11. SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Lauri Kettunen huone SC 308, puhelin Osastosihteeri, Riitta Myyryläinen, huone SC202, puhelin Opintoneuvoja, huone SC204/2, puhelin Laatuvastaava, lehtori Risto Mikkonen huone SC312, puhelin Osaston kotisivu Tavoitteet Koulutusohjelman tavoite on antaa opiskelijalle valmiudet toimia sähkötekniikan tai lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinöörinä. Koulutusohjelma antaa myös perusvalmiudet tutkijakoulutusta varten. Perusopintojen ja koulutusohjelmakohtaisten opintojen päämäärä on luoda pohjatiedot sähkötekniikasta tai lääketieteellisestä tekniikasta sekä antaa opiskelijalle valmiudet aineopintoihin. Opiskelija voi haluamallaan tavalla painottaa aineopintojaan käytännön läheisesti tai tutkimuspainotteisesti. Pää- ja sivuaineita voi valita hyvin vapaasti korkeakoulun tarjoamasta valikoimasta, kunhan kokonaisuus muodostuu koulutusohjelman kannalta mielekkääksi Tutkinnon rakenne Diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluvat perusopinnot, koulutusohjelmakohtaiset opinnot, pää- ja sivuaine-opinnot sekä diplomityö. Tutkinnon rakennetta kuvaa viereisellä sivulla oleva kaavio. Tarkempia tietoja tutkinnon rakenteen yleisistä kysymyksistä on opinto-oppaan alkupuolella. Perusopinnot ovat kaikissa koulutusohjelmissa samat. Luettelo vaadittavista perusopinnoista löytyy tämän oppaan alkupuolelta. Sähkötekniikan koulutusohjelmassa pakollisia kieliopintoja on suoritettava 6 opintoviikkoa. Koulutusohjelman opinnot, väh. 35 ov Koulutusohjelmakohtaisten opintojen tarkoitus on hankkia alan keskeiset pohjatiedot. Nämä opinnot ovat pakollisia kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Ne sisältävät sähkötekniikan ja tietotekniikan koulutusohjelmien opintojaksoja, jotka on katsottu tärkeiksi sähkötekniikan koulutusohjelman opiskelijoille.

2 119 PÄÄAINE OV 45 OV SIVUAINE OV

3 120 Koulutusohjelmakohtaiset opinnot koostuvat koulutusohjelman yhteisistä opinnoista ja joko sähkötekniikkaan tai lääketieteelliseen tekniikkaan suunnatuista opinnoista. Perusopintojen koulutusohjelmakohtainen osa yht.12 ov Opiskelijan on valittava vähintään kaksi (2) matematiikan kurssia ja Lyhyt insinöörikemia tai Laaja kemia. Matematiikka väh. 6 ov Suositeltavia matematiikan kursseja: Vektorianalyysi 3 II sl Fourier n menetelmät 3 II kl Algoritmimatematiikka 3 II sl Muita suositeltavia: Tilastomatematiikka 3 II kl + sl Operaatiotutkimus 3 III kl Kemia Lyhyt insinöörikemia 2 I sl2+kl2 tai Laaja kemia 1 3 I sl 2 lisäksi voi suorittaa Laaja kemia 2 3 I kl 1 Sähkötekniikan koulutusohjelman yhteiset opinnot 14 ov Elektroniikan perusteet I 2 II sl Elektroniikan perusteet II 3 II sl 2-kl Piirianalyysi I 3 I sl Sähkömagneettiset kentät ja aallot I 3 II kl Ohjelmointi I 3 I-II kl sl = syyslukukausi, kl = kevätlukukausi 1 = vain 1. periodi, 2 = vain 2. periodi + = luennoidaan kahdesti, - = kestää koko vuoden Opintojen sujuvan etenemisen takaamiseksi suositellaan, että ennen pää- ja sivuaineita suoritetaan ainakin perusopintojen matematiikan ja fysiikan opinnot sekä koulutusohjelman yhteiset opinnot. Huomaa myös kurssien vaatimat ja suositeltavat esitiedot. Sähkötekniikan koulutusohjelman suunnatut opinnot Suunnatut opinnot valitaan opintosuunnan mukaisesti joko sähkötekniikasta tai lääketieteellisestä tekniikasta. Sähkötekniikan suunnatut opinnot väh. 21 ov Mittaustekniikka 3 II sl Automaatiotekniikan perusteet 3 II sl1-kl Piirianalyysi II 3 I kl Sähkömagneettiset kentät ja aallot II 3 II kl 2 Vähintään kolme seuraavista opintojaksoista: Piensignaalien instrumentoinnin perusteet 2 II kl Sähköenergiatekniikka 2 II sl Tehoelektroniikan perusteet 2 II kl Sähkö-ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymyksiä 2 II sl Vähintään yksi seuraavista opintojaksoista: Mikroprosessorit laaja 3 II kl Signaalinkäsittelyn perusteet 4 II sl Johdatus tietoliikennetekniikkaan 3 II kl Muita suositeltavia opintojaksoja: Sähkötekninen piirustus 2 sl Puheviestintä ja neuvottelutaito I 1 sl+kl Johdatus yrittäjyyteen Vektorianalyysi 3 sl

4 Differentiaaliyhtälöt Kompleksimuuttujan funktiot 3 kl Sähkötekniikan historia Ohjelmointi II 3 kl sl = syyslukukausi, kl = kevätlukukausi 1= vain 1. periodi, 2 = vain 2. periodi + = luennoidaan kahdesti, - = kestää koko vuoden Lääketieteellisen tekniikan suunnatut opinnot (väh 20ov): Kaikille pakolliset: Fysiologia 4 II sl Piensignaalien instrumentoinnin perusteet 2 II kl 2 Vähintään kaksi seuraavista opintojaksoista: Piirianalyysi II 1) 3 I kl Sähkömagneettiset kentät ja aallot II 1) 3 II kl Ohjelmistotuotannon peruskurssi 2) 2 II sl Tietoliikenneverkkojen perusteet 2) 3 II kl Vähintään kolme seuraavista opintojaksoista: Mittaustekniikka 3 II sl Mikroprosessorit laaja 3 II kl Johdatus signaalinkäsittelyyn I 3 II kl Ohjelmointi II 3) 3 II sl Johdatus tietoliikennetekniikkaan 3 II kl sl = syyslukukausi, kl = kevätlukukausi 1= vain 1. periodi, 2 = vain 2. periodi + = luennoidaan kahdesti, - = kestää koko vuoden 1) Lääketieteellisen elektroniikan vaihtoehdossa opinto-jaksot Piirianalyysi II ja Sähkömagneettiset kentät ja aallot II tulee sisällyttää koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin. 2) Lääketieteellisen informatiikan vaihtoehdossa opintojaksot Ohjelmistotuotannon peruskurssi ja Tietoliikenneverkkojen perusteet tulee sisällyttää joko koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin tai aineopintoihin. 3) Lääketieteellisen informatiikan vaihtoehdossa opintojakso Ohjelmointi I tulee täydentää opintojaksolla Ohjelmointi II tai korvata opintojaksolla Laaja ohjelmointi. Insinöörit ja teknikot Sähkötekniikan tutkinnon suorittaneet ammattikorkeakouluinsinöörit saavat aikaisemman tutkintonsa perusteella ov:n hyvityksen sähkötekniikan koulutusohjelman opinnoista. Insinöörin tulee sisällyttää tutkintoonsa perusopintojen matematiikan opintojaksot 16 ov ja, mikäli he eivät ole suorittaneet virkamiestasoista ruotsia, ruotsin peruskurssi 2 ov sekä seuraavat koulutusohjelmakohtaiset opintojaksot: Sähkömagneettiset kentät ja aallot I 3 II kl Sähkömagneettiset kentät ja aallot II 3 II kl Piirianalyysi II 3 I kl Mittaustekniikka 3 Vap.eht. Ammattikorkeakouluinsinöörit voivat sisällyttää opintojakson Mittaustekniikka vapaasti valittaviin opintoihin, mikäli tenttivät sen. Ammattikorkeakouluinsinöörien aineopinnot koostuvat pääaineesta ja sivuaineesta. Näitä tulee olla vähintään ov. Aineopinnoista mahdollisesti saatava 20 ov:n korvaus vaatii aina vastuuprofessorin puollon. Insinöörin tutkinto on rakenteeltaan seuraava: Perusopintojen matematiikan opintojaksot 16 Em. koulutusohjelmakohtaiset opintojaksot 9 Pää- ja sivuaineopintoja Vapaasti valittavat opintojaksot 15 Diplomityö 20 Yhteensä

5 122 Muiden kuin sähköalan amk-insinöörien ja opistoinsinöörien tutkintovaatimukset päätetään erikseen (hyvitys max 60 ov) Sähkötekniikan koulutusohjelman aineopinnot, n. 75 ov Aineopinnot rakentuvat pää- ja sivuaineista sekä vapaasti valittavista opintojaksoista. Aineopintoja tulee olla vähintään 60 ov. Pää- ja sivuaineet voivat olla lyhyitä (n. 15 ov), pitkiä (n. 30 ov) tai erikoispitkiä (n. 45 ov). Aineita on valittava vähintään kaksi. Keskeisistä aineista valitaan pääaine, josta pääsääntöisesti opiskellaan pitkä tai erikoispitkä. Diplomityö tehdään pääaineesta. Mikäli opintojakso kuuluu pakollisena useampaan aineeseen, se voidaan kuitenkin sisällyttää vain yhteen. Muissa aineissa opintojakso tulee korvata valinnaisilla opinnoilla. Tutkintokokonaisuuteen kukin opintojakso otetaan huomioon vain kertaalleen Automaatio- ja säätötekniikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta Digitaali- ja tietokonetekniikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta Elektroniikka Laitoksen johtaja professori Markku Kivikoski, huone SM418, Laitoksen toiminta keskittyy seuraaville alueille: mikroelektroniikka (prof. Eero Ristolainen ja prof. Karri Palovuori), teollisuuselektroniikka (prof. Markku Kivikoski), pakkaus- ja tuotantotekniikka (prof. Eero Ristolainen ja prof. Markku Kivikoski), henkilöelektroniikka (prof. Jukka Vanhala) sekä elektroniikan terveysja ympäristönäkökulmat (prof. Leena Korpinen). Elektroniikka on sähkön käsittelemistä sen hienojakoisimmassa muodossa: varauksina, signaaleina ja viesteinä, bitteinä, sähkömagneettisena säteilynä ja joskus tehoinakin. Siten elektroniikka on teknisten järjestelmien ja laitteiden koossapitävä sekä toimintaa ohjaava voima, jonka avulla kootaan laitteet, anturit ja toimielimet, signaalit ja viestit yhdeksi toimivaksi ihmistä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Opintoja tukevia sivuaineita suositellaan sähkötekniikan, automaatiotekniikan, materiaalitekniikan ja tietotekniikan koulutusohjelmien sivuainekokonaisuuksista. Tuotantotekniikan laitos tarjoaa elektroniikan tuotantotekniikan pää- ja sivuaineen, vastuuhenkilönä professori Reijo Tuokko. Materiaalitekniikan laitos tarjoaa elektroniikan materiaalien pää- ja sivuaineen, vastuuhenkilönä professori Toivo Lepistö. Elektroniikan pääaine voi painottua seuraaville alueille: - Elektroniikan laitesuunnittelu - Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka - Mikroelektroniikka - Sulautetut järjestelmät - Suurtaajuustekniikka - Elektroniikan terveys- ja ympäristönäkökulmat Näistä opiskelija voi muodostaa oman opintokokonaisuutensa seuraavasti - sivuaine (väh. 15 ov) - pääaine (sivuaine + väh. 15 ov) Mikäli diplomityö tehdään elektroniikan pääaineeseen, niin diplomityöseminaariin osallistuminen ja seminaariesitelmän pitäminen (74070) on pakollinen. Elektroniikan sivuaine Sivuaine Elektroniikan työkurssi I 4 III Puolijohdekomponenttien sovellutukset 3 III Elektroniikan perusteet III 2 II

6 Analogiatekniikka 3 III Lisäksi valinnaisia opintojaksoja elektroniikan laitoksen tarjoamasta opetuksesta siten, että sivuaine sisältää vähintään 15 ov. Elektroniikan pääainevaihtoehdot Elektroniikan laitesuunnittelu Vastuuhenkilö: professori Markku Kivikoski, huone SM418, markku.kivikoski@tut.fi Elektroniikan laitesuunnittelussa opetus painottuu elektronisten komponenttien ja piirien alueelle. Lisäksi siihen sisältyy järjestelmätason opetusta. Tämä pääainevaihtoehto antaa valmiudet elektronisten piirien ja laitteiden toiminnan ymmärtämiseen sekä niiden suunnitteluun. Pääaine: Elektroniikan työkurssi II 5 IV Elektroniikan tuotekehitys 2-4 IV Luotettava elektroniikka 3 IV Suositeltavat valinnaiset opintojaksot: Elektroniikan miniatyrisointi 3-4 IV-V Elektroniikkatuotteen suunnittelun ympäristönäkökohtia 3 III-IV RF-tekniikan perusteet I 3 III-IV Suurtaajuustekniikan perusmittaukset 3 III-IV Integroidut analogiapiirit 3 IV Mekatroniikan erityiskysymyksiä 4-6 IV Sulautetut prosessisovellukset 3 III Moderni käyttöliittymäelektroniikka 3 III-IV Integroidut digitaalipiirit 3 III Sovelletun elektroniikan erityiskysymyksiä 2-4 IV Tehoelektroniikan komponentit 4 III-IV Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) 2 III-IV Digitaalisuunnittelu 3 III-IV Elektroniikan lämmönsiirto 3 III-IV Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka Vastuuhenkilöt: professori Eero Ristolainen, huone SM410, eero.ristolainen@tut.fi professori Markku Kivikoski, huone SM418, markku.kivikoski@tut.fi Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka antaa valmiudet tuotantotoiminnan suunnitteluun, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi se antaa laitteen toiminnan ja kokoonpanon kannalta keskeisten liitosalustojen ja mikroelektroniikan pakkaus- ja liittämistekniikoiden, sekä pakkauksen valintakriteerien perustiedot. Pääaine: Elektroniikan työkurssi II 5 IV Elektroniikan materiaalit 3 II-IV Elektroniikan tuotantotekniikka 3 III Mikroelektroniikan pakkaustekniikka 3 III-IV Suositeltavat valinnaiset opintojaksot: Elektroniikan miniatyrisointi 3-4 IV-V Elektroniikkatuotteen suunnittelun ympäristönäkökohtia 3 III-IV Luotettava elektroniikka 3 IV Elektroniikan tuotekehitys 2-4 IV Mikroelektroniikan erityiskysymyksiä 2-4 IV Sähkömateriaalioppi 3 III-IV Tuotantojärjestelmät ja -verkot 3 III-IV

