot vuonna 1989 olivat 219 milj. markkaa suuremmat kuin vuotta aiemmin, mikä johtuu siitä, että kansainväliset korot, Yhdysvaltain dollarin korkoja lukuun ottamatta, nousivat vuoden aikana. 3. Kotimaiset korkokulut Kotimaiset korkokulut lisääntyivät 362 milj. markkaa. Kassavarantotalletuicsille maksetut korot olivat 497 milj. markkaa suuremmat kuin vuonna 1988. Korkokuluissa on uutena eränä valtion kassavaratalletusten korko. 4. Korkokate Korkokate kasvoi 1 511 milj. markkaa 2 322 milj. markkaan. 7. Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot Ulkomaisten arvopapereiden kurssieroihin sisältyvät arvopapereiden myynnistä realisoituneet kurssivoitot ja -tappiot sekä salkussa olevien arvopapereiden hankintahinnan ja sitä alemman markkinahinnan erotus. Jos ulkomainen arvopaperisalkku arvostettaisiin 31.12.1989 vallinneisiin markkinahintoihin, arvopapereiden kurssitappiot olisivat 262 milj. markkaa. 8. Valuuttakurssierot Valuuttakurssierot sisältävät valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet saamisten ja velkojen arvon muutokset. Lisäksi erään sisältyvät valuutanvaihtotuotot. Valuuttakurssieroihin vaikuttavat merkittävästi keskeisen varantovaluutan, Yhdysvaltain dollarin kurssi sekä markan ulkoista arvoa ilmaisevan valuuttaindeksin arvo. Valuuttaindeksin vaihteluväliä alennettiin maaliskuussa, minkä vuoksi markka vahvistui. Joulukuussa 1989 valuuttaindeksin arvo oli noin 3 prosenttiyksikköä alempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 1988. Dollarin kurssi oli myös alempi kuin edellisen vuoden lopussa. Tämän vuoksi pankki kirjasi 1 200 milj. markan kurssitappion. 9. Varausten muutokset Eläkevastuun kattamiseksi osittain tehtiin 150 milj. markan suuruinen varaus. Ohjesäännön 30 :n mukaan pankin tuloslaskelmassa voidaan tehdä varauksia, mikäli se pankin omien varojen reaaliarvon turvaamiseksi tai valuuttakurssien muutoksista aiheutuvien tuloksen vaihtelujen tasaamiseksi on tarpeen. Oman pääoman reaaliarvon turvaamiseksi varauksia lisättiin 135 milj. markkaa. 10. Tilikauden voitto Tilikauden voitto varausten jälkeen oli 328 milj. markkaa. Tämä tarvitaan aikaisempien vuosien tappioiden aiheuttaman vararahaston vajauksen kattamiseksi. Yhteensä... 5 764 5 436 + 328 5. Muut tuotot Tuloslaskelman kommentit Tilikauden voitto oli varausten jälkeen 328 milj. markkaa. Voitto siirretään vararahastoon. Tämän jälkeen vararahasto on palautettu tappioita edeltäneiden vuosien tasolle. Kotimaiset korkotuotot kasvoivat huom attavasti lähinnä sijoitustodistusten korkotuottojen lisääntymisen takia. Korkokate oli lähes kolminkertainen vuoden 1988 korkokatteeseen verrattuna. Tilikauden tulosta pienensivät ulkomaisten arvopapereiden kurssitappiot ja valuuttakurssitappiot. 1. Kotimaiset korkotuotot Kotimaiset korkotuotot lisääntyivät edellisvuotisista 1 667 milj. markkaa. Lisäys johtui Muut tuotot olivat 148 milj. markkaa. Erään sisältyy asunto-osakkeiden myynnistä saatuja tuottoja, vuokratuottoja sekä osinkotuottoja Kansainväliseltä järjestelypankilta. 6. Muut kulut Palkkojen osuus muista kuluista oli 134 milj. markkaa. Sosiaalikulut sisältävät 43 milj. markkaa maksettuja eläkkeitä. Setelien valmistuksesta maksettiin setelipainolle 40 milj. markkaa. Käyttöomaisuus ja pitkävaikutteiset menot kirjataan poistoina kuluksi hankintavuonna Suomen Pankin ohjesäännön mukaisesti. Poistoihin sisältyy 31 milj. markkaa rakennusten ja 43 milj. markkaa koneiden ja kaluston poistoja sekä Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy:n osakkeiden hankintahinta, lo'milj. markkaa.

