Uutiskirje 2/2014 Kesäkuu Uskoa yrittäjyyteen Kevät on jo takanapäin ja kesä sekä kesälomat tekevät jo tuloaan. Maaliskuussa hallitus teki kehysriihipäätöksen, jolla tähdätään yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen. Sekä kehysriihen päätökset että joulukuussa vahvistetut yritys- ja osinkoverotuksen muutokset ovat puhuttaneet paljon kuluneen kevään aikana. Vaikka yhteisövero laskikin alkaneen vuoden alussa, eivät kaikki verolinjaukset ole olleet yrittäjille pelkästään positiivisia. Verolinjausten on nähty iskevän pahiten pk-yrityksiin, jotka kärsivät veronkorotusten ja menoleikkausten vaikutuksesta ostovoimaan. Varsinaisia pk-yrityksille kohdistettuja kannustimia ei sisältynyt kehysriihen kasvupakettiin. Positiivisena uutisena on kuitenkin ollut kevään aikana se, että yritysten usko tulevaisuuden suhdannekehitykseen on muodostunut aikaisempaa positiivisemmaksi. Grant Thorntonin keväällä julkaiseman kansainvälisen IBR-tutkimuksen tulokset osoittivat huomattavasti valoisampaa uskoa tulevaisuuteen. Tulokset olivat positiivisimmat pitkään aikaan ja huomattavaa kehitystä oli tapahtunut edelliseen syksyyn verrattuna. Saman suuntaisia tuloksia on saatu myös Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n keväällä julkaisemassa pk-yritysbarometrissa. Yritysbarometrin mukaan aikaisempaa useampi yrittäjä arvioi yrityksensä kannattavuuden parantuvan. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen BKT tulee kasvamaan vuoden 2014 aikana 0,5 %. Mitään huimaa talouskasvua VM ei siis ole ennustanut, mutta suunta on kuitenkin positiivinen. Talouden todellinen elpyminen vaatisi myös sitä, että investoinnit lähtisivät nousuun, pelkkä optimismi ei yksin riitä. VM:n ennusteen mukaan investoinnit kuitenkin laskevat edelleen, eikä tämä ainakaan helpota tilannetta. Pk-yritysbarometri antaa kuitenkin viitteitä siitä, että yritysten investointirohkeus olisi elpymässä. Toivotaan, että syksyllä näemme jo merkkejä tästä. Viimeaikaisissa keskusteluissa on useaan otteeseen noussut puheenaiheeksi se, että Suomi tarvitsee menestyäkseen lisää yrittäjyyttä ja pk-yritysten merkitys työllistäjinä on merkittävä. Pienet ns. mikroyritykset työllistävät neljäsosan kaikista työntekijöistä. Yrittäjyydelle olisi siis luotava hyvät edellytykset ja valtion tulisi tulevilla veroratkaisuilla pyrkiä turvaamaan kannattava toimintaympäristö, joka huomioi myös pienet yritykset. Keskusteluissa usein unohdetaan, että suurin osa yrityksistämme on pieniä tai keskisuuria puhutaan vain suurista tuloista, joita yrittäjät saavat alhaisella verolla. Tuntuu siltä, että unohdetaan helposti kokonaan se, että yrittäjyys on kovaa taistelua ja siihen liittyy aina paljon riskejä, joihin ei voi edes itse vaikuttaa. Yrittäjyys on jatkuvaa uusien ideoiden ja mahdollisuuksien etsimistä eikä hetkeksikään voi jäädä lepäämään laakereilla. Tässä uutiskirjeessä saamme mm. lukea yhden ansioituneen suomalaisen yrittäjän mietteitä yrittäjyydestä sekä sen haasteista ja mahdollisuuksista. Näitä yrittäjiä tarvitaan, jotta saadaan Suomen talouskehitys nousuun! Hyvää kesää toivottaen Satu Peltonen, KHT
