VALIOKUNNAT. 3.1 Talousvaliokunta 3.2 Kansainvälinen valiokunta 3.2.1 Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK)

LOS ANGELES 1984~

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 SSÄLLYSLUETTELO YLESKATSAUS SVU 2 2 JÄSENSTÖ, TOMELMET JA HALLNTO 2.1 Jäsenistö 2.2 Kunniajäsenet 2.3 Valtuuskunta. 2.4 Hallitus. 2.5 Työvaliokunta 2.6 Varainhoito ja tilintarkastus 2.7 Kokoukset 2.8 Virkailijat 4 4 4 4 7 9 9 9 9 3 VALOKUNNAT. 3.1 Talousvaliokunta 3.2 Kansainvälinen valiokunta 3.2.1 Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) 3.3 3.4 3.2.2 Kansallisten olympiakomiteoiden maailmanliitto (ANOC) 3. 2. 3 Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden liitto (ENOC) 3.2.4 Pohjoismainen yhteistyö. 3.2.5 Baden-Badenin X olympiakongressi 3.2.5.1 Kansallisten olympiakomiteoiden liiton (ANOC) puheenvuoro. 3.2.5.2 Kansainvälisten erikoisliittojen (GASF) puheenvuoro. 3.2.5.3 Urheilijoiden puheenvuoro 3.2.5.4 Valmentajien puheenvuoro 3.2.5.5 Loppujulistus Tiedotusvaliokunta. Valmennusvaliokunta 3.4.1 Talviliittojen valmennusmäärä 3.4.2 3.4.3 3.4.4 3.4.5 rahajako Kesäliittojen L valmennusmäärärahajako Valmentajamäärärahat Tutkimusmäärärahat Määrärahayhteenveto 10 10 1 3 1 3 14 1 5 1 6 1 7 20 33 41 44 46 49 50 52 54 57 58 59 4 5 KUNNANOSOTUKSET 4.1 Pöytäviiri 4.2 Kultainen ansiolevyke 4.3 Ansiomitali LTTEET Tuloslaskelma Tase 60 60 60 60! : i

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 2 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 3 YLESKATSAUS Kansainväliselle urheiluliikkeelle on vuonna 1981 ollut tärkeätä yhtenäisyyteen pyrkiminen sitten vuoden 1980 tapahtumien. Merkittävintä linjanvetoa suoritett11n Baden-Badenissa, Saksan Liittotasavallassa pidetyssä X olympiakongressissa. Paikalla olleet 82 Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK), jäsentä, edustajat 46 kansainvälisestä liitosta ja 149 kansallisesta olympiakomiteasta, 39 olympiaurheilijoiden ja 10 valmentajien sekä 500 kansainvälisen lehdistön edustajaa saattoivat yhteisesti vakuuttaa, että kongressi oli onnistunut ja että sen aikana luotiin pohjaa maailman urheilun yhtenäisyydelle. Yhteenkuuluvuutta lisäsi myös se, että ensimmäistä kertaa olympiakongressien historiassa urheilijat esiintyivät puhujina. Yhtenäisyyttä painottivat loppujulistuksen lausumat: "Jokaisen tulee tukea olympiakisoja, mitä tärkeintä kansainvälisen yhteistyön ilmentymää", "Suhteet olympiaperheen sisällä ovat suuresti parantuneet ja niiden tulee saada sijansa myös seuraavassa, vuoden 1990 kongressissa" ja "Olympiakisat tulee edelleenkin voida järjestää kaikkialla maailmassa". Suomen Olympiakomitean kannalta katsoen Baden-Badenin olympiakongressia seuranneessa KOK:n 84. istunnossa tehtiin merkittäviä päätöksiä. Vuorineuvos Paavo Honkajuuri oli toimittuaan vuodesta 1967 KOK:n jäsenenä ilmoittanut jättäytyvänsä tästä tehtävästä pois. Tilalleen hän oli ehdottanut olympiaurheilija ja voimistelunopettaja Pirjo Häggmania, jota myös olympiakomiteamme hallitus suositteli puheenjohtaja Juan Antonio Samaranchille lähettämässään viestissä. Pirjo Häggman tuli valituksi järjestöön sen ensimmäisenä naisjäsenenä hiukan ennen toista naista, Venezuelan Flor sava Fonsecaa. Suurista ansioistaan sekä kansainvälisen että kansallisen olympialiikkeen hyväksi kutsui valtuuskunta Paavo Honkajuuren Suomen Olympiayhdistyksen kunniajäseneksi. Baden-Badenissa oli näkyvästi käsiteltävänä urheilun viime vuosien kielteisin asia, lääkeaineiden väärinkäyttö. Kansainvälisten urheilujärjestöjen tulevat toimenpiteet dopingin kitkemiseksi pohjautunevat kongressin kahteen puheenvuoroon, Kaarlo Hartialan ja Sebastian Coen. Kansainvälinen Olympiakomitea palaa tämän asian käsittelyyn uudelleen toukokuussa 1982. Suomen Olympiakomitea ei ole suinkaan jäänyt sivusta seuraamaan doping-ongelmaa, vaan on esiintynyt puhtaan urheilun puolestapuhujana sekä kansainvälisillä foorumeilla että täällä kotimaassa vaatimalla toimenpiteitä jäsenliitoiltaan. Myös omat toimenpiteensä testeineen ja sanktioineen on Olympiakomitea määritellyt. Kaiken kaikkiaan on urheilun kannalta tärkeätä, että uskottavuus rehelliseen urheiluun palautetaan sekä Suomen että maailman kaikkien maiden urheilun ystävien silmissä. Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäseniä kolmessa polvessa: J W Rangell, Pirjo Häggman ja Paavo Honkajuuri. Kuvasta puuttuu Peter Tallberg.

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 4 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 5 2 2 1 2 ~ 2 JÄSENSTÖ, TOMELMET JA HALLNTO Jäsenistö Kunniajäsenet Yhdistyksen jäsenliittoja on 31 ja ne ovat seuraavat: Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Jousiampujain Liitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Kekkailuliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Miekkailuliitto Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Palloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilyliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Soutuliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Voimisteluliitto Finlands Svenska Centralidrottsförbund Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Työväen Urheiluliitto Yhdistyksen kokouksessa oli jäsenten yhteinen äänimäärä 91 ääntä. Suomen Olympiayhdistyksen kunniajäseniä ovat J W Rangell sekä Paavo Honkajuuri. 2.3 Valtuuskunta Valtuuskunnan kokoonpano on ollut seuraava: puheenjohtaja varapuheenjohtaja Kaarlo Hartiala Lennart Kivi A. jäsenliittojen esityksestä alla mainitut henkilöt ja heidän varamiehensä: Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Maunu Wirtanen Olavi Eronen Raoul Mittler Kaarlo Tanner Erkki J Toivanen Heikki Hovi Kaarlo 0 Leppänen Kauk o Sipi Suomen Hiihtoliitto Hannu Koskivuori Paavo M Petäjä Antti Hyvärinen Leo Saressalo Lasse Pirskanen Toivo Lehtovuori Jussi Kangas Väinö Eskelinen Arvi Leskelä Tor-Björn Stenfors Suomen Jousiampujain Liitto Voitto Karjala Eero Tuomola Reino Lahtinen Veijo Sarvi Suomen Judoliitto Timo Harju Raimo Heino Kaj Lindberg Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Kekkailuliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Miekkailuliitto Ari Grönholm Markku Mäenpää Tapani Mattila Erkki Turunen Jorma Kajanto Pekka Paavola Matti Pelttari Erkki J Woivalin Yrjö Hietanen Simo Klimscheffskij Erkki Kuusela Martti Huhtamäki Raimo Lindholm Henrik Vaenerberg Lars-Erik Ahlgren Väinö Kangaspunta Pentti Tarkkanen Seppo Hieta Rune Nylander Mauno Löfroos Mikko Saarinen Keijo Tapiovaara Arvo Leppälä Kalevi Ruuttu Valto Mattila Erkki Nurmi Kari Kärkkäinen Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto Jaakko Lassila Eero Lohi Arto Norovirta Kari Launo Suomen Nyrkkeilyliitto Tauno Salminen Juha Orava Reino Björklund Bertel Bernström Suomen Painiliitto Seppo Kylmänen Veikko Rauhala Seppo Nurminen Kalevi Holma Niilo Lehto Arto Savolainen

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 6 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 7 Suomen Painonnostoliitto Suomen Palloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilyliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Soutuliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Voimisteluliitto Mauri Rauvanto Esa Lomma Eino Mäkinen Olavi Sievers Mikko Kuntola Matti Everi Jouko Loikkanen Esko Piipponen Matti Viljanen Max Westerberg Eino Ahokas Mauri Miettinen Matti Paloheimo Börje Nordberg Fredrik Ehrström lkka Tuominen Eino Lehtovirta Pirjo Kareinen Olli Pesonius T Olavi Lehti Bo Gammals Seppo Alkunen Reima Keso Matti Pohjanheimo Marjatta Väänänen Jane Erkko Pertti Ojala Birger Kivelä Jukka Niemelä Tarja Liljeström Carl-Olaf Homen Nisse Hagman Pentti Karvonen Olavi Niemelä Eila Mikola Rolf Haikkola Veikko Marttinen Aatto Jääskeläinen Lauri Vesala Pirjo Häggman Tuomo Jalantie Tapio Koivula Timo Nuotio Pentti Lipponen B. Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaiset jäsenet C. erikoisjäsenet Paavo Honkajuuri (ennen 84. istuntoa) Peter Tallberg Pirjo Häggman (84. istunnon jälk.) Leo Backman Lars-Olof Liljeström Folke Nyberg Nils-Erik Nyman 2.4 Hallitus Magnus Ståhlberg Kaarlo Hartiala Erkki Kivelä Jukka Uunila Paavo Pekkanen Esko Sarvikas Osmo Niemelä Pertti Paloheimo Mauri Oksanen Matti Ahde Mikko Elo Oiva Eloranta Lasse Eskonen Per-Erik Förars Timo Haukilahti Osmo Hekkala Terttu Honkasalo Juhani Järvinen Eevi Kaasinen Lennart Kivi Kosti Kyhälä Ensio Laine Reijo Myyryläinen Helge Nygren Tapio Pakkanen Raimo Railo Markku Salonen Unto Siivonen Ossi Sjöman Erkki Tuomioja Olavi Vesterinen Veikko Vuorinen Jaakko Numminen Reijo Vartia Suomen Olympiayhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 28.4.1981 muutettiin edellä lueteltua valtuuskunnan kokoonpanoa seuraavasti: Suomen Jousiampujain Liitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Ratsastajainliitto Hallituksen kokoonpano on ollut seuraava: puheenjohtaja varapuheenjohtajat jäsenet Voitto Karjalan tilalle Esko mmonen edesmenneen Markku Mäenpään tilalle Paul Blomqvist Nisse Hagmanin tilalle Veikko Marttinen; Marttisen tilalle varamieheksi Antti Kalliomäki T Olavi Lehden tilalle Mauri Moren Jukka Uunila Matti Ahde Carl-Olaf Homen Hannu Koskivuori Paavo Honkajuuri (ennen KOK:n 84. istuntoa)

