Tavoitteet TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Opintojen rakenne. Tietotekniikka

Transkriptio

1 TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle perusvalmius tieteelliseen toimintaan tietotekniikan alalla sekä yleinen valmius toimia tietojenkäsittelyinsinöörin ammatillisella tehtäväalueella, johon sisältyvät tietojenkäsittelyyn, automaatioon ja tiedonsiirtoon perustuvien järjestelmien suunnittelu, toteutus ja tekniset sovellukset sekä näihin liittyvät opetus-, tutkimus- ja johtotehtävät. Lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijoille valmius soveltaa tietotekniikkaa muilla tekniikan aloilla Opintojen rakenne Koulutusohjelman johtaja prof. Hannu-Matti Järvinen, os.joht.vastaanottohuone HA111b, puhelin huone HB224, puhelin Osastosihteeri Kirsi Järnström huone HA111a, puhelin Kansainväliset asiat Elina Orava huone HA328, puhelin Osaston opintoneuvoja huone HB120, puhelin Osaston opintokuvausten seittisivu: Perusopinnot, 33 opintoviikkoa, ovat kaikissa koulutusohjelmissa samat. Koulutusohjelma päättää myös 12 yleisopintoihin kuuluvasta opintoviikosta. Koulutusohjelmakohtaisia opintoja on tietotekniikassa vähintään 35 opintoviikkoa. Opiskelijan tulee suorittaa pääaine ja vähintään yksi sivuaine. Rakenteessa pääaineen minimipituus on 24 opintoviikkoa ja sivuaineen 12 opintoviikkoa, mutta kunkin pää- ja sivuaineen minimipituus on määritelty sen kuvauksessa. Yhteensä pää- ja sivuaineopintoja tulee tietotekniikassa olla vähintään 60 opintoviikkoa, josta 30 opintoviikkoa tulee olla tietotekniikan koulutusohjelmaan kuuluvia opintoja. Pää- tai sivuaineopintojen määrä nousee 65 opintoviikkoon, mikäli koulutusohjelmakohtaisista ja yleisistä opinnoista valitaan vain minimimäärä. Yksi sivuaine (n ov) saa olla myös toisessa yliopistossa suoritettu kokonaisuus (approbatur tai vastaava). Koulutusohjelma ei rajoita pääaineen tai sivuaineiden valintaa muuten kuin siten, että tietotekniikasta tulee suorittaa vähintään 30 opintoviikon verran pää- tai sivuaineopintoja. Tietotekniikan pää- ja sivuaineet ovat seuraavat (sulkeissa vastuulaitokset): digitaali- ja tietokonetekniikka (digitaali- ja tietokonetekniikka) elektroniikka (elektronikka) hypermedia (matematiikka) (vain sivuaine)

2 multimedia (digitaali- ja tietokonetekniikka, ohjelmistotekniikka, signaalinkäsittely, tietoliikennetekniikka) ohjelmistotiede (ohjelmistotekniikka) ohjelmistotuotanto (ohjelmistotekniikka) oppivat ja älykkäät järjestelmät (digitaali- ja tietokonetekniikka) signaali- ja systeemitekniikka (digitaali- ja tietokonetekniikka, signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka) (vain sivuaine) signaalinkäsittely (signaalinkäsittely) sulautetut järjestelmät (ohjelmistotekniikka ja digitaali- ja tietokonetekniikka) teknillinen matematiikka (matematiikka) tietoliikenneverkot ja protokollat (tietoliikenneteknikkia) tiedonsiirtotekniikka (tietoliikennetekniikka) tietotekniikan sivuaine (kaikki laitokset, vain muiden koulutusohjelmien opiskelijoille). 173 Varsinaisen tietotekniikan ulkopuolisiksi pää- tai sivuaineiksi sopivat myös muiden koulutusohjelmien tarjoamat opinnot, kuten esimerkiksi seuraavat: automaatio- ja säätötekniikka kieliteknologia mittaustekniikka sähkömagnetiikka ja teollisuustalous terveydenhuollon tietotekniikka yksilö, tekniikka ja yhteiskunta (vain sivuaine).

3 174

4 Lisäksi on mahdollista, mikäli opiskelija haluaa aineenopettajan pätevyyden (yläaste, lukio, opisto, ammattikorkeakoulu), valita sivuaineeksi kasvatustiedettä 35 opintoviikkoa. Käytännössä opettajalla on oltava opetettavan pääaineen (55 ov) lisäksi myös jokin opetettava sivuaine (35 ov). Sivuaineita on usein kaksi. Tarkempia tietoja opettajaksi opiskelusta saa opintotoimistosta tai professori Seppo Pohjolaiselta. Milloin eri pää- ja sivuaineet sisältävät yhteisiä pakollisia opintoja, nämä otetaan lukuun molemmissa. Vaihtoehtoiset ja valinnaiset opintojaksot voidaan sen sijaan lukea vain yhteen opintokokonaisuuteen, jolloin mahdollinen vajaus minimiopintoviikoissa pitää täydentää muilla opinnoilla. Mikäli opintojakso on sisällytetty yleisissä tai koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sitä ei voi enää laskea mukaan pää- tai sivuaineen, jolloin valinnaisten opintojaksojen määrä pää- tai sivuaineessa kasvaa vastaavasti. Tutkinnon kokonaislaajuudessa kukin opintojakso otetaan luonnollisesti huomioon vain kerran. Aiemmat opinnot Insinööreille opintoja hyvitetään alla kuvatulla tavalla. Muita aiempia opintoja hyvitetään yksilöllisesti opintojaksojen opettajien puoltojen perusteella. Insinöörien (sekä opisto- että ammattikorkeakouluinsinöörien) aiemmista opinnoista hyvitetään suoritettujen opintojaksojen mukaan korkeintaan 60 opintoviikkoa. Osa hyvityksistä tulee yksittäistapauksina opettajien puoltojen perusteella, osa seuraavien luetteloiden mukaan. Kaikille insinööreille hyvitetään seuraavat 17 opintoviikkoa: Teollisuustalouden peruskurssi Lyhyt insinöörikemia Insinöörifysiikka I Insinöörifysiikka II Fysiikan työt 2 Harjoittelu, pakollinen osa Mikäli tutkintoon kuuluu todistus ruotsin kielen virkamiestutkinnon suorittamisesta (asetus 442/87), hyvitetään myös opintojakso Ruotsin peruskurssi 2 Kaikille tietotekniikan alan insinööreille hyvitetään lisäksi seuraavat 13 opintoviikkoa: Elektroniikan perusteet I Elektroniikan perusteet II Piirianalyysi Tietotekniikan peruskurssi Mikroprosessorit B 3 Näiden lisäksi on yksilöllisesti mahdollista saada hyvitystä myös muista opintojaksoista aina 60 opintoviikkoon asti. Perusopintojen koulutusohjelmakohtainen osa, 12 ov Perusopinnoissa on jätetty koulutusohjelman määriteltäväksi osa matematiikan ja luonnontieteiden opintojaksoista. Seuraavasta luettelosta on valittava vähintään 12 opintoviikkoa Lyhyt insinöörikemia 2 1) Fourier n menetelmät 3 2) Tilastomatematiikka 3 2) 4) Kompleksimuuttujan funktiot 3 3) Algoritmimatematiikka 3 1) Matemaattinen analyysi Käytettävyys Tietoturvallisuuden perusteet 2 1) Opintojakso on pakollinen. Kemiasta voidaan valita myös opintojakso Laaja kemia 1. 2) Näistä matematiikan opintojaksoista on valittava vähintään toinen. Opintojaksoista tilastomatematiikka sopii erityisesti ohjelmistotekniikkaan painottuville opiskelijoille ja Fourier n menetelmät tietoliikenteeseen ja signaalinkäsittelyyn painottuville opis-

