Ympäristö ja luonnonvarat 15 Jätetilasto 13 Tuotannon ja kulutuksen jätteet Kiertotalous kompastumassa kiviin Jätteeksi jäävän kiviaineksen kierrätys on jäänyt jälkeen muiden jäteaineiden hyödyntämisestä, kiviainekset ensisijaisesti läjitetään. Viime vuosina biohajoavien jätemateriaalien käsittely on siirtynyt hyödyntämiseen ja toisaalta esimerkiksi metallijätteet, sähkö- ja elektroniikkaromu, romuajoneuvot sekä lasijätteet kiertävät aineskäytössä likimain kokonaan. Lisäksi kaivostoiminnan mineraaliperäisten jätteiden määrä nousi 68 miljoonaan tonniin vuonna 13, liki 7 prosenttiin jätteiden kokonaismäärästä. Mineraalijätteistä valtaosa on jalostamattomia luonnonvaroja malmija mineraalikaivoksilta sekä maanrakentamisesta, pienempi osa on tuhkaa, tiiltä, betonia tms. Jätemäärät sektoreittain vuonna 13, 1 tonnia Jätteiden yhteismäärä oli vuonna 13 hieman yli 98 miljoonaa tonnia ja kasvoi edellisvuodesta. Tämä siitäkin huolimatta, että puujätteiden tilastointikäytäntöä on muutettu. Hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden puujätteitä ei enää tilastoida jätteeksi, koska ne ovat muuttuneet osaksi tuotantosuunnitelmaa, ja niiden käyttöaste on hyvin korkea. Puujätteiksi ovat kuitenkin edelleen jääneet ainoastaan sellaisiksi viranomaisille ilmoitetut. Helsinki 8.5.15 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Kokonaisuudessaan jätteiden hyödyntämisaste jäi vajaaseen 16 prosenttiin kiviainesten alaspäin painottamana. Maanrakennusaineita kuten kivimurskaa kaivoksilta otettiin kuitenkin käyttöön runsas 7 miljoonaa tonnia. Vaarallisiksi luokiteltuja jätteitä kertyi 1,9 miljoonaa tonnia vuonna 13. Jätteiden kokonaismäärässä Suomi sijoittuu EU:n keskikastiin, mutta kärkisijoille henkeä kohti laskien vain Bulgaria ja Luxemburg ova Suomen edellä. Sijoituksia kohottavat erityisesti kaivosten jätteet, joiden määrässä Suomi on EU:n kärkiviisikossa.
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Jätteiden käsittely vuonna 13, tonnia...4 Liitetaulukko. Jätteiden kertymät toimialoittain ja jätelajeittain vuonna 13, tonnia...7 Laatuseloste: Jätetilasto...9 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Jätteiden käsittely vuonna 13, tonnia 1.1 Käytetyt liuottimet, 1. Happo-, emäsja suolajätteet, 1. Happo-, emäsja suolajätteet, 1.3 Käytetyt öljyt, 1.4,, 3.1 Kemialliset jätteet, 1.4,, 3.1 Kemialliset jätteet, 3. Teollisuudessa syntyvät jätevesilietteet, 3. Teollisuudessa syntyvät jätevesilietteet, 3.3 Jätteiden käsittelyssä syntyvät nestemäiset jätteet ja jätevesilietteet, 3.3 Jätteiden käsittelyssä syntyvät nestemäiset jätteet ja jätevesilietteet, 5 Terveydenhoidossa syntyvät ja biologiset jätteet, 5 Terveydenhoidossa syntyvät ja biologiset jätteet, 6.1 Metallijätteet, rauta, 6. Metallijätteet, ei-rauta, 6.3 Metallijätteet, sekalainen rauta ja ei-rauta, 7.1 Lasijätteet, 7.1 Lasijätteet, 7. Paperi- ja pahvijätteet, 7.3 Kumijätteet, 7.4 Muovijätteet, Hyödyntäminen Polttaminen Materiaalihyödyntäminen energiana 3 43 4 84 151 44 54 4 788 3 34 8 987 49 476 3 844 1 165 6 476 1 911 6 91 3 9 387 1 16 81 46 9 888 3 1 383 51 998 3 658 15 537 8 1 41 388 15 35 14 94 5 5 967 479 735 5 378 156 175 4 614 513 78 7 35 1 44 Kaatopaikkasijoitus 3 87 3 53 16 71 58 1 87 99 999 4 784 95 39 343 6 74 556 11 11 14 89 967 Muu loppukäsittely kuten allastaminen 1 76 4 41 1 13 194 Yhteensä 4 84 6 747 41 911 38 136 119 651 8 565 16 65 18 964 6 63 39 449 6 549 46 48 3 6 387 156 9 4 766 564 691 16 4 64 934 4
7.5 Puujätteet, 7.5 Puujätteet, 7.6 Tekstiilijätteet, 7.7 PCB:tä sisältävät jätteet, 8 (pl. 8.1, 8.41) Käytöstä poistetut laitteistot (pl. käytöstä poistetut ajoneuvot sekä paristo- ja akkujätteet), 8 (pl. 8.1, 8.41) Käytöstä poistetut laitteistot (pl. käytöstä poistetut ajoneuvot sekä paristo- ja akkujätteet), 8.1 Käytöstä poistetut ajoneuvot, 8.1 Käytöstä poistetut ajoneuvot, 8.41 Paristo- ja akkujätteet, 8.41 Paristo- ja akkujätteet, 9.1 Eläinperäiset jätteet ja sekalainen elintarvikejäte, 9. Kasviperäiset jätteet, 9.3 Eläinten ulosteet, virtsa ja lanta, 1.1 Kotitalous- ja samankaltaiset jätteet, 1. Sekalaiset materiaalit, 1. Sekalaiset materiaalit, 1.3 Lajittelujätteet, 1.3 Lajittelujätteet, 11 Tavanomaiset lietteet 1.1 Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät mineraalijätteet, 1.1 Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät mineraalijätteet, Hyödyntäminen Polttaminen Materiaalihyödyntäminen energiana 77 47 6 15 3 1 456 158 71 51 879 5 654 54 858 46 193 815 91 879 1 799 373 51 8 983 188 1 36 9 1 911 17 1 757 5 5 3 54 3 3 417 68 31 1 85 174 848 9 47 6 38 4 51.. 1).. 1) 49 1 687 49 381 7 45 171 631 79 14 11 4 116 876 186 36 71 1 164 1 1 97 Kaatopaikkasijoitus 35 51 44 8 15 33 35 4 38 7 9 617 556 84 51 53 88 53 46 59 16 53 15 8 4 454 Muu loppukäsittely kuten allastaminen 6 54 4 65 1 771 Yhteensä 918 5 8 3 9 63 983 6 33 4 667 71 36 63 34 465 1 79 43 354 71 8 179 551 1 341 91 1 9 41 3 111 59 99 7 653 48 898 1 381 4 375 5
1., 1.3, 1.5 Muut mineraalijätteet, 1., 1.3, 1.5 Muut mineraalijätteet, 1.4 Polttojätteet, 1.4 Polttojätteet, 1.6 Maa-ainekset, 1.6 Maa-ainekset, 1.7 Ruoppausmassat, 1.7 Ruoppausmassat, 1.8, 13 Jätteiden käsittelystä peräisin olevat mineraalijätteet ja stabiloidut jätteet, 1.8, 13 Jätteiden käsittelystä peräisin olevat mineraalijätteet ja stabiloidut jätteet, Yhteensä - josta vaarallista jätettä: Hyödyntäminen Polttaminen Materiaalihyödyntäminen energiana 198 36 1 994 5 4 411 19 3 85 56 1 61 4 77 149 35 11 351 391 135 18 1) Tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännösten alainen. 6 17 634 3 956 55 195 157 11 77 9 81 1 13 647 138 1 53 469 83 637 Kaatopaikkasijoitus 59 7 5 735 7 473 16 1 61 17 656 571 8 5 165 38 16 34 885 8 33 77 978 466 Muu loppukäsittely kuten allastaminen 137 46 869 51 47 61 41 976 Yhteensä 65 877 48 1 147 588 998 41 3 836 17 668 98 38 481 1 1 159 5 159 35 86 96 61 137 1 7 184 6
Liitetaulukko. Jätteiden kertymät toimialoittain ja jätelajeittain vuonna 13, tonnia Toimiala A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta 1-1 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden 13-15 Tekstiilien, vaatteiden ja nahan ja nahkatuotteiden 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden (pl. huonekalut); olkija punontatuotteiden 17-18 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden, painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden - Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden, lääkeaineiden ja lääkkeiden sekä kumi- ja muovituotteiden 3 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden 4-5 Metallien jalostus ja metallituotteiden (pl. koneet ja laitteet) 6-3 Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen sekä muiden kulkuneuvojen Jätelaji Kemialliset jätteet 1 8 4 54 13 777 5 534 98 86 1 99 13 665 4 393 Metallijätteet 1 4 59 1 61 Paperi ja pahvijätteet 5 773 46 315 Puujätteet 5 Eläin- ja kasvijätteet 1 918 461 535 5 73 53 5 31 198 393 515 77 38 3 475 3 99 98 971 38 387 5 3 966 83 4 537 1 571 6 4 591 88 4 944 5 586 13 88 4 78 5 7 53 13 16 415 Sekalaiset Mineraaliml. koti- jätteet talousjätteet 43 44 118 3 8 441 369 45 389 17 1 584 3 471 7 649 16 67 956 35 88 15 9 46 4 379 45 1 518 61 517 161 1 13 5 7 651 Lietteet 7 11 1 3 7 86 861 69 9 933 117 45 671 118 Lasi-, muovi-, kumi- ja muut jätteet 3 859 5 3 38 63 5 18 8 48 39 58 656 josta vaarallista jätettä 46 869 1 57 35 3 797 3 86 5 494 99 13 55 943 816 5 637 7
Toimiala 31-33 Huonekalujen ja muu, koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus D Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto 36, 37 ja 39 Veden otto, puhdistus ja jakelu, viemäri- ja jätevesihuolto ja maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristön huoltopalvelut 38 Jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus, materiaalien kierrätys F Rakentaminen 46.77 Jätteen ja romun tukkukauppa Palvelut ja kotitaloudet Yhteensä Jätelaji Kemialliset jätteet 51 1 44 6 919 788 8 3 48 884 Metallijätteet 8 78 8 585 67 146 3 334 1 178 69 5 Paperi ja pahvijätteet 3 359 1 46 56 897 46 87 Puujätteet 989 86 73 94 59 48 141 585 67 Eläin- ja kasvijätteet 41 34 6 6 776 94 3 43 795 37 84 Sekalaiset Mineraaliml. koti- jätteet talousjätteet 1 443 1 69 146 87 7 149 1 973 71 94 1 393 16 5 53 94 14 96 946 73 1 59 45 7 84 994 577 188 438 66 64 743 3 376 365 87 746 64 615 88 613 78 Lietteet 54 95 483 Lasi-, muovi-, kumi- ja muut jätteet 93 58 151 81 177 669 5 1 88 4 45 71 3 753 1 98 5 67 5 97 69 7 638 3 josta vaarallista jätettä 6 31 8 14 5 37 478 47 645 1 848 15 8 1 893 78 8
Laatuseloste: Jätetilasto Relevanssi Jätetilaston laatii Tilastokeskus. Se kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT) sekä Euroopan tilastojärjestelmään (ESS). Tilasto laaditaan EU:n jätetilastoasetuksen (EU 15/) ja sen korjausten ja tarkennusten mukaisesti. Suurin osa tilaston tiedoista perustuu julkisten laitosten tai toimielinten keräämiin rekisteri- ja tilastoaineistoihin. Tuottajavastuuorganisaatiot ovat myös velvoitettuja toimittamaan tietoa jatkuvasti. Yhteistyö tiedon tuottajien kanssa on vakaalla pohjalla ja tilastoinnin jatkuvuus taattu. Jätetilastossa seurataan jätekertymien sekä jätteiden käsittelyn määriä ja näiden muutoksia. Tilasto kattaa kaikki jätteiden luokat ja jakeet kohdistettuna kansantalouden päätoimialoille ja kotitalouksiin. Tilasto on tarkoitettu yhteiskunnallisen päätöksenteon, yritysten ja muiden sidosryhmien sekä tutkimuksen tarpeisiin. Aineisto kerätään yhtenevästi koko valtakunnan alueelta, pois lukien Ahvenanmaa, jonka tiedon toimittaa Ahvenanmaan tilastoviranomainen ÅSUB. Jätteiden kertymä ja käsittely tilastoidaan erikseen. Kertymä kertoo yhden vuoden aikana valtakunnan rajojen sisällä syntyneen jätteen määrän tuhansina tonneina. Käsittelyluvut kertovat jätteen hyödyntämisestä ja hävittämisestä käsittelytavan mukaan jaoteltuna. Jätetilaston taustaluokitteluna käytetään yleistä toimialaluokitusta. Jätteet luokitellaan tilastolainsäädännön mukaisen jäte- ja ongelmajäteluettelon sekä tilastollisen jäteluokituksen mukaan. Luokitukset ovat saatavilla Tilastokekuksen Luokitukset-sivulla. Jätteen käsittelyä kuvaavia R ja D -koodeja käytetään direktiivin 6/1/EY mukaisesti. Menetelmäkuvaus Tilastoaineistona käytetään pääosin ympäristöhallinnon VAHTI - valvonta- ja kuormitustietojärjestelmän tietoja, joita täydennetään Tilastokeskuksen kokoamilla tiedoilla. Täydentäviä tietoja saadaan muista tilastoista, valtion rekistereistä sekä mm. Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen ympäristökeskuksen, alueellisten ympäristökeskusten, tutkimuslaitosten, käsittelylaitosten ja tuottajavastuuorganisaatioiden keräämistä tiedoista. Kansalliset tarpeet pyritään huomioimaan tilaston tuotannossa. Ensisijaisesti jätetilaston kehittymistä kuitenkin ohjaa eurooppalainen tilastolainsäädäntö ja siinä asetetut vaatimukset. Puujätteiden tilastointia on muutettu 13 tiedoista alkaen vastaamaan tarkemmin jätedirektiivin määritelmiä. Hakkuutähteitä ei enää tilastoida metsätalouden jätteeksi, ja teollisuuden puujätteiden tilastointi perustuu kokonaan yritysten ympäristöhallinnon tietojärjestelmä VAHTI:in tekemiin ilmoituksiin puujätteiden synnystä ja käsittelystä. Tietojen tarkkuus ja oikeellisuus Teollisuuden toimialojen osalta jätteen kertymistä ja käsittelyistä saadaan täsmällistä valvontatietoa suoraan VAHTI -järjestelmästä. Tietojen tarkistamiseen käytetään Tilastokeskuksen keräämiä tuotantomäärätietoja. Muiden toimialojen ja kotitalouksien osalta jätekertymien määrittämiseen käytetään toimialakohtaisia raportteja tai malleihin perustuvia laskentamenetelmiä. Joissakin tapauksissa eri tietolähteiden tietoja joudutaan yhdistämään. Yhdyskuntajäte jaetaan teollisuuden, palvelusektorin ja kotitalouksien jätteiksi laskentamallin avulla paperi- ja pahvijätettä lukuun ottamatta. Laskentamalli perustuu ensisijaisesti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän alueella tehtyyn jätetutkimukseen. Paperi- ja pahvijätteen määristä saadaan tietoa suoraan jätteen kerääjiltä. Jätteen käsittely on valvottua, luvanvaraista toimintaa, josta saadaan myös täsmällistä valvontatietoa suoraan VAHTI-järjestelmän kautta. Tuottajavastuuorganisaatiot keräävät ja toimittavat tietoja tuottajavastuun alaisista jätteistä. EU:n jätetilastoasetuksen mukainen laaturaportti sisältää keskeiset tiedot aineistoista sekä niiden käytöstä. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Jätetilaston keskeiset tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen vuosittaisessa jätetilastojulkistuksessa. Tilaston mittausjakso on yksi kalenterivuosi. Jätetilastossa julkaistavat tiedot ovat lopullisia tietoja. Niitä voidaan kuitenkin muuttaa myöhemmin, esimerkiksi käsitteistön muuttuessa tai tietojen tarkentuessa. Muutoksista 9
ilmoitetaan jätetilaston sivulla Tilastokeskuksen www-palvelussa. Jätetilaston julkistamistiedot löytyvät Tilastokeskuksen julkistamiskalenterista. Tietojen saatavuus ja selkeys Jätetilaston tiedot ovat saatavilla Tilastokeskuksen www-palvelussa tilaston kotisivulla. Tilastotiedot raportoidaan kahden vuoden välein EU:n tilastovirastolle Eurostat:iin, jonka kautta tiedot päätyvät kansainvälisiin tilastotietokantoihin ja - julkaisuihin. Tilastojen vertailukelpoisuus Jätteiden kertymät ja käsittelyt ovat saatavilla keskenään vertailukelpoisina taulukoina vuodesta 4 lähtien. Jätetilastoinnin käsitteistö löytyy täsmällisesti määriteltynä jätetilastoasetuksen implementoinnin käsikirjasta Manual on waste statistics.. Yhtenäisyys Tilastoinnissa käytetyt kansalliset luokitukset ovat yhteensopivia eurooppalaisten luokitusten kanssa joko suoraan tai luokitusavaimen avulla. Luokitusten muutokset ja poikkeamat tilastointi- ja raportointikäytännöissä voivat aiheuttaa vaihtelua eri vuosien välillä tai vaikeuttaa tilastojen kansainvälistä vertailua. 1
Ympäristö ja luonnonvarat 15 Lisätietoja Juha Espo 9 551 3463 Simo Vahvelainen 9 551 3457 Vastaavan tilastojohtajan sijainen: Mari Ylä-Jarkko ymparisto.energia@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Jätetilasto 13, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 9 551 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798 3339 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 45 5 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi