YTR 9.12.2014 37 KHHJ 10.12.2014 64 Terveydellisistä syistä tapahtuvat työtehtävien muutokset Nurmijärven käytännöt uudelleensijoituksiin www.nurmijarvi.fi
Sisällys 1 Johdanto 3 2 Terveydellisistä syistä käynnistyvä uudelleensijoitus 3 Keitä uudelleensijoitus koskee Uudelleensijoitusprosessin käynnistyminen Työkokeiluun liittyviä käytäntöjä Uudelleensijoitukseen vaikuttavat tekijät 3 Uudelleensijoitusprosessin käytännöt ja vastuut 6 Palvelussuhdemuutoksen toteuttaminen Uudelleensijoitusprosessin keskeytyminen ja päättyminen 4 Uudelleensijoitukseen liittyviä erityistilanteita 8 Siirtyminen kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen työhön Opettajat Koulunkäynnin ohjaajat Liite: Terveydellisistä syistä tapahtuva työtehtävien muutos ja uudelleensijoitusprosessi 2
1 Johdanto Nurmijärven kunnassa on laadittu Työkyvyn aktiivinen tuki toimintamalli työkykyyn liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisuihin. Se sisältää varhaisen puuttumisen, puheeksiottamisen, työkyvyn tehostetun tuen sekä pitkältä sairauspoissaololta työhön paluun tuen ohjeita. Työkykyyn liittyviin ongelmiin pitäisi etsiä ratkaisuja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa sekä tehdä tarvittavia työhön liittyviä muutoksia työkyvyn tukemiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi työaikaan, työnkuvaan tai ergonomiaan liittyvät muutokset. Toisinaan työkykyyn liittyvät ongelmat ovat kuitenkin sellaisia, että henkilö ei tukitoimista huolimatta pysty jatkamaan omassa tehtävässään. Tällöin hänet voidaan terveydellisin perustein uudelleensijoittaa toiseen tehtävään kunnassa. Tähän ohjeeseen on koottu Nurmijärven kunnan käytäntöjä ja periaatteita terveydellisistä syistä tapahtuviin uudelleensijoituksiin. Ohje on suunnattu kunnassa esimiestyötä tekeville. 2 Terveydellisistä syistä käynnistyvä uudelleensijoitus Keitä uudelleensijoitus koskee? Uudelleensijoitus koskee ensisijaisesti kunnan vakinaisessa palveluksessa olevia työntekijöitä (sekä työ- että virkasuhteiset), jotka eivät terveydellisistä syistä voi jatkaa omassa työssään. Työkyvyn heikentyminen terveydellisistä syistä tulee olla todettu työterveyslääkärin tekemässä työkykyarviossa. Uudelleensijoitus ei koske työntekijää, joka on täyttänyt henkilökohtaisen eläkeikänsä. Työntekijän oma heikentynyt motivaatio työtään kohtaan tai työyhteisöjen ilmapiiriongelmat eivät ole perusteena uudelleensijoitukselle, vaikka joskus pitkään jatkuneissa työyhteisöongelmissa ratkaisuna voikin olla työntekijän siirto toiseen työyksikköön.tällöin kyseessä ovat kuitenkin esimiehen työnjohdolliset toimenpiteet tilanteen ratkaisemiseksi, ei terveydellisistä syistä tapahtuva uudelleensijoitus. 3
Uudelleensijoitusprosessin käynnistyminen Uudelleensijoitusprosessi käynnistyy työterveysneuvottelusta, jossa työkyvyn alenema ja rajoitteet todetaan sekä perustellaan uuteen tehtävään siirtymisen terveydellinen tarve. Sitä ennen tulee olla selvitettynä työntekijän mahdollisuudet jatkaa omassa tehtävässään työaikaan, työtehtäviin tai muihin työkykyä tukeviin toimenpiteisiin liittyvin järjestelyin. Henkilön paluu omaan tehtävään tarvittavin tukitoimin on aina ensisijainen ratkaisu ennen uudelleensijoituksen käynnistymistä. Ennen henkilön sijoittumista uusiin tehtäviin järjestetään Kevan tukema työkokeilu, jonka kesto on tavallisesti noin 3kk. Ilman työkokeilua tapahtuva uudelleensijoitus voidaan poikkeuksellisesti tehdä, mikäli työkyvyn alenema on todettu työterveyshuollossa