5 176 kelijoille. Teknillisen matematiikon opiskelijoille sopivat molemmat vaihtoehdot. 3) Opintojakso on suositeltava, jos jokin pää- tai sivuaineista on digitaali- ja tietokonetekniikka, signaalinkäsittely, tietosiirtotekniikka tai teknillinen matematiikka. 4) Opintojakson asemesta voidaan valita opintojakso , Laaja tilastomatematiikka. Koulutusohjelma suosittelee laajan matematiikan opintokokonaisuuden suorittamista matematiikkaan suuntautuneille tai tutkijoiksi aikoville opiskelijoille Koulutusohjelmakohtaiset opinnot, 35 ov Tietotekniikan yhteisten opintojaksojen tarkoitus on antaa kaikille tietotekniikan alan opiskelijoille yleisnäkemys tietotekniikasta ja varmistaa, että diplomi-insinööriksi opiskelevalla on tarpeelliset matemaattiset ja teoreettiset tiedot tietotekniikan pää- ja sivuaineiden suorittamista varten. Koulutusohjelmakohtaiset pakolliset opinnot ovat yhteensä 26 opintoviikkoa. Nämä ja yleisopinnot tulee suorittaa neljän ensimmäisen läsnäolovuoden aikana. Tämä vaatimus koskee opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet vuonna 1997 tai myöhemmin. Mikäli tämä tavoite ei toteudu, opiskelijan tulee laatia kirjallinen suunnitelma siitä, kuinka hän saa tämän osuuden suoritettua loppuun Elektroniikan perusteet II 3 1) 4) Piirianalyysi Mikroprosessorit A 3 2) Digitaalitekniikan perusteet 3 3) Johdatus signaalinkäsittelyyn I Laaja ohjelmointi Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät 3 4) Ohjelmistotuotannon peruskurssi Internetin verkkotekniikat 3 1) Opintojakson voi korvata opintojaksolla 83800, Basic analog circuits. Opintojaksot ovat toisensa poissulkevat. 2) Opintojakson voi korvata opintojaksolla , Mikroprosessorit B. Opintojaksot ovat toisensa poissulkevat. 3) Opintojakson voi korvata opintojaksolla , Elektroniikan perusteet I. Opintojaksot ovat toisensa poissulkevat. 4) Opintojaksoista (vaihtoehto 83800) ja on suoritettava vähintään toinen. Koulutusohjelmakohtaiset valinnaiset opinnot, 9 ov Valinnaisina opintojaksoina suoritetaan yhdeksän opintoviikkoa joko seuraavasta luettelosta tai koulutusohjelmaan kuuluvien laitosten (digitaali- ja tietokonetekniikka, elektroniikka, matematiikka, ohjelmistotekniikka, signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka) opintojaksoista. Mikäli koulutusohjelman pakollisista suoritetaan enemmän kuin minimimäärä, valinnaisten opintojen minimimäärä vähenee vastaavasti Johdatus yrittäjyyteen Puheviestintä ja neuvottelutaito I Puheviestintä ja neuvottelutaito II Turvallisuustekniikan perusteet Kestävä kehitys Matriisilaskenta 1 3 1) Mittaustekniikka Automaatiotekniikan perusteet Sano se suomeksi! Kirjallisen viestinnän kurssi 2 1) Kaikki matematiikan ja muiden tietotekniikan koulutusohjelman laitosten opintojaksot kelpaavat tähän osaan; tämä opintojakso on suositeltava.

6 Tietotekniikan alueen insinöörien toimenkuvia 177 Koulutusohjelmasta valmistuneiden diplomi-insinöörien tehtävät liittyvät puhtaan tietotekniikan lisäksi sen sovelluksiin insinöörityön eri aloilla. Tyypillistä tietotekniikkainsinööriä ei olekaan; seuraavassa on yritetty hahmotella diplomi-insinöörien erityyppisiä toimenkuvia. Digitaali-ja tietokonetekniikkaan suuntautuneet diplomi-insinöörit suunnittelevat ja toteuttavat prosessoripohjaisia laitteita, digitaalisia mikropiirejä ja erilaisia tietojenkäsittelyn ja digitaalisen tietoliikenteen järjestelmiä ja sovelluksia. He voivat myös toimia asiantuntija- tai johtotehtävissä. Ohjelmistotieteeseen ja -tuotantoon suuntautuneet diplomi-insinöörit sijoittuvat ohjelmistojärjestelmien suunnittelu-, toteutusja ylläpitotehtäviin, asiantuntijatehtäviin sekä projektinjohtoon. Tyypilliset toteutettavat järjestelmät vaativat ohjelmistotekniikan tietojen lisäksi laitteiston ja/tai sovelluskohteen hyvää tuntemista. Yhtenä oleellisimmista signaalinkäsittelyinsinöörin tehtävistä on luoda äly koneellisten aistien taakse (konenäkö, puheentunnistus ym.). Signaalinkäsittelyinsinööri suunnittelee ne menetelmät, joilla erilaisilla antureilla mitatuista signaaleista saadaan esille juuri haluttu tieto halutussa muodossa. Tähän tarkoitukseen hän soveltaa monenlaisia digitaalisen suodatuksen, analysoinnin ja mallintamisen menetelmiä. Signaalinkäsittelyinsinöörit käyttävät tietämystään myös erilaisten matkaviestin- ja multimediajärjestelmien suunnittelussa. Teknillisen matematiikan diplomi-insinöörit sijoittuvat monenlaisiin teoreettisiin ja laskentaintensiivisiin tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa että teollisuudessa. Koulutus voi painottua yleisen matematiikan, diskreetin matematiikan, tieteellisen laskennan tai tilastollisten menetelmien suuntaan. Osaston opiskelijat voivat opiskella matematiikka pääaineenaan (55 ov) aineenopettajakoulutuksen opintosuunnalla. Sivuaineina voi olla kasvatustieteiden (35 ov) ohella tietotekniikka, fysiikka tai kemia. Tällöin opiskelijat valmistuvat tietotekniikan diplomi-insinööreiksi, joilla on myös opettajan pätevyys. Tietoliikennealan diplomi-insinöörien tietämysalueena ovat julkiset televerkot, tietokoneverkot, radiojärjestelmät sekä muut tietoliikennejärjestelmät ja -palvelut. Keskeisenä tehtäväkenttänä on tietoliikenteen ohjelmisto- tai laitteistosuunnittelu tai järjestelmäsuunnittelu, jossa yhdistetään useamman perustekniikan (radiotekniikka, signaalinkäsittely, tietoverkot, protokollat, ohjelmistotekniikka, elektroniikka, digitaali- ja tietokonetekniikka) osaamista. Elektroniikkaan painottuneen diplomi-insinöörin tehtävät liittyvät tietotekniikan ja tietoliikenteen tarvitsemien laitteiden laitteistosuunnitteluun, erityisesti normaalia hankalammissa ympäristöissä International Masters Program in Information Technology The International Masters Program in Information Technology is offered by laboratories of the Department of Information Technology(tietotekniikan osasto) at Tampere University of Technology. The Program is open to all Finnish and international students in Information Technology and Electrical and Computer Engineering, and leads to the degree of Master of Science in Engineering.. The official language of this degree program is English. Apart from its high educational standards, the Program offers qualified students an international study environment and prepares them for more flexible professional career opportunities in which mastering an international language, like English, is becoming a standard requirement. Requirements for Admission Finnish Students: 115 ov with GPA 3.7/5.0. International Students: B

