Valtiovarainvaliokunnalle

TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 22/2009 vp Hallituksen esitys vuoden 2009 toiseksi lisätalousarvioksi Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 18 päivänä syyskuuta 2009 lähettäessään hallituksen esityksen vuoden 2009 toiseksi lisätalousarvioksi (HE 124/2009 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan samalla määrännyt, että talousvaliokunnan on annettava asiasta lausunto valtiovarainvaliokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyri Häkämies - finanssineuvos Jarmo Kilpelä, valtioneuvoston kanslia - vt. toimitusjohtaja Hannu Kulju, Destia Oy - toimitusjohtaja Harry Sandström, Labtium Oy - toimitusjohtaja Jyrki Kaskinen, Raskone Oy - toimitusjohtaja Kari Järvinen, Solidium Oy - elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry - sopimustoimitsija Reijo Taipale, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut Akava ry. HALLITUKSEN ESITYS 23.10. Omistajaohjaus Valtion yksinomistuksesta ja enemmistöomistuksesta saa luopua valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain (1368/2007) 3 :n mukaisesti seuraavissa yhtiöissä: Destia Oy (valtion omistusosuus ja nykyinen raja 100 %), Labtium Oy (valtion omistusosuus ja nykyinen raja 100 %) ja Raskone Oy (valtion omistusosuus 85 %, nykyinen raja 50,1 %). Selvitysosa: Lisävaltuuksia Destia Oy:n ja Raskone Oy:n omistuksesta luopumiseen haetaan yhtiöiden kasvumahdollisuuksien parantamiseksi. Yhtiöiden kasvua rajoittaa omien pääomien suhteellinen pienuus, ja uuden pääoman hankkimista yksityisiltä sijoittajilta pidetään parempana kuin valtion lisäpääomasijoituksia. Lisävaltuuksien tarve liittyy yritysten kasvun edistämiseen, eikä valtuuksien käytöstä odoteta myyntituloja. Uusilta omistajilta saatavan lisäpääoman turvin tehtävät yritysostot tai yritysostojen maksaminen yhtiöiden omilla osakkeilla kasvattavat valtionomistuksen arvoa, vaikka omistusosuus samalla laskee. Kotimaisille pääomamarkkinoille tarvitaan uusia yrityksiä ja yh- HE 124/2009 vp Versio 2.0

tiöiden kasvamista listauskelpoisiksi pidetään mahdollisena, mutta tämä edellyttäisi merkittävää rakenteellista kasvua, jonka rahoittamiseen yhtiöiden kannattavuus ja velanottomahdollisuudet eivät riitä. Valtio voi tuolloin varmistaa yhtiöiden kotimaisuuden ja vakaan omistuspohjan niin sanottuna ankkuriomistajana, jolla on merkittävä vähemmistöomistus yhtiössä. Labtium Oy:ssä valtuutta haetaan, jotta yhtiön toimintojen jatkuvuus voidaan tarvittaessa varmistaa yritysjärjestelyn tai jopa koko yhtiön myynnin kautta. Yhtiö on nykyisellään liian pieni, jotta se voisi toimia riittävän kustannustehokkaasti ja kilpailukykyisesti koventuneessa ja kansainvälistyneessä kilpailutilanteessa. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Talousvaliokunta on keskittynyt käsittelemään edellä olevaa Omistajaohjauslukua (23.10.). Talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan eduskunnan suostumusta ei haeta yhtiöiden osakkeiden myyntiä varten. Valtuutta haetaan yritysten kehittämisen ja kasvun kannalta tarpeellisten rakennejärjestelyjen sekä joustavien rahoitusvalmiuksien kartoittamiseksi. Yhtiöiden kasvuedellytysten turvaamisessa saattaa olla tarkoituksenmukaisin keino omien osakkeiden käyttö yritysjärjestelyjen maksuvälineenä. Koska yhtiöitä tai niiden osakkeita ei ole valiokunnalle kerrotun