Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT S e l v i t y s o s a : Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja noin 40,9 mrd. euroa vuonna. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2½ % vuodelle budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 15.9. päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi). Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat: Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana. Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana. Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy. Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi. Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin. Veroperustemuutokset vuonna Vuonna veropolitiikan liikkumavaraa rajoittavat valtiontalouden suuri alijäämä sekä julkisen talouden sopeutustarve. Julkisen talouden kestävyyden tukemiseksi hallitusohjelman veronkevennyksistä suurin osa toteutetaan vasta vuonna 2017. Vuonna valtiontaloutta tasapainotetaan toteuttamalla hallitusohjelmassa sovittuja veronkiristyksiä. Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 miljoonalla eurolla vuonna. Lisäksi ansiotuloveroperusteita lievennetään vuonna kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se on voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitosta. Autoverotusta kevennetään hallituskaudella yhteensä noin 200 milj. euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina 2019. Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia. Vuonna toteutettavat verosopeutustoimet kohdistuvat pääasiassa välilliseen verotukseen. Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa ja lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Tupakkaveron korotus toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoista osuutta pienennetään. Vuodeksi otetaan määräaikaisena käyttöön mahdollisuus ns. tehokkaaseen katumiseen verotuksessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Taulukossa esitetään vuonna voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus. Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna (milj. euroa) Vaikutus vuonna Vaikutus vuositasolla Ansio- ja pääomatuloverot ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus -110-120 työtulovähennyksen keventäminen -190-207 yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus -4-4 asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, pääministeri Sipilän hallituksen päätös 11 12 asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, edellisen hallituksen päätös 11 12 luovutustappion vähennyskelpoisuus kaikesta pääomatulosta -10-20 Tehokas katuminen 7 10 Valmisteverot tupakkaveron korotus 35 68 lämmityksessä ja työkoneissa käytettävien polttoaineiden veron korotus 78 85 nestekaasun verottomuuden poisto, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 9 10 turpeen veron alentaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki -11-12 Ajoneuvovero ajoneuvoveron korotus v., edellisen eduskunnan hyväksymä laki 100 180 Autovero autoveron alennus -50-50 Jätevero jäteveron korotus 4 5 Yhteensä -120-31 josta verotuottoa lisäävät 255 382 josta verotuottoa vähentävät -375-413 Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset vähentävät v. valtion verotuloja yhteensä noin 30 milj. euroa vuositasolla. Verotulojen kehitys Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2013 (milj. euroa) 2013 TA+I LTA+II LTA esitys Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 12 062 12 328 12 566 12 877 Liikevaihtoon perustuvat verot 17 298 17 459 17 576 17 898 Valmisteverot 6 573 6 563 6 945 7 149 Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 807 2 921 2 835 2 967 Yhteensä 38 740 39 271 39 921 40 891 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan pysyvän suunnilleen vuoden tasolla. Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta Sektoreittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,2 44,4 44,3 Valtio 20,9 20,8 20,9 Kunnat 10,4 10,5 10,4 Soturahastot 12,9 13,1 13,0 Verolajeittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,2 44,4 44,3 Välittömät verot 16,8 16,9 17,0 Tuotannon ja tuonnin verot 14,5 14,4 14,3 Sosiaalivakuutusmaksut 12,9 13,1 13,0 Verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet, verotuet eivät näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät, sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmästä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi). Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää. Verotukia on tällä hetkellä määritelty vajaat 190 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 24,8 milj. euroa, josta 16,4 milj. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina ja. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Verotuet ja, kpl, milj. euroa, kpl, milj. euroa Henkilöverotus 50 15 465 50 16 135 Elinkeinoverotus 28 871 28 897 Maa- ja metsätalouden verotus 20 122 20 127 Varainsiirtoverotus 12 2 099 12 2 099 Kiinteistöverotus 7 623 7 600 Perintö- ja lahjaverotus 15 227 15 237 Arvonlisäverotus 20 2 921 20 3 015 Valmisteverotus 28 2 099 28 2 147 Sosiaalivakuutusmaksut 6 ei voida laskea 6 ei voida laskea Yhteensä 186 24 427 186 25 257 Osaston tuloarviot vuosina v. 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 12 328 027 11 993 000 12 877 000 884 000 7 01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 117 056 8 866 000 9 238 000 372 000 4 02. Yhteisövero 2 432 759 2 467 000 2 877 000 410 000 17 03. Korkotulojen lähdevero 141 652 120 000 92 000-28 000-23 04. Perintö- ja lahjavero 499 060 540 000 670 000 130 000 24 (05.) Pankkivero 137 500 0 (06.) Voimalaitosvero 0 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 17 458 906 17 849 500 17 897 800 48 300 0 01. Arvonlisävero 16 552 721 16 932 000 16 962 000 30 000 0 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 749 584 760 000 776 000 16 000 2 03. Apteekkimaksut 156 601 157 500 159 800 2 300 1 08. Valmisteverot 6 562 808 7 107 000 7 149 000 42 000 1 01. Tupakkavero 785 292 863 000 953 000 90 000 10 04. Alkoholijuomavero 1 393 981 1 384 000 1 366 000-18 000-1 05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero 256 794 264 000 260 000-4 000-2 07. Energiaverot 4 112 704 4 581 000 4 555 000-26 000-1 08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 14 037 15 000 15 000 0 10. Muut verot 2 760 124 2 853 000 2 854 000 1 000 0 03. Autovero 917 993 993 000 845 000-148 000-15 05. Varainsiirtovero 702 164 614 000 633 000 19 000 3 06. Arpajaisvero 218 395 225 000 225 000 0 07. Ajoneuvovero 877 619 957 000 1 120 000 163 000 17 08. Jätevero 43 954 64 000 31 000-33 000-52 19. Muut veronluonteiset tulot 160 497 108 810 112 932 4 122 4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

v. 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % (02.) Lästimaksut 1 051 0 03. Ratavero 18 057 5 450 5 341-109 -2 04. Eräät viestinnän maksut 28 204 28 783 28 570-213 -1 05. Lentoliikenteen valvontamaksu 11 045 11 100 11 471 371 3 06. Väylämaksut 87 587 42 628 44 800 2 172 5 07. Katsastustoiminnan valvontamaksu 4 817 7 329 7 260-69 -1 08. Öljyjätemaksu 3 429 4 000 4 000 0 09. Muut verotulot 3 442 3 500 6 000 2 500 71 10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 2 865 3 020 3 090 70 2 11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 3 000 2 400-600 -20 Yhteensä 39 270 364 39 911 310 40 890 732 979 422 2 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 9 238 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero. Verotuloen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2013 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden verotuotosta perustuu vuosien ja verokertymätietoihin sekä eseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina. Ennusteessa huomioidaan myös veroperusteisiin vuosina ja tehdyt sekä vuodelle esitetyt muutokset. Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa tämän johdosta. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä 123 102 2,3 125 357 1,8 127 469 1,7 palkkatulot 81 744 0,8 82 479 0,9 83 713 1,5 eläketulot 28 702 3,8 29 673 3,4 30 514 2,8 Pääomatulot, mistä 11 530 2,2 12 325 6,9 12 669 2,8 luovutusvoitot 3 700-5,1 4 102 10,9 4 225 3,0 osinkotulot 3 695 9,4 4 077 10,3 4 200 3,0 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä 450 milj. euroa, josta valtion osuus on 207 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna inflaatiotarkistus kaikilla tulotasoilla. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se nykyisin on vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitoista. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista nopeutetaan verrattuna edellisen hallituksen tekemään päätökseen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan koroista vähennyskelpoinen osuus supistuu 65 prosentista 60 prosenttiin vuonna. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti ehdotetaan, että vähennysoikeus supistuisi 55 prosenttiin vuonna. Vuosina 2017 2019 vähennysoikeus supistuisi 10 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista olisi 25 %. Vuodeksi otetaan määräaikaisena käyttöön mahdollisuus ns. tehokkaaseen katumiseen verotuksessa. Määräaikaisen lain mukaan luonnollinen henkilö tai kuolinpesä välttyisi verorikosoikeudellisilta seurauksilta ilmoittaessaan oma-aloitteisesti verotuksesta puutuneita tuloja tai varoja. Lisäksi yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemät 850 500 000 euron lahjoitukset säädetään vähennyskelpoisiksi. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) Vaikutus Vaikutus vuositasolla vuonna Ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus -110-120 Työtulovähennyksen korotus -190-207 Luovutustappion vähennyskelpoisuus kaikesta pääomatulosta -10-20 Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus -4-4 Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen, pääministeri Sipilän hallituksen päätös 11 12 Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 11 12 Tehokas katuminen 7 10 Yhteensä -285-317 josta verotuottoa lisäävät 29 34 josta verotuottoa vähentävät -314-351 Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua, sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön 15.9. päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Verovuosina 2013 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2013 toteutuma Progressiivinen tulovero 5 654 5 771 5 760 5 644 Pääomatulovero 2 211 2 325 2 528 2 598 Yleisradiovero 487 493 508 512 Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatulovero 8 357 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 369 Yleisradiovero 512 Yhteensä 9 238 Ansio- ja pääomaverotuloeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatulojen en epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2013. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 50 verotukea, joista 39:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin verotuksessa myönnettävä vähennys. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 16,1 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 3,4 mrd. euroa) v.. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 8,4 mrd. euroa. Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina (milj. euroa) Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 2 615 2 760 2 815 Työtulovähennys 2 060 2 105 2 590 Kotitalousvähennys 345 345 350 Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 200 200 205 Valtionverotuksen eläketulovähennys 285 280 305 Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 105 110 110 Lapsilisien verovapaus 540 500 505 Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 875 885 885 Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 280 240 230 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Laskennallisen asuntotulon verovapaus 3 200 3 300 3 350 Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 300 1 300 1 300 Muut 3 280 3 440 3 490 Yhteensä 15 085 15 465 16 135 talousarvio 9 238 000 000 II lisätalousarvio 303 000 000 talousarvio 8 866 000 000 9 117 056 165 02. Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän 2 877 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Verovuodesta lähtien vero on ollut 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia olivat kunnat ja seurakunnat vuoden loppuun saakka. Vuodesta alkaen yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat, sillä seurakuntien yhteisövero-osuus korvataan indeksiin sidotulla määrärahalla. Yhteisöveroen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrää taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta vuoteen. Arvio verovuoden lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2013 Toimintaylijäämän muutos, % 0,0 4,2 1,0 3,5 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 4 640 4 319 4 116 4 231 valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 68,16 61,63 60,35 69,08 Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,4 prosenttiyksiköllä verovuosille 2012. Valtion osuutta alennettiin vastaavasti. Kuntien yhteisövero-osuuden korotuksen päättyminen vuoden lopussa ja seurakuntien yhteisövero-osuuden siirtyminen valtiolle vuoden alusta kasvattavat valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Yhteensä näiden muutosten arvioidaan kasvattavan valtion verotuloja n. 280 milj. euroa. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä noin 20 milj. euroa vuositasolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsaat 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta ja. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta 2017 336 verovuodelta 3 622 verovuodelta 198 aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä 4 191 josta valtion osuus 2 877 Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 550 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 290 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. talousarvio 2 877 000 000 II lisätalousarvio 210 000 000 talousarvio 2 467 000 000 2 432 758 665 03. Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän 92 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 78 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 0,4 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti: toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,4 0,3 2,3 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,42 0,31 0,26 talousarvio 92 000 000 talousarvio 120 000 000 141 651 894 04. Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän 670 000 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan noin 20 %. Vuodesta 2013 voimassa ollut yli 1 000 000 euron perintöjä ja lahjoja koskeva veroluokka on säädetty pysyväksi vuoden alusta lukien. Tämän arvioidaan lisäävän verotuloja noin 10 milj. euroa vuositasolla. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan noin 117 milj. euroa vuonna. talousarvio 670 000 000 II lisätalousarvio 60 000 000 talousarvio 540 000 000 499 060 109 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 16 962 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa kotitalouksien kulutus, josta kertyy lähes 70 % arvonlisäveron tuotosta. Arvonlisäveroa kertyy myös valtiosektorin ja julkisen sektoriin luettavien sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä. Kuntien ja kuntayhtymien välituotekäytöstä kerätään myös arvonlisäveroa, mutta koska kerätyt verot palautetaan paikallishallinnolle, ne eivät lisää valtion arvonlisäverotuottoja. Merkittävä verokertymän erä on myös ns. muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kerättävä arvonlisävero. Tähän sisältyy mm. rahoitus- ja vakuutustoiminnan, asuntojen omistuksen ja vuokrauksen sekä yksityisen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välituotekäytön arvonlisävero. Kotitalouksien kulutuksesta, valtion ja sosiaaliturvarahastojen sekä muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kertyy yhteensä noin 86 % valtion arvonlisäverokertymästä. Arvonlisäveroa kertyy lisäksi mm. kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välituotekäytöstä ja investoinneista. Arvonlisäveron veropohjan keskeisten erien muutos, % Kotitalouksien verollisten kulutusmenojen veropohja 0,2 0,6 1,5 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 0,7 1,0 1,4 Muun verovapaan toiminnan välituotekäyttö 1,2 0,8 2,7 Arvonlisäveron kertymä koostuu Verohallinnon ja Tullin kantamista arvonlisäveroista sekä muiden valtion tilivirastojen suoraan arvonlisäveromomentille kirjaamista määristä. Tulli kantaa arvonlisäveroa Euroopan unionin ulkopuolisesta tuonnista. Kertymästä vähennettävät arvonlisäveronpalautukset koostuvat arvonlisäverovelvollisille ilmoitusten, hakemusten ja muutosten johdosta palautetuista veroista. Varsinaisen veron lisäksi palautuksiin sisältyy kunnille palautettu arvonlisävero. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Arvonlisäveron kertymät (milj. euroa) talousarvio esitys Verohallinnon bruttokertymä 25 048 25 287 25 966 Tullilaitoksen nettokertymä 2 395 2 391 2 486 Arvonlisäverokertymä muista valtion tilivirastoista 59 59 60 Verohallinnon maksamat palautukset -10 949-11 080-11 550 Arvonlisäverokertymä yhteensä 16 553 16 657 16 962 Arvonlisäveroen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, miten kulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan. Muutokset kulutuksessa vaikuttavat nykyisen kulutuksen lisäksi ttuun tulevaan kulutukseen ja sitä kautta ttuun arvonlisäveropohjaan. Tuottoessa on otettu huomioon arvonlisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista. Verotuiksi määritellään myös joitain EU:n arvonlisäverodirektiivistä poikkeavia eriä sekä arvonlisäveron alarajaan liittyvä huojennus. Arvonlisäverotukseen kohdistuu 20 verotukea vuonna. Niiden kokonaissummaksi arvioidaan noin 3 mrd. euroa. Arvonlisäveroon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kanta (14 %) 1 191 1 181 1 196 Lääkkeiden alennettu alv-kanta (10 %) 324 323 328 Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta (10 %) 253 258 266 Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien sekä yhdistysten jäsenlehtien painoksen myynnin alennettu alv-kanta (10 %) 118 117 119 Ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta (14 %) 509 519 533 Muut verotuet 520 523 573 Verotuet yhteensä 2 915 2 921 3 015 talousarvio 16 962 000 000 II lisätalousarvio -274 000 000 talousarvio 16 932 000 000 16 552 721 016 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Momentille arvioidaan kertyvän 776 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta eli vakuutusmaksuverolakiin (664/1966). Vero on tarkoitettu ensi vaiheessa vakuutuslaitosten kannettavaksi ja siirrettäväksi vakuutuksenottajien rasitukseksi. Vakuutusmaksuvero täydentää arvonlisäveroa, koska arvonlisäverotuksessa vakuutuspalvelut on jätetty verotuksen ulkopuolelle. Vakuutusmaksuveron verokanta on seurannut yleisen arvonlisäverokannan kehitystä. Vuonna vero on 24 % vakuutusmaksuista, joihin vero ei sisälly. talousarvio 776 000 000 talousarvio 760 000 000 749 584 418 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