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 8 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 9 Pirjo Häggman (KOK:n 84. istunnon jälk.) Peter Tallberg Mikko Elo Olavi Eronen Lasse Eskonen Bo Gammals Timo Harju Seppo Hieta Juhani Järvinen Kosti Kyhälä Seppo Kylmänen Eino Lehtovirta Jouko Loikkanen Markku Mäenpää k. 19.2.1981 Helge Nygren Nils-Erik Nyman Mauri Oksanen Raimo Railo Mauri Rauvanto Tauno Salminen Ossi Sjöman Erkki J Toivanen Erkki Tuomioja Erkki J Woivalin Marjatta Väänänen Valtuuskunta valitsi edesmenneen Markku Mäenpään tilalle 17.12.1981 lähtien Tapani Mattilan. 2.5 Työvaliokunta Työvaliokuntaan kuuluivat seuraavat: puheenjohtaja jäsenet sihteeri 2.6 Varainhoito Ja tilintarkastus 2. 7 Kokoukset Jukka Uunila Matti Ahde Kaarlo Hartiala Carl-Olaf Homen Lennart Kivi Hannu Koskivuori Anneli Karras 30.9. saakka nari Raitala 9.11. alkaen Yhdistyksen kirjanpitoa hoiti toimintavuonna Anja Anteroinen. Yhdistyksen tilintarkastajat olivat Eric Nyholm, HTM ja Sakari Aarniala, HTM varamiehinään lmari Ar9, HTM ja Timo Kaunismaa. Valvontatilintarkastaja oli Keijo Aaltonen, KHT. Suomen Olympiayhdistyksen ylimääräinen kokous pidettiin 28.4. Valtuuskunta kokoontui kevätkokoukseensa 28.4. ja syyskokoukseensa 17.12. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana seuraavasti: 18.2.,23.3.,28.4.,27.5.,17.8.,21.10.,16.11. ja 1 7. 12. Työvaliokunta kokoontui seuraavasti: 18.2., 23.3., 28.4.,27.5.,9.6.,17.8.,21.10.,16.11. ja 17.12. 2.8 Virkailijat Suomen Olympiayhdistyksen virkailijat ovat seuraavat: pääsihteeri Kosti Rasinperä valmennuspäällikkö Kalevi Tuominen toimistonhoitaja Anneli Karras 30.9. saakka nari Raitala 9.11. alkaen taloussihteeri Anja Anteroinen (ent. toimistosihteeri) Suomen Olympiakomitean hallitus ja virkailijat 1981

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 10 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 1 1 3 VALOKUNNAT 3.1 Talousvaliokunta Toimintavuoden aikana on talousvaliokunta pitänyt 10 kokousta, joista on kirjoitettu 61 pöytäkirjanpykälää. Valiokunnan kokoonpano on ollut seuraava: puheenjohtaja jäsenet sihteeri Magnus Ståhlberg Tapio Koivula Kosti Kyhälä Jussi Saukkonen Erkki J Toivanen Anja Anteroinen Vuoden 1981 valtionapu on ollut 4.187.000 markkaa oman varainhankinnan jäätyä melko vaatimattomaksi ollen n. 550.000 markkaa. Selitys on siinä, että markkinointituotot kertyvät pääasiallisesti olympiadin seuraavien vuosien aikana. Talousvaliokunta on paneutunut erity isen perusteellisesti varojen hankintaan liittyviin kysymyksiin, olympiadin 1981-1984 markkinointitunnuksen teettämiseen ja sen hyväksikäyttöön. Tunnuksen suunnittelukilpailuun kutsuttiin v~~si taiteilijaa. Voiton vei mainosgraafikko Kyösti Varis työllään, joka sai nimekseen "Myötätuuli". Julkistamistilaisuus pidettiin 27.10. Vuoden 1981 aikana solmittiin seuraavat yhteistyösopimukset: Oy Volvo-Auto Ab, Aurayhtiöt, Osuuspankkien Keskusliitto/Osuuspankkien Keskuspankki Oy, Keskusosuusliike OTK ja Oy Suomen Trikoo Ab. OLYMPADlN 1981-1984 TUNNUS Suunnittelija graafikko Kyösti Varis Arvostelulautakunnan lausunto "Merkin muodostavat kaksi vastakkaista liekkiaihetta. Kuvioista voi havaita kaartuvat juoksuradat tai myös suksenkärkiaiheen. Liekkiaiheet edustavat hyvin maapallon eri puolilla syttyviä olympiatulia. Graafisesti merkki on tyylikäs ja aatteellisesti kohottava." Arvostelulautakunta taiteilijat Olympiakomiteasta Tapani Aartomaa Lasse Hietala Magnus Ståhlberg Erkki J Toivanen Kosti Kyhälä Jussi Saukkonen Tapio Koivula Kosti Rasinperä Kalevi Tuominen Vuoden 1984 Sarajevon ja Los Angelesin olympiakisojen viralliseksi matkatoimistoksi on talousvaliokunnan tekemän esityksen mukaisesti nimetty Suomen Matkatoimisto Oy. Sarajevon olympiakisojen järjestelytoimikunnan kanssa ovat käynnistyneet kisatunnuksen käyttöä koskevat neuvottelut, mutta vuoden aikana ei lopullista sopimusta syntynyt.

12 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 13 3.2 Kansainvälinen valiokunta Kansainvälinen valiokunta on pitänyt vain kaksi kokousta, mutta kansainvälistä toimintaa on ollut sitäkin enemmän. Kansainväliseen kanssakäymiseen liittyviä asioita on pohdittu työvaliokunnassa, hallituksessa ja kansainvälisiin kokouksiin osallistuneiden komitean edustajien keskeisissä neuvotteluissa. Valiokunnan kokoonpano on ollut seuraava: puheenjohtaja jäsenet sihteeri Kaarlo Hartiala Mikko Elo Lennart Kivi Hannu Koskivuori Marjatta Väänänen Kosti Rasinperä SARAJEVO LOS ANGELES 1984~ Valiokunnan kokouksissa on laadittu lausuntoja kansainvälisille olympiajärjestöille, valmisteltu komitean kannanottoja pohjoismaisessa, ENOC:in ja ANOC:in kokouksissa sekä Baden-Badenin X olympiakongressissa. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen urheiluliikkeen merkittävin tilaisuus oli Baden-Badenin X olympiakongressi, joka pidettiin 23.-28.9.1981 ja jossa kohtasivat toisensa Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK), kansallisten olympiakomiteoiden, kansainvälisten liittojen, UNESCO:n, urheilijoiden ja valmentajien edustajat. Kokouksen yli sadassa puheenvuorossa käsiteltiin olympialiikkeen ja olympiakisojen tulevaisuutta sekä kansainvälistä yhteistyötä tavalla, joka vahvisti maailman urheiluliikkeen yhtenäisyyttä ja määritteli tulev~a toimintalinjoja. 3.2.1 Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenet Paavo Honkajuuri ja Peter Tallberg osallistuivat Baden-Badenissa pidettyyn KOK:n 84. istuntoon, joka pidettiin olympiakongressin jatkoksi 29.9.-2.10.1981 ja samassa myönteisessä ja rakentavassa hengessä. stunnon avauspuheessaan puheenjohtaja Samaranch palautti mieleen vuoden 1980 poliittiset painostustoimet olympialiikettä vastaan ja sen, miten KOK yksimielisenä taisteli näitä yrityksiä vastaan urheilun itsenäisyyden puolesta. Kokemuksesta viisistuneena oli Samaranch pitänyt tarpeellisena vierailla niin monissa maissa kuin mahdollista ja tavata näiden matkojensa yhteydessä kansallisten olympiakomiteoiden edustajien lisäksi valtioiden päämiehiä. Sitten valintansa puheenjohtajaksi hän oli