eikä työn järjestelyillä pystytä tukemaan henkilön työssä selviytymistä, mutta Kevan kriteerit ammatilliselle kuntoutukselle eivät täyty. Näissä tilanteissa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Työkokeiluun liittyviä käytäntöjä työnantaja ei maksa Kevan työkokeilun ajalta palkkaa, vaan työntekijä saa Kevalta kuntoutustukea lomaoikeus ei kerry Kevan kuntoutustuella järjestetyn työkokeilun ajalta Kevan tukemassa työkokeilussa työntekijä hakee Web:ssä omasta tehtävästään poissaolon työkokeilu-koodilla (271), työkokeilun ajalle ei tehdä uutta työsopimusta työkokeilun päättyessä tehdään uusi työsopimus uuteen tehtävään (määräaikainen/ toistaiseksi voimassaoleva) työkokeilun ajaksi työntekijälle voidaan palkata sijainen (määräaikainen työsopimus, jonka perusteena sijaisuus) 4
Uudelleensijoitukseen vaikuttavat tekijät Uudelleensijoituspaikka etsitään ensisijaisesti samalta tulosalueelta, missä henkilö on aiemminkin työskennellyt. Mikäli sopivaa tehtävää ei löydy, laajennetaan hakua samalle toimialalle. Vasta kun oman toimialan mahdolliset tehtävät on kartoitettu, lähdetään sopivaa tehtävää etsimään toiselta toimialalta. Sisäilmaongelmista tapahtuvat uudelleensijoitukset tehdään samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin terveydellisistä syistä tapahtuvat uudelleensijoitukset. Tällöin siirto tehdään ensisijaisesti samalle tulosalueelle toiseen toimipisteeseen. Uudelleensijoitus pyritään aina tekemään avoinna olevaan vakanssiin. Jos sopivia avoimia vakansseja ei ole, voidaan henkilölle perusteellista harkintaa käyttäen räätälöidä määräaikaiset työtehtävät, joille toimialalla on selkeä tarve ja hakea seuraavassa talousarviossa uudelleensijoitusperusteista vakanssia. Siinä tapauksessa toimialajohtaja esittää talousarvion yhteydessä henkilöstösuunnitelmaan uudelleensijoitusperusteista uutta vakanssia. Henkilön uudelleensijoitukseen vaikuttavat osaaminen sekä aiempi koulutustausta ja työkokemus työkyvyn rajoitteet soveltuvuus uudelleensijoitustehtävän pätevyysvaatimukset. Työnantaja voi harkita tapauskohtaisesti mahdollisuutta tukea pätevöitymistä esim. oppisopimuksella. henkilön oma motivaatio 5
3 Uudelleensijoitusprosessin käytännöt ja vastuut UUDELLEENSIJOITUSPROSESSIN VASTUUT Nykyisen yksikön esimies käy työntekijän kanssa työkykykeskustelun ja tekee työkykyarviopyynnön työterveyshuoltoon on sitä ennen tehnyt työpaikalla henkilön työhön liittyviä mahdollisia järjestelyjä työkyvyn tukemiseksi osallistuu tarvittaviin työterveysneuvotteluihin työnantajan edustajana ja tuo niihin työnantajan näkemyksen työn sujumisesta järjestää tarvittaessa kuulemistilaisuuden Uuden yksikön esimies laatii työsopimuksen uudelleensijoitustehtävään kertoo työntekijälle uuden työn sisällöstä ja ehdoista Työntekijä on itse aktiivinen hakemaan avoimia tehtäviä ja pohtii mahdollisia uudelleenkoulutuksen vaihtoehtoja on yhteydessä vanhan yksikön esimieheen ja pitää tämän ajantasalla uudelleensijoitukseen liittyvissä asioissa hakeutuu tarvittavaan koulutukseen uudelleensijoituksen niin vaatiessa Tulosaluepäällikkö ja toimialajohtaja osallistuvat tarvittaessa työkykyneuvotteluihin Henkilöstöpalvelut työhyvinvointisuunnittelija osallistuu työkykyneuvotteluihin koordinoi työkokeiluja ja seuraa uudelleensijoituksen etenemistä ja onnistumista toimii toimialalta toiselle liittyvissä uudelleensijoituksissa yhteystahona palvelussuhdepäällikkö toimii konsultoivana asiantuntijana esimiehille ja toimialajohdolle palvelussuhteen muutoksiin ja päättämiseen liittyvissä asioissa Ks. Uudelleensijoitusprosessi LIITE1 6