03. Apteekkimaksut Momentille arvioidaan kertyvän 159 800 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot ovat apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) mukaisia maksuja. Apteekkimaksusta annetun lain taulukkoa on tarkoitus tarkistaa siten, että tarkistus perustuu toteutuneeseen kokonaisliikevaihdon muutokseen vuodesta 2013 vuoteen. Tarkistettua apteekkimaksutaulukkoa sovelletaan apteekkimaksuun, joka määrätään vuoden liikevaihdon perusteella. talousarvio 159 800 000 talousarvio 157 500 000 156 601 052 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan yksikköperusteista veroa 33,50 euroa 1 000 kappaletta kohti ja arvoon perustuvaa veroa 52 % vähittäismyyntihinnasta laskettuna, kuitenkin vähintään 177,00 euroa 1 000 kappaletta kohti. Sikareista ja pikkusikareista vero on 30 % vähittäismyyntihinnasta. Piippu- ja savuketupakasta veroa kannetaan 24,50 euroa kilolta ja lisäksi 48 % vähittäismyyntihinnasta. Savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta kannetaan veroa 23,50 euroa kilolta ja lisäksi 52 % vähittäismyyntihinnasta, kuitenkin vähintään 107,50 euroa kilolta. Savukepaperista ja muista tupakkaa sisältävistä tuotteista kannetaan lisäksi valmisteveroa, joka on 60 % vähittäismyyntihinnasta. Tupakkaveroa on korotettu vuosina 2009, 2010, 2012, ja. Veronkorotusten ja muiden tupakan kulutusta vähentävien toimenpiteiden seurauksena savukkeiden veropohja on supistunut noin 10 % vuodesta 2008. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tupakkaverolain muuttamisesta. Esityksen mukaisen veronkorotuksen seurauksena tupakkaveron tuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla 68 milj. euroa. Tupakkaveron kertymän arvioitu kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Tupakkaveroon ei kohdistu verotukia. talousarvio 953 000 000 talousarvio 863 000 000 785 291 870 04. Alkoholijuomavero Momentille arvioidaan kertyvän 1 366 000 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (1471/1994). Veron määrä on väkevien alkoholijuomien osalta 45,55 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Välituotteiden vero (21 tilavuusprosenttia) on vastaavasti 31,90 euroa ja viinien vero (11 tilavuusprosenttia) 30,82 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Oluen vero litrassa sataprosenttista alkoholia on 32,05 euroa. Alkoholiveroa on korotettu vuonna 2008, kahdesti vuonna 2009, vuonna 2012 ja vuonna. Alkoholijuomien kulutusarviot perustuvat valtiovarainministeriön yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatimiin isiin alkoholin kulutuksesta. Alkoholin verollisen kulutuksen arvioitu kehitys Alkoholin verollisen kulutuksen muutos, % 0-2 -1 Alkoholijuomaveron verokertymän kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Etyylialkoholi 430 417 411 Olut 610 613 606 Viinit ja muut käymisteitse valmistetut tuotteet sekä välituotteet 354 354 349 Yhteensä 1 394 1 384 1 366 Alkoholijuomaveron verotuottoa pienentää pienpanimoiden verohuojennus. Verotuen määrä on noin 7 milj. euroa vuonna. talousarvio 1 366 000 000 I lisätalousarvio -400 000 talousarvio 1 384 000 000 1 393 980 835 05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän 260 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (1127/2010). Veron määrä on makeisilla ja jäätelöllä 95 senttiä kilogrammaa kohti ja virvoitusjuomilla 11 tai 22 senttiä litralta valmista juomaa. Veroa kannetaan makeisista, makeisten kaltaisista valmisteista, suklaasta, kaakaota sisältävistä tuotteista, jäätelöstä, mehujäästä ja alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista. Makeisten ja jäätelön osalta vero tuli voimaan vuoden 2011 alusta alkaen. Samassa yhteydessä virvoitusjuomien veroa korotettiin. Makeisten ja jäätelön veroa korotettiin vuonna 2012 ja virvoitusjuomien veroa vuosina 2012 sekä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron verokertymän kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Makeiset 77 77 76 Jäätelö 34 34 35 Virvoitusjuomat 146 153 149 Yhteensä 257 264 260 Verotukena momentin kertymää pienentää kliinisten ravintovalmisteiden, äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden, lastenruokien, laihdutusvalmisteiden ja ravintolisien vapautus verosta. Verotuen määrän arvioidaan olevan verotuottojen kannalta vähäinen. talousarvio 260 000 000 talousarvio 264 000 000 256 794 269 07. Energiaverot Momentille arvioidaan kertyvän 4 555 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin (1472/1994) sekä lakiin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996). Energiaverojen tuottoessa hyödynnetään laajasti työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla laadittavaa energiatasetta. Sen laadinnassa käytetään valtiovarainministeriön ja eri tutkimuslaitosten suhdanne-ita sekä koko kansantalouden tasolla että toimialatasolla. Energiaverojen veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys (%) Moottoribensiinin kulutus -2½ -1-2 Dieselöljyn kulutus -1,2 2 1 Sähkön kulutus 2,6 2 2 Energiaveroja on korotettu viime vuosina merkittävästi. Vuoden alusta korotettiin sähköveroluokan I, liikennepolttoaineiden sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden veroja. Kaivostoiminnan sähköverotasoksi määritettiin sähköveroluokan I mukainen taso aiemman alennetun sähköveroluokka II sijaan. Lisäksi piensähköntuotannon rajoihin tehtiin muutoksia ja turpeen veroa alennettiin. Turpeen vero alenee edelleen vuoden alusta alkaen ja nestekaasulle asetetaan muiden lämmityspolttoaineiden tapaan vero. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan sekä kaivostoiminnan sähköveroa alennetaan vuonna 2017. Lämmityksessä ja työkoneissa käytettävien polttoaineiden veron korotuksen arvioidaan kasvattavan valtion verotuloja vuositasolla nettomääräisesti noin 75 milj. eurolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

Verotaso vuonna (sis. huoltovarmuusmaksun) Verotaso 1.1. alkaen Moottoribensiini, snt/l 68,13 68,13 Dieselöljy, snt/l 50,61 50,61 Kevyt polttoöljy, snt/l 18,74 XX Raskas polttoöljy, snt/kg 22,12 XX Sähkö I (kotitaloudet, palveluala jne.), snt/kwh 2,253 2,253 Sähkö II (teollisuus), snt/kwh 0,703 0,703 Kivihiili, /t 154,42 XX Maakaasu, /MWh 15,444 XX Nestekaasu, snt/kg 0 XX Polttoturve, /MWh 3,40 1,90 Verokertymän arvioitu kehitys energiatuotteittain (milj. euroa) talousarvio esitys Moottoribensiini 1) 1 298 1 300 1 280 Diesel 1) 1 246 1 300 1 355 Sähkö 977 1 160 1 190 Muut 592 659 730 Yhteensä 4 113 4 419 4 555 1) Sisältää korvaavat biopolttoaineet. Energiaveromomentille kohdistuu 11 verotukea, joiden kokonaismääräksi arvioidaan n. 2,1 mrd. euroa vuonna. Alla olevassa taulukossa esitettyjen merkittävimpien energiaverotukien lisäksi muita momentille kohdistuvia verotukia ovat liikenteessä käytetyn sähkön ja maakaasun normia alemmat verokannat, konesalien sähkön alempi verokanta sekä puupohjaisten polttoaineiden, nestekaasun, biokaasun ja raideliikenteen sähkön verottomuudet. Merkittävimmät verotuet (milj. euroa) Dieselpolttoaineen alempi verokanta 1) 724 734 743 Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta 516 504 480 Turpeen alempi verokanta 2) 74 105 126 Teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkön alempi verokanta 448 563 591 CHP-laitosten puolitettu CO2-vero 71 86 103 Muut 37 44 34 1) Tämän verotuen osalta on otettava huomioon verosanktioksi luettava henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron käyttövoimavero. 2) Turpeen vero ei noudata nykyistä energiaveromallia. Lisäksi energiaverotuiksi luetaan maa- ja puutarhatalouden energiaverotuki, jonka määrä on noin 34 milj. euroa, sekä energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, jonka suuruus on noin 221 milj. euroa vuonna. Edellä mainitut verotuet kuuluvat menomomentille 28.91.41 eivätkä siten vähennä energiaverojen tulomomentin verokertymää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

talousarvio 4 555 000 000 II lisätalousarvio -160 000 000 I lisätalousarvio -2 000 000 talousarvio 4 581 000 000 4 112 704 123 08. Eräiden juomapakkausten valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräiden juomapakkausten valmisteverosta (1037/2004). Alkoholijuomien, virvoitusjuomien, vesien ja eräiden muiden sellaisenaan juotavien juomien eri materiaalista valmistetut juomapakkaukset, lukuun ottamatta nestepakkauskartongista valmistettuja pakkauksia, ovat veronalaisia. Verosta vapaita puolestaan ovat juomapakkaukset, jotka ovat uudelleenkäytettäviä ja kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään. Kertakäyttöisten, hyväksyttyyn palautusjärjestelmään kuulumattomien juomapakkausten vero on 51 senttiä litralta. Veronalaisten pakkausten määrän oletetaan säilyvän vuonna likimain vuoden tasolla. talousarvio 15 000 000 talousarvio 15 000 000 14 037 332 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 845 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen autovero on määräytynyt hiilidioksidipäästön perusteella. Vero määräytyy yleisestä kuluttajahinnasta ja sen osuus vaihtelee 5 50 prosentin välillä hiilidioksidipäästöstä riippuen. Pakettiautojen verotus vastaa henkilöautojen verotusta, mutta kookkaiden pakettiautojen veroa alennetaan kokonaismassan perusteella. Autoveron tasoa tarkistettiin vuonna 2012 keskimääräisen CO2-tason alenemisen tuottovaikutuksen kompensoimiseksi ja ympäristöohjauksen tehostamiseksi. Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Uusia henkilöautoja ennakoidaan verotettavan noin 104 000 kpl vuonna. Vuonna uusien autojen hankinnan oletetaan kasvavan vuodesta muutamalla tuhannella kappaleella. Autoveron veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys kpl keskim. vero, euroa kpl keskim. vero, euroa kpl keskim. vero, euroa Uudet henkilöautot 101 100 7 200 104 000 7 000 107 000 6 500 Uudet pakettiautot 10 600 6 100 10 000 5 900 13 500 5 700 Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö vuonna oli 127,7 g/km. Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 2008 lähtien. Laskun arvioidaan jatkuvan edelleen noin 4 prosentin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