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 14 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 15 ehtinyt vierailla 34 maassa neuvotellen muun muassa kunkin maan olympialiikkeen ja valtiovallan välisistä suhteista ja työnjaosta. stunnossa antoivat sekä Sarajevon että Los Angelesin järjestely toimikunnat tilannekatsauksen kisavalmisteluista. Sarajevon osalta kävi ilmi, että rahoituspuoli on kuitenkin heille ongelma, päinvastaisista tiedoista huolimatta. Jotta toiminta olisi ollut mahdollista, oli KOK joutunut lainaamaan käyttövaroja. Jo nyt on selvää, ettei rahoituksellisista syistä kaikkia kansainvälisten erikoisliittojen toivomuksia pystytä täyttämään. Los Angelesin kilpailupaikkojen Ja olympiakylien valmiuksista sai KOK varmuuden, mutta tuleva hintataso ja maksut jäivät hämärään. Vuoden 1988 talvi- ja kesäkisojen pitopaikat olivat istunnon kiinnostavimpia asioita. Kesäkisoja olivat hakeneet Seoul ja Nagoya. Lopputulosta pitivät monet yllätyksenä, sillä äänin 52-27 valittiin Seoul XXV olympiakisojen isännäksi. Talvikisoja oli hakemassa kolme kaupunkia, joista ensimmäisessä äänestyksessä jakautuivat äänet siten, että Calgary sai 35, Falun 25 ja Cortina d'ampezzo 18 ääntä. Toisella äänestyskierroksella sai Calgary 48 ja Falun 31 kannattajaa, joten edellisestä tuli XV talvikisojen isäntäkaupunki. stunnossa ilmoitettiin neljän Jasenen jättävän paikkansa KOK:ssa, heidän joukossaan 14 vuotta KOK:ta Suomessa edustanut Paavo Honkajuuri. Samalla kuitenkin valittiin uusia jäseniä seitsemän, joihin kuului Honkajuuren esittämänä ja Suomen Olympiakomitean puoltamana Pirjo Häggman, kolminkertainen olympiakisojen osanottaja ja nyt KOK:n historian ensimmäinen naisjäsen. Tapaus herätti åinutlaatuisuudessaan runsasta huomiota sekä kotimaassa että ulkomailla. stunto valitsi KOK:hon myös toisen naisjäsenen, Flor sava Fonsecan Venezuelasta. puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja työvaliokunnan jäsenet. Puheenjohtajaks~ tuli äänestyksen jälkeen Meksikon Mario Vasquez Rana uudelleen. Varapuheenjohtajia on kaikkiaan viisi, yksi jokaisesta maanosasta. Eurooppalainen varapuheenjohtaja on talian Franco Carraro. Työvaliokunnan muita jäseniä on yhteensä viisitoista, kolme kustakin maanosasta. Euroopasta tehtävään valittiin Trendafil Martinski Bulgariasta, Denis Follows Englannista ja Peter Ritter Liechtensteinista. Molemmissa kokouksissa paneuduttiin pääasiassa Baden Badenin kongressin ohjelmaan erityisesti niiltä osin kuin se kosketti ANOC:in esiintymistä. Melko vaatimattomasti käynnistynyttä järjestön toimintaa ja laaditun toimintasuunnitelman toteutumattomuut-. ta perusteli järjestön puheenjohtaja sillä, että vuo-. den 1980 olympiakisojen häirintä vel kaiken ajan. Toisena syynä oli heikko talous. Työvaliokunta asetti vuosiksi 1981-1985 seuraavat komissiot: lainopillinen, tekninen, ansiomerkki, talous. Milanon kokouksessa ratkaistiin järjestön paamajan paikka ja valittiin pääsihteeri. Päämajaa olivat hakeneet Lontoo, Pariisi ja wien. Yllättäen työvaliokunta ehdotti Mexico Cityn valintaa tilapäiseksi paikaksi. Monien vaiheiden jälkeen muut vetäytyivät ja ehdokkaita jäi kaksi, Pariisi ja Wien. Äänestyksen voitti edellinen. Pääsihteeriksi valittiin Puolan Olympiakomitean puheenjohtaja Marion Renke. Merkittävä asia järjestön kannalta on se, että KOK on hyväksynyt sen virallisuuden. Suomen Olympiakomiteaa edustivat sekä Milanossa että Baden-Badenissa Jukka Uunila, Kaarlo Hartiala ja Kosti Rasinperä. Ansioistaan Suomen ja kansainvälisen olympialiikkeen hyväksi kutsui Suomen Olympiayhdistys Paavo Honkajuuren kunniajäsenekseen. KOK:n jäsenmaita on 149. 3.2.2 Kansallisten olympiakomiteoiden maailmanliitto (ANOC) Kansallisten olympiakomiteoiden maailmanliitto on pitänyt kaksi kokousta, Milanossa 30.7.-1.8.1981 ja Baden Badenissa 21.-22.9.1981. Milanossa pidetyssä kokouksessa valittiin järjestön 3.2.3 Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden liitto (ENOC) Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden liitto piti 13.-16.5.1981 Ateenassa X yleiskokouksensa. Suomea edustivat Kaarlo Hartiala ja Kosti Rasinperä. Liiton hallitukseen on kuulunut Kaarlo Hartiala. Kreikka oli kutsunut Euroopan maat kokoukseen lähinnä siksi, että se voisi luontevalla ja vaikuttavalla tavalla esitellä ajatustaan olympiakisojen pitämisestä aina samassa paikassa, Kreikan Olympiassa. Eurooppa on tarjonnut KOK:lle apuaan monissa olympia-

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 1 6 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 1 7 3.2.4 urheilun avainkysymyksissä. Yleiskokouksen lisäksi kansallisten komiteoiden kannalta keskeisiä olympiaasioita ovat pohtineet hallitus ja viisi työryhmää: 1984 olympiakisojen valmistelut, markkinointi- ja raha-asiat, tekninen yhteistyö, Kaarlo Hartialan johtama tiede ja terveys, lait ja säännöt. Euroopan maiden keskeinen asema sekä koko olympialiikkeessä että ANOC:issa kuvastui muun muassa siinä, että Baden-Badenin 27:stä ANOC:ille varatusta puheenvuorosta oli eurooppalaisten osuus peräti 16. Kansallisten olympiakomiteoiden yhteisjärjestöjen kokouksia värittivät monet komiteoiden tekemät aloitteet. Ateenan kokouksen mielenkiintoisimmat aloitteet tulivat Bulgariasta, tävallasta ja Portugalista. Bulgaria oli pitkään ehdottanut Euroopan urheilufestivaaleja ja oli tarjoutunut ensimmäisten isännäksi. Suunnitelman mukaan ohjelma poikkeaisi olympiakisojen ohjelmasta ja koko tapahtuma olisi tarkoitettu pääasiassa nuorisolle ja joukkoesiintymisille. Monet maat pi~ tivät kuitenkin omia ohjeimiaan jo entisestään hyvin tiukkoina ja myös kustannuksia siksi pelottavina, että tästä sinänsä hyvästä hankkeesta jouduttaneen luopumaan. tävallan Olympiakomitea oli laatinut kokonaisehdotuksen olympiakisojen TV-tulojen oikeudenmukaisesta jakamisesta KOK:n, kansainvälisten liittojen ja ANOC:in kesken. Erityisen epäoikeudenmukaisena nähdään kansallisten olympiakomiteoiden osuuden käsittely. Portugali esitti Olympic Solidarityn varojen kohdistamista nykyistä enemmän eettiseen ja fair play -henkiseen kasvatustyöhön. ENOC:in jäsenmaita on 34. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaisten olympiakomiteoiden kokous pidettiin Raumalla 26.3.1981 Rauma-Repola Oy:n tiloissa. Suomen edustajat tässä kokouksessa olivat Paavo Honkajuuri, joka oli tilaisuuksien isäntä, Peter Tallberg, Jukka Uunila, Hannu Koskivuori, Kaarlo Hartiala ja Kosti Rasinperä. Paikalla olivat Ruotsin, Norjan ja Tanskan edustajat, mutta slanti joutui muiden yhteensattumien vuoksi jäämään kokouksesta pois. Kokouksessa käsiteltiin mm. seuraav~a asioita: kaikkien pohjoismaisten olympiakomiteoiden jättämät kirjalliset raportit 3.2.5 Baden-Badenin X olympiakongressi yhteistoimintaa kansallisten olympiakomiteoiden ja muiden urheilujärjestöjen välillä Pohjolassa toiminnan rahoitusta eri maissa olympiavalmennuksen tukemista Ruotsin aloitteesta suhtautumista vammaisten urheiluun mahdollista yhteismatkaa vuoden 1984 olympia~ kisoihin Sarajevoon ja Los Angelesiin raportteja niistä KOK:n komissioista, Jo~ssa Pohjoismailla on edustus: kelpoisuuskomissio, Gunnar Ericson ohjelmakomissio, Peter Tallberg talouskomissio, Paavo Honkajuuri TV-komissio, Jan Staubo Ruotsin selostus toimenpiteistä vuoden 1988 talvikisojen saamiseksi Faluniin Juan Antonio Samaranchin vierailuohjelmat kussakin pohjoismaassa ngemar Johanssonin mitaliasia ENOC:in yleiskokous Ateenassa 13.-16.5.1981 ANOC:in yleiskokous Milanossa 30.7.-1.8.1981 olympiakongressi Baden-Badenissa Baden-Badenissa 23.-28.9.1981 pidetty X olympiakongressi muodostui sekä kansainvälisen urheiluliikkeen keskustelufoorumiksi että tuloksiltaan mitä myönteisimmäksi. Kongressiin osallistui 82 KOK:n jäsentä edustajat 26 kansainvälisestä olympialiitosta edustajat 9 sellaisesta kansainvälisestä liitosta, jotka KOK on tunnustanut, mutta joiden edustama urheilunala ei ole olympiakisojen ohjelmassa edustajat 11 sellaisesta kansainvälisestä liitosta, joita KOK ei ole tunnustanut 149 kansallista olympiakomiteaa 34 urheilijaa 10 valmentajaa edustajia maailman valtiollisista ja ei-valtiollisista järjestöistä 500 julkisen sanan akkreditoitua edustajaa

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 1 8 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 1 9 i! l' l ii Suomesta osallistuivat olympiakongressiin KOK:n Jasenet Paavo Honkajuuri ja Peter Tallberg, komitean edustajina Jukka Uunila, Kaarlo Hartiala ja Kosti Rasinperä, urheilijana Esko Rechardt ja olympiakomiteamme julkaisutoimintaa edustaen Helge Nygren. Paikalla oli runsaasti suomalaisen julkisen sanan edustusta lehdistöstä ja radiosta. Kongressi, jonka istunnot pidettiin pelikasinoon kuuluvassa upeassa Kurhaus-salissa, työskenteli päivittäin klo 9.00-18.30. Pääteema oli "United by and for Sport", vapaasti suomennettuna "Urheilun kautta ja urheilua varten yksimielisyyteen". Alateemoja oli kolme. Kustakin teemasta käytettiin 30-45 minuutin mittaiset "pääpuheenvuorot", eri aiheita käsittelevät 10 minuutin mittaiset "sivupuheenvuorot", 5 minuutin mittaiset "lisäpuheenvuorot" ja joka päivä 10 "keskustelupuheenvuoroa", kukin näistä 3 minuuttia. Puhujat edustivat kolmea osapuolta, KOK:ta, kansainvälisiä liittoja ja kansallisia olympiakomiteoita. Uutta oli se, että niin urheilijat kuin valmentajatkin esiintyivät virallisten puhujien joukossa. Koska kaikkia yli 100 puheenvuoroa ei voi referoida, on tässä yhteydessä tyydyttävä kongressin päätöspuheenvuoroihin. Niissä on yhteenveto kaikkien osapuolten esityksistä. Näihin liittyy myös kongressin loppulausuma. Kongressissa piti alustuksen Kaarlo Harti ci la aiheesta "käraja olympiakisoissa ja doping-kontrolli". Urheilijoiden ikärajasta Hartiala totesi, että ongelmia tässä suhteessa tuskin oli antiikin kisojen aikana enempää kuin nykyajan kisojen alkuaikoinakaan. KOK:n säännötkin sanovat. että kilpailijoiden ikärajaa ei säädetä. Esim. Helsingin kisoissa 30 vuotta sitten oli jo 13-14 -vuotiaita lapsiurheilijoita; soudun perämiehissä ja uimareissa. Viimeisimmissä kisoissa ovat lapsiurheilijoista tunkeutuneet julkisuuden valokeilaan taitoluistelijat ja voimistelijat. Myös sellaisen lajin kuin painonnoston intensiivistä ja ohjelmoitua valmentautumista tapaa yhä nuoremmissa ikäluokissa. Hartiala varoitti niistä haittatekijöistä, jotka saattavat olla seurauksena. Toivottua huipputasoa ei kenties saavuteta milloinkaan, päinvastoin lopputulos voi olla hyvinkin harmillinen. Toisaalta hän muistutti, että hermoratojen yhteistoiminnan kannalta lajin tekniikan oppiminen käy parhaiten nuorella iällä. Erityisenä vaarana Hartiala näki luustoon kohdistuvat haittatekijät. Joissain tapauksissa luuston kasvu pysähtyy vasta 20 vuoden iässä ja kehittymisen ollessa kesken ovat häiriövaarat lähellä. Keskusteltuaan eri alueita edustavien asiantuntijoiden kanssa Hartiala päätyi tulokseen, että olympiakisojen osallistujien alimmaksi rajaksi tulisi säätää 16 vuoden ikä. Tähän päätyessään hän oli ottanut huomioon yksilölliset ja rodulliset eroavuudet. Dopingista puhuessaan Hartiala totesi seuraavat vaihtoehdot, joista tulee valita se, jota seurataan: Lopetetaan taistelu sitä vastaan ja annetaan asioiden mennä omia teitään - urheilun tappioksi. Tämä ei ollut Hartialan ehdotus. Todetaan, 'mitä häiriöitä on hormonitasapainossa tapahtunut kovassa harjoituksessa tai kilpailussa. Tämän jälkeen seuraa hormonihoito yksilöllisellä tasolla. Hartiala totesi, että tähän vaihtoehtoon sisältyy sekä teknisiä että taloudellisia vaikeuksia. Hartialan suosittelema vaihtoehto on taistelu keinotekoisia keinoja vastaan. Taistelussa Hartiala kehotti realistisuuteen. On vaikeata löytää vedenpitävä järjestelmä. Petosta yrittäville löytyvät mahdollisuudet. "Voimmeko luottaa toisiimme?" Hartiala luetteli toimenpide-ehdotuksia: On perustettava päteviä kontrollikeskuksia, jotka voivat suorittaa valvontaa myös harjoitusvaiheen aikana. Koska kansainvälisten liittojen säännöt poikkeavat toisistaan kovin paljon, tulee kaikkien olympiakisoihin osallistumaan aikovien suostua siihen, että niiden urheilijoille tehdään doping-kontrolli MM- ja maanosan mestaruuskilpailuissa. Ellei tähän suostuta, on seurauksena erottam~nen olympialiikkeestä. Maissa, joissa kontrolleja jo tehdään, saa niitä tehdä sekä omille että vieraan maan urheilijoille. Vain dopingin suhteen valvotuissa kilpailuissa tehdyt maailmanennätykset hyväksytään. Rangaistusmääräykset tulee antaa selvästi Ja niitä tulee myös noudattaa.