mukaan tarkoitus myydä, yhtiöistä ei ole tehty arvonmäärityksiäkään eikä budjetoitu myyntituloja. Valiokunnan saaman arvion mukaan Destia Oy ja Raskone Oy voivat kasvaa listauskelpoisiksi, mutta se edellyttää molempien yhtiöiden merkittävää rakenteellista kasvua. Siihen yhtiöiden kannattavuus ja velanottomahdollisuudet eivät nykyisin riitä. Listauskelpoisuus voidaan saavuttaa vain valtion merkittävällä pääomistuksella tai yritysjärjestelyillä, joissa käytetään omia osakkeita maksuvälineenä. Tämänhetkisen arvion mukaan realistinen aika listautumiselle on 2 4 vuotta. Listautumisen edellytyksenä on pääomamarkkinoiden elpyminen. Labtium Oy:ssä valtuutta yritysjärjestelyihin tai myyntiin haetaan yhtiön toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi. Talousvaliokunnalle kerrotun mukaan tavoitteena ei ole yhtiön myynti ulkomaille, mutta lähitulevaisuudessa yhtiön toimialalla tulee yritysjärjestelyjä. Labtium Oy:n mahdollisuudet olla niissä mukana riippuvat muun muassa nyt annettavista valtuuksista. Talousvaliokunta pitää perusteluja asianmukaisina ja puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä esityksen mukaisena. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Destian ja Raskonen mahdollisissa yritysjärjestelyissä tai listauksissa varmistetaan hallituksen esityksen perustelujen mukaisesti yhtiöiden kotimaisuus ja valtion ns. ankkuriomistajuus merkittävänä vähemmistöomistajana. Talousvaliokunta korostaa, että mahdolliset osakemyynnit on ajoitettava sellaiseen suhdanne- ja markkinatilanteeseen, että osakkeista saatava hinta on paras mahdollinen. Talousvaliokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman kotimaisen omistajuuden korostamisesta ja valtion omistusosuudesta (Talousvaliokunnan lausumaesitys). Destia Oy Tieliikelaitos aloitti valtion kokonaan omistamana Destia Oy:nä 1.1.2008 (HE 92/2007 vp LiVM 10/2007 vp). Jo sitä ennen 14.2.2007 alkaen Tieliikelaitos oli ottanut Destia-nimen markkinointinimekseen. Destia Oy:n toimialaan kuuluvat liikenne- ja teollisuusympäristöjen rakentaminen, ylläpito ja suunnittelu sekä liikenneympäristöön liittyvä konsultointi, lauttaliikenteen hoito ja liikenteen tietopalvelut. Destia-konsernin ensimmäisen vuosipuoliskon 2009 osavuosikatsauksen mukaan liikevaihto oli 244,8 miljoonaa euroa, noin 11 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Liiketulos oli painunut 8,8 miljoonaa euroa miinukselle. Kat- 2

sauskauden lopussa sijoitetun pääoman tuotto oli -10,7 %, omavaraisuusaste 27,6 % ja nettovelkaantumisaste 100,5 %. Vuoden 2008 koko vuoden liikevaihto oli 717,1 miljoonaa euroa, liiketulos 19,3 miljoonaa euroa, sijoitetun pääoman tuotto 15,5 %, omavaraisuusaste 33,4 % ja nettovelkaantumisaste 44,4 %. Yhtiön mukaan perinteisesti liikevoiton kehitys painottuu toimialalla kolmanteen neljännekseen. Tilauskanta on hyvä. Osavuosikatsauskaudella yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 2 884 henkeä. Kannattavuuden parantaminen on edelleen Destia-konsernin tärkein tavoite. Destia jatkaa perinteisen maanrakentamisen rinnalla erityisesti kaivosteollisuuden infrarakentamisen, ratarakentamisen ja energiainfran rakentamisen laajentamista. Epävarmuutta infra-alan tulevaisuuden näkymään aiheuttavat taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla tapahtuneet suuret muutokset. Destia toimii kilpailluilla markkinoilla, sillä