Palvelussuhdemuutoksen toteuttaminen Terveydellisistä syistä uudelleensijoitettavan työntekijän vakinainen vakanssi säilyy hänellä, kunnes hänelle laaditaan uusi toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vanhassa työyksikössä voidaan joutua palkkaamaan uudelleensijoitettavan henkilön tilalle useita kertoja määräaikainen sijainen siitäkin huolimatta, että tiedetään ettei kyseinen henkilö pysty tehtävää terveydellisistä syistä hoitamaan. Vakanssin vapautuminen uusi toistaiseksi voimassa oleva työsopimus vakinaiseen työhön korvaa vanhan työsopimuksen ja vapauttaa vanhan vakanssin, jolloin se voidaan täyttää toistaiseksi työntekijän on tarpeellista myös itse ilmoittaa vanhan työyksikön esimiehelle, että on tehnyt uuden työsopimuksen jos uudelleensijoitus tehdään uudelleensijoitusperusteiselle vakanssille, vapautuu vanha vakanssi, kun valtuusto on hyväksynyt henkilöstösuunnitelmassa uuden vakanssin. Käytännössä tämä tapahtuu kalenterivuoden alkupuolella. virasta luopuminen on aina tehtävä kirjallisesti hallintosäännön mukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle Uudelleensijoituksessa palvelussuhteen ehdot (nimike, palkka, työaika) määräytyvät uuden tehtävän mukaisesti. Kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten (KVTES) mukaan tehtäväkohtainen palkka määräytyy työn vaativuuden arvioinnin perusteella. Uudelleensijoitustilanteessa tehtäväkohtainen palkka määräytyy kunnan palkkataulukon mukaisesti. Pääsääntöisesti näissä tilanteissa ei sovelleta koeaikaa. Työntekijän lomaoikeus määräytyy KVTES:n mukaan. Lomaoikeus ei kerry Kevan kuntoutustuella järjestetyiltä työkokeilukuukausilta. 7
Uudelleensijoituksen keskeytyminen tai päättyminen Jos työkokeilun aikana ilmenee, ettei työntekijä terveydentilansa tai osaamiseeensa liittyvien puutteiden vuoksi ole soveltuva ko. tehtävään, keskeytetään uudelleensijoitusprosessi. Tällöin työnantaja arvioi kokonaistilanteen uudelleen ja harkitsee mahdollisesti palvelussuhteen päättämistä. Työsopimuslain 7 luku 2 mukaan palvelussuhde voidaan päättää, jos työntekijän työkyky on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajan on kuultuaan työntekijää ennen irtisanomista selvitettävä olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Uudelleensijoitusprosessi päättyy, jos työntekijä kieltäytyy ottamasta vastaan hänelle tarjottua työtä tai kieltäytyy uudelleensijoitusprosessiin liittyvistä tarpeellisista toimenpiteistä. Uudelleensijoitusprosessi katsotaan myös päättyneeksi, kun henkilölle on tehty uusi toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. 4 Uudelleensijoituksiin liittyviä erityistilanteita Siirtyminen kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen työhön Työntekijä voi siirtyä tekemään osa-aikaista työtä esimerkiksi jos hänelle on myönnetty osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki. Osakuntoutustuki tarkoittaa samaa kuin määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevaksi. Tällöin työntekijä voi jatkaa työuraansa osa-aikaisessa työssä ja saada sen lisäksi osatyökyvyttömyyseläkettä. Osa-aikatyöhön siirtyminen on aina sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Kaikissa työtehtävissä osa-aikatyöhön siirtyminen ei ole mahdollista. Työnantaja ei voi yksipuolisesti pysyvästi osa-aikaistaa työsuhdetta ilman irtisanomisperustetta. Työntekijällä on oikeus säilyttää kuntaan