Hyvä vanhuus Laadukasta luettavaa seniorien maailmasta Ota talteen! 1/2013 Liikkuva helsinkiläinen elää pidempään Sukupolvidraamat suurten ikäluokkien teatterihittejä Senioriyrittäjä Leila Simosen rohkea irtiotto Taavetinpuisto seniorien oma leikkipaikka 1
Yksilöitä myös ikääntyessä Suomalainen yhteiskunta on väestörakenteeltaan muuttunut sitten 1970- ja 1980-lukujen: keskimääräinen elinikä on pidentynyt ja syntyvyys samalla laskenut. Siksi ikääntyneistä kirjoittaminen on mediallekin uusi haaste. Ei ole enää yhtä ja samaa joukkoa kuin eläkeläiset. Ikääntyminen ja toimintakyvyn heikkeneminen tai säilyminen vuosien myötä tapahtuu hyvin yksilöllisesti. Tiedetään, että on hyvä- ja huonokuntoisia viisikymppisiä, nelikymppisiä ja kolmekymppisiäkin. Mutta niin on hyväkuntoisia ja raihnaisia seitsemänkymppisiäkin. Mittariin kertyneet vuodet eivät virallisen vanhuuseläkeiän ylittämisen jälkeenkään kerro absoluuttisesti mitään ihmisen toimintakyvystä. Itse olen toimittajantyössäni viimeisen vuoden aikana sotaveteraaneista kirjoittaessani tavannut kaksi- kin pariskuntaa, jotka elävät omassa kodissaan yhdessä vielä pitkälti yli kahdeksankymmentävuotiainakin. Ja vieläpä hyvin vähän ulkopuolista apua tarviten. Molemmille pariskunnille on ollut yhteistä aktiivinen osallistuminen erilaiseen yhdistystoimintaan ja liikunnan harrastaminen. Olen myös tavannut muutaman vanhuuseläkeiän saavuttaneen seniorikansalaisen, jotka palkkatyön jätettyään ovat toteuttaneet elinikäisen unelmansa omasta yritystoiminnasta. Mutta sitten on vastavuoroisesti niitä ikäihmisiä, joiden kohtalona on jäädä asumaan omaan kotiin ja yksin, vaikka oikeasti tarvetta olisi ympärivuorokautiselle palveluasumiselle. Tämä taas asettaa haasteita niin lähimmäisille kuin kotihoidon ammattilaisillekin: iäkkään ihmisen toimintakyky voi heikentyä niin, ettei kukaan havaitse sitä ajoissa. Vanhuksia pitäisi hoitaa ennen kaikkea kotona näin sanoo niin Helsingin kaupungin tilaama selvitys kuin tutkijakin. Selvitys korostaa kotihoidon lisäämistä ja omaishoitajien tukemista. Se tiedetään, että valtaosa vanhuksista itsekin haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään. Heille kehitetään systeemejä, joilla he voivat olla virtuaalisesti yhteydessä kotihoitoon ja hoitajakin käy katsomassa kolmisen kertaa viikossa. Mutta pelkkä hyvä hoiva ei riitä. Tarvitaan myös kuntoutusta. Suuri osa toimintakyvyn ongelmista ikääntyneillä henkilöillä liittyy jollakin tavalla fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyyteen. Ja tässä kotihoidon ammattilaiset ovat suuren haasteen edessä, kun pitää tunnistaa kuntoutustarpeet. Nyt käsissäsi oleva lehti pyrkii esittelemään ikääntyvien tarpeita ja elämää mahdollisimman monipuolisesti. Heitä kun on samanikäisissäkin niin erikuntoisia: kirjo ulottuu patikkavaeltajista ja golfaajista rollaattorimummoihin ja -vaareihin. Vantaalla 5.3.2013 Timo Kiiski Laulaminen kuntouttaa tehokkaasti Tutkimukset ovat osoittaneet musiikin ja laulamisen vaikuttavan myönteisesti muistisairaiden kielelliseen ja omaelämäkerralliseen muistiin. Aiheesta puhui musiikin tohtori, psykologi ja lauluopettaja Ava Numminen Vanhustyö2013 -messuilla Finlandiatalolla helmikuussa. Suomalaiset tutkijat ovat todenneet systemaattisen musiikin kuuntelu edistävän aivohalvauksesta toipumista: potilaat kuuntelivat kahden kuukauden ajan tunnin päivässä omaa lempimusiikkiaan. Samanaikaisesti verrokkiryhmät kuuntelivat äänikirjoja tai saivat vain tavanomaista kuntoutusta. Musiikkiryhmän tulokset olivat paremmat kuin muiden: muun muassa puheen tarkkuus ja nopeus palautuivat nopeammin; heillä oli vähemmän masentuneisuutta ja vähemmän muistiongelmia, Numminen kertoi tutkimustuloksista. Lisää kielellistä sujuvuutta Numminen valmensi Mielen muutos tutkimushankkeessa muistisairaiden ihmisten hoitajia käyttämään laulamista osana arjen tilanteita. Hoitajien mielestä pitäisi laulaa useammin. Laulusta saa voimaa, rentoutuu ja tulee iloinen mieli. Musiikki luo iloa ja herättää erilaisia tunteita. Se katkaisee mukavasti päivän rutiineja. Laulaminen