7 178 International university-level B.Sc. degree in Information Technology, Computer Science, or Electrical Engineering with GPA 3.7/ 5.0, A score of 550 on the TOEFL. Students who are close but do not meet the requirements can still apply for admission and their applications will be considered on an individual basis. Detailed curriculum in English is published separately Digitaali- ja tietokonetekniikka Yhteyshenkilönä professori Olli Vainio, huone HD303, puhelin , olli.vainio@tut.fi Yleistä Digitaali- ja tietokonetekniikan kohteena ovat digitaalisten laitteiden suunnittelu ja toteuttaminen erilaisiin tietojenkäsittelytehtäviin. Sovellusalueita ovat mm. Signaalinkäsittely, tietoliikenne, elektroniikka ja instrumentointi. Digitaalisten laitteiden osuus elektroniikkalaitteiden kehityksessä on jatkuvasti kasvamassa. Erityisesti kasvua on ollut digitaalisten tietoliikennelaitteiden kehityksessä. Opintoja tukevat mm. Signaalinkäsittely, tietoliikennetekniikka, ohjelmistotekniikka ja elektroniikka. Tavoitteet Digitaali- ja tietokonetekniikan ammattiaineet antavat opiskelijalle kyvyn suunnitella ja toteuttaa digitaalisia laitteistoja teollisuuden vaativissa tuotekehityshankkeissa sekä kyvyn ymmärtää ja käyttää elektroniikka-alan suunnittelumenetelmiä ja työkaluja. Tavoitteena on myös luoda pohja digitaali- ja tietokonetekniikan jatko-opinnoille antamalla riittävät teoreettiset perusteet alan tärkeimmistä osaamisalueista. Ammattiaineet Sivuaine Digitaali- ja tietokonetekniikan sivuaine sisältää pakollisina seuraavat opintojaksot: Digitaalisuunnittelu Tietokonetekniikka Laitteistonkuvauskielet Signaali- ja systeemitekniikan laboratoriokurssi 3 Lisäksi vähintään 3 ov kohdista Valinnaiset tai Diplomi-työhön liittyvät opinnot. Erityisesti suositellaan: Tietokonearitmetiikka 3 Sivuaine yhteensä vähintään 14 ov. Esitietoina vaaditaan: Tietotekniikan perusteet Mikroprosessorit A tai Mikroprosessorit B Johdatus signaalinkäsittelyyn I Laaja ohjelmointi Digitaalitekniikan perusteet (*) Basic analog circuits (*) (*) Vaihtoehtoisesti Elektroniikan perusteet I ja II Pääaine Digitaali- ja tietokonetekniikan pääaine sisältää joko digitaali- ja tietokonetekniikan sivuaineen (14 ov) tai signaali- ja systeemitekniikan sivuaineen (15 ov). Pääaineen eräiden opintojaksojen esitietoina vaaditaan Digitaalisuunnittelu ja Laitteistonkuvauskielet, jotka voidaan sisällyttää myös signaalija systeemitekniikan pohjalta suoritettavaan pääaineeseen.

8 Pääaineeseen voidaan sisällyttää myös Diplomityöhön liittyvät opintojaksot (4-6 ov) sekä valinnaisia opintojaksoja kohdan Valinnaiset luettelosta. Pääaineen laajuus on vähintään 24 ov. Digitaali- ja tietokonetekniikan pääaine sisältää pakollisina seuraavat opintojaksot: Sivuaineen pakolliset Digitaalisten ASIC-piirien suunnittelu 4 tai Mikrokontrollerijärjestelmät A 3 tai Mikrokontrollerijärjestelmät B Digitaali- ja tietokonetekniikan työkurssi 3 Pääaine yhteensä vähintään 24 ov. Yhteiset ammattiaineet Yhdistelemällä digitaali- ja tietokonetekniikan opintojaksoja ja muita osaston opintojaksoja saadaan seuraavat tietotekniikan osaston yhteiset ammattiaineet: Multimedia Signaali- ja systeemitekniikka Sulautetut järjestelmät Oppivat ja älykkäät järjestelmät Näistä kuvaus asianomaisessa kohdassa. Diplomityöhön liittyvät opinnot Digitaali- ja tietokonetekniikan projektityö / Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari 1 Diplomityö 20 Valinnaiset Ammattiaineeseen voidaan liittää myös seuraavat opintojaksot, jotka sopivat myös henkilökohtaisiin opintoihin digitaali- ja tietokonetekniikkaa tukeviksi opintojaksoiksi. Digitaali- ja tietokonetekniikka Mikrokontrollerijärjestelmät A tai Mikrokontrollerijärjestelmät B Digitaalisten ASIC-piirien suunnittelu Prosessorien suunnittelu VHDL-suunnittelu ja -synteesi Piille suunnittelu I Piille suunnittelu II Testattavuussuunnittelu Moniprosessorijärjestelmät Signal Processors / Signaaliprosessorit Digitaalisten järjestelmien suunnittelu Tietokonearitmetiikka Neurolaskenta Digitaali- ja tietokonetekn. lisensiaattisem Digitaali- ja tietokonetekniikan seminaari Computer Graphics Multimedia Systems Design 2 Elektroniikka Suurtaajuustekniikka Integroidut analogiapiirit Mikroelektroniikan pakkaustekniikka Näyttötekniikat Analogiatekniikka Elektroniikan komponentit ja piirit Elektroniikan tuotekehitys Nopeat integroidut piirit 3 Ohjelmistotekniikka Ohjelmointi II Tietorakenteet ja algoritmit 5 179

9 Sulautetut järjestelmät Käyttöjärjestelmät Tietorakenteiden käyttö 3 Signaalinkäsittely Digitaalinen kuvankäsittely I Digitaalinen kuvankäsittely II Hahmon- ja puheentunnistus Puheenkäsittely Digitaalinen audio Digitaalinen lineaarinen suodatus II Digital Image Processing III Multimedia Signal Processing Wireless Multimedia Multimedia Systems Fixed and Wireless Multimedia joukkoviestimissä 2 Tietoliikennetekniikka Digitaalinen siirtotekniikka Multicarrier Techniques Receiver Architectures and Synchronization in Digital Communication Digitaaliset matkaviestimet Televerkot Communication Circuits and Modules 5 Jatko-opinnot Digitaali- ja tietokonetekniikan jatko-opinnoissa voidaan käyttää laitoksen laajaa opintojaksovalikoimaa. Jatko-opintokelpoisiksi merkityt DI-tutkintoon sisältymättömät opintojaksot voidaan liittää jatkotutkintoon. Jatko-opintoja koskeviin kysymyksiin vastaavat laitoksen professorit Multimedia Vastuuhenkilöt: professori Irek Defée, huone HK209, puhelin professori Jarkko Niittylahti, huone HK325, puhelin professori Hannu-Matti Järvinen, huone HB224, puhelin professori Jarmo Harju, huone HB418, puhelin Yleistä Multimedialla tarkoitetaan monimuotoista informaation käsittelyä ihmisten ja koneiden välisessä kommunikaatiossa. Multimediateknologiassa pyritään digitaalista videota, kuvia, audiota, 3- ulotteista grafiikkaa ja kehittyneitä käyttöliittymiä sisältävien mutkikkaiden tietokone- ja tietoliikennejärjestelmien yhdistämiseen. Tämä yhdistäminen muuttaa tulevaisuuden informaationkäsittelylaitteita ja sovelluksia voimakkaasti. Tässä prosessissa mm. matkapuhelimet muuttuvat langattomiksi multimediakommunikaattoreiksi. Pääaine Tavoitteet Multimedian pääaine antaa multimediajärjestelmien ja -sovellusten suunnittelussa tarvittavan laajan pohjan. Pääaine muodostuu signaalinkäsittelyn, ohjelmistotekniikan, digitaali- ja tietokonetekniikan ja tietoliikennetekniikan laitosten opetuksesta räätälöidystä kokonaisuudesta. Diplomityön voi pääaineesta tehdä näiden laitosten professoreille. Pääaineen esitiedot Seuraavia opintojaksoja suositellaan esitiedoiksi multi-median pääaineen pakollisille opintojaksoille.

