Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus Hyväksytty x.x.2017

1 Sisällys 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka... 3 2 Jäsenkunnat... 3 3 Kuntayhtymän tehtävä... 3 2. LUKU: KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET... 4 4 Ylin päättävä toimielin... 4 5 Yhtymävaltuusto, äänivallan perusteet ja jäsenten lukumäärä... 4 6 Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus... 4 7 Yhtymävaltuuston tehtävät... 4 3. LUKU: YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA... 5 8 Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä... 5 9 Yhtymähallituksen tehtävät... 5 10 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen... 5 11 Kuntayhtymän johtaja... 5 4. LUKU: MUUT TOIMIELIMET... 5 12 Muut toimielimet... 5 5. LUKU: OMISTAJAOHJAUS... 6 13 Omistajaohjaus... 6 14 Konserniohje... 6 6. LUKU: KUNTAYHTYMÄN TALOUS... 6 15 Peruspääoma... 6 16 Jäsenkuntien osuudet ja vastuut veloista ja velvoitteista... 6 17 Talousarvio ja -suunnitelma... 6 18 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille... 7 19 Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely... 7 20 Alijäämän kattaminen... 7

2 21 Toiminnan rahoitus... 7 22 Investoinnit ja pääomarahoitus... 7 23 Suunnitelmapoistot... 8 24 Rahastojen perustaminen... 8 25 Viivästyskorko... 8 26 Tilinpäätöksen laatiminen ja hyväksyminen... 8 27 Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus... 8 7. LUKU: HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS... 8 28 Tarkastuslautakunta... 8 29 Hallinnon ja talouden tarkastus... 8 30 Sisäinen tarkastus... 9 8. LUKU: LIITTYMINEN JA EROAMINEN... 9 31 Uuden jäsenkunnan ottaminen... 9 32 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema... 9 33 Kuntayhtymän purkaminen... 9 34 Perussopimuksen muuttaminen...10 35 Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen...10 9. LUKU: VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN...10 36 Perussopimuksen voimaantulo...10 Liite 1....11

3 YLÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iisalmen kaupunki. Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Kuntayhtymä on yksikielinen. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Rautavaara ja Vieremä. 3 Kuntayhtymän tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta: - ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - toteuttaa koulutus- ja elinkeinoelämän kehitystyötä tukevaa hanketoimintaa. Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää lukiolain mukaista koulutusta niissä jäsenkunnissa, jotka omaehtoisesti ovat luopuneet lukiokoulutuksen järjestämisestä. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Ylä-Savon ammattiopisto -nimistä oppilaitosta ja muita oppilaitoksia sen mukaan kuin yhtymävaltuusto on päättänyt. Jäsenkuntia on kuultava ennen kuin kuntayhtymään perustetaan tai liitetään uusi oppilaitos tai entinen lakkautetaan. Kuntayhtymä on osakkaana perustamassaan EduSavo Oy osakeyhtiössä, jolle kuntayhtymä siirsi koulutus- ja muut palvelut, joissa kuntayhtymä toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana koulutukseen liittyvissä yhteisöissä ja organisaatioissa. Kuntayhtymä voi hoitaa elinkeinopolitiikkaan ja aluekehitykseen kuuluvia tehtäviä kuntayhtymän ja toimintaan osallistuvien kuntien ja/tai osakkuus- tai muiden yhteisöjen välisellä sopimuksella. Rahoituksesta vastaavat silloin pääosin toimintaan osallistuvat kunnat.

4 2. LUKU: KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄVALTUUSTO 4 Ylin päättävä toimielin Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto. 5 Yhtymävaltuusto, äänivallan perusteet ja jäsenten lukumäärä Yhtymävaltuustossa on yhteensä 1000 ääntä, jotka jakaantuvat jäsenkuntien kesken samassa suhteessa kuin kuntien osuudet kuntayhtymän varoihin. Äänimäärät pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Kunnan äänimäärä jakaantuu saapuvilla olevien kunnan edustajien kesken tasan. Yhden kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä voi olla kuitenkin enintään 500 ääntä. Yhtymävaltuuston jäsenmäärä määräytyy sen mukaan kuin kuntien äänimäärä oli vaalia edeltäneen vuoden lopussa: Äänimäärä Jäsenmäärä 1 50 1 51-200 2 201-350 3 351-4 Jäsenkuntien osuudet ja äänimäärät sekä yhtymävaltuuston jäsenmäärä tämän perussopimuksen voimaantulohetkellä on esitetty liitteessä. Yhtymähallitus vahvistaa taulukkoon mahdollisesti tulevat muutokset. 6 Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa (2/3) valtuutetuista on läsnä ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. 7 Yhtymävaltuuston tehtävät Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 :ssä. Lisäksi yhtymävaltuuston tehtävänä on 1) viimeistään kesäkuussa käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot; 2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta

5 3) viimeistään joulukuussa hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio sekä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma. 4) valita yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä määrätä hallituksen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 5) valita kuntayhtymän johtaja ja 6) päättää oppilaitosten liittymisestä ja eroamisesta 3. LUKU: YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA 8 Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä Kuntayhtymän hallintoa johtaa yhtymähallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseen yhdeksän (9) jäsentä ja kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä määrää valituista puheenjohtajan sekä 1. ja 2. varapuheenjohtajan. Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. 9 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään. Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty. Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja tai toimikuntia, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 10 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. 11 Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 4. LUKU: MUUT TOIMIELIMET 12 Muut toimielimet Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.

6 5. LUKU: OMISTAJAOHJAUS 13 Omistajaohjaus Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Neuvottelumenettelyn toteuttamistavasta sovitaan omistajakuntien kanssa. 14 Konserniohje Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen sen hyväksymistä. 6. LUKU: KUNTAYHTYMÄN TALOUS 15 Peruspääoma Peruspääoma on muodostettu vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tase-ohjeen mukaisesti. Peruspääoman määrän on vahvistanut yhtymävaltuusto. Peruspääoma on jaettu jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusosuuksien suhteessa. Peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina osajäsenyyksien edellyttämällä tarkkuudella taseen liitteessä. Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttä laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto. Peruspääomaosuuksille mahdollisesti maksettavasta korosta päättää yhtymävaltuusto talousarvion vahvistamisen yhteydessä. 16 Jäsenkuntien osuudet ja vastuut veloista ja velvoitteista Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. 17 Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.

7 Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot. Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille siten, että jäsenkunnilla on vähintään 3 kalenteriviikkoa aikaa esityksen käsittelemiseen. Yhtymähallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. 18 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Yhtymähallitus raportoi toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille osavuosikatsauksien pohjalta kaksi kertaa vuodessa. 19 Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa. Vastaavasti tilikauden alijäämän suhteen yhtymävaltuusto voi päättää, että syntynyt alijäämä katetaan kokonaan tai osittain jäsenkunnilta perittävällä maksulla jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa. Päätöstä tehtäessä on huomioitava ammatillisen koulutuksen lainsäädännön asettamat rajoitteet voiton jakamisesta. 20 Alijäämän kattaminen Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 :n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 :ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 16 :n mukaisesti. 21 Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän on rahoitettava käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menonsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla palvelumaksuilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä voi ottaa vastaan lahjoituksia. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle kolmen vuoden taloussuunnitelmajaksolla. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan. 22 Investoinnit ja pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena,

8 lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. 23 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. 24 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto. 25 Viivästyskorko Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisen viivästyskoron. 26 Tilinpäätöksen laatiminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Varainhoitovuoden tilinpäätös on annettava tilintarkastajan tarkastettavaksi viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomuksessa mahdollisesti tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja yhtymähallituksen lausunto on toimitettava yhtymävaltuustolle viimeistään toukokuun aikana. 27 Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot pyydettyyn päivämäärään mennessä. 7. LUKU: HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 28 Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 29 Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa

9 ja määrätään hallintosäännössä. 30 Sisäinen tarkastus Kuntayhtymässä toteutetaan sisäistä tarkastusta. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 8. LUKU: LIITTYMINEN JA EROAMINEN 31 Uuden jäsenkunnan ottaminen Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymälle. Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Kunta voi lunastaa peruspääomaosuuksia jäsenkunnilta kuntien sopimalla tavalla tai sijoittaa kuntayhtymään sovittavan peruspääomaosuuden. 32 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille ei suoriteta osuutta peruspääomasta. 33 Kuntayhtymän purkaminen Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei voida tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamisen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