vaikuttaa toisinaan taikasauvan tavoin: puhu- maton, afaattinen ihminen pystyy laulamaan sanoilla pitkiä värssyjä. Alzheimer-potilaat pystyvät tunnistamaan tuttua musiikkia ja reagoimaan musiikkiin aivan taudin loppuvaiheessakin. Itselle miellyttävän tutun musiikin kuuntelu vähentää väliaikaisesti ahdistusta ja lisää kielellistä sujuvuutta ja omaelämäkerrallisten asioiden muistamista, Numminen totesi. Vähentää myös kipua Musiikin kuuntelulla on myönteisiä vaikutuksia myös kipupotilaisiin. Musiikki alensi potilaiden ahdistusta ja kipua noin 50 prosentissa tutkimuksista. Se vähensi myös rauhoittavan- ja kipulääkityksen tarvetta. Yhdessä laulaminen vaikkapa kuorossa merkitsee myös uusien ystävien saamista, myön- Tutkimusten mukaan useamman kerran viikossa muun muassa soittamista tai tanssimista harrastavilla yli 75-vuotiailla on vähäisempi riski sairastua johonkin muistisairauteen. teisiä tunnekokemuksia, virkeyttä sekä henkistä ja hengellistä vireyttä. Vaan entäpä, jos ei ole laulutaitoa? Laulutaidottomuus ei ole pysyvä ominaisuus. Laulutaitoa voi kehittää miltä lähtötasolta ja minkä ikäisenä tahansa, Numminen korosti. 2
Äänestä paras juttu voita matkalahjakortti! Mikä sinun mielestäsi oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu tai aihealue? Kerro meille ja voit voittaa Saga Matkojen 350 euron matkalahjakortin. Itse voit kuitenkin päättää, miten haluat lahjakortin käyttää: lähdetkö Viroon kylpylälomalle vai tutustumaan vaikkapa Islannin lukuisiin nähtävyyksiin. Lahjakortti oikeuttaa vapaavalintaisen matkan maksuun ja se kelpaa myös osasuoritukseksi matkakustannuksista, jos matkan arvo on suurempi kuin 350 euroa. Lahjakortti on voimassa yhden vuoden ostohetkestä. Saga Matkoilla on pisin kokemus Suomessa matkojen järjestämistä Islantiin. Valittavanasi on Viron parhaat terveys- ja wellnesskylpylät, joissa voit hoitaa ja hemmotella itseäsi. Viron Saarenmaalla voit rentoutua kylpylöissä tai viettää aktiiviloman golfaten tai retkeillen luonnossa. Yhteystiedot: Saga Matkat, puh. 020 155 6650, sähköposti: myynti@sagamatkat.fi Lahjakortti arvotaan 3.5.2013 ja voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti, tai halutessa sähköpostilla. Mieluisin juttu tai aihealue, sivu Lehti oli kiinnostava ja minulle suunnattu KYLLÄ JONKIN VERRAN VAIN VÄHÄN EI YHTÄÄN OSALLISTUN VAIN MATKALAHJAKORTIN ARVONTAAN Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Divisa Oy maksaa postimaksun Divisa Oy Tunnus 5018340 00003 Vastauslähetys Julkaisija Divisa Oy Toteutus Timo Kiiski/Timoteksti Oy Ulkoasu Pekka Vartiainen/Kuvittelua Ky Kannen kuva Scandinavian Stockphoto Painosmäärä 100 000 kpl Paino Hansaprint Turku Toimituksen yhteystiedot Timoteksti Oy, Vanha Hämeenkyläntie 37 b, 01650 Vantaa puh. 0400 503402, sähköposti: timo.kiiski@timoteksti.fi Ilmoitusmyynnin yhteystiedot puh. 040 728 3888, sähköposti: timo.kiiski@timoteksti.fi 3
Taavetinpuisto seniorien oma leikkipaikka Miina Sillanpään Säätiö on toteuttanut yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ikäihmisille soveltuvan puiston ja liikuntareitin Helsingin Pikku Huopalahteen. Taavetinpuisto on tiettävästi ainoa pääkaupunkiseudulla toimiva seniorien oma puisto. Muualle Suomeen niitä on kuitenkin noussut tasaisesti useampia, lähin vastaavanlainen senioripuisto löytyy Keravalta. Senioripuistohankkeita toteut- tavan haminalaisen Laaturakentajat Oy:n Internet-sivuilta löytyvän tiedon mukaan Keravan puiston rakentamiskustannukset olivat vain 35 000 euroa. Taavetinpuistoon valitut laitteet ja radat auttavat ylläpitämään tasapainoa, lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta. Säännöllisellä harjoittelulla on mahdollista vähentää kaatumisriskiä, helpottaa arjessa selviämistä sekä virkistää niin mieltä kuin muistia. 4