Annika Aarnio OTM Veropalvelut Rakennusalan verovalvonta muuttuu Ensimmäinen vaihe rakennusalan harmaan talouden torjunnassa oli veronumeromenettelyyn siirtyminen syyskuussa 2012, joka siis toi mukanaan sen, että rakennustyömaalla työskentelevät henkilöt on oltava merkittynä Verohallinnon veronumerorekisteriin. Seuraava vaihe on verovalvontaa tehostava uusi menettely, joka tulee velvoittamaan rakennustyötä tilaavia yrityksiä keräämään urakka- ja työntekijätietoja ja toimittamaan nämä Verohallinnolle joka kuukausi. Tämä uusi menettely tulee voimaan 1. heinäkuuta 2014. Heinäkuu on siten ensimmäinen kuukausi, jolta rakennustyön tilaajan on kerättävä tiedot. Tiedonantovelvollisuus koskee lähtökohtaisesti kaikkia rakennustyön tilaajia, eli päätoteuttajia, urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita. Tilaajina voi toimia tavallisten osakeyhtiöiden lisäksi esim. asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt, valtio, kunnat, ulkomailla toimivat yritykset tai niiden Suomessa olevat sivuliikkeet. Tilaajana voi myös toimia yksityishenkilö. Annettavat tiedot koskevat kahdenlaisia tietoja, urakkatietoja ja työntekijätietoja. Urakkatietojen tiedonantovelvollisuus koskee arvonlisäverolaissa (AVL 31 :n 3 momentin 1 kohdassa) tarkoitettuja rakentamispalveluja. Vaikka tiedonantovelvollinen ei kuuluisikaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden piiriin, hänen on annettava tiedot, jos työ katsotaan arvonlisäverolaissa tarkoitetuksi rakentamispalveluksi. Lisäksi tiedot on annettava rakennustelineiden pystytys- tai purkutöistä tai työvoiman vuokrauksesta edellä mainittuihin tarkoituksiin. Urakkatietoina on ilmoitettava urakkasopimusta koskevaa tietoa (esim. sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto) ja urakkasopimukseen liittyvää tapahtumatietoa (esim. laskutettu määrä ilmoitusjaksolta). Tietoja ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos sopimuskohtainen urakkasumma ei ylitä 15 000 euroa. Työntekijätietoina on ilmoitettava tiedot kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä työsuhteen laadusta ja työnantajasta riippumatta. Työntekijätiedot annetaan työmaittain päätoteuttajan kautta. Pää- Jatkuu takakannessa
Jonni Leporanta Partner, KHT Neuvontapalvelut Dynaamiset yritykset yrityskauppanäkymien kärjessä Grant Thorntonin tuore IBR-tutkimus osoittaa, että yrityskauppa-aktiviteetti on piristynyt viime vuodesta, ja että tämän kehityksen kärjessä ovat dynaamiset kasvuyritykset. Dynaamiseksi luokitellaan yritys, joka täyttää tietyt kasvukriteerit liittyen liikevaihtoon, henkilöstöön, vientiin, T&K-investointeihin ja laajentumiseen kansainvälisille markkinoille. Keskimäärin noin 10 % kaikista yrityksistä luokitellaan dynaamisiksi. Tutkimuksen mukaan 31 % kaikista yrityksistä maailmanlaajuisesti odottaa kasvavansa yritysostojen avulla seuraavan kolmen vuoden aikana (28 % edellisvuonna). Dynaamisten yritysten osalta vastaava luku on 55 %, ja tämä trendi näkyy eri puolilla maailmaa samansuuntaisena. Yhdysvallat on kasvulukujen kärjessä; siellä yritysostojen avulla tapahtuvaa kasvua suunnittelee 47 % kaikista yrityksistä, ja