7 Automaattinen kokoonpano 3 III-IV Laadunvarmistus 3 III-IV Polymeerien materiaalioppi 1 III-IV Polymeerien tekninen käyttö 1 III-IV Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät 3 III-IV Elektroniikan lämmönsiirto 3 III-IV Mikroelektroniikka Vastuuhenkilöt: professori Eero Ristolainen, huone SM410, eero.ristolainen@tut.fi professori Karri Palovuori, huone SM406, karri.palovuori@tut.fi Mikroelektroniikan opetus painottuu integroitujen analogia- ja digitaalipiirien suunnitteluun sekä puolijohdekomponenttien valmistukseen ja toimintaan. Mikroelektroniikan valinnaisilla opintojaksoilla voidaan opintoja painottaa joko IC-suunnitteluun tai nopeaan integroituun elektroniikkaan. Pääaine: Elektroniset piirialkiot 3 IV Integroidut analogiapiirit 3 IV IC-tekniikka 3 III-IV Mikroelektroniikan työkurssi 5 IV Suositeltavat opintojaksot kohdista IC-suunnittelu tai nopea integroitu elektroniikka IC-suunnittelu IC-suunnittelun opetus syventää mikroelektroniikan ainekokonaisuuden tietoja. Opetus antaa valmiudet itsenäiseen suunnitteluun mikroelektroniikkaprojekteissa, sekä laajaa tietämystä järjestelmätason suunnittelussa Mikroelektroniikan pakkaustekniikka 3 III-IV Luotettava elektroniikka 3 IV Mikroelektroniikan projektityö 2-4 IV-V Integroidut digitaalipiirit 3 III Elektroniikan maateriaalit 3 III-IV Piille suunnittelu I 3 III Piille suunnittelu II 3 IV Nopea integroitu elektroniikka Nopea integroitu elektroniikka yhdistää kaksi vaativaa elektroniikan osa-aluetta, integroidut piirit ja suurtaajuuspiirit. Opetus antaa perusteet RF-suunnittelusta puolijohteelle ja nopeiden signaalien tuomista ongelmista RF-tekniikan perusteet I 3 III-IV Nopeat integroidut piirit 3 IV Integroidut RF-piirit 3 IV Aktiiviset RF-piirit 3 III-IV Suurtaajuustekniikan perusmittaukset 3 III-IV Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka 3 III-IV Tietoliikenneteoria 3 III-IV Sulautetut järjestelmät Vastuuhenkilö: professori Jukka Vanhala, huone SM411, jukka.vanhala@tut.fi Sulautetut järjestelmät ovat järjestelmiä, joissa laitteisto ja ohjelmisto muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Tällaisten järjestelmien tekeminen edellyttää sekä ohjelmistojen että laitteistojen tuntemusta. Sulautetuille järjestelmille on tyypillistä laitteiston ja ohjelmiston suunnittelu ja toteutus samanaikaisesti, korkeat turvallisuus- ja reaaliaikavaatimukset sekä erilaiset sovelluskohtaiset rajoitteet. Sulautetut järjestelmät järjestetään yhteistyössä ohjelmistotek-

8 125 niikan laitoksen ja digitaali- ja tietokonetekniikan laitoksen kanssa. Tarkempi kuvaus sisällöstä löytyy tietotekniikan koulutusohjelman kohdalta. Elektroniikan opiskelijalle joka lukee sulautettujen järjestelmien laitteistopainotuksen, saa halutessaan todistukseen pääaineeksi elektroniikka tai sulautetut järjestelmät. Jos lukee ohjelmistopainotuksen pääaineeksi tulee aina sulautetut järjestelmät. Suurtaajuustekniikka Vastuuhenkilö: professori Markku Kivikoski, huone SM418, Suurtaajuustekniikka antaa valmiudet modernien radiojärjestelmien suurtaajuuslohkojen suunnitteluun. Opetuksen tärkeinä osa-alueina ovat korkeiden taajuuksien aiheuttamien ilmiöiden ymmärtäminen, radioaaltojen eteneminen ja käyttäytyminen eri tilanteissa, RF- ja mikroaaltopiirien sekä antennien suunnittelun perusteiden ja mittausten hallinta. Pääaine: RF-tekniikan perusteet I 3 III-I RF-tekniikan perusteet II 3 III-IV Aktiiviset RF-piirit 3 III-IV Suurtaajuustekniikan perusmittaukset 3 III-IV Suositeltavat valinnaiset opintojaksot: Antennijärjestelmät 3 IV Radionavigointi ja tutkajärjestelmät 3-4 IV Elektroniikan työkurssi II 5 IV Luotettava elektroniikka 3 IV Radiojärjestelmät 3 IV Aaltojen ohjaustekniikka 3 IV Antennit ja radioaallot 3 IV Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka 3 IV Elektroniikan terveys- ja ympäristönäkökulmat Vastuuhenkilö: professori Leena Korpinen, huone SC209, leena.korpinen@tut.fi Elektroniikan terveys- ja ympäristönäkökulmat painottuu alan ympäristökysymyksiin ja sähkömagneettisille kentille altistumisen terveysproblematiikkaan. Suositeltavia opintojaksoja voi valita niin, että pääaine keskittyy toiseen edellä mainituista. Pääaine: Elektroniikkatuotteen suunnittelun ympäristönäkökohtia 3 III-IV Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 II Sähkötekniikan ja terveyden erikoistyö 2-4 III-IV Elektroniikkaan liittyvät terveyskysymykset 3 III-IV Suositeltavat valinnaiset opintojaksot: RF-tekniikan perusteet I 3 III-IV Suurtaajuustekniikan perusmittaukset 3 III-IV Elektroniikan tuotantotekniikka 3 III Elektroniikan materiaalit 3 II-IV Mikroelektroniikan pakkaustekniikka 3 III-IV Fysiologia 4 II-III Säteily ja turvallisuus 2 III Sähkömagneettinen yhteensopivuus Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka Työhygienia 3