Liikunnalla voidaan tukea ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämistä ja itsenäistä selviytymistä omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Näyttöä on myös siitä, että ulkoilun määrä ennustaa ikääntyneiden toiminnanvajavuuksien syntymistä ja niistä toipumista. Turvallisesti testatut laitteet Taavetinpuistossa voi liikkua ja kuntoilla turvallisesti testatuilla ja varta vasten rakennetuilla Taavetinpuisto ja Ikiliikkujareitti avattiin 2009. Puistossa järjestetään ohjattuja ikäihmisten liikuntahetkiä ja tapahtumia. Kaupunkilaiset voivat käyttää liikuntalaitteita myös omatoimisesti puistoon sijoitettujen ohjeiden avulla. Musiikkipeli Sonan liikekamera rekisteröi pelaajien liikkeet pelialustalla ja antaa heille palautetta. liikuntalaitteilla yksin tai yhdessä muiden kanssa. Puistossa on myös liikuntavälineitä, jotka soveltuvat henkilöille, joiden toimintakyky on jo heikentynyt tai jotka käyttävät pyörätuolia. Viihtyisään ikäihmisten kohtaamispaikkaan on istutettu suomalaisia perinnekasveja ja puita. Puiston yhteydessä on Ikiliikkujareitti, joka on varustettu suurimmalta osalta kaiteilla. Sekä liikuntareitin että puiston valaistus on uusittu. Puistossa ei kuitenkaan ole talvella kunnossapitoa. Edelläkävijä maailmallakin Taavetinpuistosta löytyy myös maailman ensimmäinen erityisesti senioreille suunnattu liikunta- ja musiikkipeli Sona: Lappsetin kehittämä interaktiivinen pelijärjestelmä. Liikekamera rekisteröi pelaajien liikkeet pelialustalla ja antaa heille palautetta. Tarjolla on useita, muun muassa tanssimiseen, reaktionopeuteen tai muistamiseen perustuvia pelejä. Sonassa yhdistyvät tietokonepelien ominaisuudet ja fyysinen harjoittelu ulkona, eikä sen käyttö ole ainoastaan hauskaa, vaan myös hyödyllistä. Pelien avulla voi kehittää fyysistä kuntoa. Lisäksi liikunta ja musiikki pitävät tutkitusti yllä aivojen hyvinvointia. Miina Sillanpään Säätiössä Sona on räätälöity erityisesti senioreille sopivaksi muokkaamalla pelien nopeutta, valikoimaa ja musiikkia. Vanhustyön edelläkävijänä säätiö haluaa tarjota ikäihmisille mahdollisuuden parantaa hyvinvointiaan sekä nauttia liikunnasta ja musiikista innostavan pelin avulla. Sonan myötä Taavetinpuisto myös mahdollistaa usean sukupolven luontevan kohtaamisen. Hanketta tukivat Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Deloitte, Lappset Group Ltd., Raha-automaattiyhdistys ja Asumispalvelukeskus Wilhelmiina. Puistoon sijoitetut liikuntavälineet ovat Lappsetin 0 100-sarjaa. Tarjoamme laadukasta vanhustenhoitoa ikäihmisille yksilöllisessä, kannustavassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Haluamme olla jatkossakin suunnannäyttäjänä vanhustyössä ja voimakkaasti mukana sen jatkuvassa kehittämisessä. Haluatko sinä? Haemme hoitoalan ammattilaisia eri toimipisteisiimme avoimiin toimiin ja määräaikaisiin sijaisuuksiin. Jos vastasit kysymykseemme kyllä, ota yhteyttä pikimmiten päästäksesi mukaan ammattitaitoiseen ja hyvinvoivaan joukkoomme. Lisätietoja antaa henkilöstösuunnittelija Pia Taskinen p. 020 771 85 18 www.seniorisaatio.fi ANTINKOTI KANNELKOTI MARIANKOTI PAKILAKOTI 5
Anna elämän yllättää vanhanakin! Leila Simonen on kymmenen vuoden downshiftaamisen eli leppoisamman rytmin myötä oppinut, etteivät raha ja kulutus avaa ovia onneen. Nyt hänen vaurauttaan ovat aika, vapaus ja taidot. Hänen kirjansa Polulta poikkeamisen taito (2012) kertoo paitsi inhimillisemmän hyvinvointiyhteiskunnan, myös hitaamman elämän kaipuusta. Hyppy ystäväyhteiskuntaan Yhteiskuntatietieteiden tohtoriksi väitellyt ja sosiaalipolitiikan dosenttina toiminut Simonen on myös suosittu kouluttaja ja puhuja. Perinteiseltä palkkatyöuralta irrottautuminen ja vähemmän ulkopuolisten aikatauluttama arki ei ole merkinnyt hänelle pelkästään työelämän rakenteiden ulkopuolella elämistä ja kulutuskriittisyyttä, vaan ennen kaikkea oman olemassaolon merkityksellisyyden vaatimista takaisin. Leila Simonen, 61, hyppäsi palkkatyön oravanpyörästä kymmenen vuotta sitten ja ryhtyi senioriyrittäjäksi sekä dekkareita ja elämäntapakirjoja maailmalla kirjoittavaksi läppärikulkuriksi. Uusin jännitysromaanikin kertoo villeistä vanhuksista ja oman elämän hallinnan halusta ikääntyneenäkin. Tärkeitä hänelle ovat vaihtotalouden ja ystäväyhteiskunnan mahdollisuudet. Taitotalous ja yhteisöllisyys eivät pelkästään riitä. Toki