dynaamisten yritysten keskuudessa tämä luku on 71 %. Pohjoismaissa 34 % kaikista tutkimukseen osallistuneista yrityksistä näkee yrityskaupat omalta osalta mahdollisina, ja tarkasteltaessa dynaamisiksi luokiteltavia yrityksiä osuus on jopa 59 %. Pohjoismaissa näkyy olevan maakohtaisia eroja; Suomi on tilastojen kärjessä, sillä meillä kaikkien yritysten keskuudessa yrityskauppa-aikeita on 48 %:lla yrityksistä. Suomesta tutkimukseen osallistuneista yrityksistä viimeisten 12 kuukauden aikana 47 % on harkinnut yhdestä viiteen yritysostomahdollisuutta ja 2 % yrityksistä kuudesta kymmeneen kohdetta. Viime vuosina on keskusteltu paljon yritysten mahdollisuuksista hankkia rahoitusta toimintaansa varten, ja rahoituksella on luonnollisesti myös keskeinen osa puhuttaessa yritysjärjestelyistä. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen taantuman jälkeen moni yrityskauppa onkin peruuntunut tai laitettu jäihin juuri rahoitukseen liittyvistä ongelmista johtuen. Grant Thorntonin tutkimuksen mukaan suomalaisista, yrityskauppaa harkitsevista yrityksistä 77 % suunnittelee rahoittavansa kaupan kertyneillä voittovaroilla, 62 % pankkirahoituksella ja 25 % pääomasijoituksen avulla. Pankkirahoituksen osuus on kasvanut jonkin verran viime vuoden 54 %:sta. Tämä onkin mielenkiintoinen seikka siihen nähden, että nykyään julkisuudessa puhutaan paljon varsinkin pk-yritysten vaikeuksista saada pankkirahoitusta. Myös pääomasijoitukset kasvun rahoittajana ovat lisääntyneet viime vuoden 18 %:sta. Pääomasijoittajilla onkin paljon kuivaa ruutia kerättyinä rahastoihinsa, ja moni etsii parhaillaan sopivia, hyväksyttävällä arvostustasolla varustettuja sijoituskohteita.tutkimuksen osoittamat trendit ovat mielenkiintoisia usealla tavalla. Yrityskauppa- ja yleiset suhdannenäkymät 55% Dynaamiset yritykset 31% Kaikki yritykset (28 % 2013) liittyvät toisiinsa, ja sopiikin toivoa että indikaatiot lisääntyneistä yritysostoaikeista myös konkretisoituvat ja heijastuvat siten yleiseen talouskehitykseen. Yritysten suunnitelmista on myös nähtävissä, että yrityskauppojen kautta tapahtuva kansainvälistyminen on tärkeää kilpailukyvyn kannalta yhä usemmalle kasvuyritykselle, myös Suomessa. Samalla tavalla kuin talouden näkymistä yleensäkin, myös yrityskauppanäkymistä esiintyy asiantuntijoiden keskuudessa eriäviä näkemyksiä, myös Suomessa. Tutkimuksemme osoittaa ainakin sen, että yritykset käyttävät aikaa ja resursseja yritysjärjestelyjen suunnitteluun kasvavassa määrin, mikä voitaneen tulkita merkiksi paranevasta perusvireestä. Nyt onkin hyvin mielenkiintoista nähdä missä määrin ja minkälaisia kauppoja tehdään toisen vuosineljänneksen lopussa, ja minkälainen tunnelma markkinoilla on kesän jälkeen. Mutta tosiaan, nautitaan kesästä tässä välissä. Grant Thorntonin tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti 31 % (2013: 28 %) yrityksistä sunnittelee kasvavansa yrirtys kauppojen avulla, kun taas vastaava luku dynaamisten yritysten keskuudessa on 55 %. Tutkimuksesta laadittu raportti Dynamic businesses at the forefront of M&A activity on luettavissa osoitteessa: www.internationalbusinessreport.com.