25 PANKKIVALTUUSMIESTEN KÄSITTELEMIÄ ASIOITA Tilintarkastus Vuoden 1988 valtiopäivillä valitut tilintarkastajat, diplomi-insinööri Pentti Mäki-Hakola, taloustieteiden maisteri Markus Aaltonen, merkantti Pentti Kettunen, kaupunkitarkastaja Kalevi Mattila ja kauppatieteiden kandidaatti Esko Seppänen suorittivat 14. 17. helmikuuta Suomen Pankin tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tarkastuksen vuodelta 1988. Tilintarkastajien lausunnon mukaisesti pankkivaltuusmiehet myönsivät kokouksessaan 8. maaliskuuta johtokunnalle vastuuvapauden pankin hoidosta vuodelta 1988. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat kertomusvuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä 5 :n määräämän pankin lainausliikkeen ja valuuttakaupan sekä muiden sijoitusten tarkastuksen seuraavina aikoina: 8. helmikuuta, 21. huhtikuuta, 26. toukokuuta, 23. elokuuta, 20. lokakuuta ja 13. joulukuuta. Inventoinnit ja haarakonttorien tarkastukset Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkivaltuusmiehet ovat inventoineet pääkonttorin kassat ja kassaholvit, laina- ja vakuusasiakirjat sekä pantit ja talletukset. Inventoinneissa ei havaittu aihetta muistutuksiin. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että haarakonttorien valvojat ovat inventoineet haarakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmesti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pankin johtosäännön 2 :ssä säädetty tarkastus. 4 300128B Suonien itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto (Sitra) Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Sitran tilit vuodelta 1988 ja lähettäneet jäljennökset toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä eduskunnan pankkivaliokunnalle. Kokouksessaan 21. huhtikuuta pankkivaltuusmiehet antoivat valtiovarainministeriölle lausunnon luonnoksesta laiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta. Samalla pankkivaltuusmiehet antoivat lausunnon leimaverolain 2 :n muuttamista koskevasta lakiluonnoksesta. Kertomus E. J. Längmanin rahastojen toiminnasta Kokouksessaan 8. helmikuuta pankkivaltuusmiehet merkitsivät tiedoksi Suomen Kulttuurirahaston selostuksen E. J. Längmanin rahastojen toiminnasta 1.10.1987 30.9.1988. Suomen Pankin soveltamien korkojen rajat Pankkivaltuusmiehet tarkistivat kertomusvuoden aikana kolme kertaa pankkien keskuspankkiluotoissa ja -talletuksissa sekä Suomen Pankin raha- ja pääomamarkkinatoiminnassa sovellettavien korkojen rajat. Peruskoron korotus Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät kokouksessaan 20. lokakuuta johtokunnan esityksen peruskoron korotuksesta. Johtokunnan esitys asiasta 19. lokakuuta: "Vakautusratkaisuun liittyen peruskorkoa alennettiin kuluvan vuoden alusta puolella prosenttiyksiköllä 7 1/2 prosenttiin. Peruskoron alennus pohjautui odotuksiin inflaation hidas-