ihminen tarvitsee rahaa, mutta sillä hankitun elämän onni on myös ylimainostettua, Simonen sanoo. Vauhdista hyppäämisen vaikeus Teksti Timo Kiiski Kuvat Leila Simosen albumista Simonen on virallisesti vahvasti seniori-ikäinen, mutta karttaa ihmisten leimaamista iän perusteella. Mutta toki häntä kiinnostaa eläköitymisen vaikutus yhteiskuntaan, hyvinvointivaltioon ja ihmisten omaan arkeen. Kirjoissani en lähde ottamaan kantaa eläkeiän nostoihin tai hoitajamitoituksiin. Enemmän minua kiinnostavat sisällölliset asiat ja vanhuspalvelujen asiakaslähtöisyys. Pitää kysyä, miksi niin moni lähtee pois töistä, koska ei jaksa. Ja syythän löytyvät pitkälti työelämästä itsestään: Suomi on työpaikkakiusaamisen luvattu maa. Toisaalta ihmisen, joka tykkää olla töissä ja kehittää itseään, pitäisi antaa olla töissä vaikka 100-vuotiaaksi asti. Toisaalta Simosta surettaa, että länsimaiset ihmiset määrittelevät itsensä niin usein työn ja aseman kautta. On ihmisiä, jotka eivät malta jättää työtä, koska he kokevat luopumisen petturuutena, hän sanoo. Simonen pitää työelämän tehotaloutta yhteiskuntapoliittisena ongelmana. Ihmisistä imetään kaikki ja heidät heitetään ulos eläkkeelle romuna, kun koko ajan pitää ylikuormittaa aivoja. Tämä selittää osin sitä, että Suomessa 13 000 ihmisellä vuosittain diagnosoidaan dementia tai muu muistisairaus. Eläkkeelle pääsemiseen kohdistuu valtavat odotukset ja moni ei osaakaan lopettaa täydestä vauhdista. Arjen totaalista muutosta pitää harjoitella, Simonen muistuttaa. Sohvasurfausta Simonen on tähän mennessä kirjoittanut viiden dekkarin lisäksi myös elämäntaito- ja tie- 6
Uusi elämä vapaana kirjoittajana ja senioriyrittäjänä ovat vieneet Leilan Gran Canarian vuorivaelluksilta kaupunkielämyksiin Nizzassa. tokirjoja: Naiset ja raha matkalla arjen vaurauteen (2008) on auttanut lukuisia suomalaisia nauttimaan oman elämänsä rahoista. Kirjassaan Polulta poikkeamisen taito (2012), hän kertoo huimista palkkauran jälkeisistä kymmenestä vuodestaan kouluttajana ja kirjoittajana. Vapaus palkkatyöstä toi enemmän vapautta kehittää itseään niin fyysisesti kuin henkisestikin, hän kiittelee. Simonen on muun muassa juossut 60-vuotispäivänään toukokuussa 2011 Prahan maratonin ja kävellyt samana syksynä 800 kilometriä Pohjois-Espanjan halki, suosittua ranskalaista reittiä pitkin Santiago de Compostelaan. Simosella on siis pakko olla paljon rahaa, kun hän voi noin vain vaihtaa maisemia ja hankkia extremekokemuksia? Ei suinkaan. Koskemattomuuden saavuttamiseen ei tarvita paljon rahaa, elämäntapa ratkaisee. Simosen elämäntaitoja ovat nuukailun ohella yhteisöllisyyden uudet muodot, kuten kodinvaihto ja sohvasurffaus. Kodinvaihtajana voi asua ilmaiseksi ulkomailla vieraan perheen asunnossa, jos vastavuoroisesti antaa näiden yöpyä samaan aikaan omassa kodissaan. Anna elämän yllättää vanhanakin Simosen tuoreimmassa dekkarissa Loistava lähtö (2011) sukelletaan vanhusten maailmaan. Naistentalo Seniorassa Helsingin keskustassa eletään todeksi unelmaa villistä vanhuudesta. Miten käy, kun mummo hurahtaa mustaihoiseen poikaan? Kuka uhkaa vaurastuneiden tasaarvonaisten oikeutta onneen ja nautintoon? 7
Seniori TERVEYS TILAA HETI! 26,-/6nroa TARJOUS- HINTAAN KAMPANJAKOODI: ST13 EXTRAHINTA Voit tilata TERVEYS 3,90 Seniori Selkeät ohjeet verenpaineen kotimittaukseen Rap-mummo Eila Nevanranta: Anna halaus tänään, ota kädestä toista, ei ole terapiaa toista samanmoista Puolen miljoonan suomalaisen sairaus Liikunta, kasvikset ja pehmeät rasvat 2-tyypin diabeteksen parasta lääkettä SANARISTIKOT kuntosalitreeniä aivoille 100 1/2013 6,10 Sydänvaivoista toipunut Markku Aro: Mene HETI lääkäriin, jos sydämestä ottaa! Onko tanssi syntiä? 6 numeroa vuodessa Vuosikerran normaali tilaushinta 37,- Kuminauhajumppa treenaa koko kropan Aikuisen ihmisen aikakauslehti Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Internetissä: www.senioriterveys.fi Puhelimitse: 09-413 97 300 tai 09-2569 108/24h Ilmoita tilatessasi kampanjakoodi: ST13 8 sivua Nyt suuria rahanarvoisia etuja SenioriTERVEYDEN tilaajille! Lahjana uusille tilaajille Emerald -etukortti 86-vuotiasta dementoitunutta vaimoaan hoitava 82-vuotias sydänoireinen mies: Ainoastaan rakkaudella on merkitystä, muu turhaa Kohtaaminen Caliciassa matkalla Santiagoon. Leila Simonen Syntynyt: 1951 Alavieskassa Kotipaikka: Helsinki Koulutus: yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipolitiikan dosentti (1991) Tutkimustyössä yhteensä 25 vuotta Tampereen yliopistossa, Suomen akatemiassa ja Stakesissa sekä vierailevana tutkijana Warwickin yliopistossa Englannissa ja OISE:ssa Torontossa sekä Eurooppa-yliopistossa Firenzessä. Kirjoittanut yli 200 akateemista julkaisua. Yli 10 vuotta vapaana kirjoittajana, senioriyrittäjänä, kouluttajana ja puhujana, oma yritys Voimapaja Oy (www.voimapaja.fi) Kirjoitti viidennen rikosromaaninsa Loistava lähtö vanhuspolitiikan täsmäaseeksi. Harrastaa juoksua, vuorivaellusta ja rakastaa tanssia. Tykkää tutustua vieraisiin kulttuureihin ja ottaa selvää epämukavista paikoista. Tunnuslause: Vieras on ystävä, jota et vielä tunne. Jännitysromaanissa Simonen ruotii vanhuspolitiikkaa, hoivamarkkinoita, dementiaa ja eutanasiaa, unohtamatta myöskään huumoria ja iloa. Yritän pöllyttää käsitystä hallitusta elämästä ja samalla normi-ikääntymisestä. Kaikki elämään kuuluvat asiat voivat heittää meidät yllätyksellisille raiteille, myös iäkkäämpinä. Entäpä, jos enää ei olekaan voimassa se hyve, että elämme vanhana mahdollisimman nuukasti voidaksemme jättää riittävästi materiaalista perintöä jälkipolvillemme? Kirjassani hulttiomummot alkavat vihdoin toteuttaa itseään ja elää kuten itse haluavat. Muiden miellyttäminen joutaa silloin romukoppaan, Simonen hymyilee. Toisaalta taas monelle isovanhemmalle elämän jälkiruoka ovat lapsenlapset, joiden kanssa voi nauttia laatuajasta, johon aika ei ehkä riittänyt aikoinaan omien lasten kanssa. On niin monia tapoja olla vanha. On tärkeää, että jokainen löytää omanlaisensa tavan nauttia ikääntymisestä, Simonen kannustaa.
ILMOITUS Viventi Oy Hoivapalvelut kotiapua ja parempaa elämänlaatua Viventi Oy Hoivapalvelut ei tyydy tarjoamaan asiakkailleen ainoastaan perinteistä kotiapua. Me panostamme myös asiakkaidemme yleiseen elämänlaatuun, sanoo yrittäjä Maarit Huhtanen. Helsingissä ja Porvoossa Asiakkaitamme ovat kotona asuvat seniorikansalaiset ja toimivassa Viventi Oy Hoivapalveluissa asiakkaiden pariskunnat. Asiakas voi tilata elämänlaatu tarkoittaa niin fyysistä kuin henkistäkin hyvin- yleensä 2 4 tuntia viikossa. Toi- palveluamme tarpeensa mukaan, vointia. mimme arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Hoivapalvelun Räätälöidyt palvelut ovat avainasemassa, sillä asiakkaidemme tarpeet ovat yksilöllisiä; koittavat myös yhdessäoloa ja lisäksi räätälöidyt palvelut tar- yksi asiakas voi kokea tärkeimmäksi viikoittaiset kirjastossa akkaan kanssa. asioiden tekemistä yhdessä asi- tai kahvilassa käynnit, kun taas Lähdemme heidän kanssaan toinen tarvitsee enemmän terveydenhoidollisia palveluita tai teatteriin, sekä luemme yh- vaikkapa luontoon, museoon esimerkiksi diabeteksen tai sydän- ja verenpainesairauksien noen palvelut vaihtelevat suudessä päivän lehdet. Toisin sa- myötä, Huhtanen sanoo. resti asiakkaan tarpeiden ja Muuttuvien elämäntilanteiden myötä myös palvelun- tai kertoo. toiveiden mukaan, Huhtanen avuntarve muuttuu. Esimerkiksi leskeksi jääminen saattaa pasvat huomattavasti paremmin, Useimmat pikkuasiat hoitusivoida ja pysäyttää ihmisen kun ne suunnitellaan ja toteutetaankin yhdessä. Näin myös kotiin, neljän seinän sisään. Yhdessä tekeminen ja liikkuminen, pääsy takaisin muiden keammalla. asiakkaan vireystaso pysyy kor- ihmisten pariin voi olla silloin pienestä kiinni, Huhtanen muistuttaa. Ennaltaehkäisyä tukipalveluilla Viventi tarjoaa ennaltaehkäisevää tukipalvelua omassa kodissaan asuville senioreille. Palvelut käsittävät esimerkiksi hygienia-apua, haavahoitoa, ruuanlaittoa sekä seuraa niin keskustelemiseen kuin kaupassakäynteihinkin. Turvaa tuo myös tieto siitä, että kaikki Viventin tytöt ovat koulutettuja lähi- tai sairaanhoitajia. Pia