10 34 Perussopimuksen muuttaminen Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. 35 Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Itä-Suomen hallinto-oikeudessa. 9. LUKU: VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN 36 Perussopimuksen voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan 1.6.2017 Perussopimuksen hyväksyminen: Tämä perussopimus on hyväksytty jäsenkuntien valtuustoissa seuraavasti: xxxxx

11 Liite 1. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän jäsenkuntien omistusosuudet, äänimäärät yhtymävaltuustos-sa ja valtuutettujen lukumäärä 1.1.2011 alkaen Kunta Yhtymäosuudet Osuus peruspääomasta Yhtymävaltuust o kpl euroa % äänet jäsenten lkm Iisalmi 83 1 510 299,67 47,7 477 4 Keitele 3 54 589,14 1,7 17 1 Kiuruvesi 28 509 498,68 16,1 161 2 Lapinlahti 18 327 534,87 10,4 104 2 Pielavesi 13 236 552,96 7,5 75 2 Rautavaar a 3 54 589,14 1,7 17 1 Sonkajärvi 15 272 945,72 8,6 86 2 Vieremä 11 200 160,20 6,3 63 2 Jäsenkun nat yht. 174 3 166 170,38 100 1000 16

1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat 3 Kuntayhtymän tehtävä 4 Ylin päättävä toimielin 5 Yhtymävaltuusto, äänivallan perusteet ja jäsenten lukumäärä 6 Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus 7 Yhtymävaltuuston tehtävät 8 Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 9 Yhtymähallituksen tehtävät 11 Kuntayhtymän johtaja 12 Kuntayhtymän johtaja 12 Muut toimielimet 13 Omistajaohjaus 14 Konserniohje 15 Peruspääoma 16 Jäsenkuntien osuudet ja vastuut veloista ja velvoitteista 17 Talousarvio ja -suunnitelma 18 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenku 19 Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely 20 Alijäämän kattaminen 21 Toiminnan rahoitus 22 Investoinnit ja pääomarahoitus 23 Suunnitelmapoistot 24 Rahastojen perustaminen 25 Viivästyskorko 26 Tilinpäätöksen laatiminen ja hyväksyminen 27 Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 28 Tarkastuslautakunta 29 Hallinnon ja talouden tarkastus 30 Sisäinen tarkastus 31 Uuden jäsenkunnan ottaminen 32 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema 33 Kuntayhtymän purkaminen 34 Perussopimuksen muuttaminen 35 Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 36 Perussopimuksen voimaantulo Hallintosääntö Matriisi, jonka avulla voi tarkistaa missä uuden sopimuksen kohdassa aiemmassa sopimuksessa kuvatut asiat on esitetty. Uusi Perussopimus-luonnos Aikaisempi perussopimus 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka x 2 Jäsenkunnat x 3 Kuntayhtymän tehtävä x 4 Yhtymävaltuusto, äänivallan perusteet ja jäsenten lukumäärä x 5 Kokoontuminen ja kokousmenettely x 6 Yhtymävaltuuston tehtävät x x 7 Yhtymähallitus x x 8 Tarkastuslautakunta x 9 Tilintarkastaja x 10 Esittely x 11 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen x 12 Peruspääoma x 13 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu x x 14 Talousarvio ja -suunnitelma x 15 Toiminnan rahoitus x 16 Investointien pääomarahoitus x 17 Suunnitelmapoistot x 18 Rahastojen perustaminen x 19 Viivästyskorko x 20 Tilinpäätöksen laatiminen ja hyväksyminen x 21 Uuden jäsenkunnan ottaminen x 22 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema x 23 Kuntayhtymän purkaminen x 24 Perussopimuksen voimaantulo x