Hallituksen puheenjohtaja Aage Moustgaard Hong Kong Group Oy Määrätietoisuus ja hyvät neuvonantajat ovat yrittäjän paras tuki Yrittäjyyteen on monta tietä. Aage Moustgaard aloitti yrittäjän uransa oman toimensa ohella huonekalualalla. Seitsemän vuotta sitten hän ryhtyi päätoimiseksi yrittäjäksi hankkimalla kumppaniensa kanssa omistukseensa Hong Kong -tavarataloketjun. Meitä oli joukko yrittäjiä ja sijoittajia ja etsimme yhtiötä, johon voisimme käydä aktiivisiksi omistajiksi, Aage Moustgaard kertoo vuonna 2005 tapahtuneen Hong Kong -kaupan alkuvaiheista. Hong Kong oli perheyritys, jonka omistajat etsivät ostajaa. Heillä oli kovat vaatimukset. He eivät halunneet myydä yritystään pääomasijoittajalle tai kilpailijalle vaan halusivat yrittäjähenkisen ostajan, joka jatkaisi toimintaa vakiintuneen mallin mukaan. Myyjien ja ostajaryhmän näkemykset kohtasivat, ja rahoittajakaartin kuten pankkien ja Finnveran myötävaikutuksella kaupat saatiin päätökseen. Rakennettiin rahoituspaketti, joka mahdollisti oston ja samalla osa omistuksesta siirtyi myös henkilöstölle. 26 tavarataloa ympäri Suomen Hong Kong on tavarataloketju, jolla on kattava tuotevalikoima vapaa-aikaan ja kotiin: tuotteita kalastukseen ja puutarhanhoitoon sekä taloustavaroita ja työkaluja. Yritys on perustettu vuonna 1989. Uudessa omistuksessa Hong Kong on kasvanut ja laajentunut. Tavarataloja on nyt 26 ympäri Suomen. Kolme vuotta sitten perustettiin verkkokauppa, joka keskittyy tässä vaiheessa erityisesti kalastukseen liittyviin tuotteisiin. Kansainvälisesti eli Ruotsiin ja Venäjälle myydään verkossa nimellä Happy Angler. Alkuvuosina yrityksen liikeidea perustui edullisten erien ostamiseen ja myymiseen. Laajassa ketjussa tällainen malli ei enää toimi. Toimintafilosofiamme on nyt halpahallin sijasta enemmänkin smart buy: hyvää laatua kohtuuhintaan, Aage Moustgaard määrittelee. Laaja tuotevalikoima tarjoaa aina jotakin uutta ja mielenkiintoista niin, että asiakas yllättyy positiivisesti ja löytää hakemansa. Tärkeintä on saada ihmiset myymälään Kun taloudessa tapahtuu nopeita pudotuksia, kulutus siirtyy kalliista tavarataloista edullisempiin smart buy- ja discount-vaihtoehtoihin. Nyt talouden alamäkeä on jatkunut niin kauan, että se tuntuu kuitenkin jo meilläkin. Shoppailu vähenee ja ostetaan vain todelliseen tarpeeseen, Aage Moustgaard kommentoi kaupan tilannetta. Kaupassa mikään ei ole pysyvää, vaan on juostava, että pysyy paikallaan. Jos on tyytyväinen, on syytä olla varuillaan. Hong Kongin kilpailijoiksi Moustgaard määrittelee koko kaupan ketjun. Kaikki Stockmannista Prismaan ja Motonetistä K-rautaan kilpailevat kuluttajien ostovoimasta jollakin tuotealueella. Suurin haaste meillä, niin kuin kaupassa yleensäkin, on saada ihmiset myymälään. Sen jälkeen haasteena on palvella hyvin. Tasokas palvelu saa palaamaan Palvelutason nostamiseen satsataan Hong Kongissa paljon. Tuotevalikoiman jatkuva kehittäminen on myös olennaista. Logistiikan painoarvo on suuri, sillä Hong Kong tuo vuosittain maahan yli tuhat konttia kaikkialta maailmasta. Silti myytävistä tuotteista valtaosa on kotimaisten toimijoiden kotimaisia ja
ulkomaisia brändituotteita. Hong Kong on siis nimestään huolimatta hyvinkin kotimainen toimija. Jokaiselle tuoteryhmälle on oma ostovastaava, jonka tehtävänä on kehittää tuotevalikoimaa. Myös markkinointi on tärkeää tässä bisneksessä. Hong Kong käyttää tv-mainontaa, ja tarjoustabloidi tavoittaa miljoona kotitaloutta 30 kertaa vuodessa, eli painos on 30 miljoonaa vuodessa. Kasvavat ja keskisuuret yritykset kunniaan Aage Moustgaard ryhtyi Hong Kongin päätoimiseksi hallituksen puheenjohtajaksi noin viisi vuotta sitten. Useimmat muut pääomistajat vaikuttavat yrityksen kehitykseen lähinnä hallitustyöskentelyn