Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (19) 181 Kiinteistöviraston ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Kirvesmiehenkatu 2 HEL 2016-008562 T 11 01 00 06 Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä Alueen omistaja on hyväksynyt Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tonttiosasto PL 2214 00099 Helsingin kaupunki Yhteyshenkilö: Elina Härkönen, puhelin 09 310 36573 sähköposti elina.harkonen@hel.fi Alueen omistaa Helsingin kaupunki Tontin sijainti, koko ja maan käyttö Ilmoitusalue sijaitsee Helsingin 43. kaupunginosassa (Herttoniemi), kiinteistöllä 091-43-81-1, joka on ollut osa ns. Puusepänkadun korttelialuetta 43057. Kiinteistölle vahvistettiin asemakaava 9.6.2016, joka mahdollistaa asuinkerrostalon ja maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen muodostettavalle uudelle korttelille 43081. Tulevan asuinrakennuksen tontin koko on noin 6100 m2. Länsilaidalla on puurivistö, joka on asemakaavan mukaan määrätty suojeltavaksi. Ympäröivillä, kaupungin omistamilla kiinteistöillä harjoitetaan yritystoimintaa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2 (19) Tontilla olleet rakennukset on purettu vuonna 2011. Samassa yhteydessä poistettiin mm. lämmityskäyttöön liittyneet öljysäiliöt. Lämmitysöljysäiliöiden alueen maaperä todettiin öljyhiilivedyillä pilaantuneeksi ja aluetta kunnostettiin massoja vaihtamalla. Pilaantunut alue osoittautui laajaksi ja sen puhdistus jätettiin osittain myöhemmin toteutettavaksi. Pilaantuneen alueen pohjoispuolella on viime vuodet toiminut koirien koulutusalue. Kiinteistöllä on aikaisemmin toiminut kattohuopatehdas 1950 1972, poliisiasema 1974 1987, lastensuojeluyksikkö 1987 2010 sekä kirjastoautojen tukikohta ja sosiaalitiloja. 1970-luvun alussa tontin keskiosaan rakennettiin siirrettävä, tilapäinen raskasta polttoöljyä käyttänyt kaukolämpökeskus. Eteläisin huopatehtaan rakennuksen osa liitettiin 1970-luvun puolivälissä kaukolämpöön, kun tila kunnostettiin poliisiasemalle. Lämpökeskuksen laitteet siirrettiin pois 1980-luvun puolivälissä. 1970-luvulla rakennettu suoja (noin 540 m2) mm. kirjastoautoille sijaitsi tontin keskiosassa. Suojaa on käytetty myös lakaisu- ja pesuautojen talvisäilytykseen. Tontin pohjoisosaa on käyttänyt Hesan vaihtoautot Oy konttien säilytykseen. Aiemmat kunnostukset alueella Tontilla on tehty öljysäiliöiden poiston yhteydessä vuonna 2011 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ohjeistamana massanvaihtoa. Tuolloin poistettiin noin 600 m2 alueelta yhteensä 1106 tonnia öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. antoi 2.10.2011 toimenpidera-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3 (19) Pilaantumisen syy portista lausunnon. Pilaantunutta maata arvioitiin jäävän edelleen 3000 m2 alueelle. Tontilla on ollut rakennuksia vuodesta 1950 ja lämmitysmuotona on ollut öljylämmitys. Ei ole tiedossa mitään yksittäistä päästö- tai vikatilannetta, vaan pilaantumisen arvioidaan tapahtuneen rakenteellisten vuotojen tai pienten kirjaamattomien päästötilanteiden seurauksena. Maaperätutkimuksissa on havaittu kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjakeita, jotka ovat tyypillisesti peräisin kevyestä polttoöljystä. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Asian vireilletulo Ilmoituksen sisältö Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on 10.12.2013 ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen 27.7.2016. Ilmoituksen liitteenä ollut kunnostussuunnitelma korvattiin 8.9.2016 täydennetyllä kunnostussuunnitelmalla: - Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma. YKK62170. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tonttiosasto. Kohde: Kirvesmiehenkatu 2, tontti 43081/1, Helsinki. SITO 2.9.2016. Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä ja pohjavesi Maanpinta tontilla on noin tasolla +3,6 +4,6 metriä. Maaperä on syvyyteen 1 4 metriä laadultaan vaihtelevaa täyttömaata. Täytössä on mukana pieniä määriä jätejakeita ja 0,2 0,4 metrin syvyydellä havaittiin asfalttirouhetta. Täyttökerroksen alapuolella on 0 5 metrin paksuinen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4 (19) savikerrostuma, joka ohenee ja loppuu tontin länsiosassa. Savikerroksen alla on 4 6 metriä paksu siltti/hiekkakerros ja ohut moreenikerros ennen kallionpintaa, joka on tasolla -3,6-11,5 metriä. Tontin lounaispuolella pohjaveden korkeus on vaihdellut tasolla +1,0 +2,2 metriä ja itäpuolisella alueella tasolla +0,9 +2,0 metriä. Itäpuolella on orsiveden korkeudeksi mitattu +0,8 +2,4 metriä. Ilmoitusalue ja sen ympäristö ovat maanpintojen korkeusasemien suhteen tasaisia. Tasaisuudesta ja maaperän koostumuksesta johtuen hydraulinen gradientti arvioidaan hyvin pieneksi. Herttoniemen kartanon mäen arvioidaan jakavan pohjaveden virtaussuunnat toisaalta itään Porolahden suuntaan ja toisaalta lounaaseen. Ilmoitusalue ei sijaitse vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella eikä kohteen vaikutusalueella ole luokiteltuja pohjavesialueita. Haitta-ainetutkimukset Tontilla on tutkittu maaperän haitta-aineita useassa yhteydessä: öljysäiliöiden poiston ja massanvaihdon yhteydessä vuonna 2011 (Golder Associates Oy), Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta vuonna 2015 (Vahanen Oy) ja kunnostussuunnitelman laatimista varten vuonna 2016 (Sito Oy). Kunnostettavalla alueella tontin eteläosassa, joka rajautuu pohjoisosassa nykyiseen koirien koulutusalueeseen, on yhteensä noin 40 maaperätutkimusten näytepistettä. Vuonna 2011 tehtiin pilaantuneen alueen rajaamiseksi lisätutkimuksia koekuopista, jotka ulotettiin pohjaveden pintaan asti. Yhden koekuopan pohjalla todettiin öljyfaasi pohjavedessä 3 3,5 metrin syvyydessä. Vuoden 2016 täydentävät näytteet otettiin neljästä koekuopasta öljysäiliöiden kaivannon pohjoispuolelta pilaantuneen alueen rajaamiseksi edelleen. Kaupunkisuunnitteluvirasto teetti ilmoitusalueella kairauksia yhteensä kuudesta näytepisteestä. Tutkimuksissa on havaittu vähintään kohonneita pitoisuuksia C5-C10, C10-C21 ja C21-C40 öljyhiilivetyjakeita sekä TEX-yhdisteitä (tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit). Tutkimuksissa ei havaittu mitään sellaisia yhdisteitä, joille ei olisi annettu viitearvoja. Pilaantuneisuus ja puhdistustarve Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annettujen kynnys- ja ohjearvojen katsotaan soveltuvan alustavan riskinarvioinnin perusteella ilmoitusalueen pilaantuneisuuden arviointiin ja kunnostustavoitteiden määrittelyyn.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5 (19) Puhdistustarpeen tarkastelu perustuu C5-C10, C10-C21 sekä C21-C40 öljyhiilivetyjakeisiin ja TEX-yhdisteisiin, joita on havaittu samoissa pisteissä korkeimpia pitoisuuksia. Poistettujen lämmitysöljysäiliöiden paikalla ja näiden ympäristössä havaittiin useassa näytteessä ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia hiilivetyjä C5-C10 ja C10-C21 syvyydellä 2 4 metriä maanpinnasta. Lisäksi alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia hiilivetyjä C5-C10, C10-C21 tai C21-C40 todettiin useassa ilmoitusalueen maanäytteessä 2 4,5 metrin syvyydellä. TEX-yhdisteitä todettiin summatasolla maksimissaan kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena kahdessa maanäytteessä. Haitta-aineiden merkittävimmiksi kulkeutumisreiteiksi arvioidaan sadeja vajovesien mukana kulkeutuminen nykyisiin tai tuleviin salaojavesiin tai pohjaveteen ja edelleen pohjaveden mukana laajemmalle ympäristöön pitkän ajan kuluessa. Pinta- tai pohjaveden kautta altistuminen ei kuitenkaan tapahdu veden juonnin kautta, koska alueella tai sen ympäristössä ei käytetä näitä vesiä talousvesinä. Lisäksi uudisrakentamisen edellyttämät maanrakennustyöt tekevät haitta-aineiden kulkeutumisen tulevan asuinkerrostalon sisäilmaan mahdolliseksi ilman maaperän puhdistusta tai muita riskinhallintatoimenpiteitä. Kaivutöiden yhteydessä myös suora altistuminen ihon kautta on mahdollista. Muuta suoraa altistumista ei pidetä merkittävänä huomioiden haitta-aineiden sijainti ja todetut pitoisuudet. Pilaantuneen alueen laajuudeksi on arvioitu noin 2400 m2, jossa arvioidaan olevan 3500 m3 krt eli 5700 tonnia pilaantunutta maa-ainesta. Pilaantunut maakerros sijaitsee valtaosin 2 4 metrin syvyydellä. Paikoin kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia todettiin jo 0 2 metrin syvyydellä. Pilaantuneisuus ulottuu käytännössä koko ilmoitusalueella orsiveden/pohjaveden pintaan saakka. Öljyfaasia