Orenius lähihoitajana auttaa pienemmissä krempoissa mutta tarvittaessa saan nopeasti sairaanhoitajankin paikalle, sanoo Ritva Koskinen. Hyvä kotiapu tuo turvaa ja vaihtelua ikä-ihmisen elämään. On hyvä tietää, että luotettavaa apua on saatavilla ja että joku käy täällä säännöllisesti, kertoo pian 80 vuotta täyttävä Ritva Koskinen. Kaikkia kotitöitäkään ei tarvitse tehdä itse vaikka olenkin vielä hyvässä kunnossa, hän jatkaa. Asiakkaat kuin omia vanhempia Laatua ovat ennen kaikkea osaavat ja sitoutuneet työntekijät, niin ammatillisesti kuin sosiaalisilta taidoiltaan. Hoitajatiimin vastuuhenkilönä toimii asiakaspalvelupäällikkö, joka on koulutukseltaan vähintään sairaanhoitaja ja jolla on pitkä työkokemus. Hänellä on alaisinaan lähi- ja tai perushoitajia, jotka työskentelevät asiakkaiden parissa. Asiakassuhteen jatkuvuus on tärkeimpiä tavoitteitamme, ja siihen pääsemme vain innostuneen sekä motivoituneen henkilökunnan avulla, ja toki yhteistyössä asiakkaidemme ja heidän omaistensa kanssa. Siksi haluamme huolehtia työntekijöidemme hyvinvoinnista niin hyvin kuin osaamme. Myös jatkuva koulutus on avainasemassa. Viventi Oy on suomalainen perheyritys. Tavoitteenamme on huolehtia asiakkaistamme kuin omista vanhemmistamme: luotettavasti, rauhallisesti ja kaikkina vuorokauden aikoina. Näin seniorit voivat jatkaa turvallisesti itsenäistä kotona asumistaan. Työmme laatu on meille kaikki kaikessa. Meillä on tyytyväisyystakuu: jos asiakas on vaikkapa puolen vuoden kuluttua aloituksesta tyytymätön palveluumme, emme veloita kolmesta ensimmäisestä hoitokäynnistä mitään. Lupauksemme on, että hoitajamme toimivat vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa suomen- tai ruotsin kielellä. Emme yritä tarjota asiakkaallemme hoitajaa, jonka kieltä hän ei ymmärrä. Viventi Oy Hoivapalveluista voit kysyä lisätietoja puhelinnumerosta 010 235 1000 tai sähköpostilla osoitteesta asiakaspalvelu@viventi.fi 9
Liikkuva helsinkiläinen elää pidempään Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes vanhenemisesta. Siksi Helsingin kaupunginhallituksen jäsen ja fysioterapiayrittäjä Arja Karhuvaara (kok.) kantaa huolta yksin koteihinsa jäävien vanhusten liikunnallisten tarpeiden laiminlyönnistä. Teksti Timo Kiiski Kuvat Helsingin kaupunki, Arja Karhuvaaran kotisivut Sanotaan, että var min ta pa ikääntyä on lopettaa liikku mi nen. Riittäväksi panostukseksi vanhustenhoidossa ei riitä kerran viikossa järjestettävä tuolijumppaa. Se on puuhastelua. Esimerkiksi Kotkassa terveyskeskus ja perusterveydenhuolto on yhteistyöllä saanut aikaan hyviä tuloksia vanhusten kuntouttamisessa, hän mainitsee. Helsingissä yhä huonokuntoisemmat ihmiset hoidetaan kotona, ja nämä ihmiset usein myös asuvat yksin. Meillä 60 prosenttia talouksista on yhden hengen talouksia, joissa hyvin usein asuu yksinäinen vanhus: yli 75-vuotiaista ihmisistä yksin asuu noin 70 %. Onkin tärkeää saada yksin asuvat kotoa liikkeelle. Toimivat avustaja- ja kuljetusjärjestelyt sekä kotipalvelujen työn sisältö ovat tärkeä, mutta myös vaikein linkki, kun rahaa on rajoitetusti. Vapaaehtoisten toimijoiden varaan asiaa ei voi jättää. 10 Senioreillekin etsivää työtä Karhuvaara kaipaakin Suomeen ja Helsinkiin enemmän esim. Hollannissa ja Tanskassa suosittua etsivää työtä myös vanhusten palveluihin. Ihmiset haetaan kotoa toimintakeskuksiin aamulla ja kyyditetään illalla takaisin. On erittäin tärkeää, että omaiset ja kotihoidon ammattilaiset reagoivat heti, jos näkevät kotonaan asuvan vanhuksen toimintakyvyn romahtavan. On tärkeää ymmärtää hoitotyön ja kuntoutuksen ero, mutta silti kaiken hoitotyön ja hoivan täytyy olla toimintakykyä ylläpitävää ja parantavaa. Lihasvoiman ylläpitäminen ja lihaskadon hidastaminen tutkitusti ylläpitää ihmisen toimintakykyä ja elämän laatua; mutta se puoli on valitettavan usein laiminlyöty. Monipuolinen ravitsemus ja riittävä vitamiinien saanti tukevat liikunnan hyötyjä. Arja Karhuvaara iloitsee, kun hänen pitkään ajamansa hanke, kuntoutuksen ja liikunnan painottamisesta terveydenhoito- ja vanhuspalvelulaeissa, on