LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 43/2004/1 Dnro LSY-2002-Y-338 Helsinki Annettu julkipanon jälkeen 22.6.2004 ASIA Porin Veden Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Pori LUVAN HAKIJA Porin Vesi PL 5, 28101 Pori LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan Porin Veden Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamo ja puhdistamolietteen käsittelyalue sijaitsevat Porin kaupungissa Luotsinmäen kaupunginosassa Porin kaupungin omistamilla, Porin Veden hallinnassa olevilla kiinteistöillä Pori I (kiinteistötunnus 609-430-1-18), Viiki I (606-411-8-6) ja Viiki II, (609-411-11-7). HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Porin Vesi on toimittanut hakemuksen ympäristölupavirastolle 17.12.2002. Hakija on 3.6.2003, 19.6.2003, 23.1.2004, 13.2.2004 ja 12.3.2004 täydentänyt hakemusta ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä. Hakemus koskee puhdistamon piirissä nykyisin olevan viemäröintialueen ja myöhemmin myös sen ulkopuolelta johdettavien jätevesien käsittelyä Luotsinmäessä. Jätevedet johdetaan puhdistamolta Kokemäenjoen Luotsinmäenhaaraan (Luotsinmäenjuopa). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31. Ympäristösuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 8) kohta.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 67/1992/2, 31.12.1992 myöntänyt Porin kaupungille luvan jätevesien johtamiseen Luotsinmäen puhdistamolta Kokemäenjokeen. Lupapäätöstä on muutettu vesiylioikeuden päätöksellä nro 259/1994, 29.12.1994. Voimassa olevan luvan mukaan jätevedet on käsiteltävä biologiskemiallisesti siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU - arvo on enintään 20 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Lisäksi puhdistustehon tulee sekä BOD 7ATU -arvon että fosforin suhteen olla vähintään 90 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Porin kaupunki määrättiin yhdessä muiden samalla päätöksellä luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina 1974-1988 aiheutuneista vahingoista ja haitoista ja kertakaikkiset korvaukset ranta-alueiden ja vesialueiden käytölle aiheutuneista ja aiheutuvista vahingoista ja haitoista. Lisäksi luvan saaneet määrättiin maksamaan maa- ja metsätalousministeriölle vuosittaiset kalanhoitomaksut. Luvan saajien oli vuoden 2002 loppuun mennessä jätettävä vesioikeudelle hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Muun muassa Porin kaupungin oli liitettävä hakemukseen muiden selvitysten ohella selvitys mahdollisuuksista typen poistoon jätevedestä. Länsi-Suomen vesioikeuden 22.12.1997 antamalla päätöksellä nro 77-84/1997/2 Porin kaupunki on määrätty yhdessä muiden luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina 1989-1993 aiheutuneista vahingoista ja haitoista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 4.5.2001 antamalla päätöksellä nro 22/2001/2 Porin kaupunki on määrätty yhdessä muiden luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina 1994-1998 aiheutuneista vahingoista ja haitoista. Lounais-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään 28.8.1998 nro 55YS myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan, korkeimman hallintooikeuden päätöksellä 31.5.1999 nro 1329 muutetun ympäristöluvan kuivatun jätevesilietteen käsittelyyn seostamalla ja kompostoimalla Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla avokentällä. Päätöksen mukaan avoimella kentällä suoritettavasta kompostoinnista ja/tai seostamisesta on siirryttävä lietteen käsittelyyn suljetussa tilassa. Sitä koskeva suunnitelma oli toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2000, mutta toteutettavasta menettelystä ei ole vielä lopullista päätöstä.
3 Sopimukset Kaavoitus Porin Veden ja Corenso United Oy Ltd:n 26.6.2003 tekemän sopimuksen mukaan Porin kartonkitehtaan teollisuus- ja saniteettijätevedet voidaan johtaa Porin Veden viemärilaitokseen. Tehtaalta johdettavan jäteveden määrälle ja laadulle sopimuksessa on asetettu enimmäisrajat, joiden mukaan muun muassa BOD 7 -kuorma saa olla korkeintaan 6 740 kg/d edellyttäen, että yhtiö ennen jätevesien johtamista Porin Veden viemärilaitokseen käsittelee ne hapettavalla, puhdistamon BOD 7 -kuormitusta alentavalla kemikaalilla. Fosforikuormitus saa olla korkeintaan 4,9 kg P/d ja kiintoainekuormitus korkeintaan 770 kg/d. Porin Vesi ja Luvian kunta ovat 20.2.2003 sopineet Luvian kunnan jätevesien johtamisesta Porin Veden viemärilaitokseen ja käsittelystä Luotsinmäen puhdistamolla. Sopimuksen mukaan viemärilaitokseen johdettava jätevesimäärä saa olla enintään 800 m 3 /d neljännesvuosikeskiarvona mitattuna ja vuorokausikohtaisesti enintään 1 600 m 3 /d sekä BOD 7ATU -, fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormitukset vuosikeskiarvona laskien enintään 160 kg O 2 /d, 8 kg P/d, 40 kg N/d ja 250 kg/d. Puhdistamoalue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi. PUHDISTAMOALUEEN YMPÄRISTÖ Lähiympäristö Puhdistamoalue sijaitsee Luotsinmäenhaaran varrella joen koillispuolella. Puhdistamon ja joen välissä kulkee vähäliikenteinen Jokisatamantie. Asemakaavassa puhdistamoalueen ympärille on merkitty suojapenger, jonka tehtävänä on erottaa puhdistamoalue ympäristöstään. Rannassa puhdistamon ja joen välissä on tulvasuojelupenger. Puhdistamoalueen itä- ja pohjoispuolella on peltoja ja pienehköjä metsäsaarekkeita. Alue ei ole maisemallisesti erityisen merkittävä eikä läheisyydessä myöskään ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 200 metrin päässä puhdistamon pohjoispuolella. Puhdistamon ja sen kaakkoispuolella sijaitsevan Pormestarinluodon asuinalueen välissä noin 500 m puhdistamosta kulkee valtatie 8 (Turku-Oulu). Tien vuorokausiliikenne (KVL, 1.1.2000) puhdistamon kohdalla on noin 7 400 autoa, josta 12 % on raskasta liikennettä. Lähiympäristön melu on pääosin normaalin tieliikenteen aiheuttamaa.