9 Lääketieteellinen tekniikka ja informatiikka Laitoksen johtaja, professori Jaakko Malmivuo, huone SH309, Lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan opetus antaa valmiudet soveltaa eri tekniikan osa-aloja ja niiden menetelmiä lääketieteeseen, terveydenhuoltoon ja kognitiotieteisiin. Opetuksessa korostuvat erityisesti elektroniikan, tietotekniikan sekä fysiikan teorian ja menetelmien soveltaminen mm. lääketieteellisten tutkimus- ja hoitolaitteiden ja -menetelmien sekä tietojärjestelmien kehittämiseen ja suunnitteluun. Opetuksesta vastaa Ragnar Granit instituutti. Sen erityisalueet ovat fysiologisten signaalien mallintaminen, mittaaminen ja analysointi, lääketieteellisten elektroniikkalaitteiden konstruointi, bioelektromagnetismin teoria ja sovellukset sekä lääketieteellinen informatiikka. Opetus antaa hyvät valmiudet toimia lääketieteellisen tekniikan alan teollisuuden erilaisissa tehtävissä mutta mahdollistaa opiskelijan sijoittumisen valmistumisensa jälkeen myös muun elektroniikkaja tietotekniikkateollisuuden palvelukseen. Suomen lääketieteellisen tekniikan teollisuuden vientiaste on yli 95 %. Siksi alalla toimiminen edellyttää mm. hyvää kielitaitoa. Ragnar Granit instituutti painottaa opetuksessaan kansainvälisyyden merkitystä mm. tarjoamalla ulkomaisille opiskelijoille kansainvälisen lääketieteellisen tekniikan ohjelman sekä antamalla pääosan opetuksestaan englannin kielellä. Lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan opintoja voi harjoittaa TTKK:ssa neljällä eri tavalla: 1 lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan opintosuunta, jossa suoritetaan aluksi sähkötekniikan koulutusohjelmassa lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan suunnatut opinnot ja aineopinnoissa joko lääketieteellisen elektroniikan tai lääketieteellisen informatiikan pääaineopinnot, 2 lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan pääaineopinnot, jotka soveltuvat sähkötekniikan ja tietotekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille, 3 lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan sivuaineopinnot, jotka soveltuvat useimpien koulutusohjelmien opiskelijoille sekä 4 lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan jatko-opinnot. Opintosuunta Opintosuunta tarjoaa laajimman lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan opiskelukokonaisuuden. Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija saa siitä merkinnän tutkintotodistukseensa. Opintosuunnassa opiskelu edellyttää sähkötekniikan koulutusohjelmassa olevien opintosuunnan suunnattujen opintojen suorittamista (nämä opintojaksot on lueteltu sähkötekniikan koulutusohjelman tutkinnon rakenteen kuvauksen yhteydessä), ilmoittautumista opintosuunnan opiskelijaksi viimeistään henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä toisen opiskeluvuoden keväällä sekä lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan pääaineopintojen suorittamista. Pääaineopinnot Lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan pääaineopintojen laajuus on ov. Pääainevaihtoehtoja on kaksi: Lääketieteellinen elektroniikka ja Lääketieteellinen informatiikka. Lääketieteellisen elektroniikan vaihtoehdossa opiskelijat voivat erikoistua myös lääketieteelliseen fysiikkaan. Pääaineopinnot koostuvat pakollisista ja valinnaisista opintojaksoista ja niitä voi täydentää opiskelijakohtaisesti sovittavilla Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tarjoamilla opintojaksoilla. Lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan pääaineopiskelijan tulee ensisijaisesti suorittaa koulutusohjelmakohtaisissa opinnoissa lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan suunnatut aineopinnot.

10 127 Lääketieteellinen elektroniikka Lääketieteellisen elektroniikan vaihtoehto painottaa elektronisen laitesuunnittelun lääketieteellisiä erityispiirteitä ja vaatimuksia antaen valmiudet toimia erilaisissa tehtävissä erityisesti lääketieteellisiin sovellutuksiin suuntautuneessa elektroniikka- ja tietotekniikkateollisuudessa. Lääketieteellisen elektroniikan vaihtoehtoa tukevia sivuaineita ovat esim. elektroniikka, signaalinkäsittely, mittaustekniikka, digitaali- ja tietokonetekniikka, sulautetut järjestelmät, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tuotantotalous ja biomateriaalitekniikka. Opintoja voi suunnata myös lääketieteelliseen fysiikan erityisalueeseen. Lääketieteellinen fysiikka antaa valmiudet säteilyfysiikan soveltamiseen lääketieteessä ja lääketieteellisen tekniikan tutkimuksessa ja teollisuudessa. Lääketieteellisen fysiikan opintoja tukee teknillinen fysiikka. Opetus luo pohjan pätevöitymiselle sairaalafyysikon ammattiin (ks. kohta Sairaalafyysikon erikoistumiskoulutus). Sähkötekniikan koulutusohjelmakohtaisista valinnaisista opintojaksoista suositellaan valittavaksi erityisesti seuraavia: Johdatus signaalinkäsittelyyn I Mikroprosessorit A Vektorianalyysi 3 Pakolliset opintojaksot Fysiologia 4 II Piensignaalien instrumentoinnin perusteet 2 II Lääketieteellisen tekniikan perusteet 3 III Lääketieteellisen tekniikan työkurssi 1 2 III Lääketieteellisen elektroniikan työkurssi 2 IV Lääketieteellinen elektroniikka 3 IV Lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan erikoistyö 3 IV Lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan diplomityöseminaari 1 IV Erityisesti suositeltavat valinnaiset opintojaksot Seuraavista opintojaksoista on valittava vähintään kolme: Lääketieteellinen tuotetekniikka 2 III Bioelektroniikka 5 IV Lääketieteelliset kuvausmenetelmät 4 III Säteily ja turvallisuus 2 III Sädehoidon laitteet ja menetelmät 2 III Fysiologisten järjestelmien mallintaminen 3 IV Neuroinformatiikka 3 IV Kliiniskemiallinen instrumentointi 3 III-IV Bioanturit 2 III-IV Muut suositeltavat valinnaiset opintojaksot Lääketieteellinen informatiikan perusteet 4 III Fysiologisten signaalien käsittely 3 IV Lääketieteellisten kuvien käsittely 3 IV Puolijohdekomponenttien sovellukset Analogiatekniikka Integroidut digitaalipiirit Anturit Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Sähkömagneettinen mallintaminen Mikrokontrollerijärjestelmät A Digitaalisuunnittelu Atomifysiikka Johdatus ydinfysiikkaan Fysiikan työt III 3 Lääketieteellinen informatiikka Lääketieteellisen informatiikan vaihtoehto antaa valmiudet soveltaa tietotekniikkaa monialaisesti lääketieteessä ja terveydenhuollossa käytettävien laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun sekä toimia tietotekniikan asiantuntijatehtävissä terveydenhuoltosektorilla.