10 Johdatus signaalinkäsittelyyn II Ohjelmistotuotannon peruskurssi Internetin verkkotekniikat Laaja ohjelmointi Mikroprosessorit A 3 tai Mikroprosessorit B 3 Pääaineen pakolliset opintojaksot 26 ov Pakolliset opintojaksot sisältävät digitaalisen median käsittelytekniikoita, 3-ulotteisen grafiikan syntetisointia, ohjelmistotekniikkaa sekä tietokone- ja tietoliikennetekniikan perusteita Videokompressio Digitaalinen audio Tietokonegrafiikka Seittiohjelmointi Käytettävyys Johdatus tietoliikennetekniikkaan Multimedian työkurssi 3 tai Multimedia laboratory Wireless and wired multimedia systems Tietokonetekniikka 3 tai Signaaliprosessorit 3 Sivuaine Tavoitteet Multimedian sivuaine antaa perustietoja multimediajärjestelmien ja sovellusten pohjasta. Aineopinnoissa painotetaan verkotetun multimediajärjestelmän kokonaisuuden ymmärtämistä. Sivuaineen esitiedot Seuraavia opintojaksoja suositellaan esitiedoiksi multimedian sivuaineen pakollisille opintojaksoille Johdatus signaalinkäsittelyyn I 3 tai Signaalinkäsittelyn perusteet 4 tai Introductory Signal Processing Johdatus tietoliikennetekniikkaan 3 Sivuaineen pakolliset opintojaksot 11 ov Pakolliset opintojaksot sisältävät tietoliikennetekniikan perusteita sekä verkotetun multimediajärjestelmien perusteita Seittiohjelmointi Internetin verkkotekniikat 3 1) Multimedian työkurssi 3 tai Multimedian projektityö Wireless and wired multimedia systems 3 1) Mikäli Internetin verkkotekniikat kuuluu koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, suoritetaan Johdatus tietoliikennetekniikkaan Ohjelmistotiede Laitoksen johtaja: prof. Ilkka Haikala, huone HB214, puhelin ilkka.haikala@tut.fi Yleistä Ohjelmistotekniikka on nykyään tärkeänä osana suuressa osassa eri tekniikan alojen sovelluksia. Monet laitteet, jotka ennen tehtiin täysin ilman tietotekniikan apua, sisältävät nykyään tietotekniikkaa ja siis myös ohjelmistoja. Tämän takia ohjelmistotekniikka sopii sivuaineeksi kaikissa koulutusohjelmissa. Ohjelmistotekniikka käsittelee ohjelmistotuotantoa, tietokantojen, tietokonegrafiikan ja käyttöliittymien perusteita, reaktiivisia, sulautettuja ja hajautettuja järjestelmiä sekä ohjelmoinnin teoriaa ja käytäntöä. Ohjelmistotekniikka jakaantuu kahteen vaihtoehtoiseen haaraan, ohjelmistotuotantoon ja ohjelmistotieteeseen. Ohjelmistotiede menee ohjelmistotuotantoa syvemmälle ohjelmistotekniikan teoreettisissa perusteissa, mutta siihenkin kuuluvat perustiedot ohjelmistotuotannosta. Pää- ja sivuaineina ohjelmistotiede, ohjelmistotuotanto ja sulautetut järjestelmät ovat toisensa poissulkevia.

11 182 Pää- ja sivuaine-esittelyissä opintojaksot on jaoteltu kolmeen ryhmään: pakolliset, vaihtoehtoiset ja valinnaiset. Kaikki pakolliset opintojaksot on suoritettava ja vaihtoehtoisista opintojaksoista pitää tulla annettu minimiopintoviikkomäärä täyteen. Loput opintojaksot ovat valinnaisia, joita tulee suorittaa niin paljon, että pääja sivuaineen minimiopintoviikkomäärä tulee täyteen, sivuaineessa vähintään 15 opintoviikkoa ja pääaineessa vähintään 30 opintoviikkoa. Huomaa, että pää- ja sivuaineen laajuus voi olla suurempikin, kunhan opintojen rakenne muuten vastaa säädettyä. Mikäli koulutusohjelmakohtaiset opinnot sisältävät pää- tai sivuaineessa pakollisia opintoja, jää vastaava opintojakso pois päätai sivuaineesta. Tällöin mahdollinen vajaus minimiopintoviikkomäärässä tulee täyttää valinnaisilla opintojaksoilla. Tavoitteet Sivuaine antaa opiskelijalle valmiudet tehdä itsenäisesti pieniä ohjelmistoja, osallistua toteutustekniikoiden valintaan sekä toimia tilaajan edustajana ohjelmistoprojektissa. Pääaineen suoritettuaan opiskelijalla on syvällinen alan perustyökalujen ja -tekniikoiden ymmärrys, hyvä pohja tieteellisille jatko-opinnoille ja valmius ohjelmistotekniikan soveltamiseen suurehkoissa projekteissa sekä poikkeuksellisen vaativissa tehtävissä. Esitiedot Seuraavat opintojaksot kuuluvat tietotekniikan koulutusohjelman pakollisiin opintojaksoihin. Niiden suoritus tai niitä vastaavat tiedot edellytetään sekä pää- että sivuaineen lukijoilta: Algoritmimatematiikka Tietotekniikan peruskurssi Laaja ohjelmointi 6 1) 1) Opintojakso Laaja ohjelmointi voidaan korvata opintojaksoilla Ohjelmointi I ja Ohjelmointi II. Sivuaine Sivuaineen pakollisia opintojaksoja (17 opintoviikkoa) ovat menetelmät algoritmit Ohjelmointikielten periaatteet Käyttöjärjestelmät Ohjelmistotuotannon peruskurssi 2 Sivuaineeseen voidaan liittää pääaineen pakollisia tai vaihtoehtoisia opintojaksoja. Sivuaineen minimikoko on 15 opintoviikkoa. Mikäli sivuaineen koko ylittää 29 opintoviikkoa, sen rakenne tulee olla samanlainen kuin pääaineen. Pääaine Pääine sisältää edellä olleen sivuaineen. Pääaineen pakollisia opintojaksoja (27-30 opintoviikkoa) ovat: menetelmät algoritmit Ohjelmistotuotannon menetelmät 4 1) Ohjelmointikielten periaatteet Lausekielten toteutustekniikka 5 2) Käyttöjärjestelmät Ohjelmistotuotannon peruskurssi Ohjelmien todistaminen 3 1) Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan Ohjelmistotekniikan projektityö 3-5 2) 1) Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia. 2) Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia. Pääaineeseen voidaan liittää kohdan Valinnaiset opintojaksot opintojaksoja. Pääaineen minimikoko on 30 opintoviikkoa.