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 20 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 2 1 " i :1 3.2.5.1 "Päämäärämme on olympialiikkeen tulevaisuus. Työsken~:l~äämme sen hyväksi. Tiedämme, mihin romuttuivat ant~~k~n kisat: korruptioon. Doping on tämän vitsauksen vakava oire." Kansallisten olympiakomiteoiden liiton (ANOC) puheenvuoro Puheenjohtaja Mario Vazquez Rana, Meksiko "Olympialiikkeen historian edustavin kokous, Baden Badenin kongressi on päättymässä. Maailman urheilun arvovaltaisimmat ja ansioikkaimmat edustajat ovat tarjonneet meille esityksiä, joita olemme tarkkaavaisesti ja suurella mielenkiinnolla kuunnelleet. On mahdotonta analysoida tänään kaikkea sitä, mikä on tullut esiin täällä Baden-Badenissa... ' mutta es~~ntuodut ajatukset ja päätelmät toimivat suuntaa ja innostusta antavina tulevia vuosia silmällä pitäen. Tänne kokoontuneita - roolista p~~ttaamatta ja asiaan katsomatta - yhdistää osallistuminen ja yhteinen idea: ~lympialiike ihanteenamme ja olympiakisat sen suurena ~lmentymänä. Olemme vieneet ja tulemme aina viemään olympial~iket:ä ja sen perusajatusta eteenpäin ja tarmokkaast~ suo~:lemaan tulevaisuuden kisoja sekä pitämaan huolta s~~tä, että niiden jatkuvuus on aina taattu. Läsnäolomme täällä on oikeutettu kisojen tulevaisuuden tärkeyden vuoksi. Kaikki mielipiteet, ajatukset ja ehdotukset joita kansallisten olympiakomiteoiden edustajat ovat'ilmaisseet ko~?ressissa ja joiden edustajana minullakin on kunnia es~~ntyä edessänne, kirpoavat siitä vastuuntunnosta j~ka.yhdistää meitä kaikkia olympialiikkeen ja olym;iak~sojen suhteen. Kaikki ajat~kset, kritiikki ja ehdotukset, joita täällä B~den-Baden~ssa on tuotu esiin, ovat tähdänneet yhteen a~noaan päämäärään, kisojen parempaan tulevaisuuteen ~oska me tahdomme kehittää niitä ja siten taata niid~n Jatkuvuuden. Selvyyden vu~k~i ja ~emanttisten virhetulkintojen välttämiseksi es~tamme ajatuksemme kysymysten ja vastausten muodossa, sillä: "Mikä on kisojen tulevaisuus ellei kysymysmerkki?" ' 1. Millaiset ovat olympiakisat nykyisellään? ja rehtiin kilpaan. Kisat ovat tapahtuma, josta kukaan ei voi eikä saa saada henkilökohtaista, poliittista tai kaupallista hyötyä. On totta, että olympiakisat ovat KOK:n yksityistä omaisuutta, koska sillä on kaikki oikeudet kisojen järjestämiseen ja toteutukseen, mutta on myös totta, että KOK:lla on kaksi muutakin partneria tässä suuressa urheiluhankkeessa: kansainväliset erikoisliitot ja kansalliset olympiakomiteat. Haluamme selventää, että emme viittaa patrimoniaaliseen vaan urheilulliseen aspektiin. Oman näkemykseni mukaan kisa~ ovat kuin kolmikanta voimaansa ja fyysiseen rakenteeseensa nähden. Yksi sen pilareista on KOK, partnereista tärkein, perusta, joka ohjaa meitä, määrää suuntaviivat ja vahvistaa yleiset menettelytavat. Toinen pilari, kansainväliset erikoisliitot, on tekninen partneri, joka laatii kisojen säännöt ja tekniset muodot. Kansalliset olympiakomiteat on toimiva osapuoli, joka valvoo olympiaohjelman toteuttamista KOK:n suuntaviivojen ja ohjauksen mukaisesti ja seuraa kansainvälisten erikoisliittojen laatimia ohjeita ja metodeja. Olympiakisat, suuri instituutio, ovat olleet moninaisen kritiikin kohteena, milloin epäoikeutetusti ja liioitellusti, milloin oikeutetusti ja rakentavia uudistuksia sisältäen. Nykyisellään kisoilla on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Epäilemättä yksi tärkeistä hyvistä puolistamme on järjestelmän alttius itsekritiikille, toisten ihmisten kritiikin tarkastelu ja asiaan kuuluvien ja välttämättömien tarkistusten tekeminen. Ei ole tarpeen mainita olympiakisojen ja olympialiikkeen suuria ansioita. Emme ole saapuneet tänne vastaanottamaan suosionosoituksia toisiltamme tai taputtamaan toisiamme poskelle kiitokseksi menneestä menestyksestä. Olemme kokoontuneet tänne tarkastelemaan ja määrittelemään ongelmien asiallisuutta, voimistamaan liikettä ja löytämään yhteisiä linjoja parannuskeinojen löytämiseksi siellä, missä niitä tarvitaan. Kisat ovat aikamme huomattava sosiaalis-kulturelli tapahtuma. Olympi~kisoihin kokoontuu urheilijoita kaikkialta maailmasta Joka neljäs vuosi viettämään suurta urheilun juhlaa. Kisat kokoavat urheilijoita kaikista maista lojaaliin 2. Olympiakisojen suuruus 1950-luvulta lähtien on kansallisten olympiakomiteoiden määrä kolminkertaistunut. Tähän on vaikuttanut etupäässä kaksi tekijää: maailmansodan jälkeen syntyneet uudet valtiot toisuus olympialiikkeen tärkeydestä sekä halu toisen ja tie- 1