4 Pohjavesiolot Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Luotsinmäen alueen maaperässä on päällimmäisenä useiden metrien paksuinen vettä läpäisemätön savikerros. Luonnonsuojelukohteet Noin 2 km jäteveden purkupaikan alapuolelta alkaa Kokemäenjoen suiston Natura-alue FI0200079, joka on sisällytetty Natura 2000- verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI- ja lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena. VESIALUE Vesialueen yleiskuvaus Kokemäenjoki laskee noin 5 km:n päässä purkupaikalta Pihlavanlahteen. Kokemäenjoen suistoalue on mataloitunut maan kohoamisen ja joen kuljettaman kiintoaineen vuoksi. Vesisyvyys Pihlavanlahdella ja lahden edustalla Ahlaisten saariston alueella on noin 3 8 m. Kokemäenjoen vesi kulkeutuu avomerelle osittain Ahlaisten saariston läpi pohjoiseen ja osittain Reposaaren maantiesillan ali Eteläselälle ja edelleen Mäntykallon kautta länteen. Merivirrat kulkevat Selkämerellä Porin edustalla pohjoiseen, joten pääosin joen vaikutus suuntautuu rannikolla kohti pohjoista. Harjavallassa vuosina 1961-90 mitattu Kokemäenjoen keskivirtaama MQ on 231 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ 40 m 3 /s. Kokemäenjoen suiston Natura-alue Vesialueen kuormitus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n laatiman, Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoilta johdettavien jätevesien mahdollista vaikutusta Kokemäenjoen suiston Naturaalueeseen koskevan selvityksen mukaan kyseinen alue on Suomen edustavin suistomuodostuma eli delta, joka käsittää runsaasti erilaisia kosteikkobiotooppeja avoveden tai niukan vesikasvillisuuden vallitsemista uposkasvillisuusyhdyskunnista järeisiin tervaleppälehtoihin. Kasvistossa on useita harvinaisuuksia. Alue on myös linnustollisesti erittäin merkittävä. Pesiviä lintulajeja on yhteensä noin 110, joista vesilintulajeja 21. Kokemäenjokeen johdetaan useiden kuntien ja teollisuuslaitosten jätevedet. Suoraan Kokemäenjokeen ja sen suulle johdetun pistekuormituksen kokonaismäärä ja Porin kaupungin Luotsinmäen puh-
5 distamolta johdettujen jätevesien osuus siitä on ollut välillä Vammala Pihlavanlahti vuosina 1999-2001 keskimäärin seuraava: Yhteensä Luotsinmäen puhdistamo kg/d kg/d % BOD 7ATU kg O 2 /d 1 740 516 29,7 Kok.P kg P/d 28,0 11,8 42,1 Kok.N kg N/d 1 185 543 45,8 Porin kaupungin yläpuolella valtatien Pori - Tampere sillan kohdalla sijaitsevan valtakunnallisen virtahavaintopaikan kohdalta mitattu Kokemäenjoen keskimääräinen ainevirtaama (typpi ja fosfori) on ollut seuraava: Jakso MQ Kokonaistyppi Kokonaisfosfori m 3 /s µg N/l kg N/d µg P/l kg P/d 1994-1998 226 1 160 22 593 51 994 1999-2001 251 1 250 30 648 48 1 220 Luotsinmäen puhdistamolta mereen vuosina 1999 2001 johdetun keskimääräisen ravinnepäästön osuus on täten ollut fosforin osalta 0,97 % ja typen osalta 1,77 % edellä mainitusta joen koko ainevirtaamasta. Vesialueen tila ja veden laatu Jätevesikuormituksen vähennyttyä erityisesti 1970-luvulla Kokemäenjoen edustan merialueen pintaveden happipitoisuudet ovat selvästi kohonneet ja metsäteollisuuden jätevesien leima vähentynyt. Ongelmana on edelleenkin rehevyys ja veden sameus. Kokemäenjoen alajuoksulla veden laatu on välttävä. Pihlavanlahden alueella veden laatu on välttävä ja lahden edustalla sisäsaaristossa tyydyttävä. Talvella jokivesi leviää pintavedessä pitkälle heikentäen veden laatua kesäaikaan verrattuna. Saaristovyöhykkeen jälkeen jokivesi laimenee tehokkaasti, jolloin veden laatu muuttuu hyväksi. Merivirroista ja tuulten aiheuttamista virtauksista johtuen veden laatu vaihtelee suuresti sisä- ja ulkosaaristossa. Myös Kokemäenjoen virtaamavaihtelut heijastuvat vaikutusalueen laajuuteen. Tuotannoltaan Pihlavanlahti ja sisäsaaristo ovat reheviä. Sisäsaariston jälkeen luokka muuttuu lievästi reheväksi. Lievän rehevyyden alue ulottuu laajalle kattaen uloimmatkin tarkkailupisteet. Veden laadun keskimääräistä muutosta Pihlavanlahdelta ulkomerelle kuvaavat Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen vuoden 2001 yhteistarkkailutulosten mukaiset päällysveden sameuden, johtokyvyn, COD-arvon sekä kokonaisfosforin ja -typen pitoisuuksien keskiarvot päällysvedessä olivat havaintopisteillä 51 (Pihlavan edustalla Sådön etelä/lounaispuolella Pihlavanlahdessa), 64 (Lynaskerin pohjoispuolella Pohjaselällä), 72 (Pastuskerin koillispuolella), 83 (Iso-Plokin länsipuolella) ja 85 (Fädikarin eteläpuolella ulkomerellä):
6 Kalasto ja kalastus Piste Happi Sameus S-joht. COD Kok P Kok N % FTU ms/m mg O 2 /l µg P/l µg N/l 51 86 13,8 12 10,0 41 970 64 84 14,0 122 9,2 45 940 72 92 6,9 338 8,7 31 810 83 93 3,1 756 6,7 20 400 85 90 2,3 900-14 - Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n vuonna 1999 Porin edustan merialueella tekemien minimiravinnetestien loppuraportin johtopäätösten mukaan Pihlavanlahti oli ravinnelisäystestien perusteella selkeästi fosforirajoitteinen syyskuun tilannetta lukuun ottamatta, mutta ulkomerellä rajoittava ravinne oli typpi. Ulkomerellä tosin fosforipitoisuuden alhaisuus esti typpipitoisuuden rehevöittävän vaikutuksen. Liuennutta typpeä ei esiintynyt ulkomerellä merkittävää määrää edes alkukesällä. Ulkosaaristossa nitraatin vähäisyys merkitsee laskennallisesti typpirajoittuneisuutta. Käytännössä tilanne on yhteisrajoitteinen vähäisen fosforipitoisuuden takia. Sisäsaaristossa tilanne on alkukesällä fosforirajoitteinen, mutta voi muuttua loppukesällä typpirajoitteiseksi. Vuoden 2000 pohjaeläintarkkailuraportin mukaan Kokemäenjoen edustan biomassat ovat pääsääntöisesti laskeneet 1990-luvun jälkipuoliskolla liejusimpukoiden tiheyden laskiessa. Suurin muutos Kokemäenjoen edustan pohjaeläimistössä 1990-luvulla oli amerikansukasmadon nopea lisääntyminen. Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua 1999-2000 koskevan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n raportin mukaan Pihlavanlahden ja Ahlaisten saariston alueella kalasti kalastustiedustelun tulosten perusteella arvioituna vuonna 1999 yhteensä noin 2 800 ruokakuntaa (noin 4 400 henkilöä). Alueen kokonaissaalis oli noin 152 000 kg, joka on aikaisemmin vastaavilla menetelmillä saatua tulosta pienempi. Yleisimmät saalislajit kyseisellä alueella olivat hauki, ahven ja särki, joiden osuus oli yhteensä noin 72 % kokonaissaaliista. Suosituimmat pyydystyypit olivat heittovapa, onki, verkot ja pilkki. Vapavälineillä saatiin lähes puolet kokonaissaaliista, joskin verkkokalastuksen osuus saaliista oli suurin. Raportin mukaan kalastusta haittaavat Pihlavanlahden ja Ahlaisten saariston alueella eniten teollisuuden jätevedet, vesikasvillisuuden runsastuminen ja rannikkovesien rehevöityminen, joskin kyseiset haitat on koettu hieman lievemmiksi kuin vuonna 1995. Haukien elohopeapitoisuuden seurantatulosten mukaan alueelta pyydettyjen näytehaukien elohopeapitoisuudet olivat Kivinissä Pihlavanlahden eteläosassa vuosina 1999 ja 2000 keskimäärin 0,64 ja 0,82 mg Hg/kg, Kolpanselällä Pihlavanlahden pohjoisosassa keski-
7 määrin 0,17 ja 0,30 mg Hg/kg ja Ahlaisten saaristossa 0,33 ja 0,42 mg Hg/kg. Porin alueen ammattikalastajille vuosina 1999-2001 jätevesien johtamisesta aiheutuneiden vahinkojen ja haittojen korvaamista koskevan, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemän selvityksen mukaan Porin edustalla, Merikarvian ja Luvian välisellä rannikolla toimi 68 ammattikalastajaa vuonna 1999. Ammattikalastajien kokonaissaalis oli tällöin 1 072 000 kg. Saaliista silakan osuus oli 83,8 %, siian 3,1 %, kuoreen 1,7 %, ahvenen 1,5 %, kilohailin 1,1 %, mateen 1,0 % hauen 0,7 %, taimenen 0,6 % ja lohen 0,5 %. Edellä mainitun selvityksen mukaan Merikarvian ja Luvian välisellä rannikolla, Pihlavanlahti mukaan lukien, harrasti kalastustiedustelun tulosten perusteella arvioituna vapaa-ajan kalastusta vuonna 1999 lähes 14 500 henkilöä. Kyseisen alueen vapaa-ajan kalastajien saalis oli tällöin 741 000 kg ja saalismäärältään runsaimpina olivat ahven 22,3 %, särki 19,7 %, hauki 16,7 %, siika 9,0 %, silakka 6,0 %, lahna 4,8 %, lohi 3,6 %, kampela 3,6 %, taimen 3,2 % ja made 3,2 %. Vesialueen muu käyttö Kalastuksen ohella Kokemäenjoen suistossa ja Pihlavanlahdella on myös muuta virkistyskäyttöä. Jätevesien vaikutusalueella ei ole vedenottamoita eikä yleisiä uimarantoja. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Puhdistamolla käsitellään nykyisin biologis-kemiallisesti suurin osa Porin kaupungin viemäröityjen alueiden jätevesistä ja Noormarkun kunnan jätevedet. Tavanomaisten talousjätevesien ohella puhdistamolle johdetaan muun muassa Corenso United Oy Ltd:n hylsykartonkitehtaan, Sinebrychoff Oy Ab:n panimon ja Osuuskunta Satamaidon meijerin jätevedet. Puhdistamoa on varauduttu laajentamaan alueelliseksi keskuspuhdistamoksi, jossa lisäksi voitaisiin käsitellä paitsi Luvian kunnan jätevedet myös Porin Veden Pihlavan puhdistamon piirissä olevan viemäröintialueen ja Kokemäenjokilaakson muiden kaupunkien ja kuntien jätevedet 14.1.2002 päivätyn Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti sekä mahdollisesti myös Suomen Kuitulevy Oy:n Pihlavan tehtaan ja Nakkilassa sijaitsevan Suominen Kuitukankaat Oy:n tehtaan jätevedet. Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Satakuntaliiton, Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupunkien sekä Nakkilan kunnan toimeksiannosta.
8 Corenso United Oy Ltd:n tehtaan nykyinen hylsykartongin tuotantokapasiteetti 100 000 t/a. Yhtiö on hakenut ympäristölupaa tehtaalle, jonka tuotantokapasiteetti tulisi olemaan 120 000 t/a. Suomen Kuitulevy Oy:n kovaa ja huokoista kuitulevyä valmistavan tehtaan tuotantokapasiteetti on 108 000 t/a. Yhtiö on tehdasta koskevassa ympäristölupahakemuksessaan pitänyt mielekkäimpänä ratkaisuna jätevesipäästöjen vähentämisessä jätevesien johtamista tulevalle Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Koneellisesti kuivatuista Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoiden puhdistamolietteistä valmistetaan vielä toistaiseksi lieteturve-kalkki seosta puhdistamon yhteydessä olevalla noin 5 hehtaarin suuruisella lietteenkäsittelykentällä. Liete säilytetään kentällä aumoissa. Päätöstä lietteen käsittelyyn myönnetyn ympäristöluvan edellyttämästä siirtymisestä suljetussa tilassa tapahtuvaan käsittelyyn ei ole vielä tehty Porin seudulla vireillä olevan, puhdistamolietteen ja biojätteen alueellisen käsittelylaitoksen rakentamista koskevan hankkeen keskeneräisyyden vuoksi. Laitos rakennetaan mahdollisesti Luotsinmäen puhdistamon viereen. Hanketta koskeva YVA-menettely on toteutettu vuonna 2003. Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Nykyinen tilanne Luotsinmäen puhdistamon suurin yksittäinen kuormittaja on Corenso United Oy Ltd:n kartonkitehdas. Vuosina 2000 2002 tehtaalta puhdistamolle johdettu kuormitus on ollut vuoden kaikkien päivien keskiarvona tehtaan ilmoittamista vuosikuormituksen kokonaisarvoista laskettuna seuraava: Vuosi Virtaama BOD 7ATU Fosfori Typpi COD Cr Kiintoaine m 3 /d kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg O 2 /d kg/d 2000 1 660 4 090 2,0 25 6 600 367 2001 1 670 4 920 2,3 28 7 290 381 2002 1 730 5 690 2,8 32 8 340 422 Tehtaan jätevesien osuus puhdistamon kokonaiskuormituksesta on ollut vuosina 2000-2002 BOD 7ATU -arvon osalta noin 60 % ja COD Cr - arvon osalta noin 45 %. Fosforin ja typen osalta vastaavat osuudet ovat 1,6 % ja 3,1 %. Toiseksi suurin yksittäinen viemärilaitokseen liittynyt kuormittaja on Sinebrychoff Oy Ab:n panimo ja kolmanneksi suurin Osuuskunta Satamaidon tuotantolaitos. Puhdistamolla vastaanotetaan ja käsitellään saostus- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamojen ylijäämälietteitä. Vuosina 2000-2002 kyseisten lietteiden määrä oli noin 30 000 m 3 /a.
9 Puhdistamolle johdetaan myös Luotsinmäen vanhan, käytöstä poistetun kaatopaikan valumavedet, kaatopaikan lietealtaiden ylivuotovedet ja kaatopaikan ympärysojiin kertyvät vedet. Kaatopaikan lietealtaille on vielä viety vetistä kalajätettä Tahkoluodon voimalaitosten jäähdytysputkistoista, sadevesi-, piha- ja hiekanerotuskaivojen vetisiä kiintoaineita, kalkkisakkoja, siistausmassoja ja kattiloiden vesinuohousvesiä, Luotsinmäen puhdistamon omien pihakaivojen kiintoaineita, viemärien pesujätettä, keittiöiden rasvanerotuskaivojen rasvaisia vesiä ja pieniä eriä yleiseen viemärilaitokseen kelpaavia prosessijätevesiä. Kyseisistä, Luotsinmäen puhdistamolle johdetuista jätevesistä vuosina 1997-2003 suoritettujen tarkkailututkimusten mukaan kaatopaikalta puhdistamolle johdetun jäteveden määrä on ollut keskimäärin 85 m 3 /d ja sen aiheuttamat BOD 7ATU -, fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormitukset keskimäärin 4,5 kg O 2 /d, 0,12 kg P/d, 2,5 kg N/d ja 4,7 kg/d. Tuleva tilanne Jätevesien käsittelyn mahdollisesta keskittämisestä riippuen puhdistamolla käsiteltävien jätevesien määrä saattaa kasvaa merkittävästi nykyiseen verrattuna. Harjavallan kaupunginhallitus on 3.11.2003 päättänyt, että kaupunki ei osallistu kehittämissuunnitelman pohjalta tehtävään Luotsinmäen alueellisen keskuspuhdistamon eikä Harjavallan ja Porin välisen siirtoviemärin suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon, vaan saneeraa oman jätevedenpuhdistamonsa tulevan ympäristöluvan mukaiseksi. Mikäli siirtoviemäriä Harjavallasta Luotsinmäkeen ei rakenneta, ei myöskään Kokemäen kaupungin jätevesiä ole käytännössä mahdollista johtaa Luotsinmäen puhdistamolle. Nykyisten kehitysnäkymien mukaan puhdistamon piiriin liitetään maksimissaan seuraavat uudet kuormituslähteet: Porin Pihlavan alue Suomen Kuitulevy Oy Luvian kunta Ulvilan kaupunki Nakkilan kunta Suominen Kuitukankaat Oy Liittymisen toteutuessa tehtaiden nykyiset puhdistamot jäisivät todennäköisesti käyttöön jätevesien esikäsittelyssä, mutta Luvian, Ulvilan, Nakkilan ja Porin Pihlavan omat jätevedenpuhdistamot jäisivät pois käytöstä. Luvian, Ulvilan, Nakkilan ja Porin Pihlavan yhdyskuntajäteveden puhdistamoiden keskimääräiset tulokuormitukset olivat vuonna 2002 seuraavat:
10 Puhdis- Virtaama BOD 7ATU Fosfori Typpi COD Cr Kiintoaine tamo m 3 /d kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg O 2 /d kg/d Luvia 431 48 2,3 14 110 59 Ulvila 3 650 990 35 180 2 100 1 400 Nakkila 964 170 8,3 59 380 210 Pihlava 4 030 1 100 43 140 3 100 2 200 Yhteensä 9 075 2 300 89 390 5 700 3 900 Suomen Kuitulevy Oy:n Pihlavan tehtaan nykyiseltä puhdistamolta mereen johdettu keskimääräinen kuormitus oli vuosina 2000-2002 tarkkailutulosten mukaan seuraava: Vuosi Virtaama BOD 7ATU Fosfori Typpi COD Cr Kiintoaine m 3 /d kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg O 2 /d kg/d 2000 1 899 731 0,8 6,6-151 2001 1 898 986 1,4 7,3-151 2002 1 745 910 1,5-1 900 180 Suominen Kuitukankaat Oy:n tehtaalta vuonna 2002 vesistöön johdettu tarkkailutulosten mukainen keskimääräinen jätevesimäärä oli 1 000 m 3 /d ja BOD 7ATU -, fosfori-, typpi-, COD Cr - sekä kiintoainekuormitukset 85 kg O 2 /d, 0,4 kg P/d, 3,0 kg N/d, 170 kg O 2 /d (COD Cr ) ja 47 kg/d (kiintoaine). Mikäli puhdistamon yhteyteen rakennetaan suunniteltu puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelylaitos, myös sen jätevedet johdetaan puhdistamolle. Hakijan toimittaman arvion mukaan tunnelikompostointilaitos, jossa käsitellään lietettä 31 600 m 3 /a ja biojätettä 6 000 t/a, aiheuttaisi jälkikypsytyskentän jätevedet mukaan lukien puhdistamolle BOD 7ATU -, fosfori-, typpi-, COD Cr - sekä kiintoainekuormitukset 45 kg O 2 /d, 0,56 kg P/d, 38 kg N/d, 98 kg O 2 /d (COD Cr ) ja 4 kg/d (kiintoaine). Puhdistamon tulokuormitus Tarkkailutulosten mukaan puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus on vuosina 1999-2003 ollut ja tulee maksimissaan, nykyisten sopimusten mukaisten enimmäiskuormitusten mukaan laskettuna olemaan suunnitellun keskitetyn käsittelyn toteuduttua seuraava: Vuosi Virtaama BOD 7ATU Fosfori Typpi COD Cr Kiintoaine m 3 /d kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg O 2 /d kg/d 1999 21 700 6 200 140 960 12 500 3 700 2000 24 500 7 500 156 920 16 600 5 400 2001 24 700 8 700 155 910 16 900 5 400 2002 20 400 8 300 130 870 16 000 5 600 2003 21 800 8 800 150 1 100-5 200 Tuleva 38 000 19 000 310 1 500-12 000
11 Puhdistamon rakenne ja mitoitus Nykyinen puhdistamo Vuonna 1995 käyttöön otetulla Luotsinmäen kaksilinjaisella puhdistamolla on käytössä aktiivilietemenetelmään perustuva kaksivaiheinen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostus. Aikaisemmin jätevedet käsiteltiin Luotsinmäessä kemiallisesti. Puhdistamon prosessiyksiköt ovat seuraavat: - Tulopumppaamo - kolme ruuvipumppua, kunkin kapasiteetti 2 600 m 3 /h - neutralointimahdollisuus (rikkihapolla) - Välppäys - kaksi porrasvälppää - Hiekanerotus - ilmastetut hiekanerotusaltaat 2 x 290 m 3 - I-vaiheen ilmastus (esi-ilmastus) - altaat 2 x 585 m 3 - ylijäämäliete II vaiheesta - palautuslietekierto - Esisaostuskemikaalin pikasekoitus ja flokkaus - I-vaiheen selkeytys (esiselkeytys/esisaostus) - altaat 2 x 1 130 m 2 - Rinnakkaissaostuskemikaalin syöttö - II-vaiheen ilmastus - altaat 2 x 3 000 m 3 - Jälkiselkeytys - altaat 2 x 1 520 m 2 - Lietteen tiivistys - altaat 2 x 700 m 3 - Lietteen koneellinen kuivaus - lingot 3 x 800 kg TS/h Puhdistamo on mitoitettu maksimivirtaamille 90 000 m 3 /d ja 6 000 m 3 /h (hetkellinen 7 800 m 3 /h), keskivirtaamille 34 000 m 3 /d ja 2 200 m 3 /h ja BOD 7 -kuormalle 10 000 kg O 2 /d. Tehostettu puhdistamo Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi yhdyskuntien aiheuttaman vesistökuormituksen vähentäminen niin, että yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa luodaan edellytykset purkuvesistön vedenlaadun parantamiselle. Suunnitelmassa ensimmäisenä mitoitusperusteena jätevesien käsittelyn keskittämisessä Luotsinmäen puhdistamoon on yhdyskuntajätevesien 95 %:n käsittelyteho BOD 7ATU -arvon ja fosforin poistossa ja jäännöspitoisuudet 15 mg BOD 7ATU /l ja 0,5 mg P/l ja toisena mitoitusperusteena tehokas nitrifiointi (ammoniumtypen hapetus) sekä 70 %:n tehoinen typen poisto.
12 Kehittämissuunnitelman mukaan Luotsinmäen puhdistamon muuttaminen alueelliseksi keskuspuhdistamoksi edellyttää biologisen käsittelyvaiheen laajentamista ja jälkisuodatusyksikön rakentamista. Jos tavoitteena on tehostettu orgaanisen aineen ja fosforin poisto, on rakennettava yksi uusi, nykyisten kokoinen biologinen käsittelylinja, ja jos tavoitteena on lisäksi tehostettu typen poisto, on rakennettava kaksi uutta biologista käsittelylinjaa. Puhdistamo toimii nykyisin mitoituksen ylärajoilla, joten siinäkin tapauksessa, että puhdistamolle johdettava jätevesikuormitus ei sanottavasti kasvaisi, edellä mainittujen, nitrifiointia ja typenpoistoa koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi puhdistamon laajentamista ja tehostamista. Teollisuusjätevesien esikäsittely Corenso United Oy Ltd:n hylsykartonkitehtaalta tuleva prosessijätevesi koostuu pääosin kartonkikoneen kiertovedestä, joka on ajettu 0- vesisuotimen kautta kirkastesäiliöön ja ylimäärä edelleen prosessivesikanaaliin. Lisäksi prosessivesi sisältää muut satunnaiset kuitupitoiset vedet ja sekundäärilauhdesäiliön ylijuoksun. Prosessivesikanaaleista vedet johdetaan yhteen kerättynä mekaaniseen selkeytysaltaaseen, jonka tilavuus on 6 000 m 3. Altaasta mekaanisesti selkeytetty vesi johdetaan yleiseen viemäriin. Altaalle on annosteltu ferrinitraattia ja paineilmaa veden pitämiseksi hapellisena ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Oy Sinebrychoff Ab:n Porin tehtaan jätevedet johdetaan yleiseen viemäriin 35 mm:n välpän kautta ja Osuuskunta Satamaidon ilman mitään esikäsittelyä. Energian kulutus sekä polttoaineiden ja kemikaalien kulutus ja varastointi Puhdistamon energiankulutus oli vuonna 2001 noin 4 740 MWh/a eli 0,53 kwh/m 3. Porin Vesi on mukana Porin kaupungin energiansäästösuunnitelmassa, jonka mukaisia energiasäästötoimenpiteitä ovat optimaalinen aktiivilietteen ilmastus jätevedenpuhdistamoilla sekä muun muassa taajuusmuuttajien käyttö veden ja jäteveden pumppauksessa. Puhdistamon huolto- ja toimistorakennus sekä vesiprosessit käsittävä rakennus lämmitetään kevyellä polttoöljyllä. Lietteenkuivaamorakennuksessa on sähkölämmitys. Puhdistamolla on kaksi 15 m 3 :n maanalaista öljysäiliötä ja kaksi 220 Mcal/h:n tehoista öljylämmityskattilaa öljypolttimineen. Vuosina 2001-2003 kevyen polttoöljyn keskimääräinen vuosikulutus on ollut 81,7 m 3 /a. Vuonna 2001 puhdistamolla käytettiin ferrisulfaattia fosforin saostamiseen noin 1 800 t/a eli 200 g/m 3, rikkihappoa jäteveden neutralointiin noin 36 t/a eli 4 g/m 3 ja vaahdonestoainetta noin 1,1 t/a. Ferrisul-
13 faatti varastoidaan kahdessa noin 35 m 3 :n lasikuitupinnoitetussa betonialtaassa ja rikkihappo betonisessa varoaltaassa sijaitsevassa 30 m 3 :n säiliössä. Vaahdonestoaine varastoidaan tynnyreissä. Lietteen linkokuivauksessa käytetään polymeeriä ja jatkokäsittelyssä lietteenkäsittelykentällä dolomiittikalkkia ja turvetta. Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan voimassa olevassa kemikaalilainsäädännössä ja kunkin kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteessa annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä turvalliseksi tunnettuja työtapoja. Paras käyttökelpoinen tekniikka Hakija katsoo, että rautaa ja alumiinia sisältävällä saostuskemikaalilla tapahtuva kaksivaiheinen fosforin rinnakkaissaostus, aktiivilietemenetelmällä tapahtuva orgaanisen aineen poisto sekä nykyisen tehoinen ammoniumtypen hapetus ja typen poisto ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Puhdistamolla ei ole tarvetta typen poiston tehostamiseen purkuvesialueen suuren typpivirtaaman ja saavutettavaan tulokseen nähden korkeiden investointi- ja käyttökustannusten vuoksi. Vuonna 2001, jolloin typestä poistettiin 35 %, puhdistamon typpipäästön osuus Kokemäenjoen koko typpivirtaamasta oli vain 2,2 %. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Jäteveden käsittelytulos ja vesistöpäästöt Nykyinen tilanne Puhdistamolta vesistöön johdettujen kokonaispäästöjen (kg/d) vuosikeskiarvot sekä vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien (mg/l) ja käsittelytehojen (%) neljännesvuosikeskiarvot (I/II/III/IV) ovat vuosina 2000-2002 olleet seuraavat:
14 Vuosi 2000 2001 2002 BOD 7ATU kg O 2 /d 238 288 470 " mg O 2 /l 10/9/6/12 8/9/10/21 14/17/40/25 " % 97/98/98/95 98/96/98/95 96/95/90/96 Fosfori kg P/d 5,7 6,8 9,1 " mg P/l 0,3/0,2/0,2/0,2 0,2/0,2/0,2/0,6 0,3/0,4/0,7/0,3 " % 95/98/97/96 97/96/97/91 94/94/89/96 Kok.N kg N/d 558 594 540 " mg N/l 25/25/21/20 27/21/24/25 22/27/23/34 " % 36/37/48/39 25/36/38/39 38/36/46/37 NH 4 -N kg N/d 360 349 310 " mg N/l 16/16/15/13 18/12/15/12 15/17/12/20 " % 60/59/65/61 49/63/62/70 59/61/73/63 COD Cr kg O 2 /d 2 082 1 812 2 400 " mg O 2 /l 68/89/83/92 87/83/58/66 86/96/160/130 " % 83/88/89/88 88/87/92/91 85/89/80/88 Kiintoaine kg/d 326 476 560 " mg/l 12/7/15/18 9/13/14/45 19/22/47/19 " % 94/97/94/91 95/93/95/81 91/92/84/94 Vuonna 1999 vesistöön johdettujen BOD 7ATU -, fosfori-, typpi- ja kiintoainepäästöjen vuosikeskiarvot olivat 1 100 kg O 2 /d, 23 kg P/d, 480 kg N/d ja 1 000 kg/d. Puhdistamon kapasiteettiin nähden suuren kuormituksen vuoksi tehokas ammoniumtypen hapetus ei ole mahdollista nykyisellä laitoksella. Kokonaistypen poistotehon vuosikeskiarvot ovat vuosina 1999-2002 olleet 50 % (1999), 39 % (2000), 35 % (2001) ja 38 % (2002). Jäteveden käsittelyn tehostusmahdollisuudet Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi Luotsinmäen puhdistamoa tullaan tarvittaessa laajentamaan ja tehostamaan. Tarvittavien prosessimuutosten ja laajennusten suunnittelu on tarkoitus aloittaa Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamojen ympäristölupapäätösten tultua lainvoimaisiksi. Luotsinmäen puhdistamon prosessimuutosten ja laajennusten suunnitteluun on arvioitu tarvittavan aikaa yksi vuosi ja toteutukseen kaksi vuotta. Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa Pihlavan puhdistamon saneeraus tai siirtoviemärin rakentaminen Pihlavasta Luotsinmäkeen, mihin on arvioitu tarvittavan aikaa kaksi vuotta. Viitaten myös tehostetun erillisviemäröinnin rakentamisen ja viemäriverkoston saneerauksen vaatimiin kustannuksiin hakija on todennut, ettei puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelylaitoksen rakentaminen saman aikaisesti puhdistamoiden saneeraus- ja tehostustöiden kanssa ole taloudellisesti mahdollista. Hakijan 13.2.2004 toimittaman arvion mukaan puhdistamon laajentaminen ja tehostaminen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen jäl-
15 jempänä selostetun lausunnon mukaisen, vuodesta 2008 alkaen vaadittavan puhdistustason saavuttamiseksi aiheuttaisi seuraavat, yhteensä 8 586 000 euron investointikustannukset: Yksikköprosessi Investointi, Ilmastus 3 127 000 Jälkiselkeytys 1 075 000 Jälkisuodatus 3 006 000 Lietteen sakeutus ja kuivaus 819 000 Muut 559 000 Yhteensä 8 586 000 Vesistöpäästöjen vaikutukset Kalanistutukset Puhdistamolta johdettavien jätevesien vaikutus Kokemäen joen laatuun on vähäinen. Joen keskivirtaamatilanteessa vaikutuksia ei juurikaan ole, mutta alivirtaamakaudella puhdistamolta tuleva kuormitus kohottaa havaittavasti Isojuovan typpipitoisuutta. Luotsinmäen puhdistamolta vuonna 2001 johdetun jätevesikuormituksen aiheuttamat laskennalliset muutokset Kokemäenjoen pitoisuusarvoihin eri virtaamatilanteissa olivat seuraavat: Kuormitusjae MHQ MQ MNQ BOD 7ATU µg O 2 /l 5 15 80 Kiintoaine µg/l 9 24 140 Fosfori µg P/l 0,1 0,3 2 Typpi µg N/l 10 29 168 Puhdistamolta johdettavien jätevesien vuoden 2001 tilannetta vastaava kuormitusosuus on Kokemäenjoen kiintoainevirtaamasta 0,2 % ja ravinnevirtaamasta 1-2 %, joten jätevesillä ei ole merkitystä Pihlavanlahden mataloitumisessa eikä oleellista vaikutusta purkualueen perustilaan. Luotsinmäen puhdistamolta johdettavat jätevedet eivät vaikuta suoraan alueen linnustoon, jätevesien rehevöittävää vaikutusta ei voida yksilöidä eikä niillä ole mitään myrkkyvaikutuksia. Kokemäenjoen suiston Natura-alueeseen kohdistuva jätevesikuormituksen kokonaismäärä on pienentynyt huomattavasti pitkällä aikavälillä, eikä nykyisen jätevesikuormituksen enää voida katsoa huonontavan luontoarvoja. Kokemäenjoen suisto mataloituu ja siirtyy merelle päin joka tapauksessa ensisijaisesti maan luonnollisen kohoamisen ja joen mukanaan tuoman maa-aineksen vuoksi. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi Kokemäenjoen alaosalla on tehty kalanistutuksia, jotka on kustannettu kuormittajille määrätyillä kalatalousmaksuilla. Porin kaupungin osuus (Luotsinmäen ja Pihlavan jätevedenpuhdistamot) kalatalousmaksu-
16 jen kokonaismäärästä on vuodesta 1995 alkaen ollut 45,5 %. Kalanpoikasia on istutettu seuraavat määrät: Vuosi Meritaimen Vaellussiika Kuha 1995 27 000 143 100 44 300 1996 29 600 103 100 56 200 1997 40 700 160 000 78 100 1998 27 100 157 300 38 700 1999 38 100 133 700 41 300 2000 35 200 140 600 97 200 2001 31 600 166 700 56 100 2002 33 800 128 800 65 100 2003 31 300 124 100 58 000 Vuosina 2000-2003 kalanpoikasten keskipituudet ovat olleet seuraavat: meritaimen 23,0 cm, vaellussiika 11,9 cm ja kuha 7,4 cm. Päästöt ilmaan, liikenne, melu ja niiden vaikutukset Puhdistamon jätevesiprosessi ei normaalisti toimiessaan haise eikä aiheuta melua, joka olisi havaittavissa lähimmissä asutuissa kiinteistöissä. Yhtään meluvalitusta tai huomautusta ei ole lähivuosina tullut puhdistamon käyttöhenkilökunnan tietoon, eikä näköpiirissä ole tekijöitä, jotka muuttaisivat tilannetta. Nykyisin hajupäästöjä aiheutuu lietteen seostamis- ja varastointikentällä ajoittain aumaustoiminnan ollessa kiivaimmillaan ja kun sääolosuhteet ovat hajujen muodostumiselle edulliset. Hajuhaittoja on pyritty vähentämään rajoittamalla kesäaikana seostustoiminta arkipäiviin ja normaaliin työaikaan. Seostaminen pysäytetään, mikäli vallitseva tuulen suunta on lähimmille asutusalueille päin. Lisäksi kesäaikoina pyritään pitämään kentällä varastoitavan lietteen määrä mahdollisimman vähäisenä. Porin Vesi on koeluonteisesti testannut hajun poistoa jätevesilietteestä rautakemikaaleilla. Ajoittaisen hajuhaitan lisäksi nykyinen jäteveden ja lietteen käsittely ei aiheuta muita haittoja. Hajun leviämistä on mallinnettu suunnitteilla olevan lietteen ja biojätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Laitosmaisessa lietteen käsittelyssä hajun leviäminen on oleellisesti vähäisempää kuin nykyisessä, avoimella kentällä tapahtuvassa käsittelyssä. Nykyiset (vuonna 2001) ja tulevat, laajennetun puhdistamon raskaan liikenteen määrät (kuljetuskertoja vuodessa) ovat seuraavat:
17 Nykyiset Tulevat Ferrisulfaatin tuonti 45 50 Rikkihapon tuonti 2 2 Hiekanerotushiekan poiskuljetus 52 57 Välpejätteen poiskuljetus 48 55 Jäteastioiden tyhjennys 52 - Sako- ja umpikaivolietteiden sekä viemärinpesuvesien tuonti 3 724 4 000 Lisäksi puhdistamon viereinen lietteenkäsittelyalue aiheuttaa nykyisin (vuonna 2001) seuraavat raskaan liikenteen määrät (kuljetuskertoja vuodessa) puhdistamoalueen kautta: Turpeen tuonti 152 Dolomiittikalkin tuonti 39 Pihlavan puhdistamolietteen tuonti 240 Liete/kalkki/turve seoksen poiskuljetus 589 Puhdistamoliete ja muut jätteet Lingolla kuivatun, lietteenkäsittelykentälle stabiloimattomana toimitetun puhdistamolietteen määrät olivat vuosina 1999-2002 seuraavat: Vuosi Määrä, m 3 Kuiva-aine, % 1999 13 600 26 2000 24 000 21,5 2001 19 200 23 2002 19 700 20 Lietteenkäsittelykentällä Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoiden kuivatuista puhdistamolietteistä on valmistettu maatalousseosta lisäämällä lietteeseen turvetta tilavuussuhteessa 1:1 ja Luotsinmäen puhdistamolietteeseen lisäksi maatalouskalkkia noin 70 kg/m 3. Pihlavan puhdistamoliete tuodaan kentälle valmiiksi kalkkistabiloituna. Käsittelykenttä on asfaltoitu ja sitä kiertävät avo-ojat, joita pitkin kaikki valumavedet johdetaan puhdistamolle. Seosta varastoidaan kentällä noin 2-3 kuukautta ja toimitetaan hyötykäyttöön, muun muassa Kemira Pigments Oy:n ferrosulfaattikasan verhoiluun, käytöstä poistettujen kaatopaikka-alueiden maisemointiin ja viherrakennukseen käytettävän mullan valmistukseen. Liete on täyttänyt raskasmetallien osalta suoran hyötykäytön normit. Maatalouskäytössä noudatetaan muun muassa valtioneuvoston päätöstä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) ja valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Vuonna 2001 puhdistamolla syntyi puhdistamolietteen lisäksi seuraavat jätemäärät:
18 Jäte Määrä t/a Hiekanerotushiekka 260 Välppäjäte 247 Sekajäte 7,2 Paperi-, pahvi- ja kartonkijäte 1,85 Metallijäte 0,45 Ongelmajäte (loisteputket, jäteöljyt, paristot, laboratoriojäte) 0,05 Hiekanerotushiekka toimitetaan Luotsinmäen vanhalle kaatopaikalle, josta valumavedet johdetaan takaisin keskuspuhdistamolle. Ruuvipuristimella kuivattu välppäjäte ja sekajäte toimitetaan Hangassuon jäteasemalle. Paperi-, pahvi- ja kartonkijäte lajitellaan erilleen muusta jätteestä ja toimitetaan hylsykartongin raaka-aineeksi. Metallijäte myydään romuliikkeelle. Ongelmajätteet toimitetaan Porin jätehuollon ylläpitämän kierrätyskeskuksen ongelmajätekeräykseen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailu käsittää muun muassa päivittäiset virtaamien ja lietemäärien, hapen pitoisuuksien ja säätöjen, kemikaalien annostelun, lietepitoisuuksien, lieteiän ja ylijäämälietteiden, ph-arvojen, lämpötilojen, liuenneen fosforin ja typpiyhdisteiden mittaukset ja määritykset, laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan seurannan sekä puhdistamon tilan ja toiminnan ja niihin vaikuttavien seikkojen havainnoinnin. Käyttötarkkailuun liittyen muun muassa liuennut fosfori ja typpiyhdisteet määritetään päästötarkkailua useammin, tarvittaessa päivittäin. Aktiivilietettä mikroskopoidaan viikoittain. Tulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan ja laitekortteihin, jotka tarvittaessa esitetään valvontaviranomaiselle. Puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta vesistöön johdettavasta jätevedestä otetaan näytteet kerran kahdessa viikossa virtaamaohjatuin automaattiottimin. Käsitellyn jäteveden näyte sisältää mahdolliset puhdistamon sisäiset käsittelyprosessien ohitukset. Näytteistä määritetään ph, alkaliteetti, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lisäksi puhdistamolta lähtevästä jätevedestä määritetään liukoinen fosfori, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa ja kokonaisrauta. Mikäli vaadittua käsittelytulosta ei saavuteta, voidaan suorittaa ylimääräisiä tarkkailuja. Näytteet otetaan, säilytetään ja analysoidaan valvontaviranomaisen ohjeita noudattaen. Näytteet analysoidaan hakijan Luotsinmäen keskuspuhdistamon laboratoriossa käyttäen suomalaisia standardimenetelmiä tai muita yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä. Kahdesti vuodessa tehdään rinnakkaisanalyysit julkisen valvonnan alaisen vesientutkimuslaitoksen kanssa.
Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu 19 Yleiseen viemäriin johdettavista Corenso United Oy Ltd:n ja Oy Sinebrychoff Ab:n tuotantolaitosten jätevesistä otetaan virtaamaohjatuilla näytteenottimilla vuorokauden kokoomanäytteet kaksi kertaa kuukaudessa ja 24 kertaa vuodessa, Osuuskunta Satamaidon jätevesistä yksi kokoomanäyte kuukaudessa ja 12 vuodessa. Näytteet kerätään tasaisesti eri viikonpäivinä. Kuivatun lietteen ja lietteenkäsittelyn lopputuotteen laatu tutkitaan vähintään neljä kertaa vuodessa valtioneuvoston päätöksen 282/1994 mukaisesti. Mikäli kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet ovat koholla, pyritään raskasmetallipäästöt selvittämään erillisin, puhdistamolle tulevasta jätevedestä otettavin näyttein. Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen veden laatua, pohjaeläimistöä ja sedimentin raskasmetallipitoisuutta seurataan yhteistarkkailuna, johon myös hakija osallistuu. Turun vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään 12.5.1993 nro 0292A485/111 kirjeessä esitetyin muutoksin ja täsmennyksin. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti. Kokemäenjoen Luotsinmäenhaarassa (Isojuovassa) on yhteistarkkailun havaintopiste jäteveden purkupaikan yläpuolella (KOJO 42) ja alapuolella (KOJO 46). Pihlavanlahdella on useita yhteistarkkailun havaintopisteitä, joista lähimmät ovat Puussanluoto (50) ja Pihlavan edustalla oleva niin sanottu runkopiste 51. Veden laatua tutkitaan 4 kertaa vuodessa. Kaikilta havaintopisteiltä määritetään lämpötila, happipitoisuus, sameus, ph, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori ja rauta, runkopisteiltä lisäksi väri, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi, ligniini ja fekaaliset kolit. Osalla havaintopisteitä määritetään myös klorofylli-a. Pohjaeläimistöä tarkkaillaan kolmen vuoden välein ja sedimenttien raskasmetallipitoisuutta viiden vuoden välein. Jätevesien vaikutuksia kalatalouteen seurataan silloisen Turun kalastuspiirin kirjeellään 14.12.1990 nro 338/71TuK1990 hyväksymän, myöhemmin täydennetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan kuuluvat neljän vuoden välein tehtävä kalastustiedustelu ja kalojen käyttökelpoisuuden aistinvarainen arviointi sekä vuosittaiset kalastuskirjanpito ja haukien elohopeapitoisuuden seuranta. POIKKEUSTILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdolliset suuret virtaamapiikit voidaan johtaa puhdistamon ilmastuksen ohi esisaostuksen ja selkeytyksen jälkeen. Ohijuoksutus on mahdollista myös ennen puhdistamoa Pormestarinluodon sulku- ja
20 välppäämörakennuksesta. Konevälpän säleväli on 10 mm ja suurin virtaama Q max 6 000 m 3 /h. Ohjaus tapahtuu vedenpinnan korkeuden mukaan. Puhdistamon automaatiojärjestelmä siirtää tiedot prosessin toimintahäiriöistä prosessin seuranta- ja ohjaustietokoneelle puhdistamon valvomoon työaikana. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin yksi laitoksen hoitajista on varallaolijana, jolloin vastaavat hälytykset siirtyvät varallaolijan matkapuhelimeen. Varallaolija saapuu hälytyksen saatuaan tarkastamaan hälytyksen syyn ja korjaamaan mahdollisesti vikaantuneet laitteet. Kohteet, joista toimintahälytykset ja asetettujen rajaarvojen ylitys-/alitustiedot tulevat: - ohijuoksutusten sulkuluukut - ruuvipumput - saostuskemikaalin annostus - neutralointikemikaalin annostus - ilmastuskompressorit - öljypolttimet - prosessivesipumput - ylijäämälietteen pumppaus - palautuslietteen pumppaus - tiivistämön harat - hiekanerotuksen vaunu ja pumput Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan kemikaalilainsäädännön ja kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden määräyksiä ja ohjeita sekä turvalliseksi tunnettuja työtapoja. Esimerkiksi rikkihapposäiliö on ympäröity betonisella varoaltaalla, josta on siirretty valvontaohjelmaan rajanäytöt ja hälytykset. Puhdistamolla on nykyaikainen murtohälytysjärjestelmä. Tulipalon riski on pieni. Porin Vedellä on käytössä jatkuvan kehityksen kohteena oleva toimintajärjestelmä, joka käsittää laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät. KORVATTAVAT HAITAT Porin kaupunki on muiden Kokemäenjoen alajuoksun kuormittajien ohella maksanut jätevesien laskusta vuosina 1968-1985 aiheutuneista vahingoista sekä vuoden 1986 alusta lähtien aiheutuneista ja aiheutuvista vahingoista kertakaikkiset korvaukset korkoineen Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille vesiylioikeuden päätöksen 29.12.1994 nro 259/1994 mukaisesti. Hakija pitää Porin kaupungin nykyistä kalanhoitomaksua, 154 000 mk eli 25 900,94 kohtuuttoman suurena jäteveden puhdistustason parannuttua ja vesistöön johdetun kuormituksen vähennyttyä 1990- luvun aikana merkittävästi. Hakija katsoo, että kohtuullinen kalatalo-
21 usmaksu Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamoiden osalta olisi 5 000. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y. on tehnyt selvityksen (päivätty 14.11.2002) Porin alueen ammattikalastajille vuosina 1999-2001 aiheutuneista vahingoista ja haitoista. Selvitys sisältää aikaisemmin käytettyjen arviointiperusteiden mukaisen, kalastajakohtaisen laskelman Porin kaupungin (Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan puhdistamot) ja kuuden muun Kokemäenjoen alajuoksun kuormittajan jätevesien aiheuttamasta yhteisestä korvattavasta haitasta ja sen osittelusta kyseisten seitsemän kuormittajan kesken. Yhteensä 12:lle Porin edustan ammattikalastajalle pyydysten likaantumisesta aiheutuneesta lisätyöstä ja saaliin arvon alentumisesta esitettävät korvaukset ovat kyseiseltä kolmen vuoden ajalta yhteensä 5 798 euroa, josta Porin kaupungin osuudeksi esitetään 49 %. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa, Porin kaupungissa sekä Noormarkun ja Merikarvian kunnissa 12.8.-25.9.2003. Kuuluttamisesta on ilmoitettu Satakunnan Kansa sanomalehdessä 12.8.2003. Lisäksi kuuluttamisesta on erikseen ilmoitettu tiedossa oleville asianosaisille. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Porin kaupungin sekä Noormarkun ja Merikarvian kuntien ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaisilta, Porin kaupungilta sekä Noormarkun ja Merikarvian kunnilta. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut lausunnossaan, että puhdistamolla on vuonna 1995 tapahtuneen biologisen osan käyttöön oton jälkeen vuonna 2000 saavutettu vaadittu tulos kaikkina neljännesvuosijaksoina ja että pieniä, vain yhden vuosineljänneksen tuloksiin vaikuttaneita häiriöitä on ollut vuosina 1996, -97, -98 ja 2001. Vuonna 1999 puhdistamon toiminta oli pahoin häiriintynyt koko vuoden ajan ja vastaavanlaisia häiriöitä on jälleen esiintynyt vuoden 2002 kolmannesta vuosineljänneksestä alkaen. Puhdistamon toimintahäiriöt ovat ensisijaisesti aiheutuneet teollisuuden jätevesikuormituksen lisääntymisestä ja laadun muutoksista siten, että puhdistamon biologinen osa on ylikuormittunut ja hapetuskapasiteetti ylittynyt. Osaltaan häiriöitä ovat aiheuttaneet myös laiteviat sekä huolto- ja korjaustoimenpiteet, joiden aikana vain puolet kaksilinjai-
22 sesta laitoksesta on ollut käytössä. Puhdistamon ilmastusjärjestelmä on uusittu syksyllä 2003. Myös lietteen kuivauskapasiteetti on ajoittain ylittynyt. Ympäristökeskus on pitänyt Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n tekemää selvitystä jätevesien (Porin Veden Luotsinmäen ja Pihlavan jätevedenpuhdistamot) mahdollisesta vaikutuksesta Kokemäenjoen suiston Natura-alueeseen FI0200079 riittävänä eikä ympäristökeskuksella ole ollut huomautettavaa selvityksen johtopäätöksistä, joiden mukaan Porin Veden jäteveden laskulupien jatkamiselle ei ole Natura-alueen säilyvyyden kannalta estettä. Ympäristökeskus on viitannut Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, valtioneuvoston 19.3.1998 tekemään periaatepäätökseen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja ympäristöministeriön 30.3.2000 hyväksymään vesiensuojelun toimenpideohjelmaan vuoteen 2005 ja todennut, että huolimatta yhdyskuntien jätevesien vähäisestä osuudesta Kokemäenjoen typpiainevirtaamasta, valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998 sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT) soveltaminen edellyttävät tehokkaan typenpoiston toteuttamista. Lisäksi ympäristökeskus on katsonut, että tehokas puhdistustulos on varmistettava erityisesti fosforin ja kiintoaineen osalta jälkisuodatuksella tai vastaavalla muulla käsittelymenetelmällä. Minimiravinnetestit Porin edustan merialueella vuonna 1999 ovat osoittaneet, että typpi voi olla ajoittain fosforia merkittävämpi levätuotannon minimitekijä Pihlavanlahdella (Kolpan tarkkailupisteellä) ja että ulkomerellä (Ahlaisten saariston Iso-Plokan tarkkailupisteellä) sekä fosfori että typpi olivat levätuotannon minimitekijöitä kaikilla tutkimuskerroilla kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa vuonna 1999. Ympäristökeskuksen esittämien jäteveden käsittelyvaatimusten mukaiset vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden enimmäisarvot ja jäteveden käsittelytehon vähimmäisarvot mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna ovat vuoden 2007 loppuun asti seuraavat: Pitoisuus Käsittelyteho BOD 7ATU 20 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg /l 90 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 % Vuoden 2008 alusta lukien ympäristökeskuksen esittämien vaatimusten mukaiset vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden enimmäisarvot ja jäteveden käsittelytehon vähimmäisarvot mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien ovat typen osalta vuosikeskiarvona laskettuna ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna seuraavat:
23 Pitoisuus Käsittelyteho BOD 7ATU 10 mg O 2 /l 95 % COD Cr 100 mg O 2 /l 85 % Kiintoaine 15 mg /l 95 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 % Typpi - 70 % Jäteveden käsittelyn tehostamissuunnitelma olisi toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä. Jätevesiä koskevan päästötarkkailun osalta ympäristökeskus katsoo, että näytteet olisi otettava kerran viikossa ja eri viikonpäivinä. Jätevesien raskasmetallimääritykset voitaneen tehdä neljännesvuosittain kokoomanäytteistä, jotka kerätään virtaamalla painotetuista viikkonäytteistä. Laajempi yhden kerran tehtävä selvitys puhdistamolle tulevan ja sieltä vesistöön johdettavan jäteveden laadusta tulisi tehdä sen jälkeen kun jätevesien käsittely on keskitetty Luotsinmäen seudulliselle puhdistamolle. 2) Varsinais-Suomen TE-keskus on pitänyt jätevesipäästöjen vaikutusten osalta parhaana vaihtoehtona Luotsinmäen puhdistamon laajentamista alueelliseksi keskuspuhdistamoksi, koska tällöin Kokemäenjokeen kohdistuva kuormitus vähenee. Jotta mereen johdettava välitön kuormitus ei tämän seurauksena kasvaisi, jätevedet on kuitenkin käsiteltävä nykyistä tehokkaammin. TE-keskus on pitänyt typenpoistovaatimuksen asettamista perusteltuna. Viitaten Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n arvioon, jonka mukaan typen poisto saattaisi johtaa sinilevien runsastumiseen tilanteessa, jossa fosforia on riittävästi saatavilla, TEkeskus on todennut, että asumajätevesien typpipäästöistä huomattava osa koostuu vesieliöstölle erittäin myrkyllisestä ammoniumtypestä. Koska typpikuormitus vaikuttaa kalojen ja muiden vedessä elävien lajien esiintymiseen, kasvuun ja lisääntymiseen, typen poistolla on merkitystä myös vesialueen kalataloudellisen arvon, virkistyskäytön ja vesiluonnon monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi myös fosforinpoiston tehostaminen on aiheellista sinilevien massaesiintymisen riskin vähentämiseksi ja nykyisen, korkeasta perustuotannosta johtuvan rehevöitymisen vähentämiseksi. Pihlavanlahden kalasto on vahvasti särkikalavaltainen rehevöityneille vesistöille tyypilliseen tapaan. Myönteisenä kehityksenä on havaittu siian, lohen ja kuhan saalismäärien kasvu, joskin toisaalta haukija madekannat ovat heikentyneet. Kalojen käyttökelpoisuus on kohtalaisen hyvä, mutta paikoin kaloissa on makuvirheitä. Mateen elohopeapitoisuus on selvästi kasvanut 1990-luvun lopulla, mutta pitoisuudet eivät aseta rajoituksia kalojen käytölle ihmisravintona. TE-keskus on todennut, että kalatalousmaksua määrättäessä on otettava huomioon nykyisen kuormituksen lisäksi myös kalataloudelle pysyvästi aiheutetut vahingot. Vaikka jätevesipäästöt lopetettaisiin