12 Diplomityö Diplomityöhön liittyvät opintojaksot Diplomityöseminaari A Diplomityöseminaari B 0 ovat pakollisia kaikille, jotka tekevät diplomityön ohjelmistotekniikassa. Ne voidaan sisällyttää pääaineeseen. Diplomityöseminaari A:n tilalla voi olla jonkin toisen laitoksen vastaava opintojakso. Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Mikäli diplomityö kirjoitetaan englanniksi, suositellaan lisäksi opintojaksoa englannin kielellä 1 Valinnaiset opintojaksot Seuraavat opintojaksot voidaan liittää pää- ja sivuaineisiin täydentämään niitä. Ohjelmistotekniikka Luettelo opintojaksoista on \l valinnaiset Ohjelmistotuotannon kuvauksen yhteydessä. Matematiikka Automaattiteoria Formaaliset kielet Graafiteoria Koodausteoria Informaatioteoria Kryptologia Digitaali- ja tietokonetekniikka Mikroprosessorit A 1) Digitaalitekniikan perusteet 1) Opintojakso voidaan korvata opintojaksolla , Mikroprosessorit B. Opintojaksot ovat toisensa poissulkevia. Tietoliikennetekniikka Tietoliikenneprotokollat Protokollaohjelmointi Ohjelmistotuotanto Laitoksen johtaja: prof. Ilkka Haikala, huone HB214, puhelin ilkka.haikala@tut.fi 183 Yleistä Ohjelmistotekniikka on nykyään tärkeänä osana suuressa osassa eri tekniikan alojen sovelluksia. Monet laitteet, jotka ennen tehtiin täysin ilman tietotekniikan apua, sisältävät nykyään tietotekniikkaa ja siis myös ohjelmistoja. Tämän takia ohjelmistotekniikka sopii sivuaineeksi kaikissa koulutusohjelmissa, ja sen pääainelukijoita kehotetaan tutustumaan hyvin myös johonkin muuhun tekniikan alaan, jotta he pystyisivät toteuttamaan ohjelmistoja näiden alojen tarpeisiin. Itse ohjelmistotekniikka käsittelee ohjelmistotuotantoa, tietokantojen, tietokonegrafiikan ja käyttöliittymien perusteita, reaktiivisia, sulautettuja ja hajautettuja järjestelmiä sekä ohjelmoinnin teoriaa ja käytäntöä. Ohjelmistotekniikka jakaantuu kahteen vaihtoehtoiseen haaraan, ohjelmistotuotantoon ja ohjelmistotieteeseen. Ohjelmistotuotanto menee ohjelmistotiedettä syvemmälle ohjelmistoprosessin hallinnassa, mutta siihenkin kuuluvat perustiedot ohjelmistotieteestä. Pää- ja sivuaineina ohjelmistotiede, ohjelmistotuotanto ja sulautetut järjestelmät ovat toisensa poissulkevia. Pää- ja sivuaine-esittelyissä opintojaksot on jaoteltu kolmeen ryhmään: pakolliset, vaihtoehtoiset ja valinnaiset. Kaikki pakolliset opintojaksot on suoritettava ja vaihtoehtoisista opintojaksoista pitää tulla annettu minimiopintoviikkomäärä täyteen. Loput opintojaksot ovat valinnaisia, joita tulee suorittaa niin paljon, että pääja sivuaineen minimiopintoviikkomäärä tulee täyteen, sivuaineessa vähintään 15 opintoviikkoa ja pääaineessa vähintään 30 opintoviikkoa. Huomaa, että pää- ja sivuaineen laajuus voi olla suu-

13 184 rempikin, kunhan opintojen rakenne muuten vastaa säädettyä. Mikäli koulutusohjelmakohtaiset opinnot sisältävät pää- tai sivuaineessa pakollisia opintoja, jää vastaava opintojakso pois päätai sivuaineesta. Tällöin mahdollinen vajaus minimiopintoviikkomäärässä tulee täyttää valinnaisilla opintojaksoilla. Tavoitteet Sivuaine antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia tilaajan edustajana ohjelmistoprojektissa, kyvyn tehdä itsenäisesti pieniä ohjelmistoja ja valmiuden osallistua toteuttajana suureen projektiin. Pääaineen suoritettuaan opiskelijalla on valmius ohjelmistotekniikan soveltamiseen suurissa projekteissa, kyky alan menetelmien ja perustyökalujen ymmärtämiseen sekä riittävä pohja tieteellisille jatko-opinnoille. Esitiedot Seuraavat opintojaksot kuuluvat tietotekniikan koulutusohjelman pakollisiin opintojaksoihin. Niiden suoritus tai niitä vastaavat tiedot edellytetään sekä sivu- että pääaineen lukijoilta: Tietotekniikan peruskurssi Laaja ohjelmointi 6 1) 1) Opintojakso Laaja ohjelmointi voidaan korvata opintojaksoilla Ohjelmointi I ja Ohjelmointi II, joista jälkimmäisen voi sisällyttää ammattiaineeseen, mikäli se tai Laaja ohjelmointi ei kuulu koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin. Sivuaine Sivuaineen pakollisia opintojaksoja (8-10 opintoviikkoa) ovat Ohjelmointi Tietorakenteet ja algoritmit 5 1) Ohjelmistotuotannon peruskurssi Tietorakenteiden käyttö 3 1) 1) Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. Sivuaineen vaihtoehtoisia opintoja tulee suorittaa vähintään 4 opintoviikon verran. Vaihtoehtoisia opintojaksoja ovat: Olio-ohjelmointi Ohjelmistotuotannon menetelmät Käyttöjärjestelmät Johdatus tietokantajärjestelmiin Käytettävyys 2 Sivuaineeseen voidaan liittää pääaineen pakollisia tai vaihtoehtoisia opintojaksoja. Sivuaineen minimikoko on 15 opintoviikkoa. Mikäli sivuaineen koko ylittää 29 opintoviikkoa, sen rakenne tulee olla samanlainen kuin pääaineen. Pääaine Pääaine sisältää edellä olleen sivuaineen. Pääaineen pakollisia opintojaksoja (29-33 opintoviikkoa) ovat: Ohjelmointi Ohjelmointitekniikan matemaattiset menetelmät Tietorakenteet ja algoritmit 5 1) Ohjelmistotuotannon menetelmät Ohjelmointikielten periaatteet Käyttöjärjestelmät Ohjelmistotuotannon peruskurssi Olio-ohjelmointi Tietorakenteiden käyttö 3 1) Ohjelmistotekniikan projektityö 3-5 2) 1) Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. 2) Opintojakson 81960, Ohjelmistotekniikan projektityö, voi korvata jollain opintojaksoista , Signaalinkäsittelyn projektityö, , Digitaali- ja tietokonetekniikan projektityö, tai 83962, Tietoliikennetekniikan projektityö.