infra-alan toimijoita on Suomessa runsaasti. Muun muassa yleisten teiden rakentamishankkeista kilpaillaan avoimesti. Talousvaliokunta korostaa, että Destian omistusjärjetelyt eivät saa heikentää alan kilpailua. Talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan Destian lauttaliiketoiminta kuuluu jatkossakin valtion yksinomistukseen ja se siirretään uuteen valtio-omisteiseen yhtiöön ennen koko Destiaa koskevia ratkaisuja. Lauttaliikenteen yhtiöittämisvalmistelut on jo aloitettu. Valtioneuvoston omistajaohjausosaston mukaan käytännössä vaihtoehtoina Destiassa ovat 1) hyväksyä valtion omistuksen aleneminen, 2) hyväksyä yhtiön kasvun pysähtyminen tai voimakas hidastuminen taikka 3) sijoittaa yhtiöön merkittävästi lisää valtio-omistajan pääomaa. Tavoitteeksi voidaan asettaa Destian listaaminen, mutta vain, jos sitä edeltää varsin voimakas rakenteellinen kasvu, ja vain, jos valtio on listautumisen yhteydessä valmis tyytymään merkittävään vähemmistöomistukseen, jolla se voi sekä varmistaa yhtiön pysymisen suomalaisessa omistuksessa että vaikuttaa yhtiön tulevaan kehitykseen. Omistajaohjauksen mukaan yhtiön kehittämismahdollisuuksien parantamiseksi valtiolla tulisi olla tarvittaessa mahdollisuus luopua määräysvallasta Destiassa. Talousvaliokunta puoltaa valtion omistajaohjausosaston valiokunnalle esittämiä linjauksia Destiassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että yhtiötä kehitettäessä ja omistusjärjestelyjä toteutettaessa valtio pysyy Destiassa merkittävänä omistajana ja korostaa muutakin kotimaista omistajuutta tässä tärkeässä, maanlaajuisesti toimivassa infra-alan yrityksessä. Raskone Oy Liikelaitoksena toiminut Raskone aloitti osakeyhtiönä vuoden 1999 alussa (HE 137/1998 vp LiVM 13/1998 vp). Yhtiö tarjoaa hyötyajoneuvo- ja työkonekaluston korjaus- ja huoltotoimintaa, täyden palvelun leasingratkaisuja yritysasiakkaille ja kuorma-autojen varustelua erilaisiin ajotehtäviin. Vuonna 2008 konsernin liikevaihto oli 181,6 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 2,0 miljoonaa euroa, 1,1 % liikevaihdosta, kun lukemat edellisenä vuonna olivat selvästi paremmat: 5,5 miljoonaa euroa ja 3,7 %. Tulosta rasitti jäännösarvojen aleneminen. Konsernin omavaraisuusaste oli 21,8 % ja nettovelkaantumisaste 133,7 %. Konsernissa työskentelee lähes 1 000 henkilöä, ja sillä on 6 000 asiakasta. Yhtiö arvioi toimintakertomuksessaan, että yleisesti talouden näkymä on niin epävarma, että on vaikeaa antaa tulevasta kehityksestä lausumaa. Konsernin laaja palvelutarjonta muodostaa markkinoilla kilpailukykyisen kokonaisuuden. Suhdannetilanteen voimakas heikkeneminen heijastuu kuitenkin konsernin toimintaan. Liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman ja kannattavuuden paranevan. Talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan yhtiöllä ei ole enää valtiolle strategista merkitystä. Puolustusvoimat ovat Raskonelle tärkeä asiakas, mutta liikevaihdosta sen osuus on vain vajaat 4 %. Yhtiö huoltaa ainoastaan puolustusvoimien Sisu-autot. Puolustusvoimien strategisena kumppanina toimii Millog Oy, joka tuottaa maavoimien puolustusmateriaalin tukipalveluita. Millog Oy:n pääomistaja on Patria Oyj, ja Ras- 3

kone on sen vähemmistöomistaja 8 %:n osuudella. Yhtiöstä saadun tiedon mukaan yhtiö toimii kilpailluilla markkinoilla, eikä valtio-omistajuudella ole merkitystä menestymiseen. Valtion omistajaohjauksesta on talousvaliokunnalle kerrottu, että Raskone voi jatkossakin olla aktiivisesti edistämässä valtion ja kuntasektorin korjaamotoiminnan konsolidoitumista yritysjärjestelyjen kautta, mutta kasvun rahoittaminen muutoin kuin käyttämällä yhtiön omaa osaketta maksuvälineenä ei ole realistista. Omistajaohjauksen mukaan valtio-omistajan realistiseksi tavoitteeksi voidaan Raskonessa asettaa korjaamoliiketoiminnan liittäminen laajempaan ja kannattavampaan kokonaisuuteen. Tavoitteena voi olla joskus tulevaisuudessa myös listaaminen, jolloin valtio jäisi merkittäväksi vähemmistöosakkaaksi, mutta listaaminen edellyttää yhtiön kasvua. Edellä olevan perusteella talousvaliokunta puoltaa valtuuksien antamista valtion määräysvallasta luopumiseen Raskonessa. Labtium Oy Labtium Oy perustettiin 5.7.2007 yhtiöittämällä Geologian tutkimuskeskuksen kemialliset laboratoriotoiminnot erilliseksi valtion täysin omistamaksi yhtiöksi (HE 7/2007 vp TaVM 2/2007 vp). Yhtiön toiminta käynnistyi 1.9.2007, ja sen ensimmäinen tilikausi päättyi vuoden 2008 lopussa. Yhtiön toiminta-ajatuksena on tuottaa ja tarjota asiakkailleen testaus-, laboratorio- ja asiantuntijapalveluja tavoitteena edesauttaa asiakkaiden mahdollisuuksia keskittyä omaan ydintoimintaansa. Yhtiö toimii erityisesti geologisen tutkimuksen sekä malminetsinnän, ympäristötutkimuksen ja prosessiteollisuuden tarvitsemien testaus- ja laboratoriopalvelujen tarjoajana. Vuoden 2008 lopussa yhtiöllä oli työsuhteessa 110 henkeä, joista yhtiön Espoon toimipisteessä 30, Kuopiossa 24, Outokummussa 6, Raahessa 4, Rovaniemellä 31 ja Sodankylässä 15. Yhtiön ensimmäisen tilikauden liikevaihto oli 10,5 miljoonaa euroa, liiketappio 284 000 euroa ja tilikauden tappio ennen veroja 172 000 euroa. Yhtiön omavaraisuusaste oli 79 % ja nettovelkaantumisaste 46,8 %. Yhtiön tulosta rasittivat yhtiön perustamiseen liittyvät kertaluontoiset erät. Yhtiöittämistä koskevan hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että valtion tavoitteena oli käyttää uutta laboratorioyhtiötä työkaluna selvitettäessä mahdollisia muita uudelleenjärjestelyjä valtionhallinnon eri aloilla toimivien laboratorioiden osalta. Talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan valtion laboratoriopalveluiden konsolidointi ei ole osoittautunut realistiseksi. Labtiumin tulevaisuuden ja henkilöstön työllistymisen turvaamiseksi valtion on omistajana pyrittävä luomaan valmiudet yhtiön osallistumiselle mahdollisiin toimialajärjestelyihin muiden valtion omistamien taikka yksityisten laboratorioalan yritysten kanssa. Talousvaliokunta kannattaa hallituksen esittämää valtuutta luopua valtion määräysvallasta Labtiumissa. Valtuudet antavat mahdollisuudet laboratoriotoimintojen uudelleenjärjestelyihin ja yhtiön toimintojen turvaamiseen. Yhtiö itse on arvioinut merkittävimmiksi riskeikseen alan suhdannevaihtelut sekä hintakilpailun ja näistä aiheutuvat voimakkaat kysyntävaihtelut ja kannattavuusongelmat. Kansainvälinen heikko taloustilanne heijastuu myös laboratoriopalvelujen kysyntään Labtiumin liiketoiminta-alueella. Toimintakertomuksen mukaan yhtiöllä on hyvä markkina-asema Suomessa ja sitä pyritään laajentamaan myös lähialueilla. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Labtiumin toimintojen ja työsuhteiden turvaamiseksi haetaan parhaat ratkaisut. Yhtiöllä ei ole valtiolle strategista merkitystä. Lausunto Lausuntonaan talousvaliokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon ja että valtiovarainvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman. 4