nousemassa ilmeisimminkin vanhuspalveluiden laatuarviokriteereihin. Lisää senioriliikuntapuistoja Lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi avain toimintakyvyn ylläpitämiseen mahdollisimman pitkään on myös oma-aloitteinen liikkuminen. Tarvitaan liikuntakalustettuja senioriliikuntapuistoja. Sellainen löytyy Helsingissä esimerkiksi Taavetinpuistosta, Wilhelmiinan palvelukodin vierestä Pikku Huopalahdessa. Mutta sen lisäksi, että rakennetaan senioriliikuntapuistoja, pitää niissä olla tiettynä aikana viikossa ohjaaja, kuten Taavetinpuistossa onkin. Kotihoidon; senioriryhmien ja muiden toimijoiden pitää saada helposti tietää, milloin näihin puistoihin kannattaa mennä opiskelemaan liikuntavälineiden käyttöä. Ikääntyvät ihmiset voivat mennä sinne myös itse tai omien liikuntaavustajien kanssa. Arja Karhuvaara Syntynyt: 07.08.54 Kärkölässä Kotipaikka: Helsinki Fysioterapiayrittäjä, Kokoomuksen Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2004, kaupunginhallituksen jäsen 2013 lähtien, kansanedustaja 2007 2011 Perhe: 2 tytärtä ja poika, 1 lapsenlapsi Invalidisäätiö ORTONIN hallituksen varapuheenjohtaja 2008, Vanhusten hyvinvointi ry:n varapuheenjohtaja Apuvälineiden kokeilu helpommaksi Terveydenhoidon järjestämisen muutokset ovat heikentäneet joissain päin maata tarvittavien apuvälineiden saantia. Palvelutaloihin on jopa vaikea saada henkilökohtaisia apuvälineitä julkisen sektorin lainaamoista. Tämä on väärin koska palvelutalohan on ihmisen normaali koti, ei hoitolaitos, Karhuvaara sanoo. Hänen mielestään apuvälineiden kokeilu- ja tutustumismahdollisuudet pitäisi järjestää paikkoihin, joihin on helppo mennä: kaupungin vanhuspalvelukeskukset ovat oiva paikka esitellä myös apuvälineitä ja ohjata niiden käytössä. Kotikäyntejä tekevänä jumpparina ja fysioterapeuttina Karhuvaara kaipaa enemmän pieniä ylösnousutukia ja nostimia koteihin ja omaishoitajien käyttöön.
ILMOITUS Hoiva Viikissä ikäännytään turvallisesti ja viihtyisästi Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja VVO-yhtymä Oyj ovat yhteistyössä luoneet Hoiva Viikistä palvelutalon, jossa ikääntyvillä asukkailla on mahdollisuus turvalliseen ja mielekkääseen elämään viihtyisässä ympäristössä. Mirjam Laakso, 87, tervehtii asuntonsa ovella hyväntuulisesti. Jouko-linjan bussi tulee kohta tuohon pääovelle, olen lähdössä ystävieni kanssa Malmille kaupoille. Olen saanut täältä helposti uusia ystäviä. Ja on mukava mennä syömään ruokalaan silloin, kun en itse jaksa kokata täällä omassa asunnossani. En vielä tarvitse toisten apua, mutta on turvallista tietää, että täällä sitä on tarvittaessa helposti saatavilla, hän kehuu. Hoiva Viikissä Mirjamilla on viihtyisä oma yksiö. Kaikkiaan kohteessa on 107 palveluasuntoa ja se tarjoaa asumista tukevia palveluita kevyemmästä kotihoidosta aina ympärivuorokautiseen hoivaan saakka. Yksilöinä yhteisössä Palvelutalo Hoiva Viikin asukas Mirjam Laakso, 87, selviytyy yhä arjen askareista omin avuin, mutta tuntee olonsa turvalliseksi, kun saa tarvittaessa apua vaikka Hoiva Viikin toiminnanohjaajalta Anna-Liisa Louhelaiselta. Hoiva Viikin toiminnanohjaaja Anna-Liisa Louhelainen toteaa, että Mirjam Laakson kehuissa on tiivistettynä koko palvelutalon toimintaidea: yhteisöllisyyttä ja turvaa, mutta myös yksityisyyttä, jos sitä haluaa. Osa muuttaa tänne vielä hyvinkin omatoimisina. Heille on kuitenkin turvallista tietää, että täältä voi ostaa palveluja hyvinkin kattavasti sitten, kun ne tulevat tarpeeseen. Ikääntyessä turvallisuuden merkitys korostuu. Meiltä siihen löytyy viimeisintä teknologiaa, turvapuhelimesta hyvinvointirannekkeeseen, Louhelainen esittelee. Hoiva Viikissä palveluntuottaja Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja vuokraisäntä VVO kehittävät toimintaa tiiviissä yhteistyössä asukastoimikunnan kanssa. Louhelainen kehuu avointa ja tiivistä yhteistyötä VVO:n isännöitsijän kanssa. Kun asukkaat ovat halunneet pihalle mattotelineen tai sisälle elektronisen Darts-taulun, niin isännöitsijän kanssa yhdessä ne on tänne nopeasti myös järjestetty. Kasvollista