27 26 tumisesta vakautussopimuksen seurauksena. Alentamispäätöksen yhteydessä todettiin kui tenkin, että mikäli kustannus- ja hintatason nousu ei selvästi hidastu tai mikäli vaihtotaseen vajaus edelleen syvenee, peruskorkoa joudu taan ehkä jo keväällä nostamaan. Keväällä oli nähtävissä, ettei vakautukselle asetettuja tavoitteita saavuteta. Merkittävä osa työmarkkinakentästä jäi vakautusratkaisun ul kopuolelle ja päätyi inflatorisiin sopimuksiin. Keväällä oli kuitenkin vielä toiveita jonkinas teisesta inflaation hidastumisesta sekä vakau tuksen jatkumisen mahdollisuudesta. Samoin oli ilmeistä, ettei korotuksen tueksi ollut mah dollista saada kiristäviä finanssipoliittisia toi menpiteitä, eikä korkoa yksittäisenä toimenpi teenä voitu korottaa tarpeeksi. Kesän aikana tasapainottomuudet ovat edel leen kärjistyneet. Talouden ylikuumeneminen on jatkunut, minkä vuoksi inflaatio ei ole paljonkaan hidastunut ulkomaankauppahintojen nousun lievästä taittumisesta huolimatta. Sekä ansiotaso että kuluttajahinnat ovat nous seet selvästi enemmän kuin vakautussopimusta tehtäessä arvioitiin. Vaihtotaseen vaje on muodostumassa aikai semmin arvioituakin suuremmaksi. Sekä yksi tyiset investoinnit että kotitalouksien kulutus ovat kasvaneet ennakoitua ripeämmin. Näin ollen on entistä ilmeisempää, että tasapainotto muuksien korjaaminen edellyttää tuntuvaa ko timaisen kysynnän kasvun rajoittamista. Hallituksen esitys ensi vuoden tulo- ja meno arvioksi tähtää kysynnän kasvun hillitsemi seen. Arvioiden mukaan valtion tuloylijäämä muodostuisi noin 13 mrd. markaksi ensi vuon na. Budjettipolitiikka rajoittaa kuitenkin pää asiassa yritysten kysyntää. Lisäksi hallituksen suorittamat toimenpiteet tulevat suurimmaksi osaksi voimaan vasta ensi vuonna, vaikka ta loudellinen tilanne vaatisi mahdollisimman no peita ratkaisuja. Peruskoron nosto vaikuttaa välittömästi ko titalouksien tilanteeseen, koska suurin osa nii den luotto- ja rahoitussäästämiskoroista on edelleen peruskorkosidonnaisia. Peruskorko on nyt inflaatioon ja markkina korkoihin verrattuna alhaisempi kuin moniin vuosiin. Verovapaiden talletusten korkein kor ko on tällä hetkellä selvästi inflaatiovauhdin alapuolella. Korkosäätelyn aikana myönnetty jen vanhojen peruskorkosidonnaisten luottojen korot ovat sekä uusien luottojen korkoihin että inflaatioon nähden erittäin alhaiset. Peruskoron nostaminen korottaa perus korkoon sidottujen talletusten reaalikorkoa ja lisää siten yleisön kiinnostusta rahoitussäästämiseen. Lisäksi tulonjako muuttuu kotitalouk sien kesken tallettajien ja kotitalouksien hy väksi, mikä kokonaisuutena ottaen vähentää kulutuskysyntää. Kaiken kaikkiaan koron nos taminen rajoittaa kotimaisen kysynnän kasvua ja vahvistaa siten vaihtotasetta samalla kun inflaatiopaineet vähenevät. Peruskoron korotuksella on myös huom atta va signaaliarvo. Se todennäköisesti vahvistaa alkanutta asuntojen hintojen laskua, mikä paitsi helpottaa ensiasunnon ostajien tilannetta myös vaimentaa inflaatiota yleisemminkin. Peruskoron nostaminen rasittaa erityisesti niitä parin viime vuoden aikana ensiasunnon hankkineita nuoria, jotka ovat joutuneet ra hoittamaan kalliin asunnon korkeakorkoisella luotolla. Pankeille lähetettävässä kiertokirjees sä edellytetäänkin, että vuoden 1987 kesäkuun jälkeen myönnettyjen peruskorkoon sidottu jen, omassa käytössä olevan asunnon hankin taan tarkoitettujen asuntoluottojen kuukausit taiset lainanhoitomenot pidetään ennallaan lai nan kuoletusaikaa pidentämällä. Lisäksi ennen vuotta 1987 myönnettyjen matalakorkoisten, peruskorkosidonnaisten laino jen korkoja voidaan korottaa peruskorkoa enemmän edellyttäen, että kunkin lainan kor koehto sallii tällaisen muutoksen. Suomen