kokoaikainen työsuhde, vaikka hänen kanssaan sovittaisiinkin työsuhteen jatkumisesta osa-aikaisena. Vaihtoehtoja työsuhteen osa-aikaistamiseen on kaksi. A. Mikäli työntekijä ja työnantaja niin sopivat, voidaan osa-aikainen työsopimus tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi. Tällöin työntekijälle tulee kuitenkin selventää, että hänellä ei ole subjektiivista oikeutta palata kokoaikaiseen työhön. Työsopimukseen on hyvä kirjata, että Toistaiseksi voimassaoleva osa-aikaistaminen on tehty työntekijän pyynnöstä B. Osa-aikaisuutta jatketaan määräaikaisella työsopimuksella esimerkiksi vuosi kerrallaan. 8
Käytännössä osa-aikaistaminen voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Henkilö uudelleensijoitetaan työkokeilun kautta uuteen tehtävään, jossa hän tekee työkykynsä mukaisesti osa-aikaista työtä 4h/pv. Alkuun työsopimus tehdään määräaikaisena ja henkilön edelliseen tehtävään palkataan noiksi määräajoiksi sijainen. Henkilön uudelleensijoitustehtävään perustetaan uusi vakanssi, jolloin työntekijälle voidaan tehdä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tällöin henkilön edellinen vakanssi vapautuu ja myös siihen voidaan palkata vakinainen työntekijä. Työsopimus voidaan laatia tällöin seuraavasti: 1. Laaditaan toistaiseksi voimassa oleva kokoaikainen (100%) työsopimus x tehtävään JA 2. Laaditaan määräaikainen osa-aikainen työsopimus vov-jaksona 3. Vaihtoehtona on tehdä osa-aikaisuus poissaolojen kautta osa-aikaisena työlomana. Tätä vaihtoehtoa ei voi käyttää jaksotyössä (Titanialla) olevilla. Opettajat Opettajien työaika on kokonaisuudessaan kunnan muista tehtävistä poikkeava. Opettajan osa-aikaisuutta suunniteltaessa huomioidaan osatyökyvyttömyyseläkkeen ansioraja, minkä mukaan määritellään maksimi-opetusvelvollisuustunnit. Opetustuntien määrä voi olla myös pienempi, mutta maksettava palkka määräytyy tuntien perusteella. Opetusvelvollisuuteen ei lueta tukiopetustunteja eikä se siis työsuunnitelmassa korvaa varsinaisia opetustunteja. Myöskään kerhotunnit eivät kuulu opetusvelvollisuuteen eivätkä ne ole lainkaan opetusta. Opettajan palkanmaksun vakiintuneena perusteena eivät voi olla tehtävät, joita ei voi lukea opetukseksi. Ne eivät ole palkkatekijöinä opetuksettomina aikoina. Viranhaltijana osa-aikaeläkeläisellä on velvollisuus sekä VESO-päiviin että yhteissuunnitteluaikaan. Mikäli ennalta sovittuun eläkepäivään osuu opettajakokous, ei eläkepäivältä tarvitse osallistua kokoukseen. Näin ollen jos opettajalle sovitaan kokonaisia eläkepäiviä, niiden sijoittaminen lukujärjestykseen kannattaa harkita huolella. Koulunkäynnin ohjaajat Koulunkäynnin ohjaajat tekevät Nurmijärven kunnassa osa-aikaista työtä tehden lukuvuoden aikana sisään osan koulujen loma-aikojen työtunneista. Siksi palkanmaksun perusteena olevien työtuntien määrä on vähempi kuin tehtyjen työtuntien määrä. Jos koulunkäynnin ohjaaja ei työkykynsä rajoitteiden vuoksi pysty tekemään omaa täyttä työaikaansa (osa-aikainen työ + sisään tehtävät tunnit), on työntekijän kanssa tarpeellista sopia ja suunnitella, miten koulujen loma-ajoilla toimitaan. Käytännössä vuosilomapäivät eivät riitä koko vuodeksi, vaan työntekijän on haettava palkatonta työlomaa tai työnantajan osoitettava jotain muuta työtä. 9