14 Pääaineen vaihtoehtoisia tulee suorittaa vähintään 6 opintoviikon verran. Vaihtoehtoisia opintojaksoja ovat: Sulatetut järjestelmät 3 a Johdatus tietokantajärjestelmiin 2 b Tietokantajärjestelmien suunnittelu 2 b Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan 4 1) Ohjelmistojen testaus 3 a,c,d Ohjelmistoarkkitehtuurit 4 c Hajautettujen järjestelmien suunnittelu 3 d Hajautettujen järjestelmien ohjelmistotekniikka 3 d Käytettävyys 2 e Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi 4 e Käytettävyyden jatkokurssi 4 e 1) Opintojakso 81260, Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan, suositellaan jatkotutkintoon, jos sitä ei ole perustutkinnossa mukana. Kirjaimet (a-e) viittaavat opintojaksoihin, joilla on esitietoriippuvuuksia keskenään tai jotka muodostavat toisiaan tukevia ryhmiä. Opinnot kannattaa valita näiden ryhmien mukaan, vaikka ryhmäjaon noudattaminen ei olekaan pakollista. Pääaineeseen voidaan liittää kohdan Valinnaiset opintojaksot opintojaksoja. Pääaineen minimikoko on 30 opintoviikkoa. Diplomityö Diplomityöhön liittyvät opintojaksot Diblomityöseminaati A DiblomityöseminaatiB 0 ovat pakollisia kaikille, jotka tekevät diplomityön ohjelmistotekniikassa. Ne voidaan sisällyttää pääaineeseen. Diplomityöseminaari A:n tilalla voi olla jonkin toisen laitoksen vastaava opintojakso. Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Mikäli diplomityö kirjoitetaan englanniksi, suositellaan lisäksi opintojaksoa englannin kielellä Valinnaiset opintojaksot Seuraavat opintojaksot voidaan liittää pää- ja sivuaineisiin täydentämään niitä. Ohjelmistotekniikka Tietorakenteet ja algoritmit Ohjelmistotuotannon menetelmät Ohjelmointikielten periaatteet Sulautetut järjestelmät Tietokonegrafiikka Lausekielten toteutustekniikka 5 1) Käyttöjärjestelmät Tekoäly Reaktiiviset järjestelmät 4 2) Suorituskykyanalyysi Johdatus tietokantajärjestelmiin Tietokantajärjestelmien suunnittelu Ohjelmien todistaminen 4 1) Ohjelmistoprojektin johtaminen 5 3) Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan Tietojenkäsittelyteorian harjoitustyö ulkoinen käyttäytyminen 3 2) Ohjelmistojen testaus Olio-ohjelmointi Ohjelmistotekniikan pienoisseminaari Seittiohjelmointi Tietorakenteiden käyttö Fortran-kieli Ohjelmistoarkkitehtuurit Hajautettujen järjestelmien suunnittelu Hajautettujen järjestelmien ohjelmistotekniikka Käytettävyys Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Käytettävyyden jatkokurssi 4

15 Diplomityöseminaari A Diplomityöseminaari B Ohjelmistotekniikan jatko opintoseminaari 1-5 2) 4) Ohjelmistotekniikan erityskysymyksiä 2 4) Ohjelmistotekniikan seminaari 3 1) 4) Ohjelmistotekniikan projektityö 3-5 1) Opintojakso sopii myös jatko-opintoihin. 2) Opintojakso on tarkoitettu lähinnä jatko-opintoihin, mutta sen voi sisällyttää myös perustutkintoon. 3) Opintojakso on täydennyskoulutusopintojakso, mutta sen voi sisällyttää myös perustutkintoon. 4) Opintojakson sisältö vaihtelee; opintojakso voidaan tämän takia suorittaa monta kertaa. Automaatio- ja säätötekniikka Mallinnus ja simulointi Matematiikka Algoritmimatematiikka Automaattiteoria Formaaliset kielet Graafiteoria Koodausteoria Kryptologia Teollisuustalous Puheviestintä ja neuvottelutaito I Puheviestintä ja neuvottelutaito II Yrityksen tietojärjestelmät Tietoturvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Tietoliikennetekniikka Televerkot Verkonhallinta Tietoliikenneprotokollat Protokollaohjelmointi Tietoturvallisuuden perusteet Signaalinkäsittely Laitoksen johtaja, professori Jaakko Astola, ( asti) huone HA322, jaakko.astola@tut.fi opetuksesta vastaava laitoksen varajohtaja TkT Alpo Värri ( asti) huone HB312, puhelin , alpo.varri@tut.fi Yleistä Signaalinkäsittely sovelluksineen on nykyisin merkittävässä määrin mukana ihmisten arkielämässä; CD-soittimet, DVD-soittimet ja matkapuhelimet ovat useimmille tuttuja. Jatkossa sovellusten määrä näyttäisi edelleen kasvavan. Tästä ovat esimerkkeinä mm. Suomessa aloitettavat digitaaliset radio- ja televisiolähetykset, tietokoneohjelmien ja -pelien vaatima tehokas kuvan- ja äänenkäsittely sekä Yhdysvalloissa jopa eri oikeusasteisiin edennyt kiista tehokkaasti pakatun digitaalisen musiikin levityksestä internetissä. Alunperin signaalinkäsittelyn menetelmiä sovellettiin pääosin teollisuudessa ja tiedemaailmassa, mutta tulevaisuus tuo menetelmät lähemmäksi kuluttajaa ja suuria markkinoita. Merkittävä osa näistä tuotteista tulee olemaan ohjelmistotuotteita, joita kuluttaja ajaa omalla tietokoneellaan tai multimediapäätteellään. Nämä markkinat vaativatkin uudenlaisia kykyjä, jotka kykenevät yhdistämään signaalinkä-

16 sittelyn ja ohjelmistotekniikan uudella tavalla ja tuomaan signaalinkäsittelyn menetelmät kuluttajan ulottuville entistä helppokäyttöisempinä sovelluksina. Signaalinkäsittelyn laitoksen kursseilla tarkastelun kohteina ovat digitaaliset signaalit sekä niiden suodatus ja tulkinta laajasti ymmärrettynä. Signaalinkäsittelyn sovelluksia ovat edellä mainittujen lisäksi mm. tietoliikenne, instrumentointi sekä kuvan, puheen ja audion muokkaus, koodaus ja siirto. Signaalinkäsittelyn menetelmät esitetään yleensä algoritmeina, jotka on johdettu matemaattisen tarkastelun kautta. Koska menetelmät käytännössä toteutetaan usein digitaalilaitteistolla ja ne liittyvät usein tietoliikenteeseen, voidaankin sanoa signaalinkäsittelyn sijaitsevan jossain matematiikan, ohjelmistotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan välimaastossa. Signaalinkäsittelyn opintoja tukevat ohjelmistotekniikka (sulautetut järjestelmät), digitaali- ja tietokonetekniikka (laitteistoratkaisut), elektroniikka, matematiikka, mittaustekniikka ja lääketieteellinen informatiikka. Opiskelija voi myös valita vastaavan kansainvälisen ohjelman opintojakson (kts. Kansainvälisten opintojen erillinen opinto-opas). Katso myös opintojen rakennetta esittävä kaavio. Jatko-opinnoista kiinnostuneille signaalinkäsittely on yksi nopeimmin tohtorin tutkintoon johtavista oppiaineista korkeakoulussamme. Jatkotutkintoon johtavat tutkimukset voi usein aloittaa jo perustutkinnon suorituksen loppuvaiheessa työskentelemällä tutkimusapulaisena laitoksen projekteissa, joista antaa lisätietoa Prof. Hannu Eskola, huone HA121, puhelin Tavoitteet Signaalinkäsittelyn aineopinnot antavat opiskelijalle kyvyn soveltaa signaalinkäsittelymenetelmiä erilaisissa signaalien käsittelyä ja muokkaamista vaativissa projekteissa sekä kyvyn ymmärtää ja edelleen kehittää alan menetelmiä ja työkaluja. 187