Pankki suosittelee kuitenkin, että niitä korote taan enintään 1 1/2 prosenttiyksiköllä. Edellä olevan perusteella johtokunta kun nioittavasti esittää, että Pankkivaltuusmiehet Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 1 momen tin 1 kohdan nojalla päättäisivät, että Suomen Pankin peruskorko korotetaan 7 1/2 prosentista 8 1/2 prosenttiin m ar raskuun 1. päivästä alkaen. luuttojen maahanvirtausta, joka heikentää tion vastaisiin eläkekustannuksiin varautumi korkean korkotason vaikutusta. Hallituksella seksi ja eläkemenojen tasaamiseksi. Rahasto ei näytä olevan edellytyksiä harjoittaa niin perustettaisiin säätämällä sitä koskeva laki. suureen budjettiylijäämään johtavaa finanssi Rahasto perustettaisiin valtion tulo- ja menoar politiikkaa, että kotimaisen kysynnän kasvua vion ulkopuolisena rahastona, jolla ei olisi sen avulla leikattaisiin riittävästi. Kapasiteetin omaa organisaatiota eikä toimintaa. Elä korkean käyttöasteen ja työvoimapulan valli kerahasto olisi valtiokonttorin hoidossa. tessa tuloratkaisut ja liukumat muodostuvat Tarkoituksena on, että rahaston varat, siltä jatkuvasti liian korkeiksi. Lisäksi kansainväli osin kuin niitä ei kulloinkin tarvita eläkkeiden sen inflaation nopeutuminen tuo maahan sekä maksamiseen, voitaisiin lainata valtiolle. Valtio vienti- että tuontihintojen kautta lisää inflaa maksaisi näille varoille työntekijäin eläkelain tiopainetta. mukaisessa eläkejärjestelmässä vakuutusainoa käytettävissä oleva nopea ja tehokas maksulainasta perittävä koron. Tämä korko ratkaisu maan taloudellisen tilanteen viilentä- on tällä hetkellä 9 1/2 % p.a. miseksi on markan ulkoisen arvon nostaminen. Asian valmistelussa on hallituksen lakiesi Tästä syystä on päädytty esittämään nykyi tyksen perusteluissa lähdetty siitä, että rahas sen vaihteluvälin rajojen siirtämistä siten, että ton varoja talletettaisiin Suomen Pankkiin si vaihteluvälin laajuus säilyy ennallaan 6 pro ten kuin valtiovarainministeriö ja Suomen senttina ja keskipistettä alennetaan 4 prosentil Pankki kulloinkin erikseen sopivat. la. Johtokunta katsoo, että suunnitelma valtion Tämän mukaisesti Suomen Pankin johto eläkerahaston perustamiseksi nykyisessä talou kunta kunnioittavasti ehdottaa, että Eduskun dellisessa tilanteessa on julkista säästämistä nan Pankkivaltuusmiehet rahalain (276/62) tukevana toimenpiteenä perusteltu. Lisäksi 2 :n ja Suomen Pankin ohjesäännön (365/25) johtokunta katsoo, että kaavailut eläkerahas 17 :n 1 momentin 11 kohdan nojalla ton perustamiseksi ovat oikeaanosuneita siinä kin suhteessa, että eläkemaksujen sisällyttämi tekisivät valtioneuvostolle esityksen sii nen virastojen ja laitosten toimintamenoihin tä, että valtioneuvosto muuttaisi m ar kan ulkoisesta arvosta 28. päivänä lo merkitsisi menojen saattamista tältä osin ny kakuuta 1977 antamansa päätöksen kyistä realistisemmalle pohjalle. Edelläsanottuun viitaten, ja kun Eduskun (761/77) 4 :n, sellaisena kuin se on 30. päivänä marraskuuta 1988 annetussa nan Pankkivaltuusmiesten asiana on määrätä päätöksessä (1006/88) näin kuuluvaksi: Suomen Pankin peruskorko sekä muut Suo Valuuttaindeksiluvun vaihtelualueen men Pankin soveltamat korot tai niiden rajat, johtokunta kunnioittaen esittää, että Eduskun yläraja on 102.5 ja alaraja 96.5. Lisäksi