11 128 Lääketieteellisen informatiikan vaihtoehto soveltuu sekä sähkötekniikan että tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Lääketieteellisen informatiikan opintoja tukevia sivuaineita ovat mm. ohjelmistotuotannon, sulautettujen järjestelmien, tietoliikennetekniikan, signaalinkäsittelyn sekä oppivien ja älykkäiden järjestelmien aineet. Sähkötekniikan koulutusohjelmakohtaisista valinnaisista opintojaksoista suositellaan valittavaksi erityisesti seuraavia: Johdatus signaalinkäsittelyyn I Johdatus tietoliikennetekniikkaan Ohjelmointi II 3 Lisäksi sähkötekniikan koulutusohjelman opiskelijoille suositellaan tietotekniikan koulutusohjelmakohtaisista opintojaksoista seuraavia: Ohjelmistotuotannon peruskurssi Tietoliikenneverkkojen perusteet 3 Pakolliset opintojaksot Fysiologia 4 II Piensignaalien instrumentoinnin perusteet 2 II Lääketieteellinen informatiikan perusteet 4 III Lääketieteellisen tekniikan työkurssi 1 2 III Lääketieteellisen informatiikan työkurssi 2 IV Fysiologisten signaalien käsittely 3 IV Lääketieteellisten kuvien käsittely 3 IV Lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan erikoistyö 3 IV Lääketieteellisen tekniikan ja informatiikan diplomityöseminaari 1 IV Erityisesti suositeltavat valinnaiset opintojaksot Seuraavista opintojaksoista on valittava vähintään kaksi: Telelääketieteen perusteet 2 IV Bioelektroniikka 5 IV Lääketieteelliset kuvausmenetelmät 4 III Fysiologisten järjestelmien mallintaminen 3 IV Neuroinformatiikka 3 IV Muut suositeltavat valinnaiset opintojaksot Informaatioteoria Johdatus signaalinkäsittelyyn I Johdatus signaalinkäsittelyyn II Digitaalinen lineaarinen suodatus I Digitaalinen kuvankäsittely I Multimedia Signal Processing Hahmon ja puheen tunnistus Tiedon louhinta Olio-ohjelmointi Kognitiivinen psykologia Tietorakenteet ja algoritmit Ohjelmistotuotannon menetelmät Tietokonegrafiikka Ohjelmistotuotannon peruskurssi Tietokantajärjestelmien suunnittelu Seittiohjelmointi Hajautettujen järjestelmien tekniikat Käytettävyys Tietoturvallisuuden perusteet Neurolaskenta 3 Sivuaineopinnot Pakolliset opintojaksot Fysiologia 4 II-III Piensignaalien instrumentoinnin perusteet 2 II Lääketieteellisen tekniikan perusteet 2) 3 III Lääketieteellinen informatiikan perusteet 2) 4 III Lääketieteellisen tekniikan työkurssi 1 2 III 2) Opintojaksot ja ovat vaihtoehtoisia.

12 129 Valinnaiset opintojaksot Sivuaine tulee täydentää muilla vapaasti valittavilla 71-alkuisilla opintojaksoilla vähintään 15 ov:n laajuiseksi. Jatko-opinnot Lääketieteellinen tekniikka on poikkitieteellinen alue, jossa tieteellisen tutkimuksen merkitys on korostunut. Useat alalta valmistuneet diplomi-insinöörit harjoittavatkin jatko-opintoja joko teollisuudessa tai julkisella sektorilla. Ragnar Granit instituutin tutkijakoulutuksen painopistealueina ovat bioelektromagnetismi, joka tutkii elävissä kudoksissa esiintyviä biosähköisiä ja biomagneettisia ilmiöitä, fysiologisten signaalinen mallintaminen, mittaaminen ja analysointi, neuroinformatiikka sekä lääketieteellisten kuvien ja informaation multimodaalinen käsittely. Tohtoriopintojen rungon muodostavat lukukausittain järjestettävä tohtoriseminaari, jatko-opintoihin soveltuvat opintojaksot sekä säännöllisesti järjestettävät muut tutkijakouluseminaarit. Jatkotutkinnon lääketieteellisen tekniikan pääainetta tukevia opintoja ovat mm. signaalin- ja kuvankäsittely, elektroniikka, ohjelmistotekniikka, mittaustekniikka, matematiikka ja fysiikka. Jatko-opintoihin soveltuvat opintojaksot: Lääketieteellisen tekniikan tohtoriseminaari Bioelektroniikka 1,2) Fysiologisten järjestelmien mallintaminen 1,2) Lääketieteellisten kuvien käsittely 2) Bioanturit 2) Neuroinformatiikka 2) 3 1) Bioelektroniikka ja Fysiologisten järjestelmien mallintaminen tulee sisällyttää lääketieteellisen tekniikan jatkoopintoihin, mikäli niitä ei ole sisällytetty diplomi-insinöörin tutkintoon. 2) Edellä mainitut opintojaksot tohtoriseminaaria lukuun ottamatta hyväksytään jatko-opintoihin vain, jos tenttiarvosana on vähintään 3 (hyvä). Sairaalafyysikon erikoistumiskoulutus Suomalaisissa sairaaloissa ja alan tutkimuslaitoksissa toimii noin 100 sairaalafyysikkoa potilastutkimusten ja hoitomenetelmien kehitystehtävissä. Sairaalafyysikoksi pätevöidytään erikoistumiskoulutuksessa, joka tähtää sekä tieteellisiin että käytännön valmiuksiin. Erikoistuminen tapahtuu suorittamalla ensin DI-tutkinto lääketieteellinen tekniikka tai teknillinen fysiikka pääaineena. Tämän jälkeen tapahtuva pätevöityminen sairaalafyysikoksi edellyttää vähintään tekniikan lisensiaatin tutkintoa ja neljän vuoden pituista pääosin sairaalassa suoritettua käytännön harjoittelua. Lisätietoja koulutuksesta antaa dosentti Simo Hyödynmaa (shyodynmaa@tays.fi) tai Sairaalafyysikot ry ( sairaalafyysikot/). International Masters and Doctoral Program in Biomedical Engineering and Medical Informatics The Masters and Doctoral Program in Biomedical Engineering and Medical Informatics is offered to international graduate students by the Ragnar Granit Institute. The aim of the Program is to provide students with an excellent ability to apply their skills of electronics and computer science in the field of medicine. Special emphasis is placed on bioelectric and biomagnetic phenomena, modelling methods and modern physiological signal and medical image processing. Education in the Masters Program includes courses in medical electronics, medical physics and medical informatics as well as practical laboratory exercises. In addition to the subjects of Biomedical Engineering, the education deals with electronics and computer science. Thus the knowledge acquired from the studies can also be applied to the wider field of electronics and information technology in trade and industry. Requirements for application The Program is entered through a non-degree One-Year Pro-