kautta. Yrittämisen edellytykset ovat parantuneet viime vuosina, mutta ne eivät vielä ole sillä tasolla, jolla niiden pitäisi olla. Kyse on ennen muuta asenteista. Yrittämisen arvostus pitäisi saada nousemaan niin, että on kunnia-asia olla yrittäjä, Moustgaard toteaa ja korostaa, että kateuden sijaan ympäristön tulisi arvostaa yrittäjän työtä ja antaa kunniaa menestyksestä. Kasvavia yrityksiä tarvitaan. Meillä on paljon yhden hengen yrityksiä, jotka eivät haluakaan kasvaa. On tietysti hyvä, jos pystyy hankkimaan oman elantonsa yrittämällä, mutta kasvun mahdollisuus ja keskisuuret yritykset tuovat yhteiskuntaan vakautta. Esimerkiksi Italiassa ja muualla Euroopassa on paljon 10 100 hengen yrityksiä, jotka porskuttavat eteenpäin, kun suuret yskivät. Tällaisia yrityksiä meilläkin kaivataan lisää. Hong Kong Group www.hongkong.fi 26 erikoistavaratalon ketju, joka tarjoaa mm. työkaluja, tuotteita puutarhaan, kotiin ja vapaa-aikaan sekä kalastustarvikkeita edullisin hinnoin. Sesongista riippuen 25 000 35 000 erilaista tuotetta. Liikevaihto: vuonna 2013 noin 130. Henkilöstö: noin 550, huippusesonkina enemmän. Omistajat: yksityiset henkilöt sekä yrityksen avainhenkilöt. Hyvistä päätöksistä tulee menestys Moustgaard on aiemmin toiminut pitkään erikokoisissa yrityksissä palkkatyössä, muun muassa Outokummussa ja Suunnossa, ja nyt useita vuosia päätoimisena yrittäjänä omassa yrityksessään. Miten yrittäminen eroaa palkkatyöstä? Yrittäjänä on tehtävä paljon töitä, mutta en näe, että työmäärä eroaisi olennaisesti siitä, mitä vaativissa tehtävissä tehdään muuallakin. Ero on siinä, että vaikka olisit kuinka hyvä palkkatyössä, et voi koskaan olla varma, mitä tapahtuu. Yrittäjänä voit paremmin vaikuttaa omaan kohtaloosi. Parasta yrittämisessä Moustgaardin mielestä on se, että voi koko ajan harkita omia valintojaan ja nähdä niiden tulokset. Sitkeyttä ja määrätietoisuutta tarvitaan: jos teet tarpeeksi usein hyviä päätöksiä, menestys tulee vääjäämättä ennen pitkää. Tärkeintä on, ettei koskaan luovuta. Raha ei yleensä ole yrittäjän päätavoite vaan keskeistä on unelman toteuttaminen. Alku on usein vaikeaa, mutta mielestäni meillä on liikaa startup-yrityksiä, jotka myydään pois siinä vaiheessa, kun ne voisivat vakiintua yrityksiksi, jotka tarjoavat työtä ja elantoa sukupolvesta toiseen. Oppia toisten kokemuksista Aage Moustgaard kehottaa yrittäjiksi aikovia hankkimaan hyviä neuvon antajia. Yrittäminen on yksinäistä. Siksi yrittäjän on hyvä hankkia ystäviä tai neuvonantajia, jotka ovat tehneet samaa. Toisten kokemuksista kannattaa ottaa oppia. Myös taloudelliset neuvon antajat ovat tärkeitä. Hong Kongin hankintavaiheessa sijoittajaryhmällä oli useita erilaisia yhteistyökumppaneita rahoitus- ja muissa kysymyksissä. Nyt ulkopuolista konsulttiapua käytetään muun muassa markkinoinnin strategioiden suunnitteluun, logistiikkaan ja it-kysymyksiin. Keskeinen ja tärkeä yhteistyökumppani on Grant Thornton. Yhteistyömme Grant Thorntonin kanssa alkoi vuonna 2007, ja itse olin tehnyt yri- tyksen kanssa yhteistyötä jo aiemminkin. Työskentelymme on ollut äärimmäisen mukavaa ja olemme tyytyväisiä. Saamme infoa siitä, mitä maailmalla tapahtuu, ja pysymme ajan tasalla esimerkiksi yrityslainsäädännön ja verotuksen kysymyksissä. Yhteistyömme perustuu aktiiviseen dialogiin ja näkemysten vaihtamiseen. Ulkopuoliselta kumppanilta saa strukturoidun työskentelytavan ja ratkaisuja ongelmiin. Siirtyminen IFRS-järjestelmään sujui hyvässä yhteistyössä vuosi sitten. Menestys tällä alalla tulee monen pienen muuttujan summana. Tärkeintä ovat tyytyväiset asiakkaat, ja siihen vaikuttavat ajankohtaiset tuotteet oikeaan hintaan ja hyvä palvelutaso. Tämän saavuttamiseen tarvitaan paljon huolellista työtä kaikilla tasoilla.