Pankkivaltuusmiehet esittäne nan Pankkivaltuusmiehet Suomen Pankin oh vät, että valtioneuvoston päätös tulisi jesäännön 17 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla päättäisivät, että voimaan heti. Suomen Pankki voi maksaa perustetta Niin ikään 17. maaliskuuta antamallaan pää van valtion eläkerahaston Suomen Pank töksellä (272/89) valtioneuvosto hyväksyi kiin talletettaville varoille 9 1/2 %:n vuo pankkivaltuusmiesten esityksen ja päätti lisäk tuisen koron. si, että se tulee voimaan samana päivänä. Valuuttaindeksin vaihtelurajojen muuttaminen Koronmaksu valtion eläkerahaston varoille Koronmaksu valtiontalouden kassasijoituksille Pankkivaltuusmiehet päättivät kokouksessaan 17. maaliskuuta johtokunnan ehdotuksesta esittää valtioneuvostolle valuuttaindeksin vaih telurajojen muuttamista. Johtokunnan esitys samalta päivältä: Kotimaista kysyntää riittävästi hillitsevän korkotason ylläpitäminen ei ole nykyisten va luuttaindeksin vaihtelurajojen puitteissa osoit tautunut mahdolliseksi ilmanf että syntyy va Syyskuun 15. päivän kokouksessaan pankki valtuusmiehet päättivät koron maksamisesta valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvion yh teydessä perustettavan eläkerahaston Suomen Pankkiin talletettaville varoille. Johtokunnan esitys asiasta 13. syyskuuta: "Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon liittyen valtiovarainministeriössä valmistellaan ehdo tusta valtion eläkerahaston perustamisesta val Syyskuun 21. päivän kokouksessaan pankki valtuusmiehet päättivät koron maksamisesta valtiontalouden kassasijoituksille, kunnes val tion eläkerahastoa koskeva lainsäädäntö on voimassa. Johtokunnan esitys asiasta 21. syys kuuta: "Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon liittyen valtiovarainministeriössä valmistellaan ehdo tusta valtion eläkerahaston perustamisesta vai-

28 29 tion vastaisiin eläkekustannuksiin varautumi seksi ja eläkemenojen tasaamiseksi. Rahasto perustettaisiin säätämällä sitä koskeva laki. Asian valmistelussa on lähdetty siitä, että rahaston varoja talletettaisiin Suomen Pank kiin siten kuin valtiovarainministeriö ja Suo men Pankki kulloinkin erikseen sopivat. Pankkivaltuusmiehet valtuuttivat kokouk sessaan 15.9.1989 Suomen Pankin maksamaan perustettavan valtion eläkerahaston Suomen Pankkiin talletetuille varoille 9 1/2 % :n vuo tuisen koron. Valtiovarainministeriön taholta on sittem min todettu, että valtion kassavaroista voitai siin osa tallettaa jo kuluvan vuoden puolella Suomen Pankkiin. Valtiovarainministeriö läh tee siitä, että kuluvan vuoden aikana Suomen Pankkiin talletettaville varoille tulisi saada vä hintään valtion keskimääräistä rahoituskustan nusta vastaava korko (9.83 % p.a.). Tämä järjestely olisi voimassa kuluvan vuoden loka kuun alusta enintään vuoden 1990 tammikuun loppuun, jolloin valtion eläkerahastoa koskeva lainsäädäntö olisi voimassa ja pankkivaltuus miesten 15.9.1989 antamat koronmaksuvaltuudet sovellettavina. Edellä sanottuun viitaten ja koska Eduskun nan Pankkivaltuusmiesten asiana on määrätä Suomen Pankin peruskorko sekä muut Suo men Pankin soveltamat korot tai niiden rajat, johtokunta kunnioittaen esittää, että Eduskun nan Pankkivaltuusmiehet Suomen Pankin oh jesäännön 17 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla päättäisivät, että Suomen Pankki voi maksaa kuluvan vuoden lokakuun alusta vuoden 1990 tammikuun loppuun saakka pankkiin talletettaville valtiontalouden kassasijoituksille 10 % :n vuotuisen koron. Koronmaksu kuntien eläkerahaston varoille Lokakuun 20. päivän kokouksessaan pankki valtuusmiehet päättivät koron maksamisesta kuntien eläkerahaston varoille. Johtokunnan esitys asiasta 10. lokakuuta: "Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon liittyen valtiovarainministeriössä valmistellaan ehdo tusta kuntien eläkemaksun korottamisesta 16 %:sta 17 1/2 %:iin eli 1 1/2 %-yksiköllä. Asian valmistelussa on lähdetty siitä, että korotuksesta aiheutuva kuntien eläkerahaston kasvu, 500 600 miljoonaa markkaa, talletet taisiin Suomen Pankkiin samalla tavalla kuin valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ovat sopineet valtion kassaylijäämien ja perustetta van valtion eläkerahaston varojen tallettami sesta. Varat, joille kuntien keskusjärjestöt edellyttävät saavansa 10 % :n vuotuisen koron, olisivat talletettuina Suomen Pankissa enintään kaksi vuotta. Talletus tapahtuisi siten, että 300 miljoonaa markkaa talletettaisiin 1.1.1990 ja noin 300 miljoonaa markkaa 1.3.1990. Johtokunta katsoo, että suunnitelma on ny kyisessä taloudellisessa tilanteessa julkista sääs tämistä tukevana ja valtion samansisältöisiä ratkaisuja täydentävänä toimenpiteenä perus teltu. Edelläsanottuun viitaten, ja kun Eduskun nan Pankkivaltuusmiesten asiana on määrätä Suomen Pankin peruskorko sekä muut Suo men Pankin soveltamat korot tai niiden rajat, johtokunta kunnioittaen esittää, että Eduskun nan Pankkivaltuusmiehet Suomen Pankin oh jesäännön 17 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla päättäisivät, että Suomen Pankki voi maksaa kuntien eläkerahaston kertymästä Suomen Pankkiin siirrettävälle 500 600 miljoo nan markan suuruiselle talletukselle 10 % :n vuotuisen koron. Suomen Pankin haarakonttorit Pankkivaltuusmiehet keskustelivat kokouksis saan 21. huhtikuuta ja 10. marraskuuta johto kunnan alustusten pohjalta Suomen Pankin haarakonttoreiden toiminnan kehittämisestä. Suomen Pankin eläkesäännön muutoksia Pankkivaltuusmiehille 16. toukokuuta lähettä mässään kirjelmässä johtokunta totesi, että valtion eläkejärjestelmässä on valtion eläkelain muutoksella toteutettu joustavat eläkeiät 1.7. lukien lähes samansisältöisinä kuin yksityisellä sektorilla on jo aikaisemmin tehty. Lisäksi valtion eläkelakia on 1.3. lukien muutettu si ten, että myös 1 kuukautta lyhyemmät palve lussuhteet oikeuttavat tietyin edellytyksin elä keturvaan. Koska Suomen Pankin eläkejärjes telmä noudattaa soveltuvin osin kulloinkin voi massa olevaa valtion eläkejärjestelmää, johto kunta esitti, että joustavat eläkeikäjärjestelyt eli yksilöllinen varhaiseläke, varhennettu van huuseläke ja osa-aikaeläke otettaisiin käyttöön myös Suomen Pankissa. Niin ikään johtokunta esitti, että myös Suomen Pankin eläkesääntöä muutettaisiin siten, että myös 1 kuukautta lyhyemmät palvelussuhteet oikeuttaisivat tie tyin edellytyksin eläketurvaan. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen kokouksessaan 26. toukokuuta. Kokouksessaan 15. syyskuuta pankkival tuusmiehet muuttivat Suomen Pankin elä kesääntöä siten, että joustavan eläkeikäjärjestelmän käyttöönotossa ei palvelussuhteen päät tymisvuotta eläkelaskennassa oteta huomioon, jos palvelussuhde on jatkunut useamman kuin neljän kalenterivuoden aikana. Muutos mah dollistaa sen, että eläkkeelle jäävä henkilö voi saada eläkkeen maksajaa sitovan ennakkopää töksen eläkkeensä määrästä etukäteen. Osakemerkintöjä Toukokuun 26. päivän kokouksessaan pankki valtuusmiehet antoivat johtokunnalle valtuudet merkitä Suomen Pankille enintään 11 milj. markan määrästä perustettavan rahamarkkinainstrumenttien kaupankäynnin selvitystoi mintaa harjoittavan yhtiön osakkeita. Ulkomainen asiamiespankki Elokuun 23. päivän kokouksessaan pankkival tuusmiehet päättivät, että The Bank of New York (New York) otetaan Suomen Pankin ulkomaiseksi asiamiespankiksi. Johtokunta Kertomusvuoden aikana johtokunnan kokoon panossa tai tehtävänjaossa ei tapahtunut muu toksia. Johtokunnan jäsenet Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa olivat koko kertomusvuoden vir kavapaina. Kertomusvuoden päättyessä johtokunnan vi rassa toimivilla jäsenillä oli seuraavat luotta mustoimet elinkeinoelämän piirissä: Johtokunnan puheenjohtaja R o lf Kullberg Kymmene Oy, hallituksen jäsen Suomen Vientiluotto Oy, hallintoneuvoston jäsen Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy, hal lintoneuvoston jäsen Johtokunnan jäsen Pentti Uusivirta Eläke-Varma keskinäinen vakuutusyhtiö, hallituksen jäsen Imatran Voima Oy, hallintoneuvoston jäsen Oy Wärtsilä Ab, hallituksen jäsen Pohjoismaiden Investointipankki, hallituk sen jäsen Suomen Vientiluotto Oy, hallituksen jäsen Johtokunnan jäsen Ele Alenius Eka-yhtymä, hallintoneuvoston varapuheen johtaja Meira Oy, hallintoneuvoston jäsen Suomen Vientiluotto Oy, hallintoneuvoston varajäsen Johtokunnan jäsen Esko Ollila Enso-Gutzeit Oy, hallintoneuvoston varapu heenjohtaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, hallinto neuvoston jäsen Rantasipi Oy, hallintoneuvoston jäsen Haarakonttorien valvojat Pankin haarakonttorien valvojina ja heidän varamiehinään ovat vuonna 1990 pankkival tuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henki löt: Joensuun konttori: valvojat toimitusjohtaja Mauri Heimo Kalervo Vänskä ja kansliapääl likkö, lääninneuvos, varatuomari Niilo Antero Koistinen sekä varamiehet hallintojohtaja, val tiotieteen kandidaatti Matti Ensio Juhani Ha lonen ja oikeusneuvosmies, varatuomari Onni Naakka; Jyväskylän konttori: valvojat piirijohtaja Esa Mikael Riihimäki ja maanviljelysneuvos, agronomi Ingmar Gottfried Finskas sekä vara miehet kaupunginjohtaja Jaakko Kalevi Loven ja lääninneuvos, varatuomari Eero Emil Her man Jauhiainen; Kotkan konttori: valvojat varatuomari Leif Gunnar Thuresson Häggblom ja pormestari, varatuomari Heikki Pajari sekä varamiehet verotusneuvos, varatuomari Toivo Verneri Rikkinen ja toimitusjohtaja, merkonomi Ante ro Anttila; Kuopion konttori: valvojat poliisimestari, varatuomari Erkki Juhani Vahronen ja agro nomi Pauli Uolevi Ilva sekä varamiehet hovioi keudenneuvos, varatuomari Juha Antero Vou tilainen ja kaupunginkamreeri Esa Ilmari H ur me; Lahden konttori: valvojat apulaiskaupungin sihteeri, oikeustieteen kandidaatti Juha Kaarlo Tapio Arvela ja poliisimestari, oikeustieteen