13 130 gram that requires a B.Sc. degree in electrical engineering or in computer science and adequate English language skills. Based on their success in the One-Year Program, students may apply for the Masters Program. To make an application, contact the International Student Office of the University. Program requirements Students accepted to the Masters Program must successfully complete a minimum of 75 credit units. (The exact number of credit units will be determined on an individual basis and depends on the previous courses each student has taken prior to admission to the Program.) These studies consist of a Major Subject (a minimum of 30 cu) in Biomedical Engineering and Medical Informatics, at least one Minor Subject (a minimum of 15 cu) on related topics, and a Master Thesis (20 cu). The Minor Subject can be composed of courses on signal processing, telecommunication, electronics engineering, computer science, physics or mathematics. In the Doctoral Program, Licentiate of Technology and Ph.D. degrees can be pursued. Ph.D. study is performed in the field of bioelectromagnetism or biomedical engineering. It consists of a Major Subject in Biomedical Engineering (worth of 30 cu) and Minor Subject in a related topic (worth of 15 cu) and Ph.D. Thesis Matemaattisten aineiden opettajakoulutuksen opintosuunta Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta Mittaus- ja informaatiotekniikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta Ohjelmistotekniikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta Signaalinkäsittely Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta Sähkömagnetiikka Laitoksen johtaja professori Lauri Kettunen, huone SC308, lauri.kettunen@tut.fi Sähkömagnetiikka on yksi fysiikan vahvimmista osa-alueista. Teorialla voidaan selittää luotettavasti ympärillämme vallitsevien ilmiöiden väliset mekanismit, ja tästä syystä aiheen sovellutusarvo teknisiin ongelmiin on merkittävä. Sähkömagnetiikan opetuksen perusidea on rakentaa silta perusteiden ja käytännön tekniikan välille. Tämän varassa opetellaan ymmärtämään, mitä sähkötekniikka pitää sisällään ja miksi. Opetuksen peruslähtökohta on sähkötekniikan, elektroniikan ja langattoman viestinnän sähkömagneettiset ilmiöt. Perusteista johdetaan suunnittelu- ja mallintamismenetelmiä, joita sitten tarvitaan käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Sähkömagnetiikan perustaitoja tarvitaan uuden tekniikan kehittämiseen erityisesti silloin, kun vanhoista ratkaisutavoista ei ole apua. Tästä syystä sähkömagnetiikan opetus johtaa luontevasti tuotekehitys- ja tutkimustehtäviin. Sähkömagnetiikkaan voi liittää mielekkäästi lähes kaikkien muiden sähkötekniikan, tietoliikenne-elektroniikan sekä teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelmien pää- ja sivuaineopintoja. Sivuaineena sähkömagnetiikka selventää sähkötekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan perusteita. Sähkömagnetiikan laitoksen pääaineet ovat: Moderni sähköenergiatekniikka sekä Sähköfysiikka Pääaineiden tarkemmat sisältökuvaukset ovat seuraavassa.

14 131 Moderni sähköenergiatekniikka Vastuuhenkilö, lehtori Risto Mikkonen, huone SC 312, puhelin Suomen energiajärjestelmän erityispiirteinä ovat sähkön- ja lämmön yhteistuotannon merkittävä osuus, sähköenergian suuri osuus energian loppukulutuksesta sekä teollisuuden suuri osuus energian käytöstä. Kiinnostus uusiutuvia energiamuotoja kohtaan on jatkuvasti lisääntynyt tiukentuneiden ympäristövaatimusten johdosta. Suomessa uudentyyppisten energiamuotojen hyödyntäminen on tulevaisuudessa yhä voimakkaammin painotettuna hajautetun energiatuotannon yhteydessä. Ammattiaine antaa valmiudet uudentyyppisten energiajärjestelmien suunnitteluun ja niiden hyödyntämiseen sähköenergiatekniikassa sekä energian varastoinnissa. Tukevaksi pää- tai sivuaineeksi suositellaan erityisesti ympäristötekniikkaa, sähkövoimatekniikkaa, tehoelektroniikkaa tai elektroniikkaa. Pääaine, 30 ov Pakolliset opintojaksot (18 ov) Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Polttokennot ja vetyteknologia Aurinkosähkö ja tuulivoima Suprajohtavuus sähköverkossa Sähkömateriaalioppi Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 Valinnaiset opintojaksot valitaan joko ympäristötekniikkaan painottuvasta suunnasta (A) tai sähkötekniikkaan painottuvasta suunnasta (B) siten, että pääaineen laajuudeksi tulee vähintään 30 ov. Valinnaiset opintojaksot, A Sähkömagneettinen yhteensopivuus Sähkömagnetiikan erikoistyö Teollisuuden prosessit Ilmansuojelu Materiaalien kierrätys Ympäristöriskien analysointi Ympäristökemia Fysikaalinen kemia I Päästöjen ympäristövaikutukset Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset 3 Valinnaiset opintojaksot, B Verkkoanalyysi Sähkömagneettinen yhteensopivuus Sähkömagnetiikan erikoistyö Energiatalous Höyrytekniikka Voimalaitostekniikka Mallinnus ja simulointi Sähköverkkotekniikan perusteet Tehoelektroniikan perusteet Sähkömoottorit Elektroniikan perusteet III 2 Moderni sähköenergiatekniikka, sivuaine, 15 ov Pakolliset opintojaksot (9 ov) Aurinkosähkö ja tuulivoima Polttokennot ja vetyteknologia Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 Valinnaiset opintojaksot valitaan 79 -alkuisista, tai suuntien A tai B mukaisista opintojaksoista oman kiinnostuksen mukaisesti siten, että sivuaineen laajuudeksi tulee vähintään 15 ov.

15 132 Sähköfysiikka Vastuuhenkilö, Lauri Kettunen huone SC308, puhelin Sähköfysiikan pääaineessa opetetaan sähkötekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan fysiikkaa sekä mallintamiseen ja analyysiin tarvittavaa matemaattista fysiikkaa. Pääaineen perusidea on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat sähkömagneettiset perusilmiöt ja jotka pystyvät soveltamaan näitä tietoja ja taitoja uusien laitteiden ja järjestelmien tuotekehitys- ja tutkimustehtävissä. Sähkömagneettisten aineiden lisäksi pääainetta täydennetään elektroniikan ja fysiikan tai matematiikan opinnoilla Pääaine, 25 ov Sähköfysiikan pääaineeseen valitaan vähintään 15 ov seuraavista opintojaksoista: Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka Antennit ja radioaallot Aaltojen ohjaustekniikka Sähkömagnetiikka ja matemaattinen fysiikka Sähkömagneettinen mallintaminen Sähkömagnetiikan erikoistyö Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Sähkömagneettisten järjestelmien mekaniikka 3 sekä tarvittaessa seuraavista valinnaisista opintojaksoista valitaan vähintään 10 ov siten, että pääaineen laajuudeksi tulee vähintään 25 ov. Vaihtoehto A: Elektroniikka ja Fysiikka Fysiikan matemaattiset apuneuvot Optiikka Optiikka II RF-tekniikan perusteet II Teknillisen mekaniikan perusteet Virtausoppi Fysikaalinen kemia I Sähkömagneettinen yhteensopivuus Verkkoanalyysi 3 Vaihtoehto B: Matematiikka Laaja vektorianalyysi Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Johdatus funktionaalianalyysiin Numeerinen analyysi Matriisilaskenta 1 3 Sähköfysiikan sivuaine, 14 ov Seuraavista opintojaksoista valitaan vähintään 14 ov Verkkoanalyysi Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka Antennit ja radioaallot Aaltojen ohjaustekniikka Sähkömagnetiikka ja matemaattinen fysiikka Sähkömagneettinen mallintaminen Sähkövoimatekniikka Vastuuhenkilöt: professori Pertti Järventausta, huone SF308, pertti.jarventausta@tut.fi lehtori Kirsi Nousiainen, huone SF304, kirsi.nousiainen@tut.fi Yksikön kotisivu: Taloushistorian suurimmaksi sanottu deregulointi on käynnissä energia-alalla eri puolilla maailmaa. Suomi on ollut ensimmäisten maiden joukossa avaamassa sähkömarkkinoitaan, mikä on

16 133 luonut sähköyhtiöille aivan uudenlaisia haasteita. Tämä on merkinnyt myös alan nopeaa kansainvälistymistä. Sähkönjakelutekniikkaan ja -automaation liittyvien laitteiden ja tietojärjestelmien soveltajana ja kehittäjänä Suomi on maailmanlaajuisesti edelläkävijä ja alan teknologia muodostaakin merkittävän osuuden Suomen sähköteollisuuden viennistä. Sähkövoimatekniikan pääaine sisältää sekä sähköverkkojen perustekniikkaan että uuden teknologian hyödyntämiseen liittyviä asiakokonaisuuksia. Käytännönläheisenä ja yhteiskunnan infrastruktuurin olennaisena osana sähkövoimatekniikka tarjoaa tärkeän sovelluskentän monien eri tekniikoiden osaajille, esim.: elektroniikka, tietotekniikka, automaatio, teollisuustalous, energiatekniikka, sähkömagnetiikka, tehoelektroniikka, mittaustekniikka, materiaalitekniikka. Onkin erittäin hyödyllistä sisällyttää opintoihin opintokokonaisuuksia em. alueilta. Esimerkiksi elektroniikan, tietotekniikan ja automaatiotekniikan opinnot tukevat sähkönjakeluautomaation tietojärjestelmäsovelluksien kehittämistä, teollisuustalous sähkömarkkinoita, uusituvat energialähteet hajautetun sähköenergian tuotannon huomioimista sähköverkkojen suunnittelun ja käytön näkökulmasta ja materiaalitekniikka uusien suurjännite-eristemateriaalien kehittämistä. Sähkövoimatekniikan pääaine antaa valmiuksia työskennellä monipuolisissa työtehtävissä sähkölaitteita ja -järjestelmiä valmistavassa teollisuudessa, sähköverkkoyhtiöissä, sähkönmyyntiyhtiöissä, suunnittelutoimistoissa sekä suurten teollisuuslaitosten sähköverkkojen hallintaan liittyvissä tehtävissä Sähkövoimatekniikan pääaine Sähkövoimatekniikan pääaine muodostuu kaikille pääaineen suorittajille pakollisista opintojaksoista sekä pääainetta suuntaavasta kokonaisuudesta (pakolliset ja valinnaiset). Opintojakso Sähköenergiatekniikka edellytetään suoritetuksi jo opiskelijan yleisissä opinnoissa. Sähkövoimatekniikasta diplomityönsä suorittavien tulee lisäksi suorittaa opintojakso Sähköverkkotekniikan diplomityöseminaari. Kaikille pääaineen suorittajille pakolliset opintojaksot, (21-24 ov) Sähköturvallisuusmääräykset 2 III S Sähköverkon komponentit 4 III S Sähköverkkotekniikan perusteet 4 III S Suurjännitelaitteet 3 III-IV K Sähkönjakelutekniikka 4 III K Sähkönjakeluautomaatio 3 IV S Sähköverkkotekniikan erikoistyö* 1-4 IV *Suositeltu laajuus 2 ov Sähkövoimatekniikan pääaineen voi suunnata johonkin seuraavista neljästä suuntautumisalueesta: Sähköverkot, Teollisuuden sähkönjakelu, Sähkönjakeluautomaatio ja Sähkömarkkinat. Kunkin suuntautumisalueen pakollisten opintojaksojen lisäksi on suoritettava valinnaisia opintojaksoja siten, että pääaineen laajuudeksi tulee vähintään 35 ov. Sähköverkot Pakolliset opintojaksot (7 ov) Sähköverkkotekniikan jatkokurssi 3 III-IV K Sähköverkon kunnonhallinta 2 IV K Sähkömarkkinat 2 IV S2 Valinnaiset opintojaksot Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt 3 III-IV K Sähköverkkotekniikan erityiskysymyksiä 2-4IV Sähkömoottorit 4 III K Tehoelektroniikan uudet sovellukset Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 III-IV S Polttokennot ja vetyteknologia 3 III-IV K Aurinkosähkö ja tuulivoima 3 III-IV K Suprajohtavuus sähköverkossa 3 III-IV S Energiatalous 4 III-IV K

17 134 Teollisuuden sähkönjakelu Pakolliset opintojaksot (9 ov) Tehoelektroniikan perusteet 2 II K Sähkömoottorit 4 III K Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt 3 III-IV K1 Valinnaiset opintojaksot Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 III-IV S Energiatalous 4 III-IV K Tasasuuntaajat 3 III S Sähkömoottorikäytöt 4 IV S Sähköverkkotekniikan jatkokurssi 3 III-IV K Sähköverkon kunnonhallinta 2 IV K Sähköverkkotekniikan erityiskysymyksiä 2-4IV Sähkönjakeluautomaatio Pakolliset opintojaksot (7 ov) Sähköverkkotekniikan jatkokurssi 3 III-IV K Sähköverkon kunnonhallinta 2 IV K Sähkömarkkinat 2 IV S2 Valinnaiset opintojaksot Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt 3 III-IV K Automaatiojärjestelmät 3 K Tietoverkkopohjainen automaatio 3 K Windows -automaatio ja komponenttiohjelmointi Ohjelmointi II 3 S Ohjelmistotuotannon peruskurssi 2 S Johdatus tietokantajärjestelmiin 2 K Internetin verkkotekniikat 3 K Sulautetut prosessorisovellukset 3 S Sähkömarkkinat Pakolliset opintojaksot (8 ov) Sähkömarkkinat 2 IV S Energiatalous 4 III-IV K Yrityksen talous 2 Valinnaiset opintojaksot Sähköverkon kunnonhallinta 2 IV K Sähköverkkotekniikan erityiskysymyksiä 2-4IV Sähköverkkotekniikan jatkokurssi 3 III-IV K Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 III-IV K Sisäinen laskentatoimi 3 S Ulkoinen laskentatoimi ja verotus 2 K Yrityksen rahoitus ja rahoitusmarkkinat 3 K Marketing management 3 Sähkövoimatekniikan sivuaine Sähkövoimatekniikan sivuaine on laajuudeltaan vähintään 15 ov ja se muodostuu seuraavista pakollisista opintojaksoista sekä vapaavalintaisesti pääaineen 77-alkuisista opintojaksoista siten että 15 ov täyttyy. Pakolliset opintojaksot, (12 ov) Sähköenergiatekniikka * 2 II S Sähköturvallisuusmääräykset 2 III S Sähköverkon komponentit 4 III S Sähköverkkotekniikan perusteet 4 III S *Mikäli opintojakso Sähköenergiatekniikka sisältyy jo opiskelijan yleisiin perusopintoihin, suoritetaan vähintään 2 ov pääaineen pakollisista 77-alkuisista opintojaksoista.