Terveydellisistä syistä tapahtuva työtehtävien muutos ja uudelleensijoitusprosessi Prosessin vaihe Kuvaus Vastuutaho /yhteistyötaho 1. Työkykyongelma Prosessi käynnistyy, kun työntekijällä ilmenee työkyvyn Työntekijä, esimies ongelma, joka vaikuttaa työssä suoriutumiseen. Tämä voi näkyä esimerkiksi toistuvina sairauspoissaoloina, /koko työyhteisö myöhästymisinä, negatiivisena asiakaspalautteena, vetäytymisenä tai työyhteisöstä nousevana huolena. 2. Puheeksiottokeskustelu Esimies käy työntekijän kanssa puheeksiottokeskustelun, Esimies ja työntekijä jossa he yhdessä jäsentävät, mistä asiassa on kyse ja millaisilla toimilla tilanteeseen saadaan apua. 3. Suunnitelma työpaikalla Esimies ja työntekijä tehtävistä toimenpiteistä Puheeksiottokeskustelun perusteella esimies ja työntekijä tekevät suunnitelman siitä, miten tilanteessa edetään ja millaisia toimenpiteitä työpaikalla tehdään työntekijän työkyvyn tukemiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi: työaikaan liittyvät järjestelyt työtehtäviin liittyvät järjestelyt ergonomiaan liittyvät järjestelyt, kuten apuvälineet tai uudet työvälineet /työterveyshuolto, työhyvinvointisuunnittelija, työsuojelu YTR 9.12.2014 37 KHHJ 10.12.2014 64 Dokumentointi Keskustelusta tehdään muistio Suunnitelma tehdään kirjallisena ja sen toteutumista seurataan. Kirjallinen suunnitelma liitetään puheeksiottokeskustelun muistioon 4. Työkykyarviopyyntö työterveyshuoltoon Jos työpaikalla tehtävät toimenpiteet eivät ole riittäviä ja työkykyongelma jatkuu, esimies tekee työterveyshuoltoon pyynnön työntekijän työkyvyn arvioimiseksi. Esimies /työterveyshuolto Työkykyarviopyyntö tehdään kirjallisena ja lähetetään oman toimialan työterveyshoitajalle 5. Työkykyarvio työterveyshuollossa Työterveyshuollossa arvioidaan esimiehen pyynnöstä työntekijän jäljellä oleva työkyky. Pitkittyneissä sairauspoissaoloissa työkyvyn arviointiin liittyy arvio työhön paluun edellytyksistä. työterveyshoitajan terveystarkastus ja jatkotoimenpiteiden arviointi työterveyslääkärin terveystarkastus ja tarvittaessa ohjaus jatkotutkimuksiin: erikoislääkärin konsultaatio, erikoistutkimukset, ulkopuolinen työkyvyn arviointi Työterveyshuolto ja työntekijä /esimies Työterveyshuollon käynnit dokumentoidaan potilastietojärjestelmään. Työterveyslääkäri kirjoittaa työkykyarvion perusteella lausunnon jäljellä olevasta työkyvystä. www.nurmijarvi.fi
Prosessin vaihe Kuvaus Vastuutaho /yhteistyötaho (esim. TTL, Kuntoutussäätiö, Orton), asiantuntijan vastaanotto (työfysioterapeutti, työterveyspsykologi) Dokumentointi 6. Työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelussa keskustellaan kokonaisvaltaisesti työntekijän työkyvystä ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Työterveysneuvotteluun osallistuvat työterveyshuollon ja työntekijän lisäksi esimies ja tarvittaessa työhyvinvointisuunnittelija sekä työntekijän halutessa myös luottamushenkilö. 7. Jatkotoimenpiteet: ammatillinen kuntoutus/ työkokeilu määräaikainen osakuntoutustuki (=osatyökyvyttömyyseläke) kuntoutustuki (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) ammatinvaihto työkyvyttömyyseläke Jos neuvottelussa todetaan, että työntekijän työskentelyedellytykset eivät täyty nykyisessä työssä, prosessi etenee suoraan kohtaan 8. ja hänelle aletaan etsiä uudelleensijoituspaikkaa Työterveysneuvottelussa sovittujen jatkotoimenpiteiden toteutus. Työterveyslääkäri tekee B-lausunnon tarvittavien anomusten liitteeksi Työhyvinvointisuunnittelija toimii työkokokeiluissa koordinoijana ja avustaa työntekijää ammatillisen kuntoutuksen hakemuksen täyttämisessä sekä laatii työkokeilusuunnitelman yhteistyössä työntekijän, esimiesten ja työterveyshuollon kanssa Työhyvinvointisuunnittelija auttaa työntekijää osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemuksen täyttämisessä Kuntoutustukea haetaan, mikäli työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden ja sairaudesta on mahdollisuus kuntoutua Työkyvyttömyyseläkettä haetaan, mikäli työntekijän työkyky on pysyvästi heikentynyt niin, ettei hän kykene edes osa-aikaiseen työntekoon. 8. Työskentelyedellytyksien Työntekijä laatii itselleen ansioluettelon, josta ilmenee hänen työskentelyhistoriansa, koulutuksensa, muu 11 Työterveyshuolto / työntekijä, esimies ja tarvittaessa työhyvinvointisuunnittelija. Työntekijän halutessa myös luottamushenkilö tai muu tukihenkilö. Työntekijä, työterveyshuolto, esimies, työhyvinvointisuunnittelija Työntekijä, työhyvinvointisuunnittelija Työterveysneuvottelumuistio, joka lähetetään läsnä olleille sekä tarvittaessa Kevaan/ Kelaan Työntekijän laatima ansioluettelo Työhyvinvointisuunnittelija täyttää
Prosessin vaihe Kuvaus Vastuutaho /yhteistyötaho selvitys osaamisensa sekä motivaationsa ja työkykyongelmaan liittyvät rajoitteet Työhyvinvointisuunnittelija haastattelee työntekijän ja kartoittaa uudelleensijoitusmahdollisuudet 9. Työkokeilu ja seurantaneuvottelu työterveyshuollossa 10.A)Työntekijän uudelleensijoittuminen Työhön paluun tueksi järjestetään työkokeilu joko omaan tehtävään tai muuhun henkilön työkykyä ja osaamista vastaavaan työhön. Työterveyshuollossa järjestetään seurantapalaveri, jossa arvioidaan toimenpiteiden toteutumista ja onnistumista sekä niiden vaikutusta työntekijän työkykyyn. Työntekijä uudelleensijoitetaan hänen osaamistaan ja työkykyään vastaaviin tehtäviin. Työterveyshuolto, työntekijä, esimies, työhyvinvointisuunnittelija / työntekijän halutessa luottamushenkilö Työntekijä, esimies Dokumentointi ammatillisen kuntoutuksen selvitys -lomakkeen Työterveysneuvottelumuistio, joka lähetetään neuvotteluun osallistuneille sekä työkokeilun aikana/ päättyessä Kevaan. Kehityskeskustelu 10.B) Epäonnistunut työkokeilu työkokeilun keskeyttäminen ja tilanteen uudelleenarviointi (mahdollinen palvelussuhteen päättäminen) Jos työkokeilun aikana ilmenee, että työntekijän terveydentila ja työkyky eivät ole riittäviä työn tekemiseen, työkokeilu keskeytetään. Tilanne arvioidaan uudelleen sekä työskentelyedellytyksien (terveydentila, osaaminen, soveltuminen) että mahdollisten uudelleensijoituspaikkojen osalta. Työntekijä, työkokeilun aikainen esimies, työterveyshuolto, työhyvinvointisuunnittelija. Esimies Keskeytyneestä työkokeilusta ilmoitus Kevaan. Työsopimuslain 7 luku 2 mukaan palvelussuhde voidaan päättää jos työntekijän työkyky on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajan on kuultuaan työntekijää ennen irtisanomista selvitettävä olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. /Palvelussuhdepäällikkö 12
Työkyky palautuu 1.Työkyky-ongel ma 2.Puheeksiot-tok eskustelu 3.Suunnitelma työpaikalla tehtävistä toimenpiteistä 4.Työkykyarvio -pyyntö työter-veyshu oltoon 5.Työkykyarvio 6. Työterveys-ne uvottelu 7. Jatkotoimenpiteet: ammatillinen kuntoutus/ työkokeilu eläke ammatinvaihto UUDELLEENSIJOITUSPROSESSI Jos päädytään uudelleen-sijoitukse en 8. Työskentely-edellytyksien 9. Työkokeilu ja seurantaneuvottelu työterveyshuollossa 10.A)Työntekijän uudelleensijoittuminen Palautunut työkyky 13 10.B) Epäonnistunut työkokeilu tilanteen uudelleenarviointi ja mahdollinen palvelussuhteen päättäminen
Terveydellisistä syistä tapahtuva työtehtävien muutos 14