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 22 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 23 osallistua sen toimintaan. Vuonna 1950 olympiaperheeseemme kuului 61 kansallista olympiakomiteaa. Nykyisin meitä on 147. Kasvu on ollut positiivinen, varsinkin kun olympialiikkeen yhtenä tarkoituksena on levittää sanomaa kaikkiin maailman kolkkiin. Meidän ei tule pysähdyttää sitä kasvua. ylimääräisen olympiakylän luomisesta. Olemme olleet tarpeettoman byökkääviä, kun meitä on arvosteltu olympiakisojen kasvusta. Meidän ei tulisi pelätä kasvua, joka on seurausta maailman lahjakkaiden nuorten lisääntyneestä osanotosta ja urheilijoiden paremmasta valmennuksesta. On selvää, että mitä enemmän olympiakomiteoita meillä on, sitä suurempi on olympiakisoihin osallistuvien määrä. Tunnustamme tämän tosiasian; emme sen vuoksi, että se on välttämätöntä, vaan koska olemme ylpeitä siitä. Virallisten urheilulajien määrässä on tapahtunut kasvua, samoin kuin itse lajien valmennuksessa ja kilpailuissa. Jokaisen tulisi tietää, että listamme kaipaa täydennystä tulevaisuudessa. Toiset ovat sitä mieltä, että meidän tulisi poistaa listalta - osittain tai kokonaan - lajeja, jotka nyt ovat virallisella listalla. En ole vakuuttunut, että se olisi hyvä ratkaisu, varsinkin kun lajien ja harjoittelutapojen määrällinen kasvu on kasvun kannalta positiivinen tekijä. Tätä seikkaa tulisi tutkia perusteellisesti ja järkevästi liioittelua välttäen ja, mikä vielä tärkeämpää, varmistaen olympiakisojen ohjelman stabiliteetti ja jatkuvuus. Meidän tulisi tutkia mahdollisuutta rajoittaa kilpailijoiden määrä kahteen per maa. kävä kyllä olemme joutuneet viime vuosien kisoissa näkemään huomattavan määrän urheilijoita, jotka eivät yllä kansainväliselle, olympiakisojen vaatimalle tasolle. He muodostavat varsin epätodellisen ryhmän, joka on kilpailijoille sosiaalisesti ja psykologisesti haitallinen. Näihin olympiakomiteoihin olisi kohdistettava kritiikkiä, jotka ovat sallineet tällaisten urheilijoiden pääsyn kisoihin. Emme voi jättää huomiotta sitä, että kansainväliset erikoisliitot, vaikkakin vaativat mitä uudenaikaisimpia mittaus laitteita, eivät kuitenkaan luovu tuomareiden määrästä. Meidän täytyy määritellä tuomareiden lukumäärän väistämätön kasvu lajien lisääntymisen myötä, mutta meidän tulee hylätä tarpeettomat ja epäasialliset vaatimukset. Nykyaikaisten huipputason kilpailujen tarpeet, kuten olympiakisojen, vaativat suuremman joukon ei-kilpailevia joukkueen jäseniä kuin ennen. Kunkin olympiakomitean teknisen ja hallinnollisen henkilöstön määrää olisi lisättävä, jos syntyy tarve 3. Tässäkin tapauksessa, kuten monissa muissakin, on kysymys ollut riittävien tietojen, suuntaviivojen ja koulutuksen puutteesta. Jos valitamme kisojen jättiläismäisiä mittasuhteita, meidän tulisi myös olla iloisia, että näin on käynyt, koska tämä on paljon pubuva ilmaus Pierre de Coubertinin ihanteesta: "Olympiakisa t, joissa maailman valiourheilijat kohtaavat toisensa". Kenen tulee osallistua? Sääntöjen 26 :n sisältämä kilpailukelpoisuus on paljon kiistelty puheenaihe niin olympiakomiteoissa kuin yleisön keskuudessakin. Pykälä 26 tarkistettiin kahdeksan vuotta sitten, mutta se ei ole vieläkään tyydyttävä ja on edelleenkin huomattavin puheenaihe tiedotusvälineissä, kansallisissa olympiakomiteoissa sekä kansallisissa ja kansainvälisissä lajiliitoissa. Tulisiko meidän avata kisoihin paasy kaikille urheilijoille vai tulisiko meidän rajata ne vain ei-ammattilaisille amatööriurheilijoille? Kaikki tänne kokoontuneet ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen tilanne sisältää huomattavan määrän teennäisyyttä. Kansainvälisillä erikoisliitoilla on erilaisia näkemyksiä kilpailukelpoisuudesa - usein jopa ristiriidassa itse olympiafilosofian kanssa. Kansainväliset erikoisliitot, kansalliset olympiakomiteat ja KOK tuntuvat olevan haluttomia tiukentamaan kilpailukelpoisuussääntöjä. On varsin tavallista olla kiinnittämättä niihin huomiota ja sulkea silmänsä sääntöjen loukkauksilta. Kaikkihan tiedämme, että melkein kaikissa urheilulajeissa urheilijan on, ollakseen huippukilpailujen edellyttämässä kunnossa, saatava taloudellista tai muuta tukea. Vain harvat kiistävät tämän väitteen ja vastustavat näiden urheilijoiden saamaa kohtuullista tukea. Erimielisyyksiä syntyy motivaation ja sen tavan suhteen, jolla tukea tai taloudellista apua on annettu.

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 24 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 25 Tulisiko urheilijan käyttää menestystään elannon ansaitsemiskeinona? Jos hän tekee näin, tuleeko hänet sen perusteella sulkea pois kisoista? Vastaus riippuu kelpoisuuskykälän tarkoituksesta. Jos sen tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman pitkälle reilu ja oikeudenmukainen kilpailu, jossa toisella kilpailijalla ei saa olla epäreilua etuasemaa toiseen nähden, kuten esim. enemmän harjoitteluaikaa, ongelma on vähemmän mutkikas kuin halutessamme vakuuttua harjoituksen motivaation aitoudesta. Edellistä voidaan kontrolloida, mutta ei jälkimmäistä. Vaadimme, että KOK neuvoteltuaan kansainvälisten er1- koisliittojen ja kansallisten olympiakomiteoiden kanssa, muotoilee uudelleen pykälän 26 selvästi ja yksiselitteisesti. Kuitenkaan se ei riitä, jos sääntöä ei tiukenneta. Mikäli epäonnistumme pykälän tiukentamisessa, menettävät olympiakisat paljon luotettavuuttaan suuren yleisön keskuudessa. Kansalliset olympiakomiteat ovat silmätysten ikävän tilanteen kanssa, eivät suinkaan KOK tai kansainväliset lajiliitot, jotka ovat etäällä arkipäivän tapahtumista. Poistakaamme teeskentely päiväjärjestyksestä. Naiset olympiakisoissa Meidän on myönnettävä, että on huomattava ero naisille tarkoitettujen lajien määrässä v e rrattuna miesten lajien kokonaismäärään. Ottaen huomioon nykyisen tendenssin, jonka mukaan tunnustetaan naisten oikeus tasavertaisiin mahdollisuuksiin toteuttaa itseään ihmisyksilöinä, meidän täyty y tutkia sopivaa tapaa, jolla h e idän osallistumistaan lisättäisiin ei ainoastaan kilpailuissa vaan myös teknisellä ja hallinnollisella tasolla sekä johtoportaassa olympia- ja muussa urheilussa. Kilpailijoiden ikä Olympiaohjelmassa olevien joidenkin urhe ilulajien omalaatuisuudet ja vaatimukset ovat johtaneet sellaisten urheilijoiden mukaantuloon, joiden ikä on huomattavasti olympiaurheilijoiden keskiverron alapuolella. Tarkoitamme sellaisia ikävuosia kuin 12, 13 ja 14. Tuossa herkässä iässä olevien lasten osallistuminen huippukilpailuihin aiheuttaa vakavaa huolestumista niiden tiedemiesten keskuudessa, jotka tutkivat valmennuksen Ja osallistumisen vaikutuksia lasten kehitykseen. Meidän on otettava huomioon se ps y kologinen aspekti, joka syntyy, kun nämä lapset asuvat olympiakylissä vanhempien urheilutovereidensa kanssa. Muita tutkimuks e n arvoisia seikkoja olisivat mm, pitkäaikaiset poissaolot kotoa ja koulusta olympiakisojen aikana. Kongressille on esitetty useita konkreettisia ehdotuksia. Emme ole kuitenkaan vielä valmiita esittämään erityiskriteerejä osallistujien ikärajasta. Olemme vakuuttuneita siitä, että olisi määrättävä alaikäraja osallistujille. KOK:n, kansainvälisten erikoisliittojen ja kansallisten olympiakomiteoiden tulisi aloittaa asian tutkiminen niin pian kuin mahdollista. Kenen e1 tulisi osallistua? Piristeitä tai rauhoittavia aineita käyttävät kilpailijat tulisi hylätä tai sulkea pois kaikista KOK:n Ja kansainvälisten erikoisliittojen kilpailuista. Aineiden väärinkäyttöä ei tulisi paljastaa kokeilla ainoastaan kilpailutilanteessa. Meidän tulisi kaikin keinoin pyrkiä estämään tämä ihmisarvoa alentava toiminta niin valmennuksen kuin kilpailujenkin aikana. Tämä nykyaikaisen urheilun tuottama ilmiö on ehkä suurin uhka olympia-aatteelle ja KOK:lle. Siksipä kansainvälisten erikoisliittojen ja kansallisten olympiakomiteoiden tulisi käydä taisteluun sen kitkemiseksi. Olen mielessäni vakuuttunut, että tämä huono tapa ei ole urheilijoista lähtöisin. Häikäilemättömät valmentajat ja tekniset asiantuntijat, jotka etsivät voiton tuomaa kunniaa kyseenalaisin keinoin, ovat vastuussa. He unohtavat, että voiton tuoma ansio riippuu siitä, miten ja missä se on saavutettu. Tutkimuksia vastuullisten selvittämiseksi tästä vastenmielisestä ilmiöstä ei tulisi rajoittaa vain kilpailijoihin; tekniset toimihenkilöt ja valmentajat, jotka ovat vastuussa aineiden väärinkäyttöön syyllistyneestä urheilijasta, tulisi myös tutkia. Huomattavia summia tulisi saattaa tutkimusohjelman käyttöön, jotta käytettäviä paljastusmenetelmiä saataisiin kaikille tasoille paikallisista kilpailuista olympiakisoihin. Alueelliset kilpailut Alueelliset kilpailut ovat oleellinen osa olympialiikettä ja KOK:n tulisi antaa niille täydellinen kannatuksensa. Alueelliset kilpailut ovat elintärkeitä kehitysmaiden kansallisille olympiakomiteoille, joilla on käytössään rajalliset taloudelliset resurssit ja jotka saavat vain vähän tai ei ollenkaan taloudellista apua urheiluohjelmiensa läpiviemiseen.

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 26 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 27 Monille kansallisille olympiakomiteoille on olympiakisoihin osallistuminen useimmissa tapauksissa symbolista. He osallistuvat ollakseen läsnä suuressa juhlassa ja todistaakseen oikeutuksensa. Alueellisten kilpailujen tulee toimia urheilijoita valmentaen ja monissa tapauksissa myös estäen urheilijoita osallistumasta olympiakisoihin, elleivät he ole vielä saavuttaneet valmentautumisessaan kyllin korkeaa tasoa. osallistua kisoihin kaikissa suhteissa. Me kiirehdimme KOK:ta perustamaan Athlete Advisory Boardin (urheilijoiden neuvoa-antava elin), johon kuuluisi edustajia kaikista maanosista. Neuvoston jäsenten tulisi olla joko ' aktiivi urheilijoita tai äskettäin kilpailemisen lopettaneita. Olemme vakuuttuneita, että tämä neuvosto olisi KOK:n, kansainvälisten erikoisliittojen ja kansallisten olympiakomiteoiden kannalta hyödyllinen. Jos KOK tunnustaisi alueellisten kilpailujen merkityksen ja jos kansainväliset erikoisliitot kiinnittäisivät niihin ansaittua huomiota, niin kansallisten kilpailujen tehtäväksi muodostuisi parametrien ja suosituspisteiden vakiinnuttaminen olympiakisoihin valittavien urheilijoiden valinnassa ja tason määrittelemisessä. Näin meille tarjoutuisi luonnollinen, looginen ja objektiivinen tapa estää epäkuntoisten urheilijoiden osallistuminen olympiakisoihin. Tähän haluaisin vielä lisätä. että juuri alueellisista kilpailuista on monien kansallisten olympiakomiteoiden tie alkanut kohti seuraavia olympiakisoja. Haluan vielä toistaa kantani - sekä kaikkien kansallisten olympiakomiteoiden kannan - siitä, että alueelliset kilpailut ovat oleellinen osa olympialiikettä ja tulen jatkuvasti vaatimaan KOK:ta ja kansainvälisiä erikoisliittoja myöntämään alueellisille kilpailuille niiden ansaitseman huomion Ja arvon. 5 6. Protokolla Uskomme, että useimmat kansalliset olympiakomiteat kannattavat kansallishymnien ja maiden lippujen mukanaoloa avajaisissa, päättäjäisissä ja palkintoseremonioissa. Monien mielestä kansallishymnit ja maiden liput lisäävät ja vahvistavat kisojen kansainvälisyyttä ja urheilijoiden kansallista ylpeyttä palkintojen vastaanottohetkellä. Kisojen pitopaikka Kahden vuoden ajan on paljon keskusteltu Kreikan ehdotuksesta kisojen pysyvästä pitopaikasta. Meidän täytyy antaa Kreikan hallitukselle tunnustus sen avuliaisuudesta ja vilpittömästä halusta auttaa olympialiikettä tarjotessaan kappaleen maaperäänsä tähän tarkoitukseen. 4. Millaiset ovat tulevaisuudet kisat? Urheilijat - päänäyttelijät Edelleen olemme kiitollisia Kreikan kansalliselle olympiakomiteale, että se.on hyväksynyt ehdotuksen ja vienyt sitä eteenpäin. Urheilija on päänäyttelijä olympiakisojen suuressa näytelmässä. Kuitenkin hänen osansa on varsin mitätön silloin, kun tehdään tärkeitä päätöksiä ennen kisoja, niiden aikana ja niiden jälkeen. Nykyajan nuorilla kilpailijoilla on parempi koulutus kuin heidän edeltäjillään viime vuosisadalla. Kuitenkin me kohtelemme heitä kuin he olisivat oppilaita, jotka tarvitsevat opintojen ohjaajaa, tutoria. Me, tutorit, olemme tehneet päätöksiä, jotka olisivat ainakin osittain - ellei aivan kokonaankin - ja oikeutetusti kuuluneet itse urheilijoille. Meidän täytyy muuttaa suhtautumistapaamme urheili~ oihin, erityisesti avajais- ja päätösseremonioissa. Urheilijoilla tulisi olla suurempi mahdollisuus s e urata muitakin urheilukilpailuja kuin oman lajinsa kilpailuja. Urheilijoille tulisi antaa enemmän mahdollisuuksia 7. Enemmistö vastustaa kuitenkin pysyvän kisapaikan maaräämistä. Mielestäni olisi olympia-aatteelle haitaksi, jos vain yksi maa toimisi kisojen järjestäjänä. Meidän tulee tiedostaa, että ajatus pysyvästä kisapaikasta johti ennenaikaiseen, väärään ja epäonnistuneeseen XX olympiakisojen boikotointiin. Ei ole viisasta käyttää tuota kokemusta päätöksen perustana. Se muuttaisi koko kisa-ajatuksen Ja sen aatteen kisojen universaalisuudesta. Kisojen pitopaikan valinta Tähän päivään asti on kisapaikan valinnut KOK yksin kuultuaan jossain määrin kansainvälisiä erikoisliittoja. Kun päätös tehdään tällä tavoin, jätetään kolmikannan kolmas pilari, kansalliset olympiakomiteat, vaille merkitystä. Nämä komiteat ovat kuitenkin elimiä,

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 28 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 29 jotka myöntävät varat valmennukseen, vaatetukseen, kuljetukseen, järjestelyihin ja menevät takuuseen urheilijoista ja edustavat heitä kilpailujen aikana. Olemme mielissämme voidessamme tuoda esiin, että ensimmäistä kertaa KOK:n puheenjohtaja pyysi kansallisten olympiakomiteoiden edustajaa esittämään asiaa koskevan lausunnon. Kansallisten olympiakomiteoiden näkökantojen huomioon ottamista ja heidän tietojensa ja kokemustensa hyödyntämistä tulisi vastaisuudessakin jatkaa. 8. Miten kisat olisi rahoitettava? Meitä on moitittu kisojen suuresta kaupallistumisesta sekä siitä, että promoottorien ja toimilupien haltijoiden edut käyvät ennen urheilun omaa etua. Kilpailuorganisaatiossa syntyy vakavimmat yhteenotot olympiaurheilun etujen ja järjestäjien etujen kesken. Meidän on otettava huomioon ne valtavat kustannukset, jotka syntyvät, jotta pystytään järjestämään tällainen suuri tapahtuma, mutta meidän on myös löydettävä joustava rahoitustapa, joka palvelee taloudellisten intressien käyttämistä urheilun ja järjestäjien eduksi. Rahat kisojen järjestämiseen tulevat pääasiassa kahdesta lähteestä: valtioiden hallitusten myöntämistä julkisista varoista ja kisojen itsensä tuottamista varoista. Julkiset varat tulisi investoida pääasiallisesti julkisessa käytössä oleviin välineisiin. Kisojen tuomien varojen suhteen meidän on varmistettava, että noudatetaan hyvää makua ja etiikkaa. Sääntöjen pykälään 58, joka koskee mainontaa ja julkaisuja, tulisi tehdä tarkennuksia. Nimen, imagon ja maineen myynti alkaa jo paikallisella tasolla urheilijan oman seuran ja kotikaupungin toimesta, ja kaupallisuus kulminoituu itse olympiakisoihin. Tämän toteuttamiseksi on olemassa monta tapaa. Useimmiten mainostajat lähestyvät urheilijoita henkilökohtaisesti ja antavat heille huomattavat määrät rahaa omien tuotteittensa mainostamiseen. Kansalliset olympiakomiteat, kansainväliset erikoisliitot ja KOK ovat epäilemättä olleet lempeitä ummistaessaan silmänsä tältä väärältä menettelytä. Toisaalta meidän on myönnettävä, että sellaisissa maissa, joissa kansallisella olympiakomitealla on vain rajalliset taloudelliset resurssit, on hyväksyttävä ma~nostaminen ja PR-toiminta, jotta saadaan varoja. Vielä kerran: meidän on valvottava, että sääntöjä tiukennetaan. 9. 10. Miten olympialiikettä tulisi rahoittaa? KOK on täydellisesti riippuvainen talvi- ja kesäkisojen televisiointioikeuksista saadusta osuudestaan. Kansainväl~set erikoisliitot saavat huomattavan määrän varoja samasta lähteestä. Olympialiikkeen solidaarisuusohjelma on kokonaan näiden varoja varassa. Lyhyesti sanottuna voimme olettaa olympialiikkeen olevan yhden ainoan tulolähteen varassa, kisojen televisioinnin. Tämä on vakava riskitekijä ja kehno taloudellinen ratkaisu. Haluamatta tai yrittämättä saada enemmän tuloja, kuin meillä nyt on tai mikä on rahoitustarpeemme, ehdotan, että KOK hankkisi viipymättä uusia tulolähteitä. Meidän. tulisi saada osa kaikista pääsylipputuloista, tavaroiden myyntilisensseistä, postimerkeistä ja juhlarahoista, joita painetaan, sekä TV-oikeuksista niin, että kokonaistuotto vastaisi sitä määrää, minkä me nyt saamme yhdestä ainoasta lähteestä. Se olisi parempaa rahoituspolitiikkaa. Tulojen jakautuminen Olympiakisojen kokonaistuotosta KOK varaa yhden kolmanneksen käyttökustannuksiinsa, toisen kolmanneksen se myöntää ja luovuttaa kansainvälisille erikoisliitoille ja jäljelle jäävä kolmannes on tarkoitettu, mutta ei luovutettu kansallisille olympiakomiteoille niiden solidaarisuusohjelmaa varten. Olemme jo aiemmin tuoneet julki, että kansalliset olympiakomiteat ovat yksi 01ymp1aliikkeen kolmesta pilarista. Kansalliset olympiakomiteat joutuvat silmätysten paikallisen tason ongelmien kanssa, ratkaisemaan niitä ja ne ovat samalla olympialiikkeen pääperiaatteiden ja toimintaperiaatteiden ensimmäinen puolustuslin Ja. Jos ei ole olympiakomiteaa, ei ole olympialiikettä ja ilman kansallisia olympiakomiteoita maailmassa ei olisi olympialiikettä. Kansalliset olympiakomiteat ovat muodostaneet organisaation palvelemaan olympialiikettä. The Association of National Olympic Committees (ANOC), kansallisten olympiakomiteoiden liitto, on se kattojärjestö, johon kansalliset olympiakomiteat kuuluvat. Se ei ole rinnastettavissa KOK:hon, mutta se on KOK:n alaosasto ja välikappale, jotta yhteydenpito kansallisiin olympiakomiteoihin sujuisi paremmin. Mitä pikemmin KOK tajuaa ANOC:in käyttökelpoisuuden, sitä suurempi on ANOC:in olympialiikkeelle tuoma hyöty. KOK:n tulisi sisällyttää sääntöihinsä ja määräyksiinsä ANOC:in tehtävät.

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 30 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 31 1 1 Olympiasolidaarisuus Yleisesti uskotaan, että solidaarisuusohjelma ei ole tuottanut niitä tuloksia, joita siltä on odotettu. Kuitenkin toivotaan ohjelman jatkamista, mutta eri muodossa ja eri tavalla. Tiivistetysti voimme sanoa, että voisi olla paljon hyödyllisempi, linnollisesti johdettu oikein. solidaarisuusohjelma jos sitä olisi hal- osallistumismaksut tulisi olla suhteessa näiden järjestöjen resursseihin ja suhteessa kansainväliseen erikoisliittojen antamiin palveluksiin. Kansainväl~sten erikoisliittojen tulisi luottaa enemmän kansallisten olympiakomiteoiden antamaan apuun vakuuttuakseen siitä, että kansalliset erikoisliitot todella edustavat omassa maassaan urheilua ja vastaavat odotuksia kansainvälisten erikoisliittojen ohjelmia toteuttaessaan. 12. ANOC:in tulisi valvoa solidaarisuusohjelmaa. Ei ole mitään syytä siihen, että ohjelmaa kanavoidaan Lausannen kautta. ANOC:in tulisi vastaanottaa ja valvoa kansallisille olympiakomiteoille kuuluvia varoja toteuttaakseen niiden avulla solidaarisuusohjelmaa. Ei ole perustetta sille, että kansalliset olympiakomiteat eivät saa osuuttaan, jos kansainväliset erikoisliitot sen saavat. Vaadimme, että kansallisille olympiakomiteoille kuuluvat varat olisi siirrettävä ANOC:ille niin pian kuin mah~olli~ta. V~kuutan, että tämän tapahduttua olympiaso11daar1suusohjelma tehostuu ja saadaan parempia tuloksia. ANOC:in täytyy kuitenkin tehdä tili KOK:lle varojen käytöstä ja siitä, mikä on ollut olympialiikkeen tästä toimenpiteestä saama hyöty. Kansainvälisten erikoisliittojen rooli Kansa~liset olympiakomiteat tervehtivät tyydytyksellä kansa1nvälisten erikoisliittojen aktiivista osallistumista olympialiikkeeseen. Liitot ovat yhtä mieltä kans~llisten olympiakomiteoiden kanssa varsinaisesta olymp1a-aatteesta eivätkä rajoitu ainoastaan huolehtimaan kilpailujen teknisestä puolesta. Muutamat hyvin tiedossa olevat kansainvälisen urheilun keinot ovat vääriä, sopimattomia ja vaarallisia. Nuoret urheilijat ja yleisö ansaitsisivat jotain parempaa. Kansainväliset erikoisliitot eivät saa olla huomaamatta näitä epäkohtia, ja kansalliset olympiakomiteat tu ~evat tukemaan erikoisliittoja täydellä panoksellaan, JOS ne ryhtyvät positiiviseen ja tehokkaaseen toimintaan niiden poistamiseksi. Toivomme, että kansainväliset erikoisliitot lieventäv~t vaatimuksiaan organisaatiokomiteoiden suhteen ja s1ten auttavat pitämään kisojen järjestys- ja käyttökustannukset siedettävällä tasolla. Kansainvälisiltä erikoisliitoilta vaaditut jäsen- ja [1 13. Kansainvälinen urheiluyhteistyö KOK:n ja kansallisten olympiakomiteoiden suhde on heikko ja hauras. Suhdetta kansainvälisten erikoisliittojen ja kansallisten olympiakomiteoiden välillä ei juuri ole olemassakaan. Kummassakin tapauksessa tulisi rakentaa vahvemmat siteet. ANOC voisi kehittää näitä suhteita. Hallitusten tulisi antaa urheilulle riittävä tuki ja varoja budjetistaan osana yhteiskunnallisia sitoumuk S1aan. Toisaalta kansalliset olympiakomiteat, kuten henkilöt tai yhteisöt, jotka saavat julkisia varoja, ovat selvitysvelvollisia ei ainoastaan numeroiden valossa vaan myös siitä hyödystä, jota varojen käyttö on tuonut kyseiselle yhteisölle. Kuitenkaan hallitusten ei tule luulla, että ne urheilulle myöntämiensä määrärahojen ansiosta olisivat oikeutettuja sekaantumaan vapaaehtoisten urheilujärjestöjen toimintaan, vaan hallitusten tulee kunnioittaa niiden itsemääräämisoikeutta" ja oikeudellista asemaa. Urheilun, taiteiden, kulttuurin, koulutuksen ja uskonnon tukeminen ei voi olla sidoksissa maan hallitukseen, vaan niitä täytyy voida harjoittaa täysin itsenäisesti. KOK:n ja kansainvälisten lajiliittojen tulisi antaa täysi kannatuksensa kansallisille olympiakomiteoille ja kansallisille erikoisliitoille, jos näitä painostetaan. Kansalliset hallinnolliset urheilujärjestöt liittyvät usein yhteen ja muodostavat kansainvälisen urheilujärjestön antaen samalla vaikutelman, että ne haluavat syrjäyttää ja eliminoida olympialiikkeen. Vielä kerran vaadin KOK:ta ja kansainvälisiä erikoisliittoja tiedostamaan tämän tilanteen ja antamaan täyden kannatuksensa kansallisille olympiakomiteoille ja kansallisille erikoisliitoille. Lisäksi uskomme, että peruskirjan edellyttämää laillista pakotetta, kun hallitus puuttuu kansallisen olympiakomitean autonomiaan, tulisi muuttaa (lieventää) i l i.

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 32 SUOMEN O ~ YMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 33 14. Nykyinen pakote on kaiken tunnustuksen lakkauttaminen KOK:n taholta ja kansallisen olympiakomitean jättäminen vaille kaikkia oikeuksia. Tunnustuksen lakkauttamisen tulisi kattaa ainoastaan kilpailuihin osallistumisen estämisen, mutta ei tulisi puuttua kansallisen olympiakomitean muihin oikeuksiin, kuten kongresseihin osallistumisiin ja jäsenyy den säilyttämiseen alueellisissa järjestöissä. Kansallisten olympiakomiteoiden rooli olympialiikkeessä Olympialiike on juuri yhtä voimakas kuin kansalliset olympiakomiteat. Mitä suurempi merkitys on KOK:n ja kansainvälisten erikoisliittojen tunnustuksella kansallisille olympiakomiteoille, sitä hyödyllisempiä ja tehokkaampia ne ovat omassa maassaan. ovat selvät ja tarkat. Olemme tyytyväisiä, että kaikki täällä pidetyt puheet - olympialiikkeen kaikkia kolmea tukipilaria edustaen - ovat vahvistaneet sen perusperiaatteita. Se, mitä meidän on muutettava, ovat nykyiset voimassa olevat säännöt siten, että niistä tehdään realistisemmat ja mielekkäämmät nykyaikaisessa maailmassa. Meidän tulee kunnioittaa Pierre de Coubertinin tärkeitä periaatteita, mutta meidän on muutettava menet~elytapoja. Monasti olympialiikkeen näenna~seen heikkouteen kohdistettu kritiikki on peräisin väärinymmärtämisestä ja tietämättömyydestä. Mielestäni' KOK on suurelta osin syypää tähän, sillä se on kieltäytynyt myöntämästä suhdetoiminnan merkitystä nykyaikaisessa mielessä. Pykälä 24 edellyttää kansallisten olympiakomiteoiden turvaavan. ja suojelevan olympialiikettä ja urheilua sekä vaatii näitä huolehtimaan siitä, että maat ovat edustettuina olympiakisoissa. Peruskirjaan nojautuen edellytetään kansallisten olympiakomiteoiden säilyttävän autonomiansa ja torjuvan kaikenlaatuisen poliittisen, uskonnollisen tai taloudellisen painostuksen. Olisi lapsellista uskoa, että kaikki kansalliset olympiakomiteat voisivat toimia maansa hallituksesta riippumattomina ja ilman hallitustensa myöntämää taloudellista tukea. Urheilu on osa yhteiskuntaamme. Urheilulle koituvat samat haitat kuin muillekin inhimillisille toiminnoille - samalla tavalla ja samassa laajuudessa. Tästä syystä kansallisen oly mpiakomitean tulisi hakeutua yhteistyöhön ma a n hallituksen ja yhteiskunnan kansalaisjärj e stöjen kanssa ja saada niiden kannatus. Tähän päämäärään päästäisiin harmonisilla suhteilla, jotka vallitsisivat hallituksen laillisten intressien, yksityisten järjestöjen ja kansallisten olympiakomiteoiden välillä. Meidän ei tule unohtaa, että kansalli s et oly mpiakomiteat työskenetelevät vuoden jokaisena päivänä - vuodesta toiseen - ja ne ovat olympiaperiaatteiden ainaisia ja pysyviä vaalijoita, jotka toteuttavat käy tännössä olympialiikkeen päämääriä ja tavoitteita. Kansallisen olympiakomitean olemassaololla vahvistetaan ja puolustetaan olympialiikkeen pääperiaatteita ja osallistutaan olympialiikkeen tapahtumiin. 3. 2. 5. 2 KOK on pitänyt selviönä, että liikkeemme voimakkuus on sellainen, että pystymme itse puolustautumaan niiltä hyökkäyksiltä, joita olympialiikettä vastaan on viime vuosina kohdistettu. Esitän yhteisesti monien jäsenten puolesta, että KOK ei huomioi lehdistöä tarpeeksi. Se sulkee silmänsä siltä tosiseikalta, että lehdistö on yksi läheisimpiä yhteistyökumppaneitamme. 16. Kolmikantakomissio Kolmikantakomissio on potentiaali, joka yhdistää olympiaperheen kaikki osat. KOK:n tulisi antaa sille kuuluva arvo ja määritellä sen tavoitteet, valtuudet, etuoikeudet ja oikeudet. 17. ANOC ja olympialiike ANOC:in tulisi olla olympialiikkeen sisällä toimiva yhteistyöelementti, sovittelija ja äänitorvi, joka informoi KOK:ta kansallisten olympiakomiteoiden tarpeista ja ongelmista ja joiden kanssa ANOC:in tulisi olla yhteistyössä niitä ratkaisemassa. Syy, minkä vuoksi ANOC perustettiin ja minkä vuoksi se yhä edelleen jatkaa toimintaansa, on KOK:n, kansainvälisten erikoisliittojen, kansallisten olympiakomiteoiden ja ennen muuta olympialiikkeen palveleminen. Siinä hengessä ANOC on valmis palvelemaan kaikkia teitä, ja meidän kaikkien on lakkaamatta työskenneltävä niiden ajatusten toteuttamiseksi, joita tässä Baden-Badenin kongressissa on tuotu esiin." Kansainvälisten erikoisliittojen (GASF) puheenvuoro Puheenjohtaja Thomas Keller, Sveitsi : i! 15. Olympialiike "Olympismi" ei ole urheilukilpailu; se on elämäntyyli ja filosofia. Olympiasääntöjen määräämät tavoitte e t "Puheenvuoroni edustaa kans'ainvälisten erikois.1iittojen kantaa. Puheeni on jaettu viiteen osaan, ensimmäisessä esitän yleisiä huomautuksia itse kongressin suhteen, seuraavissa kolmessa osassa käsittelen

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 34 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 35 työjärjestyksen sisältämiä aiheita. Lopuksi päätän esityksen painottamalla tiettyjä seikkoja, jotka ovat tulleet esiin olennaisen tärkeinä kansainvälisten erikoisliittojen kannalta. Kuitenkin aivan aluksi haluaisin ilmaista kansainvälisten erikoisliittojen kiitollisuuden herra Willi Daumelle Baden-Badenin kongressin loistavista järjestelyistä. Pyytäisin häntä myös välittämään kiitoksemme hallintoviranomaisille ja kaikille herra Daumen organisaatiokomitean jäsenille. Olemme arvostaneet ennen muuta baden-badenilaisten lämmintä vieraanvaraisuutta, minkä vuoksi olemme tunteneet olevamme kuin kotonamme olympiaperheen keskuudessa. Baden-Baden on ollut hyvä valinta kongressin isäntäkaupungiksi. Kongressin onnistumiseen ovat osaltaan vaikuttaneet tapaamamme ihmiset ja lyhyet välimatkat hotellien kokouspaikkojen välillä. Voimme vain jäädä toivomaan, että tulevat kongressit järjestettäisiin yhtä miellyttävissä ja hyvin varustetuissa puitteissa kuin Baden-Baden. Tulemme aina muistamaan miellyttävät hetket Baden-Badenissa. Olemme myös iloisia voidessamme huomata täällä pidettyjen puheiden tason nousun ja kongressin osanottajien korkean tason. Kuitenkin on vielä olemassa parannuksia, joita voidaan tehdä. Vaikka aiheiden valinta olikin oivallinen, on meidän sittenkin myönnettävä, että joitakin päällekkäisyyksiä olisi voitu välttää ja systemaattisempi käsittelytapa saavuttaa. Liiankin usein puheet saivat epäasianmukaiset puitteet. Ehdotamme, että vastaisuudessa kukin pääteema käsiteltäisiin seikkaperäistä esityslistaanoudattaen. Näkisimme mielellämme virallisien puhujien lukumäärää rajoitettavan ja suosittelisimme avointa keskustelua, kun kunkin teeman viimeinen puheenvuoro on käytetty. Tämän lisäksi onnittelemme vilpittömästi kongressin osanottajia heidän kärsivällisyydestään, joka aika ajoin saavutti maratonimaiset mittasuhteet. Näin jälkikäteen meistä tuntuu, kuin jokainen istunto olisi kestänyt liian kauan. Saadaksemme istunnot sujumaan eloisammin, meidän pitäisi joko pidentää kongressin kestoaikaa yhdellä päivällä tai vähentää keskustelun aiheiden määrää. Panimme ilolla merkille, että puhujat pitivät useimmissa tapauksissa kiinni annetusta aikarajoituksesta. Kuitenkin ehdottaisimme myös lyhyitä taukoja kunkin aiheen lopussa, jolloin työryhmät voisivat kohdata ja valmistella vastauksiaan tai kommenttejaan. Näitä voitaisiin esittää sitten kongressille avoimen keskustelun aikana. Lopuksi ehdottaisimme, että kutsutut juhlapuhujat Sääntöjen 26 pitäisivät puheensa ohjelman loppupuolella, jottei kellekään työryhmien jäsenille aiheutuisi kiusallisia tilanteita. Ennen kuin päätän tämän ensimmäisen osan, tahtoisin vie lä tuoda esiin mielipiteemme siitä, kuinka tervetulleena olemme pitäneet valmentajien ja urheilijoiden osallistumista tähän kongressiin. On olemassa vain harvoja asioita, joita el olisi aikaisemmin tehty. Niinpä tiedämme, että n. 2000 vuotta sitten Roomassa muodostettiin urheilijoiden seura, joka kokoontui Caracallan termeissä päättääkseen yht.eisestä näkemyksestä hyväksyä tulevan kokouksen järjestäjät ja viranomaiset. Vastaavasti voimme sanoa, että kansainväliset erikoisliitot kutsuivat viime vuonna urheilijoita osallistumaan kongressiinsa. Vastaisuudessakin on - ei vain suotavaa vaan jopa elintärkeää - aktiiviurheilijoiden ja valmentajien osallistuminen, ja siitä syystä meidän onkin laillistettava heidän osallistumisensa. Heille tulisi myös tarjota mahdollisuus valmistautua kokoukseen esim. pitämällä oma ~okous, jossa heillä olisi runsaasti aikaa keskustella ennakolta käsiteltävistä teemoista. Tietenkin olemme ihailleet heidän puheidensa hienoa tasoa ja haluamme korostaa, kuinka hyvin urheilijat olivat perillä niistä kysymyksistä, joihin he ilmaisivat kantansa. Oli todellakin vaikea valita tänne osallistuvat urheilijat niistä monista kandidaateista, joita kansainväliset erikoisliitot ja kansalliset olympiakomiteat olivat antaneet. Oli tehtävä jossain määrin kompromisseja. Olisi ollut helpompaa, jos kansainväliset erikoisliitot olisivat yksinään suorittaneet valinnan. Ensimmäinen teema, "Olympiakisojen tulevaisuus" on erityisen tärkeä kansainvälisten erikoisliittojen toimlnnan kannalta. Olemme kommentoineet asiaa seuraavasti: Kansainväliset erikoisliitot yhtyvät yksimielisesti loppujulistuksen tekstiin, joka julkaistaan kongressin päätteeksi, mutta tahdomme korostaa, että jokaisen kansainvälisen erikoisliiton olisi laadittava oman lajinsa säännöt, joilla määrätään kilpailijan kelpoisuus. Olympiakisojen ohjelma Yksi puhujista ehdotti, että ohjelma tulisi rajata niihin lajeihin, joita harrastetaan yli puolessa niistä maista, joilla on kansallinen olympiakomitea. Jos hyväksyisimme tämän kriteerin, se merkitsisi tällä hetkellä talvikisojen päättymistä sekä kuuden "lajin katoamista kesäkisojen 21 lajista - näistä lajeista monilla on pitkät perinteet. Siksi pyydämmekin KOK:ta

SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 36 SUOMEN OLYMPAYHDSTYS RY TOMNTAKERTOMUS 1981 37 epäröimättä hautaamaan tämän ehdotuksen. Tiedämme hyvin, että olympiakisojen ohjelma ei saa olla joustamaton tai jäykkä - sen on oltava valmis tiettyihin muutoksiin. Tietenkin edellytämme, että KOK:ta kuullaan ennen kuin muutoksia tehdään. Hyväksymme ne ehdot, joita on asetettu ehdokaslajeille. Jos nämä ehdot pystytään täyttämään, niin haluaisimmekin tietää, millä perusteilla KOK voi kieltäytyä hyväksymästä uutta lajia kilpailuohjelmaan. Emme ole lainkaan vakuuttuneita, että nk. gigantismi, jättiläismäisyys, olisi tulosta kisoihin osallistuvien kilpailijoiden suuresta lukumäärästä, eikä uusien lajien mukaan ottaminen saa meitä muuttamaan käsitystämme, jollei sitten nämä uudet lajit vaadi kalliiden kilpailupaikkojen rakentamista. Tietyissä lajeissa voitaisiin lisäkilpailuja järjestää lisäämättä urheilijoiden lukumäärää, kun varmistetaan kilpailupaikkojen tehokas hyväksikäyttö. Jos kilpailijoiden kokonaismäärää on vähennettävä, on meidän ensiksi käytävä käsiksi toimitsija- ja tiedotusvälineiden edustajien listoihin. Olympiaohjelman jokainen muutos tarvitsee kansainvälisten erikoisliittojen hyväk~ymisen. Mitä tulee n~isten osallistumiseen olympiakisoihin, on kansainvälisten erikoisliittojen kanta yhtäpitävä lopullisen virallisen julistuksen kanssa. Lajin edellyttämä koneisto Kun suunnittelemme välineitä, täytyy meidän pitää mielessämme niiden vastainen käyttö. Emme saa pakottaa järjestäjiä tekemään investointeja, elleivät ne ole oikeutettuja tämän nimenomaisen lajin teknisten vaatimusten takia. Nykyinen järjestelmä kisojen määräämisestä yhdelle kaupungille sopii meille hyvin, mutta olemme yhtäläisesti myöntyväisiä järjestelmään, jbka määräisi kisat jollekin alueelle, jos sillä on tarjottavana meille jo olemassa oleva koneisto ja välineistö tai se pystyy varmistamaan sellaisten tilojen paremman käytön, joita vielä on rakennettava. Tämän periaatteen ei tulisi kuitenkaan murentaa jo a~kaansaatua yksimielisyyttä jonkin lajin suhteen mitä itse kilpailuun tulee. Voimme hyväksyä useita olympiakyliä sillä ehdolla, että saman urheilulajin kilpailijat ovat samassa kylässä. Pyrimme antamaan kaikille kilpailijoille yhtäläiset mahdollisuudet, ja ei tule kysymykseenkään, että toisilla olisi eritasoisia rasitteita toisiin verrattuna. Tiedämme, että vaatimalla yksittäisen lajin urheilijoita liittymään yhteen, syntyisi kansallisille olympiakomiteoille tiettyjä vaikeuksia, mutta meidän on kuitenkin ensisijaisesti ajateltava urheilijaa. Talvikisojen osalta meidän on aina muistettava ilmasto-olosuhteet ja vaikeudet ilmastoon sopeutumisessa. Olympiakylien tulisi mahdollisuuksien mukaan sijaita kilpailupaikkojen välittömässä läheisyydessä. Talviurheilun ja niiden luonnollisen, lunta ja jäätä käsittävän ympäristön välinen suora linkki on säilytettävä. Kisojen organisaatio Kaupallisuus Kesäkisojen ajankohdan on osuttava yhteen pohjoisella pallonpuoliskolla eri lajien perinteisen valmennusjelman lopulle. Elokuun jälkipuolisko näyttää olevan suotuisin ajankohta. Jos ne järjestetään aikai~emmin, kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen aikataulu häiriytyy pahasti. Talviurheilua silmällä pitäen on valittava se ajankohta, joka parhaiten vastaa lumiolosuhteita. Mielestämme pitäisi määrätä virallisesti ne kontaktit ja neuvottelut, joita käydään ennen olympiakisojen määräämistä. Kansainvälisille erikoisliitoilie on elintärkeää, että niillä on lupaus tulevasta organisaatiokomiteasta ennen kuin KOK tekee päätök- i sensä. Sitten kun päätös on tehty, on aivan yhtä tärkeää, että KOK vaatii, että näistä lupauksista pidetääj kiinni. Olennaiset tekniset olosuhteet, jotka on valmiiksi käsitelty, tulee mainita järjestäjien hyväksymässä sopimuksessa, ja vain kyseisen erikoisliiton tai organisaatiokomitean tai KOK:n päätöksellä näitä voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Nykyaikainen huippu-urheilu edellyttää kansainvälistä erikoisliittoa huolellisesti tutkimaan teknisiä edellytyksiä, joita sen on täytettävä urheilutapahtumissaan. Siksi haluaisimmekin saada uuden määräyksen, jolla laillistettaisiin kansainvälisten erikoisliitlojen tutustumiskäynnit ehdokaskaupunkeihin ennen kuin KOK tekee päätöksensä. Samasta syystä organisaatiokomitean vastuulla olevat teknisten edustajien käynnit saattavat olla selvästikin joskus riittämättömiä. Ehdotammekin tästä syystä KOK:lle, että olympiasääntöjä muutettaisiin siten, että ne sallisivat tässä suhteessa suuremman joustavuuden, ja kansainväliset erikoisliitot jättävät tästä ehdotuksen. Mitä sitten päätetäänkin, jos järjestäjistä tuntuu, että he eivät kykene selviytymään näis- tä lisäkustannuksista, silloin ko. summa olisi vähennettävä televisiointioikeuksien kokonaissummasta, en- \ nen kuin tämä jaetaan osapuolten kesken. Vastaavasti kaikki kansainvälisten erikoisliittojen ja tuomareiden aiheuttamat kustannukset olisi katettava samalla tavalla. Arvostelun laatua ja objektiivisuutta tulisi tiukentaa. Meidän on myönnettävä, että urheilu huipputasolla on i!