M - Itella Oyj Iloista ja aurinkoista kesää! Rakennusalan verovalvonta muuttuu jatkoa edelliseltä sivulta toteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa tai sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään. Yhteinen rakennustyömaa syntyy, kun työmaalla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työsuorittaja. Tietoja ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos työmaakohtainen hankkeen arvo on enintään 15 000 euroa. Urakkatiedot ja työntekijätiedot on annettava Verohallinnolle kuukausittain. Tiedot on annettava viimeistään kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden viidentenä päivänä, joten esim. heinäkuun tiedot on viimeistään annettava syyskuun viidentenä päivänä. Tiedot annetaan niin sanotulla perusilmoituksella (P) ja ne voidaan toimittaa Verohallinnolle ainoastaan sähköisesti (esim. suomi. fi- tai ilmoitin.fi palvelimen kautta). Tiedonantovelvollisuus koskee 1.7.2014 tai sen jälkeiseltä ajalta annettavia tietoja. Vaikka työmaa olisikin alkanut ennen 1.7.2014, tiedot on annettava tästä lähtien. Jos tiedonantovelvollinen ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan, hänelle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, joka voi enintään olla 15 000 euroa. Myös yksityishenkilöt ovat ilmoitusvelvollisia, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Ilmoitusmenettely on kuitenkin rajoitetumpaa, kun ilmoitus on pääasiassa annettava Verohallinnolle vain kerran ennen kohteen käyttöönottoa edellyttävää loppukatselmusta. Yksityishenkilön on annettava tiedot rakennustyön suorittaneista yrityksistä ja näille maksetuista suorituksista, samoin kuin työntekijöille mahdollisesti maksetuista palkoista ja muista vastikkeista. Lisätietoa tiedonantovelvollisuuden tarkasta tietosisällöstä löytää muun muassa Verohallinnon 22.5.2014 antamasta yksityiskohtaisesta ohjeesta Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus. Kansainväliseen Grant Thornton -ketjuun kuuluvan suomalaisomisteisen Grant Thornton Finlandin taustalla ovat Tampereella ja Porissa toimiva 85-vuotias Idman Vilén Grant Thornton Oy, helsinkiläinen Revico Grant Thornton Oy sekä Turussa, Salossa ja Helsingissä toimiva Advico Grant Thornton Oy. Suomen Grant Thorntonin palveluksessa on lähes 60 asiantuntijaa, jotka tarjoavat tilintarkastus-, vero-, yritysjärjestely- ja muita asiantuntijapalveluja. 2014 Grant Thornton. All rights reserved. Toimitus ja taitto: Oy Preesens Ab Paino: Jyväskylän Siirto-Paino Oy Helsinki Revico Grant Thornton Oy Paciuksenkatu 27, PL 18 00271 Helsinki Puhelin (09) 512 3330 www.grantthornton.fi 2014 Grant Thornton Finnish member of Grant Thornton International Tampere Idman Vilén Grant Thornton Oy Hatanpään valtatie 26 33100 Tampere Puhelin 020 794 0480 Pori Idman Vilén Grant Thornton Oy Isolinnankatu 21 E 28100 Pori Puhelin 020 794 0480 Turku Advico Grant Thornton Oy Veistämönaukio 1 3 20100 Turku Puhelin 040 502 3423 Salo Advico Grant Thornton Oy Salorankatu 5 7 24100 Salo