Talousvaliokunnan lausumaesitys: Eduskunta edellyttää, että hallitus ratkaisee Destia Oy:n tulevat omistusjärjestelyt päämääränään kotimaisen omistajuuden korostaminen ja että valtiolla säilyy merkittävä omistusosuus. Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2009 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Jouko Skinnari /sd Antti Rantakangas /kesk (osittain) Janina Andersson /vihr Hannu Hoskonen /kesk Harri Jaskari /kok Anne Kalmari /kesk Matti Kangas /vas Toimi Kankaanniemi /kd Jouko Laxell /kok vjäs. Eero Lehti /kok Päivi Lipponen /sd Marjo Matikainen-Kallström /kok Petteri Orpo /kok Sirpa Paatero /sd Markku Uusipaavalniemi /kesk Ulla-Maj Wideroos /r Klaus Pentti /kesk (osittain) Matti Saarinen /sd (osittain). Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Eelis Roikonen. 5

ERIÄVÄ MIELIPIDE 1 Perustelut Hallituksen esitys valtion kokonaan omistamien Destia Oy:n ja Labtium Oy:n myymisestä sekä Raskone Oy:n enemmistöomistuksesta luopumisesta on huonosti harkittua ja vastuutonta omistajapolitiikkaa. Juuri perustettu Solidium olisi voitu ottaa avuksi yritysjärjestelyssä niin, että Destian, Raskonen ja Labtiumin toimintaedellytyksiä olisi voitu vahvistaa. Hallitus on tällä esityksellä purkamassa omia perustehtäviään tavalla, jota ei voi sivuuttaa eikä hyväksyä. Valtionyhtiöiden myynti velkaantumisen vähentämiseksi on tappiollista, sillä osakeomistuksen tuotto on suurempi kuin valtion velasta maksettava korko. Tässä taloudellisessa tilanteessa hallituksen tulee omistajapolitiikan kautta pyrkiä myös mahdollisimman hyvään työllistämiseen valtionyhtiöissä. Valtion Tieliikelaitoksesta yhtiöitettyyn Destiaan on kasautunut osaamista, jota valtiolla ei ole vara hävittää. Toiminnallaan se on pystynyt hillitsemään hintojen nousua ja pitämään yllä hyvää laatutasoa. Destian myymisen tai omistusjärjestelyjen ilmeisenä vaarana on, että alalle muodostuu muutaman suuren yksityisen toimijan markkinat. Väylästön rakentamisessa ja ylläpidossa urakat jaetaan harvojen kesken ja ne ylihinnoitellaan terveen kilpailun puuttuessa. Raskone Oy takaa toiminnallaan mm. kansallista turvallisuutta, koska merkittävä osa puolustusvoimien kaluston huollosta ja korjauksista suoritetaan yhtiössä. Hallituksen esitys merkitsee sitä, että esimerkiksi Puolustusvoimien kaluston huolto siirtyy kansallisen intressin näkökulmasta sellaisille tahoille, joiden ensisijainen tavoite ei ole maan puolustuskyvyn ylläpito. Geologisesta tutkimuskeskuksesta eriytetyssä Labtium Oy:ssä on kaivostoimintaan liittyvää huippuosaamista ja teollisuutta palvelevaa testauslaboratoriotoimintaa sekä malmin etsintää tukevaa toimintaa. On tärkeää, että Suomen maaperää koskevat toiminnot ovat vahvasti valtion käsissä. Yhtiöt toimivat valtion omistajuuden kannalta sellaisilla aloilla, että niiden yksityistäminen ei ole kannatettavaa. Valtion pitää säilyttää yhtiöissä enemmistöomistus kansallisten intressien turvaamiseksi. Yhtiöiden kehittämistä olisi voitu tehdä ilman myymistäkin tätä tarkoitusta varten perustetun Solidiumin avulla. Talousvaliokunnan enemmistön sanelemassa mietinnössä annetaan väärä kuva infrarakentamisen taloudellisesta kilpailutilanteesta Suomessa. Porvarihallituksen esitys lisää keskittymistä ja kilpailun puutetta Suomessa. Mielipide Edellä olevan perusteella esitämme, että Destia Oy:tä, Raskone Oy:tä ja Labtium Oy:tä koskevat esitykset hylätään. Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2009 Jouko Skinnari /sd Päivi Lipponen /sd Sirpa Paatero /sd Matti Saarinen /sd Matti Kangas /vas 6