vuosivauhtia. Keskimääräisten päästöjen lasku pienentää verokertymää veroprosentin määräytyessä päästöjen perusteella. Autoveron arvioitu kertymä eri ajoneuvoryhmistä (milj. euroa) talousarvio Henkilöautot 827 808 772 Pakettiautot 69 69 68 Moottoripyörät 14 14 15 Muut ajoneuvot 8 8 8 Autoveron palautukset - -12-18 Yhteensä 918 888 845 Autoveroon liittyvien palautusten arvioidaan vaikuttavan verotuottoihin lähivuosina. Vuonna palautusten arvioidaan vähentävän momentille kertyviä verotuottoja noin 12 milj. euroa, ja vuonna noin 18 milj. euroa. Merkittävin autoveroen riski liittyy verotettaviksi tulevien ajoneuvojen kysyntään. Uusien henkilöautojen kysynnän poikkeaminen tusta 10 000 kappaleella vaikuttaisi verotuottoon noin 72 milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen autoverolain muuttamisesta. Hallitusohjelman mukaisesti autoverotusta on määrä keventää hallituskaudella yhteensä noin 200 milj. euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina 2019. Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia. Autoveron verotukien yhteismääräksi arvioidaan noin 102 milj. euroa vuonna. Autoveron arvioitu verotuki (milj. euroa) Muuttoautojen verotuki 16 8 8 Taksien verotuki 38 12 12 Invalidien verotuki 4 4 4 Pelastusautojen, sairasautojen, invataksien, matkailuautojen sekä muiden ajoneuvojen verotuet 78 78 78 Yhteensä 136 102 102 talousarvio 845 000 000 II lisätalousarvio -105 000 000 talousarvio 993 000 000 917 993 352 05. Varainsiirtovero Momentille arvioidaan kertyvän 633 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu varainsiirtoverolakiin (931/1996). Vuonna varainsiirtoveron määrä on 4 % kiinteistöjen kauppahinnasta. Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen ar- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

vosta. Muiden kuin asunto- tai kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 1,6 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Varainsiirtoveron tuotosta suurin osa kertyy asunto- ja kiinteistökaupasta. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen muun muassa veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjen määrän vaihtelusta samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihteluista. Talousarvioesityksessä on käytetty oletusta, että vuonna sekä asunto- että kiinteistökaupan arvo nousisi 4,0 %. Varainsiirtovero tulee suorittaa 2 6 kuukauden kuluessa, uusien asunto-osakkeiden tapauksessa tätäkin myöhemmin, minkä johdosta asunto- ja kiinteistökaupassa tapahtuvat muutokset näkyvät varainsiirtoveron kertymässä jopa vuoden viiveellä. Varainsiirtoveroon kohdistuu 12 verotukea, joista neljälle pystytään laskemaan arvo. Merkittävimmät varainsiirtoverotuksen verotuet ovat ensiasunnon ostajien vapautus varainsiirtoverosta ja se, että julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien kauppa ei kuulu varainsiirtoveron piiriin. Varainsiirtoverotuksen merkittävimmät verotuet (milj. euroa) Ensiasunnon luovutuksen varainsiirtoverovapaus 95 95 95 Julkisesti listatun arvopaperin varainsiirtoverovapaus 2 000 2 000 2 000 Muut 4 4 4 Yhteensä 2 099 2 099 2 099 talousarvio 633 000 000 talousarvio 614 000 000 702 163 570 06. Arpajaisvero Momentille arvioidaan kertyvän 225 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arpajaisverolakiin (552/1992). Vero on 12 % yksinoikeudella toimeenpantujen arpajaisten ja totopelien tuotosta. Vero kertyy lähes kokonaan yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista, joista vero kerätään rahapanosten ja maksettujen voittojen erotuksesta. talousarvio 225 000 000 talousarvio 225 000 000 218 395 165 07. Ajoneuvovero Momentille arvioidaan kertyvän 1 120 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu ajoneuvoverosta annettuun lakiin (1281/2003). Veron päivää kohden kannettava määrä on perusveron osuus lisättynä käyttövoimaveron osuudella. Perusveroa kannetaan henkilö- ja pakettiautoista. Perusvero on määräytynyt vuoden 2011 maaliskuusta alkaen ajoneuvon hiilidioksidipäästön perusteella. Jos hiilidioksidipäästön määrästä ei ole merkintää ajoneuvorekisterissä, vero perustuu ajoneuvon suurimpaan sallittuun kokonaismassaan. Käyttövoimaveroa määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. Käyttövoimaveron tarkoituksena on tasata eri polttoaineiden tai käyttövoiman toisistaan poikkeavasta verotuksesta johtuvaa vuoden aikana maksettavaksi tulevaa verojen määrää niissä ajoneuvoryhmissä, joissa on muita kuin bensii- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

nikäyttöisiä ajoneuvoja. Tämä koskee lähinnä henkilöautoja. Nykyisin käyttövoimavero on mitoitettu ottaen huomioon dieselöljyn moottoribensiiniä alempi verotus. Koska käyttövoimavero on kiinteä ja polttoaineverotus taas riippuu ajoneuvokohtaisesta polttoainekulutuksesta ja ajosuoritteesta, verorasituksen tasaus toteutuu tarkasti vain tietyillä keskimääräisyyksiin perustuvilla oletuksilla. Muiden ajoneuvojen kuin henkilöautojen käyttövoimaverolla on lähinnä fiskaaliset tavoitteet. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ajoneuvoverolain muuttamisesta. Ajoneuvoveroa ehdotetaan korotettavaksi 100 milj. euroa vuoden 2017 alusta alkaen. Koska ajoneuvovero kannetaan etukäteen juoksevalta 12 kuukauden mittaiselta verokaudelta, on korotuksella vaikutusta jo vuoden ajoneuvoverokertymään. Paketti- ja henkilöautojen perusveroa korotetaan edellisen hallituksen esityksen mukaisesti vuoden alusta 180 milj. eurolla, mikä heijastuu vastaavasti verokertymiin osaksi jo v.. Ajoneuvoveron kertymän jakautuminen perusveroon ja käyttövoimaveroon ajoneuvolajeittain (milj. euroa) talousarvio esitys Perusvero henkilöautot 432 492 615 pakettiautot 87 99 123 kuorma-autot - - - Käyttövoimavero henkilöautot 261 266 278 pakettiautot 28 29 30 kuorma-autot 56 57 60 Maksutapalisä 14 14 14 Yhteensä 878 957 1 120 Ajoneuvoverotuksen merkittävimmät verotuet ovat invalidien vapautus ajoneuvoveron perusverosta ja eräiden ajoneuvoryhmien vapautus ajoneuvoverosta. Näiden verotukien yhteismääräksi arvioidaan 7 milj. euroa. talousarvio 1 120 000 000 talousarvio 957 000 000 877 618 781 08. Jätevero Momentille arvioidaan kertyvän 31 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu jäteverolakiin (1126/2010). Lakia uudistettiin vuoden 2011 alusta alkaen, jolloin jätevero korotettiin 30 eurosta 40 euroon jätetonnilta ja veron veropohjaa laajennettiin koskemaan yleisten kaatopaikkojen lisäksi myös yksityisiä kaatopaikkoja. Samassa yhteydessä päätettiin jäteveron korottamisesta 50 euroon jätetonnilta vuonna 2013. Vuonna jäteveroa korotettiin 50 eurosta 55 euroon jätetonnilta. Jäteveron veropohja on kutistunut vuoden 2011 veromuutoksen jälkeen lähes puoleen ja sen arvioidaan puolittuvan edelleen vuoden alusta orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen kiellon myötä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen jäteverolain muuttamisesta. Esityksen mukaisen veronkorotuksen seurauksena jäteveron tuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla noin 5 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

talousarvio 31 000 000 II lisätalousarvio -22 000 000 talousarvio 64 000 000 43 953 564 19. Muut veronluonteiset tulot 03. Ratavero Momentille arvioidaan kertyvän 5 341 000 euroa. Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ratavero perustuu rataverosta annettuun lakiin (605/2003). Rataveroa ei peritä sähkö- eikä dieselvetoisessa tavaraliikenteessä vuosina 2017. Valtion verotulovaikutuksen arvioidaan olevan vuositasolla noin 13,3 milj. euroa. Rataverolain 5 :n muuttamisesta annetun lain perusteella momentilta 31.10.78 rahoitetun Kerava Lahti -oikoradan käytöstä peritään investoinnin rataveroa, jonka tuotto on arvioitu 4 200 000 euroksi. Henkilöliikenteeltä perittäväksi rataveroksi arvioidaan 1 141 000 euroa. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laeiksi rautatielain ja ratalain muuttamisesta. Esitys sisältää muutoksia ratamaksujärjestelmään. Arvio perustuu nykymuotoiseen ratamaksujärjestelmään. talousarvio 5 341 000 talousarvio 5 450 000 18 056 787 04. Eräät viestinnän maksut Momentille arvioidaan kertyvän 28 570 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Tietoyhteiskuntamaksu 3 800 000 euroa sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu 1 238 000 euroa perustuvat tietoyhteiskuntakaareen (917/). Postitoiminnan valvontamaksu 1 533 000 euroa perustuu postilakiin (415/2011). Varmennemaksu 208 000 euroa perustuu lakiin vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009). Edellä mainittuja maksuja arvioidaan kertyvän yhteensä 6 779 000 euroa. Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon momentin 31.40.01 määrärahan mitoituksessa. Toimilupamaksu, yhteensä 21 791 000 euroa, perustuu eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista annettuun lakiin (462/2009). Viestintävirasto perii 800 megahertsin taajuusalueella vuonna 2013 toteutetun taajuushuutokaupan tuloksen perusteella toimiluvan saaneilta teleyrityksiltä lain edellyttämän toimilupamaksun. Toimilupamaksut tuloutetaan tasaerissä toimilupakauden viiden ensimmäisen vuoden aikana. Samoin Viestintävirasto perii vuonna 2009 toteutetun huutokaupan tuloksen perusteella toimiluvan saaneilta teleyrityksiltä lain edellyttämän toimilupamaksun. talousarvio 28 570 000 talousarvio 28 783 000 28 203 802 05. Lentoliikenteen valvontamaksu Momentille arvioidaan kertyvän 11 471 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20