on todettu kaivantojen vedessä tutkimuspisteissä, joissa on todettu myös maaperässä korkea öljyhiilivetyjen pitoisuus. Katualue (Kirvesmiehenkatu) ja asemakaavassa suojelluksi määrätty puurivistö ovat paikoin hyvin lähellä pilaantunutta maa-aluetta. Tehdyn viitearvovertailun sekä kulkeutumis- ja altistumisriskien tarkastelun perusteella katsotaan, että ilmoitusalueen maaperässä on kunnostustarve haitta-aineiden hitaasti pohjaveden kautta tapahtuvan edelleen leviämisen riskin sekä sisäilman kautta aiheutuvan altistumisriskin poistamiseksi. Kunnostustavoitteet Tavoitteena on poistaa öljyhiilivetyjä sisältävä maa-aines ilmoitusalueen maaperästä siinä määrin, ettei alueelle jäävästä maasta aiheudu
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6 (19) riskiä alueen tulevalle käytölle. Kunnostuksen tavoitearvoiksi esitetään valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annettuja alempia ohjearvoja. Tavoitteita asetettaessa on otettu karkeasti huomioon öljyhiilivetyjen kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitan muodostuminen. TEX-yhdisteille esitetyt tavoitearvot vastaavat juomavetenä käytettävän pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määriteltyjä viitearvoja SHPpv. Haitta-ainekohtaiset tavoitearvot: - öljyhiilivedyt C5-C10, 100 mg/kg - öljyhiilivedyt C10-C21, 300 mg/kg - öljyhiilivedyt C21-C40, 600 mg/kg - tolueeni, 8,6 mg/kg - ksyleenit, 13 mg/kg - etyylibentseeni, 10 mg/kg Kunnostustavoitteiden määrittelyä tukevat osaltaan ilmoitusalueella toteutettavat rakenteelliset riskinhallintatoimenpiteet. Kunnostusmenetelmä ja riskinhallintatoimenpiteet Maaperän puhdistus toteutetaan massanvaihdolla. Kaivu ulotetaan keskimäärin 3,5 metrin syvyydelle. Massanvaihdon toteutusta voivat estää ympäristön kaivurajoitteet: pohjavesipinta, Kirvesmiehenkadun katualue ja asemakaavassa suojellut puut. Rakenteellisia riskinhallintatoimenpiteitä ovat: - asuinrakennuksen alapohjan ryömintätilan rakentaminen koneellisesti tuulettuvaksi - alapohjarakenteiden rakentaminen tiiviiksi - lattiapintojen alapuolisten salaojakerrosten rakentaminen tuulettuviksi - autohallin alapohjan rakentaminen vesitiiviiksi Kunnostuksen toteutus, massojen varastointi ja kuljetukset Pilaantuneen maa-aineksen kaivu toteutetaan lajittelevana kaivuna. Isot kivet ja mahdolliset jätejakeet erotellaan jatkokäsittelyä varten joko seulomalla, kaivinkoneella tai käsilajitteluna. Jätejakeet toimitetaan vastaanottavan laitoksen ehtojen mukaisesti lajiteltuina kuormina. Asfalttirouheen poistoa omana kerroksenaan suositellaan. Kaivantojen vakavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja siksi kaivantojen koko on pidettävä sellaisena, että kaivannot voidaan tarvittaessa osittain täyttää, kun pilaantunut maa-aines on poistettu. Kaivantoja ei pidetä auki tarpeettoman pitkiä aikoja.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7 (19) Työn aikana varaudutaan öljyisen veden työnaikaiseen pumppaukseen/käsittelyyn. Pilaantunut maa-aines kuljetetaan kuormat peitettynä vastaanottopaikkaan ja kuorman mukana toimitetaan asianmukaiset, jätelain 121 :n mukaiset siirtoasiakirjat. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Maaperän puhdistusta valvoo ja ohjaa ympäristötekninen asiantuntija. Massanvaihtoa ohjataan aistinvaraisten havaintojen, kenttämittarilla (PetroFlag) analysoitujen kokonaishiilivetypitoisuuksien sekä laboratorioanalyysien tulosten perusteella. Kaivu- ja kunnostusalueen lopputilanne todetaan alueen kaivuseinämistä ja -pohjalta otettavin maanäyttein. Jäännöspitoisuusnäytteet voidaan ottaa kaivantojen rajapinnoista tai kaivetuista massoista, mikäli kaivettu massa edustaa riittävästi alueelle jäävän maan laatua. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä siten, että näytteet edustavat mahdollisimman hyvin jäävän maan kerroksittaista keskimääräistä haitta-ainepitoisuutta. Laboratoriossa analysoitavia jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan keskimäärin yksi näyte kutakin 15x15 neliömetrin aluetta kohden kuitenkin niin, että alueelle jäävän maa-aineksen pitoisuudet tulevat edustavasti dokumentoitua. Kenttäanalyysien tuloksista tehdään rinnakkaisia laboratorioanalyysejä kohdekohtaisen korreloinnin osoittamiseksi siten, että keskimäärin joka 10. maanäyte analysoidaan rinnakkain laboratoriossa. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, ja dokumentointi Ympäristön kaivurajoitteiden ja pilaantuneisuuden laajuuden takia on mahdollista, että ilmoitusalueen länsi- ja itälaidalle tontin rajojen tuntumaan jää pilaantunutta maa-ainesta. Kaivannon rajapinnasta otetaan edustavat maanäytteet ja tavoitearvojen mahdollisesti ylittyessä toteutetaan pilaantuneiden maakerrosten eristäminen. Eristysrakenteen avulla voidaan estää kunnostetulle alueelle tuodun puhtaan maan uudelleen likaantuminen. Eristäminen tehdään joko bentoniittimatolla tai HDPE-kalvolla. Eristysrakenne tulee ulottaa reunoiltaan vähintään yhden metrin puhtaaksi todetun rajapinnan puolelle sivu- ja pystysuunnassa. Eristysrakenteen ympärystäyttö tehdään ko. materiaalin rakentamisohjeiden mukaisina suojahiekka- ja asennuskerroksin asianmukaisesti tiivistäen. Eristettä-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8 (19) vien alueiden sijainnit kartoitetaan kunnostustyön yhteydessä ja toteutuneet sijainnit esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Alueelle jää maankäytön rajoite, mikäli maaperään jää kunnostustavoitteen ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Tämä on huomioitava ja varauduttava tekemään tulevat kaivutyöt YSL 136 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn alaisina töinä ja kaivettavaa maa-ainesta on pidettävä pilaantuneena. Myös kynnysarvon ylittävät pitoisuudet haitta-aineita maa-aineksessa on huomioitava sijoitettaessa kaivettuja massoja. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Työmaa-alue aidataan, jotta ulkopuolisten tahaton pääsy työmaalle estyy. Työmaa merkitään pilaantuneen maan kunnostuksesta ilmoittavilla kylteillä. Pilaantuneita maa-aineksia ei varastoida tarpeettomasti työmaalla. Maa-ainesta varastoidaan vain hetkellisesti sen haitta-ainepitoisuuksien varmistamiseksi, jonka jälkeen maa-ainekset kuljetetaan pois tai hyödynnetään puhdistustyömaan täytöissä. Haitta-aineita sisältävän maan päällä liikennöintiä vältetään, jolloin pilaantuneen maa-aineksen leviäminen renkaiden mukana estyy. Kaivettaessa öljyhiilivetyjä sisältävää maa-ainesta, on työmaalla varauduttava työvaihekohtaisesti harkittavien hengityssuojainten käyttöön. Työhön valittava pääurakoitsija vastaa kunnostusalueen työsuojelusta. Veden tutkiminen ja käsittely Tarkempi suunnitelma työnaikaisesta veden käsittelystä on esitetty kunnostussuunnitelman liitteessä. Suunnitelmassa esitetään periaatteina seuraavat asiat, teknisten yksityiskohtien ohella: - Veden käsittely on käynnissä koko työmaan ajan. - Selvä öljyfaasi poistetaan vedestä imuautolla ja öljyinen jäte toimitetaan asianmukaisesti vastaanottopaikkaan. - Hienoaines erotellaan ennen veden johtamista siirrettävään öljynerotinkaivoon. - Käsittelyn mitoituksen on vastattava veden virtaamaa ja puhdistuskyky mitoitetaan HSY:n vesihuollon edellyttämien raja-arvojen mukaisesti. - Käsittelyä seurataan päivittäin (öljyn määrä/huoltotarve) ja käsitellyn veden laatua seurataan vesinäytteistä. Niistä analysoidaan öljyhiilivedyt C5-C10 ja C10-C40. - Johdettavan veden määrä mitataan päiväkohtaisesti.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9 (19) Lähtökohtaisesti työmaan vedet johdetaan jätevesiviemäriverkostoon ja vesien johtamisesta sovitaan erikseen HSY:n kanssa. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Haitta-ainepitoisuuksiltaan puhdistuksen tavoitearvot alittava, rakennustäyttöihin muilta ominaisuuksiltaan soveltuva maa-aines hyödynnetään kaivantojen uudelleen täytöissä. Mikäli laadultaan edellä mainitun kaltaisia maa-aineksia ei pystytä tällä rakennuspaikalla tai toisella työmaalla hyödyntämään, kuljetetaan ylijäävä maa-aines asianmukaiselle sijoitusalueelle. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Kunnostustyötä ohjaava ympäristötekninen valvoja ilmoittaa välittömästi tilaajalle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle, jos työn aikana ilmenee jotain kunnostussuunnitelmasta oleellisesti poikkeavaa. Ympäristökeskuksen kanssa neuvotellaan muuttuneessa tilanteessa ja tarpeen mukaan kunnostussuunnitelmaa päivitetään. Tiedottaminen ja raportointi Työn aloittamisesta ilmoitetaan ympäristökeskukseen vähintään viikkoa ennen aloitusta. Kunnostustyön aikana työmaalle nimetty ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa tapahtumista. Töiden päätyttyä ympäristökeskukseen toimitetaan loppuraportti, jossa on seuraavat tiedot: - kuvaus kaivutyön toteutuksesta ja kartalla esitettynä puhdistetut alueet, näytteenottopisteet/-alueet, maa-ainesten hyödyntämisalueet sekä kaivantojen koot - laboratorioanalyysien tulokset - oleellisten kenttämittausten tulokset - kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista, ml. määrät ja sijoituspaikat - kohteeseen jäävän kunnostustavoitteen ylittävän maan sijainti, eristysrakenteen sijainti ja valokuvat - mahdollisten viranomaiskatselmusten ja kokousten pöytäkirjat - arvio kunnostustavoitteiden saavuttamisesta Jälkiseuranta Jälkiseurannalle ei arvioida olevan tarvetta, mikäli kunnostus toteutuu suunnitelman mukaisesti. Jälkiseurannan tarve arvioidaan loppuraportoinnin yhteydessä uudelleen, mikäli ilmoitusalueelle jää suunnitelmassa ennakoimattomille alueille kunnostustavoitearvot ylittävää maata. Puhdistustyön ajankohta
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10 (19) Ilmoituksen käsittely Ratkaisu Kunnostus on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2016 ja sen arvioidaan kestävän noin 10 viikkoa. Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole. Tarkastukset ja neuvottelut on tehnyt alueelle tarkastuksen 2.9.2016. Kunnostussuunnitelman täydentämisestä neuvoteltiin 24.8.2016. on tarkastanut Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Kirvesmiehenkatu 2:ssa olevalla tontilla, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Haitta-aineita sisältävä maa-aines tulee poistaa maaperästä ilmoituksen mukaisesti siinä määrin, ettei alueelle jäävästä maasta aiheudu ympäristö- tai terveysriskiä tai hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. (VNA 214/2007) Kunnostuksen haitta-ainekohtaiset tavoitearvot ovat valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetut alemmat ohjearvot, kuten ilmoituksessa on esitetty. (VNA 214/2007) Alueelta tulee poistaa jätejakeet jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 ) Hulevesien imeytys on järjestettävä siten, että imeytys ei merkittävästi lisää haitta-aineiden kulkeutumista alueen orsi- tai pohjaveteen tai kulkeutumista orsi- tai pohjaveden mukana laajemmalle alueelle. (VNA 214/2007) Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävän paksu mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan suojakerros, jossa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11 (19) ei ole jätejakeita ja maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. (VNA 214/2007, JhL 32 ) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Alueelta poiskuljetettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tulee olla riittävästi selvitettyjä joko ennakkotutkimuksilla tai kaivun aikaisilla tutkimuksilla ja aistinvaraisilla havainnoilla, kuten ilmoituksessa on esitetty. Lisäksi tulee riittävästi selvittää haihtuvien haitta-aineiden pitoisuuksia, joita aiemmissa tutkimuksissa on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, YSL 6, 209 ) Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen kaivualueelta on tutkittava ilmoituksen mukaisesti jäännöspitoisuudet. Lisäksi jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kullakin kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, YSL 6 ) Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (YSL 209 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haittaaineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Pilaantuneiden maiden eristäminen voidaan tehdä ilmoituksessa esitetyllä tavalla. Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn kunnostusalueen ulkopuolelle on viipymättä ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Ympäristökeskukselle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma työn jatkamisesta tai tarvittavista toimenpiteistä kyseisellä paikalla. Suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava hyvissä ajoin, esimerkiksi viikkoa ennen ko. rakenteiden asentamista. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, 172, JL 13 ) Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 ) Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa, kuten ilmoituksessa on esitetty. (JhL 32, YSL 139 ) 4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12 (19) Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja välivarastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 ) Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 ) Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121, JA 24 ) Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 ) 5. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantoihin kertyneen veden haitta-ainepitoisuudet on tutkittava ennen pumppauksen aloittamista vesien asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Työmaaveden käsittelyn puhdistuskykyä on jatkuvasti seurattava, kuten ilmoituksessa on esitetty. (YSL 155 ) Vettä voidaan johtaa HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla viemäriin lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristökeskukselle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 ) 6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, 172, JL 13 ) 7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Ilmoitusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi ympäristökeskuksen tarkastaman suunnitelman mukaisesti. Yksityiskohtainen suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haittaaineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita sisältä-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13 (19) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut viä maa-aineksia ei kuitenkaan saa hyödyntää alueella. (YSL 32, 136, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 ) 8. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohdan, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystietojen lisäksi myös kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 ) Ympäristökeskukselle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimella soittamalla tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 ) Loppuraportissa on esitettävä ilmoituksessa esitettyjen loppuraportin asioiden lisäksi yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista. (YSL 172 ) 9. Jälkiseuranta Loppuraportissa on esitettävä arvio mahdollisesta jälkiseurannan tarpeesta ilmoitusalueella tai sen ympäristössä sekä arvio ilmoituksessa esitettyjen rakennusteknisen toimenpiteiden tai muiden riskinhallintatoimenpiteiden riittävyydestä. (JL 120, YSL 172 ) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 :ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menette-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14 (19) lyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Ilmoitusalueen maaperän arvioidaan pilaantuneen pääosin ennen vuotta 1994, ajanjaksona 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin kiinteistössä oli öljylämmitys. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta alueen maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja ympäristönsuojelulain 16 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15 (19) Määräysten perustelut maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on tarvittaessa selvitettävä. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Alueella on tarve poistaa öljyhiilivetyjä ja TEX-yhdisteitä sisältävä maaaines ilmoituksen mukaisesti maaperästä siinä määrin, ettei alueelle jäävästä maasta aiheudu ympäristö- tai terveysriskiä alueen tulevassa asumiskäytössä eikä myöskään viihtyvyyttä heikentävää hajuhaittaa rakennuksen sisätiloissa tai piha-alueella. Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. Tarkennettu riskinarvio ilmoitusalueelta edellyttää turvallisen riskitason saavuttamisen tueksi rakennusteknisiä toimenpiteitä, joiden seurauksena haihtuvien öljyhiilivetyjen kulkeutumisriski rakennuksen sisätiloihin ilmoituksen mukaisesti poistuu. Riskinarviossa todetaan lisäksi, että öljyhiilivetyjakeiden osalta määritellyt ohjearvot (VNA 214/2007) ottavat karkeasti huomioon myös hajuhaitan muodostumisen ja kulkeutumismahdollisuudet. Alueella on jätejakeita ml. öljy-faasit ja asfalttirouheet, joilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. Hulevesien imeytys tulee tehdä niin, että imeytys ei lisää haitta-aineiden kulkeutumista. Tulevan rakennuksen piha-alueelle on suunniteltu vettä läpäiseviä pintoja ja istutusalueita. Näillä alueilla hulevesien aiheuttama kulkeutumisriski voi olla suurempi. Tämä on huomioitava kunnostusta toteutettaessa. Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, että työntekijät eivät mahdollisten putkien ja kaapeleiden korjaus- ja muutostöiden yhteydessä kaiva esille