17 188

18 Aineopintojen esitiedot Signaalinkäsittelyn aineopintojen pakollisten opintojaksojen esitietokurssit sisältyvät pääsääntöisesti pakollisina yleisopintoihin, tietotekniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin tai kyseisiin ammattiaineisiin. Jotkut valinnaiset opintojaksot edellyttävät esitietoja, jotka eivät ole valitussa ammattiaineessa pakollisena. Tällaiset jaksot voidaan sisällyttää koulutusohjelmakohtaisiin valinnaisiin opintoihin, henkilökohtaisiin opintoihin sekä ammattiaineen täydentäviin tai valinnaisiin opintoihin. Signaalinkäsittelyn pääaineeseen sisältyy pakollisena signaali- ja systeemitekniikan sivuaine. Lisäksi on havaittu, että kurssit Fourier n menetelmät, Laaja tilastomatematiikka ja Matriisilaskenta I ovat hyödyllisiä. Aineopinnot Signaalinkäsittelyn aineopinnot jakautuvat kolmeen vaihtoehtoon: signaalinkäsittelymenetelmiin, kuvan- ja videonkäsittelyyn sekä puhe- ja audiolinjaan. Sivuaineita on valittavissa neljä: signaalinkäsittelyn sivuaine, oppivien ja älykkäiden järjestelmien sivuaine, kieliteknologian sivuaine ja multimedian sivuaine. Signaali- ja systeemitekniikan sivuaineen voi laajentaa signaalinkäsittelyn pääaineeksi suorittamalla valitun vaihtoehdon pakolliset opinnot sekä valinnaisia opintojaksoja siten, että kokonaislaajuudeksi tulee vähintään 26 ov. Aineopintoja on lisäksi mahdollista laajentaa ja syventää halutulla määrällä valinnaisia opintojaksoja. Signaalinkäsittelymenetelmien vaihtoehto Signaalinkäsittelymenetelmien vaihtoehdon tavoitteena on tuottaa vankka modernien signaalinkäsittelymenetelmien hallinta ja valmiudet signaalinkäsittelyalgoritmien suunnitteluun ja toteuttamiseen erilaisissa sovelluksissa. Vaihtoehdon pakolliset opinnot, ov Digitaalinen lineaarinen suodatus II Adaptive signal processing 2 tai Signal compression Signaalinkäsittelyn työkurssi 3 tai Signaalinkäsittelyn projektityö Signaaliprosessorit Kuvan- ja videonkäsittelyn vaihtoehto Kuvan- ja videonkäsittelyn vaihtoehdon tavoitteena on antaa kattava yleiskäsitys moderneista kuvan- ja videonkäsittelyn algoritmeista ja sovelluksista. Tämä linja antaa hyvät valmiudet sovellusten ja teorian innovatiiviseen kehittelyyn erilaisissa kuvan- ja videonkäsittelyn teollisissa ja akateemisissa tehtävissä. Vaihtoehdon pakolliset opinnot, ov Digitaalinen kuvankäsittely I 3 1) Digitaalinen kuvankäsittely II 2 tai Videokompressio Epälineaarinen signaalinkäsittely Signaalinkäsittelyn työkurssi 3 tai Signaalinkäsittelyn projektityö 3-5 1) Mikäli Digitaalinen kuvankäsittely I ei sisälly valinnaisena opintojaksona Signaali- ja systeemitekniikan sivuaineeseen, pitää se sisällyttää pääaineeseen. Puhe- ja audiovaihtoehto Puhe- ja audiovaihtoehto antaa laajan tuntemuksen puheen- ja audion käsittelymenetelmistä sekä tärkemmistä sovelluksista kuten puheentunnistuksesta, puheenkoodauksesta ja audiokoodauksesta. Vaihtoehto antaa hyvät valmiudet menetelmien soveltamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen. Puhe- ja audiovaihtoehtoa tukee myös TTKK:n tarjoama kieliteknologian sivuaine. Nämä yhdessä luovat laajan yleisnäkemyksen luonnollisen kielen käsittelytavoista ja antavat pohjan toimia puheteknologian asiantuntijana yhteistyössä muiden alojen osaajien kanssa, mikä on tulevaisuuden sovellusten suunnittelussa yhä tärkeämpää.

19 190 Vaihtoehdon pakolliset opinnot, ov Hahmon- ja puheentunnistus Digitaalinen audio Puheenkäsittelyn menetelmät Puheenkoodaus Signaalinkäsittelyn työkurssi 3 tai Signaalinkäsittelyn projektityö Puheentunnistuksen laboratoriotyö 2 Aineopintojen valinnaiset opinnot Aineopintoihin voidaan sisällyttää haluttu määrä valinnaisia opintojaksoja seuraavasta luettelosta. Kaikki luettelon opintojaksot kelpaavat jokaiseen vaihtoehtoon. Valinnaiset opintojaksot aineopintoihin Signaalinkäsittely Digitaalinen kuvankäsittely I Digitaalinen kuvankäsittely II Videokompressio Hahmon- ja puheentunnistus Digitaalinen audio System level DSP algorithms Digitaalinen lineaarinen suodatus II Multirate signal processing Epälineaarinen signaalinkäsittely New media technologies seminar Tilastollinen signaalinkäsittely Epälineaarinen suodatus II Digitaalinen kuvankäsittely III Multimedian työkurssi Multimedia laboratory Multimedia signal processing Wireless and wired multimedia systems Multimedia joukkoviestimissä Tekotodellisuus Puheenkäsittelyn menetelmät Puheenkoodaus Adaptive signal processing Signal Compression Spectrum estimation and array signal processing Tekotodellisuuden lisensiaattiseminaari Signaalinkäsittelyn erityiskysymyksiä Signaalinkäsittelyn työkurssi Signaalinkäsittelyn projektityö Tiedonlouhinta 2 Tietokonetekniikka Digitaalisten ASIC-piirien suunnittelu Digitaalisuunnittelu Tietokonetekniikka Prosessorien suunnittelu Moniprosessorijärjestelmät Signaaliprosessorit Tietokonearitmetiikka Neurolaskenta 3 Matematiikka Fourier n menetelmät 3 1) Differentiaaliyhtälöt Kompleksimuuttujan funktiot 3 1) Matriisilaskenta Algebra I Algoritmimatematiikka Koodausteoria Informaatioteoria Stokastiset prosessit Laaja tilastomatematiikka 4 1) Elektroniikka Moderni käyttöliittymäelektroniikka Analogiatekniikka Mittausinformaation käsittely Signaalimallit 3

20 75310 Mittaussignaalien analyysi Anturit Monimuuttujasignaalien analyysi Signaalianalyysin työkurssi 2 Lääketieteellinen tekniikka Fysiologisten signaalien käsittely Lääketieteellisten kuvien käsittely 3 Ohjelmistotekniikka Johdatus tietokantajärjestelmiin Tietokantajärjestelmien suunnittelu yhdessä Tietorakenteet ja algoritmit Ohjelmistotuotannon menetelmät Sulautetut järjestelmät Tietokonegrafiikka Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Tekoäly Suorituskykyanalyysi Hajautettujen järjestelmien suunnittelu 3 Automaatio- ja säätötekniikka Digitaalinen säätö Identifiointi Mallinnus ja simulointi 3 Sähkömagnetiikka Verkkoanalyysi 3 Tietoliikennetekniikka Tietoliikenneteoria Digitaalinen siirtotekniikka Digitaaliset matkaviestimet Hajaspektritekniikka Televerkot Laajakaistaverkot Communication Circuits & Modules 5 1) Opintojakso voidaan sisällyttää pääaineeseen, jos se ei ole osana pakollisia perusopintoja. 191 Signaalinkäsittelyn sivuaine Sivuaine (vähintään 15 ov) on tarkoitettu niitä opiskelijoita varten, joille signaalinkäsittely ei ole pääaineena. Vaadittavat esitiedot Johdatus signaalinkäsittelyyn I 3 tai Signaalinkäsittelyn perusteet 4 tai Introductory Signal processing 2 Pakolliset kurssit Johdatus signaalinkäsittelyyn II 3 Jokin seuraavista opintojaksoista: Signal processing laboratory 3 tai Projektityö 3-5 tai Signaalinkäsittelyn työkurssi 3 tai Signaali- ja systeemitekniikan laboratoriokurssi 3 tai Signaalinkäsittelyn projektityö 3-5 Lisäksi vähintään kolme opintojaksoa seuraavasta kuudesta opintojaksosta: Digitaalinen lineaarinen suodatus I Digital Image Processing 3 tai Digitaalinen kuvankäsittely I Digitaalinen audio Epälineaarinen signaalinkäsittely Wireless and wired multimedia systems Signaaliprosessorit 3 Valinnaiset opintojaksot Lisäksi sivuaineeseen voidaan sisällyttää opintojaksoja signaalinkäsittelyn pääaineen valinnaisten opintojaksojen valikoimasta taulukosta Aineopintojen valinnaiset opinnot.

21 192 Diplomityö Diplomityöhön liittyvät opintojaksot ovat pakollisia kaikille, jotka tekevät diplomityön pääaineesta Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari A Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari B 0 Mikäli diplomityö kirjoitetaan englanniksi, suositellaan lisäksi opintojaksoa Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä 1 Jatko-opinnot Signaalinkäsittelyn jatko-opinnoissa käytetään laitoksen laajaa opintojaksotarjontaa. Jatko-opintokelpoisiksi merkityt DI-tutkintoon sisältymättömät opintojaksot voidaan liittää jatkotutkintoon. Jatko-opintoja koskeviin kysymyksiin vastaavat laitoksen professorit Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sivuaine Ammattiaineen vastuuhenkilöt TkT Alpo Värri, huone HB312, TkT Mikko Lehtokangas, huone HD328. Oppivilla ja älykkäillä menetelmillä tarkoitetaan pääsääntöisesti menetelmiä, joiden avulla voidaan suorittaa tietynlaista älykkyyttä vaativia tehtäviä kuten hahmontunnistus (luokittelu), ennustaminen ja erilaisten signaalien analysointi. Neurolaskenta ja sumea logiikka ovat kaksi tunnettua esimerkkiä oppivista ja älykkäistä menetelmistä. Yksi keskeinen oppivien ja älykkäiden menetelmien käyttöalue on signaalinkäsittely ja sen sovellukset. Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sivuaine antaa opiskelijalle perustiedot oppivista ja älykkäistä menetelmistä sekä kyvyn soveltaa niitä erityisesti signaalinkäsittelyn sovelluksissa. Valinnaisilla opintojaksoilla sivuaineen painotusta voidaan suunnata joko teoreettisempaan tai soveltavampaan suuntaan. Vaadittavat esitiedot Johdatus signaalinkäsittelyyn I 3 Pakolliset opintojaksot, 12 ov Johdatus signaalinkäsittelyyn II Hahmon- ja puheentunnistus Sumea laskenta Neurolaskenta 3 Valinnaiset opintojaksot vähintään 4 ov Matemaattinen optimointiteoria Informaatioteoria Matriisilaskenta Soft Computing Signaalimallit Oppiva ja älykäs säätö Epälineaariset ja kaoottiset järjestelmät Digitaalinen lineaarinen suodatus I Digitaalinen kuvankäsittely I Epälineaarinen signaalinkäsittely Tilastollinen signaalinkäsittely Tietorakenteet ja algoritmit Puheenkäsittelyn menetelmät Adaptive signal processing Tekoäly Puheentunnistuksen laboratoriotyö Kieliteknologian sivuaine Ammattiaineen vastuuhenkilöt TkT Alpo Värri, huone HB312 Prof. Jukka Saarinen, huone HD327 Tulevaisuuden tietotekniikan sovelluksissa tullaan käyttämään jatkuvasti enemmän ihmiselle luonnollisia kommunikointitapoja kuten puhetta ja luonnollista kieltä joiden tuntemuksesta on apua

22 193 sovellusten kehittämisessä. Kieliteknologian aihepiiriin kuuluvat perustiedot kielen ja puheen rakenteesta sekä kieliteknologian menetelmistä ja yleiskuvan sovellutuksista kuten konekääntämisestä, puheentunnistuksesta, tekstitietokantojen indeksoinnista ja dialogijärjestelmistä. TTKK:n Signaalinkäsittelyn laitos, Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos ja Ohjelmistotekniikan laitos osallistuvat kansalliseen kieliteknologian koulutuksen yhteistyöohjelmaan. TTKK:n rooli ohjelmassa on teknillisenä korkeakouluna luonnollisestikin kieli- ja puheteknologian teknisten asioiden opetuksessa. Puheopin, fonetiikan ja kielitieteen osalta opetus tukeutuu yhteistyöverkoston tarjoamaan opetukseen. TTKK tarjoaa omille opiskelijoilleen mahdollisuuden suorittaa kieliteknologian sivuaineen joko pääosin omassa korkeakoulussaan tai jossain muussa yhteistyöverkoston korkeakoulussa ja sisällyttää sen osaksi tutkintoa. Muiden korkeakoulujen opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa TTKK:n kieliteknologian sivuaine. Niille muiden korkeakoulujen opiskelijoille, joilla ei ole riittäviä matemaattisia valmiuksia TTKK:n kieliteknologian kurssien suorittamiseen, on tarjolla näitä matemaattisia valmiuksia rakentava periodikurssi Puheteknologian ja signaalinkäsittelyn esitietokurssi. Vaadittavat esitiedot Johdatus signaalinkäsittelyyn I 3 Suositeltavat esitiedot Johdatus signaalinkäsittelyyn II 3 Pakolliset opintojaksot Hahmon- ja puheentunnistus Puheenkäsittelyn menetelmät Puheentunnistuksen laboratoriotyö 2 Valinnaiset opintojaksot Pakollisten ja valinnaisten opintojaksojen yhteisen opintoviikkomäärän tulee olla vähintään 15. Valinnaisia opintojaksoja TTKK:lla ovat seuraavassa listassa mainitut opintojaksot Puheenkoodaus Tiedonlouhinta Tekoäly Neurolaskenta 3 Valinnaisiksi opintojaksoiksi voidaan sisällyttää myös kieliteknologian yhteistyöverkoston TTKK:n ulkopuolinen kurssitarjonta poislukien pakollisten opintojaksojen kanssa suoraan päällekkäiset opintojaksot. Muissa yliopistoissa tarjottavien kieliteknologian opintojaksojen suoritus on erittäin suositeltavaa, sillä niissä on tarjolla sellaista alan tietämystä, jota TTKK:n opintojaksoissa ei ole. TTKK:n ulkopuolinen kieliteknologian sivuaine TTKK:n ulkopuolista kieliteknologian opetusta tarjoavat Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsingin teknillinen korkeakoulu, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto ja Turun yliopisto. TTKK:n ulkopuoliseen kieliteknologian opetuksesta kiinnostuneen opiskelijan tulee rekisteröityä kieliteknologian opiskelijaksi TTKK:n Signaalinkäsittelyn laitoksen kansliassa, josta voi myös kysellä lisätietoja. Rekisteröitymällä opiskelija saa oikeuden osallistua muissa korkeakouluissa järjestettäville opintojaksoille. Muissa yliopistoissa tarjottavista kursseista saa tietoa kieliteknologian opetuksen yhteistyöverkoston www-sivujen kautta: / Signaalinkäsittelyn laitoksella seurataan kieliteknologian verkoston kurssitarjonnan kehittymistä ja annetaan aiheeseen liittyvää opinto-ohjausta www-sivulla Kun TTKK:n opiskelija on saanut TTKK:n ulkopuolisesta opintojaksosta suorituksen, hän tuo siitä todistuksen Signaalinkäsitte-