1 YLÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iisalmen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Rautavaara ja Vieremä. 3 Kuntayhtymän tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta: - ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - toteuttaa koulutus- ja elinkeinoelämän kehitystyötä tukevaa hanketoimintaa. Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää lukiolain mukaista koulutusta niissä jäsenkunnissa, jotka omaehtoisesti ovat luopuneet lukiokoulutuksen järjestämisestä. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Ylä-Savon ammattiopisto - nimistä oppilaitosta ja muita oppilaitoksia sen mukaan kuin yhtymävaltuusto on päättänyt. Jäsenkuntia on kuultava ennen kuin kuntayhtymään perustetaan tai liitetään uusi oppilaitos tai entinen lakkautetaan. Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana koulutukseen liittyvissä yhteisöissä ja organisaatioissa. II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄVALTUUSTO 4 Yhtymävaltuusto, äänivallan perusteet ja jäsenten lukumäärä Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää jäsenkuntien valitsema yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuustossa on yhteensä 1000 ääntä, jotka jakaantuvat jäsenkuntien kesken samassa suhteessa kuin kuntien osuudet kuntayhtymän varoihin. Äänimäärät pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Kunnan äänimäärä jakaantuu saapuvilla olevien kunnan edustajien kesken tasan.

2 Yhden kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä voi olla kuitenkin enintään 500 ääntä. Yhtymävaltuuston jäsenmäärä määräytyy sen mukaan kuin kuntien äänimäärä oli vaalia edeltäneen vuoden lopussa: Äänimäärä Jäsenmäärä 5 Kokoontuminen ja kokousmenettely 6 Yhtymävaltuuston tehtävät 1-50 1 51-200 2 201-350 3 351-4 YHTYMÄHALLITUS JA MUUT TOIMIELIMET Jäsenkuntien osuudet ja äänimäärät sekä yhtymävaltuuston jäsenmäärä tämän perussopimuksen voimaantulohetkellä on esitetty liitteessä. Yhtymähallitus vahvistaa taulukkoon mahdollisesti tulevat muutokset. Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (1/2) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Kokouskutsu on vähintään seitsemän päivää ennen kokousta lähetettävä yhtymävaltuuston jäsenille ja jäsenkuntien kunnanhallituksille. Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, joka 1. päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, 2. päättää hallinnon järjestämisen perusteista, 3. päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyy talousarvion ja kolmea tai useampaa vuotta koskevan toiminta- ja taloussuunnitelman, 4. päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta, 5. päättää kuntayhtymän hallintosäännöstä ja muista hallinnon järjestämiseksi tarpeellisista säännöistä, 6. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista, 7. valitsee kuntayhtymän johtajan, 8. hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta, 9. päättää muista yhtymävaltuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Muut tehtävät kuuluvat yhtymähallitukselle, ellei johtosäännöllä toisin määrätä. 7 Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallintoa johtaa yhtymähallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseen yhdeksän (9) jäsentä ja kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä määrää valituista puheenjohtajan sekä 1. ja 2. varapuheenjohtajan.

Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, ellei sopimusten tekemistä ole johtosäännössä siirretty kuntayhtymän muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Tarkemmin yhtymähallituksen toiminnasta ja päätösvallasta määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä. 3 8 Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten viisi (5) jäsentä ja kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä määrää valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan kaikkien jäsenten tulee olla yhtymävaltuuston jäseniä tai varajäseniä. Tarkastuslautakunnan on laadittava arviointikertomus edelliseltä kalenterivuodelta toukokuun loppuun mennessä. Muutoin tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. 9 Tilintarkastaja Tilintarkastuksesta ja tilintarkastajan tehtävistä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tilintarkastajan on annettava tilintarkastuskertomus edelliseltä kalenterivuodelta toukokuun loppuun mennessä. 10 Esittely Asioiden käsittely toimielinten kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelijöistä määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä. 11 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. III KUNTAYHTYMÄN TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN 12 Peruspääoma Peruspääoma on muodostettu vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoman määrän on vahvistanut yhtymävaltuusto. Peruspääoma on jaettu jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusosuuksien suhteessa. Peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina osajäsenyyksien edellyttämällä tarkkuudella taseen liitteessä. Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttä laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto. Peruspääomaosuuksille mahdollisesti maksettavasta korosta päättää yhtymävaltuusto talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

4 13 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. 14 Talousarvio ja -suunnitelma Hallituksen ehdotus kuntayhtymän talousarvioksi ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on toimitettava valtuutetuille viimeistään marraskuun 15. päivään mennessä. Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman joulukuun 15. päivään mennessä. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus tehdä ehdotuksia kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. 15 Toiminnan rahoitus 16 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymän on rahoitettava käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menonsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla palvelumaksuilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä voi ottaa vastaan lahjoituksia. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle kolmen vuoden taloussuunnitelmajaksolla. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitokselta. Mikäli investointimeno katetaan peruspääoman korotuksella, jäsenkunnan osuus korotuksesta määräytyy peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos investointihankkeen rahoitukseen saadaan valtionosuutta, investointiavustusta, liittymismaksua, johon ei liity palautusvelvollisuutta, taikka muuta rahoitusosuutta, saatu määrä kirjataan hankintamenon vähennykseksi. Poistolaskennassa arvoperustana pidetään saadulla rahoitusosuudella vähennettyä hankintamenon määrää.

5 17 Suunnitelmapoistot 18 Rahastojen perustaminen Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto. 19 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 :n 3 momentin mukaisen viivästyskoron. 20 Tilinpäätöksen laatiminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittaa yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Varainhoitovuoden tilinpäätös on annettava tilintarkastajan tarkastettavaksi viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomuksessa mahdollisesti tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja yhtymähallituksen lausunto on toimitettava yhtymävaltuustolle viimeistään toukokuun aikana. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. LIITTYMINEN JA EROAMINEN 21 Uuden jäsenkunnan ottaminen Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymälle. Kunta voidaan hyväksyä jäseneksi jäsenkuntien yhtäpitävillä päätöksillä. Kunta voi lunastaa peruspääomaosuuksia jäsenkunnilta kuntien sopimalla tavalla tai sijoittaa kuntayhtymään sovittavan peruspääomaosuuden. Uuden jäsenkunnan oikeudet ja velvollisuudet alkavat 1 momentissa tarkistettua jäsenkuntien päätöstä seuraavan kalenterivuoden alusta. 22 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille ei suoriteta osuutta peruspääomasta. Eroamisesta kunnan on ilmoitettava kuntalain 84 :n mukaisesti valtuutettujen toimikauden päättymistä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä.

23 Kuntayhtymän purkaminen 6 Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei voida tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamisen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN 24 Perussopimuksen voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2011. Perussopimuksen hyväksyminen: Tämä perussopimus on hyväksytty jäsenkuntien valtuustoissa seuraavasti: Iisalmen kaupunginvaltuustossa 20.12.2010 138 Keiteleen kunnanvaltuustossa 20.12.2010 54 Kiuruveden kaupunginvaltuustossa 20.1.2011 6 Lapinlahden kunnanvaltuustossa 21.12.2010 25 Pielaveden kunnanvaltuustossa 20.12.2010 68 Rautavaaran kunnanvaltuustossa 28.4.2011 1 Sonkajärven kunnanvaltuustossa 24.1.2011 7 Vieremän kunnanvaltuustossa 17.1.2011 7

7 Liite 1. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän jäsenkuntien omistusosuudet, äänimäärät yhtymävaltuustossa ja valtuutettujen lukumäärä 1.1.2011 alkaen Kunta Yhtymäosuudet Osuus peruspääomasta Yhtymävaltuusto kpl euroa % äänet jäsenten lkm Iisalmi 83 1 510 299,67 47,7 477 4 Keitele 3 54 589,14 1,7 17 1 Kiuruvesi 28 509 498,68 16,1 161 2 Lapinlahti 18 327 534,87 10,4 104 2 Pielavesi 13 236 552,96 7,5 75 2 Rautavaara 3 54 589,14 1,7 17 1 Sonkajärvi 15 272 945,72 8,6 86 2 Vieremä 11 200 160,20 6,3 63 2 Jäsenkunnat yht. 174 3 166 170,38 100 1000 16