isännöintiä Hoiva Viikki -palvelutalon lisäksi VVO:lla on eripuolilla pääkaupunkiseutua myös kymmenkunta tavallista senioriikäisten vuokra-asuntokohdetta. Nämäkin kohteet sijaitsevat kävelymatkan päässä paitsi hoivapalveluista, myös kaikista muista tärkeistä palveluista, kuten pankeista, kaupoista ja apteekeista, unohtamatta tietysti julkisia kulkuyhteyksiä, sanoo yksikönjohtaja Pia Jaakola VVO:sta. Seniorien taloissa turvallisuus merkitsee esteettömyyden ja rauhallisen pihapiirin lisäksi myös yllätyksetöntä vuokrasuhdetta. Ja tietokoneidenkin aikakaudella monelle ikäihmiselle on tärkeää myös mahdollisuus tavata oman talon isännöitsijä kasvokkain. Kysy lisää VVO:n senioriasunnoista! Seniori-ikäisille tarkoitettuja vuokra-asuntoja tai palveluasuntoja voi tiedustella VVO-kotikeskuksista: Espoo ja Helsinki Mannerheimintie 168b 00300 Helsinki Avoinna ma pe klo 9 16 puh. 020 508 3400 Sähköpostiosoite: helsinki@vvo.fi Vantaa Vernissakatu 1, 5.krs 01300 Vantaa Avoinna ma-ke, pe klo 8.30 15.30, to klo 10.30 15.30 Puh. 020 508 3860 Sähköpostiosoite: vantaa@vvo.fi Järvenpää Myllytie 1 A, 4.krs 04410 Järvenpää. Avoinna ma-ke, pe klo 8.30 15.30, to klo 10.30-15.30 Puh. 020 508 4100 Sähköpostiosoite: jarvenpaa@vvo.fi Uudiskohde: Kerava, Eerontie 3:n markkinointi alkaa syksyllä 2013 11
GastroPanel-tutkimus selvittää vatsavaivojen syyn kivuttomasti Moni välttää hakeutumista lääkäriin vatsavaivojen takia viimeiseen asti, koska pelkää ruokatorveen työnnettäviä letkuja. GastroPanel-tutkimuksella vatsavaivojen syy selviää vaivattomasti verinäytteestä. Emeritusprofessori ja lääketieteen tohtori Mikko Salaspuro on tehnyt vatsatähystyksiä koko pitkän uransa ajan, viimeiset vuodet hän on omistautunut vatsasairauksien tutkimustyöhön. Vanhemmille ihmisille vatsatähystys kurkun kautta kulkevan letkun avulla on usein jopa este tutkimuksiin hakeutumiselle. Moni heistä varmasti ilahtuu kuulleessaan mahdollisuudesta selvittää vatsansa terveys verinäytteestä helposti ja kivuttomasti tehtävällä Gastro- Panel-tutkimuksella. Kenelle tahansa Jos verikoe kertoo, että kaikki on kunnossa, ei vatsan sisälle edes tarvitse mennä. Biohit Oyj on tehnyt Terveystalon kanssa yhteistyösopimuksen Gastro Panel-laboratoriomäärityksistä ja tutkimuksen voi saada kaikilta Terveystalon lääkäriasemilta, samoin kuin Mehiläisestä ja Diacorista sekä myös monilta muilta lääkäriasemilta ja terveyskeskuksista. Tutkimuksen saa kuka tahansa, mutta jos GastroPaneltutkimukseen tullaan lääkärin lähetteellä, niin silloin siitä saa myös Kela-korvauksen, Salaspuro painottaa. GastroPanel-tutkimus ilmoittaa diagnoosin muun muassa helikobakteeri-infektiosta, joka on yli 55-vuotiailla hyvin yleinen mahasyövän sekä maha- ja pohjukassuolihaavan aiheuttaja. Vain pieni osa mahasyövistä on perinnöllisiä. Meillä on hyvinkin monenlaisia vatsaoireita, eikä lääkärikään aina heti tiedä, mitä asioita pitäisi ensin lähteä tutkimaan. GastroPanel-testillä voidaan pelkällä verikokeella helposti sulkea pois esimerkiksi helikobakteeri-infektio ja hapoton vatsa, Salaspuro sanoo. Hapoton maha on ylivoimaisesti suurin mahasyövän riskitekijä. Ja se on myös usein täysin oireeton. Täysin hapoton maha jopa 90-kertaistaa mahasyövän riskin. Hapoton vatsa on ylivoimaisesti suurin mahasyövän riskitekijä. GastroPanel-testillä voidaan pelkällä verikokeella helposti sulkea pois esimerkiksi helikobakteeri-infektion ja hapottoman vatsan mahdollisuus. Acetium-kapseli suojaa hapottoman mahan Salaspuro muistuttaa mahasyöpää aiheuttavan asetaldehydin salakavaluudesta. Hapoton maha tuottaa alkoholista ja sokerista asetaldehydiä, joka on ryhmän 1 karsinogeeni, syöpää aiheuttava kemiallinen yhdiste. Asetaldehydiä esiintyy erityisen runsaasti elintarvikkeissa, joiden valmistamiseen liittyy käymisprosessi, kuten esimerkiksi useissa meijerituotteissa. Elintarvikkeissa sitä saatetaan käyttää myös aromiaineena. Acetium-kapseli suojaa hapottoman mahan, koska se poistaa asetaldehydiä mahalaukusta. Vaikuttava aine L-kysteiini on luonnollinen ja ihmiselle tarpeellinen aminohappo. 12