30 kandidaatti Pekka Tapani Ojala sekä varamies tavaratalonjohtaja, ekonomi Toivo Tapio Tikanoja; Mikkelin konttori: valvojat lääninneuvos Viljo Uolevi Lehtolainen ja pormestari Jorma Kalevi Pekonen sekä varamies markkinointijohtaja, merkonomi Erkki Heikki Nevasaari; Oulun konttori: valvojat kaupungintaloustarkastaja, ekonomi Ville Kalevi Matturi, poliisitarkastaja, varatuomari Erkki Eino Haikola sekä varamies raastuvanoikeuden pormestari, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Jorm a Tirinen; Porin konttori: valvojat apulaiskaupunginjohtaja, varatuomari Mikko Sävelä ja talousjohtaja, ekonomi Antti Kalervo Lipsanen sekä varamies verojohtaja, varatuomari Jorma Kalevi Saarivuo; Rovaniemen konttori: valvojat kaupunginkamreeri, ekonomi Erkki Antero Vähälä ja konttoripäällikkö, ekonomi Seppo Olavi Söderlund sekä varamies piirirakennuspäällikkö, diplomi-insinööri Heikki Mikael Annanpalo; Tampereen konttori: valvojat hallinto-opin kandidaatti Eero Einar Lindfors ja tullijohtaja, valtiotieteen kandidaatti Veikko Armas Seppänen sekä varamiehet kunnallispormestari, varatuomari Pentti Järvelä ja teollisuusasiamies, insinööri Pertti Päiviö Sormunen; Turun konttori: valvojat kaupunkineuvos Heikki Alarik Löyttyniemi ja professori Jaakko Ilmari Nousiainen sekä varamiehet kansliapäällikkö Paavo Aarne Sakari Heinonen ja toimitusjohtaja Teuvo Toivo Tapio Lehtinen; Vaasan konttori: valvojat varatuomari Hans-Erich Slotte ja vs. professori Kauko Kalervo Mikkonen sekä varamiehet apulaiskaupunginjohtaja, diplomi-insinööri Seppo Sanaksenaho ja lääninneuvos Markku Johannes Luoma. Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuoden alkaessa eduskunnan valitsijamiesten valitsemat seuraavat henkilöt: Miettinen, Mauri, metsänhoitaja Hietala, Pertti, kaupunginjohtaja Maijala, Matti, toimitusjohtaja Perho, Heikki, maanviljelysneuvos Pystynen, Erkki, professori Kalliomäki, Antti, liikunnanopettaja Ranta, Jussi, insinööri Väyrynen, Paavo, valtiotieteen tohtori Westerlund, Henrik, maanviljelijä Näistä kolme ensin mainittua muodostivat suppeamman pankkivaltuuston. Puheenjohtajana toimi pankkivaltuusmies Miettinen 21. joulukuuta saakka, jolloin hänelle myönnettiin pyynnöstä vapautus pankkivaltuusmiehen tehtävästä hänen tultuaan nimitetyksi sosiaali- ja terveysministeriksi 1.1.1990 alkaen. Varapuheenjohtajana toimi pankkivaltuusmies Hietala. Tilintarkastajat Eduskunnan valitsijamiehet toimittivat 24. helmikuuta Suomen Pankin tilintarkastajien ja heidän varamiestensä vaalin ja valitsivat tilintarkastajiksi vuoden 1989 tilejä tarkastamaan seuraavat henkilöt: Aaltonen, Markus, taloustieteiden maisteri, Seppänen, Esko, kauppatieteiden kandidaatti, Zyskowicz, Ben, oikeustieteen kandidaatti, Mattila, Kalevi, kaupunkitarkastaja ja Kettunen, Pentti, merkantti. Tilintarkastajien varamiehet: Hämäläinen, Tuulikki, ekonomi, Björklund, Ilkka-Christian, valtiotieteen lisensiaatti, Viinanen, Iiro, diplomi-insinööri Kokko, Heikki, maanviljelijä ja Melin, Ingvar S., kauppatieteiden lisensiaatti. Tilintarkastajat valitsivat 4. huhtikuuta puheenjohtajakseen taloustieteiden maisteri Markus Aaltosen. Helsingissä 21. päivänä maaliskuuta 1990 ERKKI PYSTYNEN PERTTI HIETALA HEIKKI PERHO ANTTI KALLIOMÄKI PAAVO VÄYRYNEN MATTI M AIJALA TUURE JUNNILA JUSSI RANTA HENRIK W ESTERLUND H eikki T. Hämäläinen