18 Tehoelektroniikka Laitoksen johtaja, professori Heikki Tuusa huone SF210, puhelin www-osoite: Tehoelektroniikan osuus nykyaikaisessa sähkötekniikassa on merkittävä. Niin tietoliikennekeskusta syöttävä teholähde kuin konehuoneeton hissikäyttö tai loistoristeilijän sähköinen potkurijärjestelmä perustuu tehoelektroniikan osaamiseen. Useat suomalaisyritykset hyödyntävät tuotteissaan merkittävässä määrin juuri tehoelektroniikkaa. Tällaisia tuotteita ovat erilaiset jänniteja virtalähteet, elektroniset liitäntälaitteet, taajuudenmuuttajat, keskeytymättömät sähkönsyöttöjärjestelmät, hitsaus- ja elektrolyysilaitteistot, hissi- ja nosturikäytöt sekä laiva- ja paperikonekäytöt. Lähitulevaisuudessa tuulivoima-, polttokenno- ja aurinkoenergiajärjestelmien lisääntyessä korostuu tehoelektroniikan osaamisen merkitys myös hajautetussa energiantuotannossa. Tehoelektroniikan opinnot antavat vahvan pohjan toimia monilla sähkötekniikan osaamisalueilla. Tehoelektroniikan laitos tarjoaa kaksi pääainevaihtoehtoa: Tehoelektroniikan suunnittelu ja Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka. Myös erikoispitkän ammattiaineen suorittaminen on mahdollista. Ensimmäisessä vaihtoehdossa keskitytään sulautettujen teholähteiden suunnittelussa tarvittaviin tietoihin ja jälkimmäisessä tehoelektroniikan soveltamiseen sähkökäyttöjen digitaaliseen ohjaukseen ja säätöön. Tämän vuoksi pääainevaihtoehtoihin on sisällytetty elektroniikan, automaatio- ja säätötekniikan, digitaali- ja tietokonetekniikan sekä ohjelmistotekniikan opintoja, joita suositellaan myös sivuainevaihtoehdoiksi tehoelektroniikan pääaineopiskelijoille. Lisäksi tehoelektroniikan opintoja voi suunnata esimerkiksi valotekniikkaan tai uusiutuviiin energialähteisiin painottamalla valinnaisissa opintojaksoissa näitä osa-alueita. Tehoelektroniikan laitoksen sivuaine antaa perustiedot tärkeimmistä tehoelektroniikan sovellutuskohteista. Sitä suositellaan mm. elektroniikan, automaatiotekniikan ja sähkömagnetiikan pääaineopiskelijoille. Tehoelektroniikka sivuaineena (väh. 12 ov) Pakolliset opintojaksot Tehoelektroniikan perusteet* 2 II k Tasasuuntaajat 3 III s Hakkuriteholähteet 3 III s2 Tehoelektroniikka pääaineena (30-48 ov) Tehoelektroniikan suunnittelu Vastuuhenkilöt: professori Heikki Tuusa ja professori Juhani Kärnä Pakolliset opintojaksot Tehoelektroniikan perusteet* 2 II k Tasasuuntaajat 3 III s Hakkuriteholähteet 3 III s Vaihtosuuntaajat 3 III k Tehoelektroniikan komponentit 4 III k Tehoelektroniikan suunnitteluprojekti 3-5 IV Tehoelektroniikan uudet sovellutukset 3 IV k2 Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Vastuuhenkilöt: professori Heikki Tuusa ja professori Juhani Kärnä Pakolliset opintojaksot Tehoelektroniikan perusteet* 2 II k Tasasuuntaajat 3 III s Vaihtosuuntaajat 3 III k Sähkömoottorit 3 III k Sähkökäyttöjen mallintaminen 3 IV s Sähkömoottorikäytöt 3 IV s Sähkömoottorikäyttöjen ohjaustekniikka 3 IV k1 Pää- ja sivuaine täydennetään seuraavilla valinnaisilla opintojaksoilla siten, että vähintään vaaditut opintoviikkomäärät täyttyvät. *Mikäli opintojakso Tehoelektroniikan perusteet

19 136 sisältyy jo koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sitä ei voi enää sisällyttää pää- tai sivuaineeseen. Sivuaineen voi täydentää vain Tehoelektroniikan laitoksen omilla 78-alkuisilla opintojaksoilla Tehoelektroniikan komponentit 4 III k Hakkuriteholähteet 3 III s Tehoelektroniikan uudet sovellutukset 3 IV k Tehoelektroniikan erikoistyö 1-4 IV Sähkömoottorit 3 III k Sähkömoottorikäytöt 3 IV s Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt 2 IV s Valaistustekniikan perusteet 3 III k Erikoisvalotekniikka 3 IV k Sähkökäyttöjen mallintaminen 3 IV s Tehoelektroniikan suunnitteluprojekti 3-5 IV Sähkömoottorikäyttöjen ohjaustekniikka 3 IV k Tehoelektroniikan jatko-opintokurssi 3-5 IV Elektroniikan perusteet III Elektroniikan työkurssi I Puolijohdekomponenttien sovellukset Sulautetut prosessorisovellukset Analogiatekniikka Luotettava elektroniikka Sähköiset mittausmenetelmät Säätösuunnittelu MATLABilla Digitaalinen säätö Säädön suunnittelu Mallinnus ja simulointi Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Polttokennot ja vetyteknologia Aurinkosähkö ja tuulivoima Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Energian varastointi ja uudet energialähteet Mikrokontrollerijärjestelmät B Digitaalisuunnittelu Sulautetut järjestelmät Signal Processors 3 Lisäksi opintojakso Tehoelektroniikan diplomityöseminaari on pakollinen tehoelektroniikan pääaineekseen valinneille eli niille, jotka tekevät diplomityönsä tehoelektroniikan alueelta Teknillinen matematiikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta 145 ja Tietoliikennetekniikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta 201.