ERIÄVÄ MIELIPIDE 2 Perustelut Hallitus ehdottaa vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa, että eduskunta myöntäisi valtuudet valtion omistuksesta luopumiseen Destia Oy:ssä, Raskone Oy:ssä ja Labtium Oy:ssä. Perustelut ovat hyvin lyhyet. Pääasiallisena perusteena on se, että hallitus pitää omistuspohjan laajentamista tai omistuksesta luopumista parempana vaihtoehtona kuin valtion pääomasijoitusta yhtiöihin. Raskone Oy:n osalta valtion omistuksella ei ole strategista tai muutakaan erityistä merkitystä, koska mm. puolustusvoimien kannalta yhtiö ei enää ole erityisasemassa. Labtium Oy:ssä on arvokas suomalaiseen koulutukseen ja tutkimukseen perustuva erityisosaaminen, jonka menetys kansainväliselle omistajalle saattaa olla haitallista Suomelle. Tämän johdosta Labtium Oy:n osalta asia tulee palauttaa hallitukselle uudelleen valmisteltavaksi. Destia Oy toimii alalla, jossa julkisen sektorin etu on laaja kilpailu. Jos valtio luopuu yhtiön omistuksesta, on todennäköistä, että yhtiö siirtyy jonkin kotimaisen tai kansainvälisen suuryhtiön haltuun. Tämä keskittäisi alaa, mikä vähentäisi kilpailua ja lisäisi yhteiskunnan kustannuksia. Maaseudun tie- ja siltahankkeiden urakoinnin varmistamiseksi on paikallaan, että valtiolla on omistuksessaan alan toimija. Destia Oy on uuden johdon toimesta mahdollista nostaa takaisin tuottavaksi yhtiöksi valtion omistuksessa. Valtion on perusteltua pitää yhtiössä vähintään 50,1 %:n omistus- ja äänivalta. Hallitus esittää valtuuksien myöntämistä em. kolmen yhtiön omistusjärjestelyihin lisätalousarviossa. Tällaiset järjestelyt olisi sisällytettävä varsinaiseen talousarvioon, jonka käsittelylle eduskunnalla on riittävästi mahdollisuuksia ja aikaa. Mielipide Edellä olevan perusteella esitämme, että valtiovarainvaliokunta esittää eduskunnalle, että Raskone Oy:n osalta myyntivaltuudet myönnetään, että Labtium Oy:n osalta myyntivaltuudet hylätään ja palautetaan hallitukselle uudelleen valmisteltavaksi ja että Destia Oy:n osalta myyntivaltuudet myönnetään siten, että valtiolla säilyy vähintään 50,1 %:n omistus- ja äänivalta yhtiössä. Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2009 Toimi Kankaanniemi /kd Markku Uusipaavalniemi /kesk 7

ERIÄVÄ MIELIPIDE 3 Perustelut Velanoton määrä on karannut käsistä, eikä näköpiirissä ole, miten Suomi voisi selvitä veloistaan tulevaisuudessa. Suomen kilpailukyky on mennyt velanoton avulla ylikuumennetun talouden johdosta. Suomen kustannustaso on kestämätön, ja ilman palkanalennuksia sekä leikkauksia Suomi tulee ajautumaan maksukyvyttömäksi muutamassa vuodessa. Mielipide Edellä olevan perusteella esitän, että eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii talouden saattamista terveemmälle pohjalle mm. palkanalennusten ja leikkausten avulla Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi ja kestämättömän velkaantumisen katkaisemiseksi. Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2009 Markku Uusipaavalniemi /kesk 8