4.11. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Jari Nurmi huone HC304, puhelin 365 3884 email: jari.nurmi@tut.fi Sihteeri Irmeli Lehto huone HD326, puhelin 365 3366 email: irmeli.lehto@tut.fi Sähkötekniikan osaston opintoneuvoja huone SC204/2, puhelin 365 2023 email: opintos@cc.tut.fi Tietotekniikan osaston opintoneuvoja huone HB120, puhelin 365 3801 email: opintoti@cs.tut.fi 4.11.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen, tutkimukseen ja toteuttamiseen erikoisosaajia, joilla on myös hyvät valmiudet toimia yhteistyössä muiden alojen ammattilaisten kanssa entistä laajempien teknisten kokonaisuuksien hallitsemiseksi. Koulutusohjelma antaa myös erinomaiset valmiudet jatkotutkinnon suorittamiseen. 4.11.2. Tutkinnon rakenne Diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluvat perusopinnot, koulutusohjelmakohtaiset opinnot, pääaine, yksi tai useampia sivuaineita ja diplomityö. Perusopinnot, 33 opintoviikkoa, ovat kaikissa koulutusohjelmissa samat. Koulutusohjelma päättää myös 12 yleisopintoihin kuuluvasta opintoviikosta. Koulutusohjelmakohtaisia opintoja on tietoliikenne-elektroniikassa vähintään 35 opintoviikkoa. Koulutusohjelma suosittelee laajan matematiikan opintokokonaisuuden suorittamista ainakin tutkijoiksi aikoville opiskelijoille. Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelman perusopintoihin pitää sisällyttää myös vieraan kielen jatkokurssitasoinen opintojakso. Seuraavassa kuvassa on esitetty opintojen rakenne. Insinöörien ja teknikkojen aiemmista opinnoista voidaan osa hyvittää suoritettujen opintojaksojen mukaan tapauskohtaisesti.
168 Vapaasti valittavat 20 ov Vapaasti valittava sivuaine 12 30 ov Pakolliset perusopinnot 33 ov Perusop. ko-kohtaiset 12 ov KO-kohtaiset opinnot 35 ov Koulutusohjelman laitoksen pääaine 24 45 ov Diplomityö 20 ov Tietoliikenneelektroniikan sivuaine 15 30 ov 45 ov 60 ov Pää- ja sivuaineet Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelman opintojen rakenne.
Perusopintojen koulutusohjelmakohtainen osa, 12 ov Perusopinnoissa on jätetty koulutusohjelman määriteltäväksi osa matematiikan ja luonnontieteiden opintojaksoista. Seuraavasta luettelosta on valittava vähintään 12 opintoviikkoa. 3500111 Lyhyt insinöörikemia 2 1) 73040 Vektorianalyysi 3 2) 73045 Fourier n menetelmät 3 2) 73050 Tilastomatematiikka 3 2) 73116 Algoritmimatematiikka 3 2) 73108 Kompleksimuuttujan funktiot 3 3) 7303065 Matemaattinen analyysi 3 3101000 Turvallisuustekniikan perusteet 2 8306000 Tietoturvallisuuden perusteet 2 1) Opintojakso on pakollinen. Kemiasta voidaan valita myös opintojakso 3500121 Laaja kemia 1. 2) Vähintään kaksi näistä opintojaksoista. Vektorianalyysiä tarvitaan erityisesti sähkömagnetiikassa, Fourier n menetelmiä tietoliikenteessä ja signaalinkäsittelyssä, ja algoritmimatematiikkaa digitaali- ja tietokonetekniikassa. Vastaavat laajan matematiikan opintojaksot 7303020, 7303025 ja 73030 voidaan valita opintojaksojen 73040, 73045 tai 73050 sijasta. 3) Opintojakso suositellaan sisällytettäväksi joko perus- tai koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin. 4.11.3. Koulutusohjelmakohtaiset opinnot, 35 ov Koulutusohjelmakohtaiset opinnot muodostavat vähintään 35 ov kokonaisuuden. Osa opintojaksoista on pakollisia. Pakolliset opintojaksot 7401002 Elektroniikan perusteet I 2 1) 7401003 Elektroniikan perusteet II 3 1) 7901500 Piirianalyysi I 3 7901510 Piirianalyysi II 3 169 7901520 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I 3 7901530 Sähkömagneettiset kentät ja aallot II 3 8404100 Mikroprosessorit A 3 2) 8005290 Signaalinkäsittelyn perusteet 4 8100200 Laaja ohjelmointi 5 83400 Johdatus tietoliikennetekniikkaan 3 1) Opintojaksot 7401002 ja 7401003 voidaan korvata opintojaksojen 80154 Digitaalitekniikan perusteet, 3 ov ja 83800 Basic analog circuits, 2 ov yhdistelmällä. Opintojaksoparit ovat toisensa poissulkevat. 2) Opintojakson 8404100 voi korvata opintojaksolla 8404101, Mikroprosessorit B. Opintojaksot ovat toisensa poissulkevat. Valinnaiset opintojaksot Lisäksi valitaan seuraavia valinnaisia opintojaksoja siten että kokonaisuus on vähintään 35 ov. 73107 Differentiaaliyhtälöt 2 1) 73108 Kompleksimuuttujan funktiot 3 2) 73112 Matemaattinen optimointiteoria 3 80129 Laitteistonkuvauskielet 2 81210 Ohjelmistotuotannon peruskurssi 2 83450 Internetin verkkotekniikat 3 1) Differentiaaliyhtälöt sopii erityisesti digitaali- ja tietokonetekniikan, elektroniikan ja sähkömagnetiikan lukijoille. 2) Opintojakso suositellaan sisällytettäväksi joko perus- tai koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin. 0.0.3. Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelman pää- ja sivuaineet Tutkintoon kuuluu vähintään 60 ov pää- ja sivuaineopintoja. Näiden lisäksi voi vapaasti valittavia opintojaksoja olla 20 ov. Opiskelijan tulee suorittaa pääaine ja vähintään yksi sivuaine. Rakenteessa pääaineen minimipituus on 24 opintoviikkoa ja sivuaineen 12 opintoviikkoa, mutta kunkin pää- ja sivuaineen minimipituus on määritelty sen kuvauksessa. Yhteensä pää- ja
170 sivuaineopintoja tulee tietoliikenne-elektroniikassa olla vähintään 60 opintoviikkoa, josta 45 opintoviikkoa tulee olla koulutusohjelmaan kuuluvien laitosten opintoja. Koulutusohjelmassa luetaan pakollinen tietoliikenne-elektroniikan sivuaine. Pääaine voidaan valita koulutusohjelman laitosten (digitaali- ja tietokonetekniikka, elektroniikka, signaalinkäsittely, sähkömagnetiikka, tietoliikennetekniikka) tarjoamista pääaineista. Lisäksi vapaasti valittavista opinnoista on mahdollista muodostaa toinen sivuaine, tietoliikenne-elektroniikan sivuaineen pidennys tai pääaineen pidennys. Diplomityö tehdään pääaineesta. Milloin eri pää- ja sivuaineet sisältävät yhteisiä pakollisia opintoja, nämä otetaan lukuun molemmissa. Vaihtoehtoiset ja valinnaiset opintojaksot voidaan sen sijaan lukea vain yhteen opintokokonaisuuteen, jolloin mahdollinen vajaus minimiopintoviikoissa pitää täydentää muilla opinnoilla. Mikäli opintojakso on sisällytetty yleisiin tai koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sitä ei voi enää laskea mukaan pää- tai sivuaineeseen, jolloin valinnaisten opintojaksojen määrä pää- tai sivuaineessa kasvaa vastaavasti. Tutkinnon kokonaislaajuudessa kukin opintojakso otetaan luonnollisesti huomioon vain kerran. 4.11.4. Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelman pääaineet Digitaali- ja tietokonetekniikka Multimedia Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Sähkömagnetiikka Tiedonsiirtotekniikka Tietoliikenneverkot ja protokollat Lisäksi koulutusohjelmassa luetaan pakollinen tietoliikenne-elektroniikan sivuaine, josta kuvaus jäljempänä. Pääaineiden kuvaukset löytyvät opinto-oppaasta sähkötekniikan ja tietotekniikan koulutusohjelmien kohdalta. Seuraavassa kuitenkin lyhyesti näiden pääaineiden luonteesta: Digitaali- ja tietokonetekniikan pääaine antaa opiskelijalle kyvyn suunnitella ja toteuttaa digitaalisia järjestelmiä, laitteita tai mikropiirejä, joiden osana saattaa olla myös mikroprosessori. Eräänä tärkeänä sovellusalueena on digitaalinen tietoliikenne ja sen signaalinkäsittely laitteistolla. Elektroniikan pääaine antaa valmiudet analogisten ja digitaalisten järjestelmien suunnitteluun, painottuen puolijohdekomponenttiteknologiaan, piiri- ja laitesuunnitteluun, nopean elektroniikan suunnitteluun tai elektroniikan tuotanto- ja pakkaustekniikkaan. Multimedia perehdyttää monimuotoiseen informaation käsittelyyn ihmisten ja koneiden välisessä kommunikaatiossa. Pääaineessa yhdistyvät ohjelmisto-osaaminen, video-, grafiikka-, puhe- ja audiosignaalien käsittely sekä tietoliikenneverkkojen ja tietokonelaitteistojen hyödyntäminen. Signaalinkäsittelyn kohteena ovat erilaiset digitaaliset signaalit, niiden muokkaaminen, analysointi ja tulkinta erilaisia laskentaalgoritmeja käyttäen. Sovelluksia ovat esim. tietoliikenne, kuvan-, puheen- ja audion muokkaus ja siirto, sekä puheen tunnistus. Sulautetut järjestelmät ovat järjestelmiä, joissa laitteisto ja ohjelmisto muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Tämä pääaine antaa valmiudet suunnitella prosessoripohjaisia laitteita ohjelmistoineen erilaisiin reaaliaikaisuutta vaativiin sovelluksiin. Sähkömagnetiikan pääaineessa on tavoitteena oppia ymmärtämään sähkö- ja tietoliikennetekniikan ja elektroniikan taustalla vallitsevia matemaattis-fysikaalisia ilmiöitä sekä oppia käyttämään niihin liittyviä suunnittelu- ja mallintamismenetelmiä. Näitä taitoja voi soveltaa mm. antennitekniikassa ja suurtaajuuselektroniikan suunnittelussa, sekä erityyppisissä sähkömagneettisissa järjestelmissä.
Tiedonsiirtotekniikka antaa hyvän näkemyksen tietoliikennesignaaleista ja niiden käyttäytymisestä sähköisissä siirtokanavissa, digitaalisen tiedonsiirron menetelmistä sekä radiojärjestelmistä. Pääaineessa voi lisäksi syventyä tietoliikenteen signaalinkäsittelyn algoritmeihin tai radiotaajuisten (RF) analogisten laitteiden ja piirien suunnitteluun. Tietoliikenneverkot ja protokollat opettaa laajakaistaverkkojen suunnittelua ja perehdyttää niiden toiminnassa ja ohjauksessa käytettäviin protokolliin ja ohjelmistotekniikkaan. Tarkastelukohteina ovat langalliset ja langattomat verkot, lähiverkot ja laajan alueen verkot sekä erilaisten sovellusten (data, puhe, multimedia) tuottaman liikenteen ominaisuudet. 171 Tietoliikenne-elektroniikan sivuainetta voi halutessaan laajentaa koulutusohjelman pääaineisiin hyväksytyillä laitosten omilla opintojaksoilla siten, että opintojaksoja on ainakin kolmelta eri laitokselta mahdollisimman tasapuolisesti. Vapaasti valittaviksi opintojaksoiksi ei hyväksytä opiskelijan toiseen pää- tai sivuaineeseen kuuluvia pakollisia opintojaksoja. Huom! Tietoliikenne-elektroniikkaa ei voi lukea pääaineena. 4.11.4.1. Tietoliikenne-elektroniikka Vastuuhenkilö: professori Jari Nurmi, huone HC304, puhelin 365 3884, email: jari.nurmi@tut.fi Tietoliikenne-elektroniikan sivuaine on tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelman opiskelijoille suunnattu pakollinen vähintään 15 opintoviikon kokonaisuus, joka koostuu seuraavista opintojaksoista: 74052 Puolijohdekomponenttien sovellukset 3 1) 8308021 Basic analog circuits 2 4 1) 80115 Digitaalisuunnittelu 3 2) 80120 Tietokonetekniikka 3 2) 80509 Digitaalinen lineaarinen suodatus I 3 83001 Tietoliikenneteoria 3 3) 83200 Televerkot 3 3) Tietoliikenne-elektroniikan työkurssi 3 1) Opintojaksot ovat keskenään vaihtoehtoiset 2) Opintojaksot ovat keskenään vaihtoehtoiset 3) Opintojaksot ovat keskenään vaihtoehtoiset