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16 (19) ja joudu käsittelemään haitta-ainepitoisia maa-aineksia ja samalla vahingossa altistu maaperän haitta-aineille. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen ja niiden avulla voidaan varmentaa riskinhallintatoimenpiteiden riittävyys asuinrakennusta ja sen piha-aluetta rakennettaessa. Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, kaikista poistettavan maa-aineksen haitta-aineiden pitoisuuksien tai maaperän jäännöspitoisuuksien mittaamista varten otetuista näytteistä on tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmillä. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu. 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Asemakaavassa suojellun puurivistön kohdalla eristysrakenteen toteuttaminen on vaativaa, kun tavoitteena on myös säilyttää puut elinvoimaisina. Suunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristökeskukselle mahdollisuus arvioida eristystai huomiorakenteiden tarve ja riittävyys. Tarpeen arvioimiseksi on tunnettava pilaantuneisuuden laajuus suojeltuihin puihin ja niiden vieressä sijaitsevaan naapuritonttiin nähden. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17 (19) Loppuraportissa tulee esittää alueet, joihin on asennettu eristys- tai huomiorakenteita, jotta alueen mahdollisissa tulevissa kaivutöissä eristysrakenteet ja pilaantuneet maa-ainekset tiedetään ottaa huomioon. 4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja. Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi peittämällä välivarastoitavat maa-ainekset. Ainesten esikäsittelyssä seulomalla tai kaivinkoneella välppäämällä tulee kiinnittää erityistä huomiota pölyntorjuntaan. Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla. 5. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantovesien tutkiminen ja pilaantuneeksi todettujen vesien puhdistaminen tai poistaminen ilmoitusalueelta varmistaa, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden lisäpilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristökeskukselle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, tämän vuoksi ympäristökeskus tarkastaa suunnitel-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18 (19) man, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi. Haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 8. Tiedottaminen ja raportointi Tiedot vastuuhenkilöistä, kunnostusajankohdasta, käsittely- ja loppusijoituspaikoista, kuljetetuista massamääristä sekä työvaiheiden etenemisestä ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Tieto kulkee viranomaiselle varmimmin puhelimella soittamalla tai sähköpostilla. Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 9. Jälkiseuranta Oikein suunnitellulla ja toteutetulla seurannalla varmistutaan riskinarvion oletusten toteutumisesta eli siitä, että alueelle jäävä pilaantunut maa-aines ei aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista alueella eikä sen ulkopuolella. Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Sovelletut säännökset Päätöksen antaminen ja voimassaolo Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 19.5.2015, 209 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19 (19) Muutoksenhaku Laskutus Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle. Lisätiedot Heli Lehtinen, vs. ympäristötarkastaja, puhelin: + 358 9 310 32086 heli.k.lehtinen(a)hel.fi Liitteet 1 Pima-ilmoitus, Kirvesmiehenkatu 2 2 Helsinki_Kirvesmiehenkatu_pima_kunnostussuunnitelma_2 9 Muutoksenhaku Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Otteet Ote Kiinteistövirasto, tonttiosasto Uudenmaan ELY-keskus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelu HSY:n vesihuollon liittymispalvelut ympäristönsuojeluosasto Otteen liitteet Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös