Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2017 Kokousaika maanantai 13.11.2017 klo 10.00 11.30 Kokouspaikka Lappeenrannan kaupungintalo, valtuustosali Läsnä Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: ( ) Jukka Kopra, pj. ( ) Juha Kemppinen ( ) Niina Malm, 1. vpj. ( ) Suna Kymäläinen ( ) Antti Rämä ( ) Ismo Harju ( ) Anna Helminen ( ) Anu Urpalainen ( ) Ilpo Heltimoinen ( ) Kai Karhukorpi ( ) Virpi Junttila ( ) Tiina Lavikka ( ) Ilkka Nokelainen ( ) Antero Lattu ( ) Taina Paananen ( ) Sanna Kolhonen ( ) Armas Timonen ( ) Marja-Liisa Vesterinen ( ) Leena Gunnar, 2. vpj. ( ) Visa Niittyniemi ( ) Satu Mäkelä ( ) Tea Munne ( ) Jyrki Karhula ( ) Kari Halme ( ) Merja Ekqvist ( ) Marjo Mäkelä ( ) Sinikka Kauranen ( ) Riikka Huhtanen ( ) Pekka Vainikka ( ) Antti Heikkilä ( ) Tarja Vahtokari-Sahari ( ) Seppo Repo ( ) Pia Roiha ( ) Arja Supperi ( ) Sonja Laitinen ( ) Kimmo Virtanen ( ) Mika Peltonen ( ) Pirjo Karhu ( ) Jami Holtari ( ) Hannu Heinonen ( ) Tuula Dahlman ( ) Marjut Henttonen ( ) Jukka Lempiäinen, 3. vpj ( ) Jari Kinnunen Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2017 (13.11.2017) Sivu 1 (9)
Asiantuntijajäsenet: Varajäsenet: Kaakkois-Suomen ELY-keskus ( ) Hanna Kailasto ( ) Jyrki Pitkänen ( ) Juha Kouvo Etelä-Karjalan Martat ry ( ) Tuija Valjakka ( ) Anna-Liisa Pekkanen EKSOTE ( ) Merja Tepponen ( ) Minna Lignell Imatran kaupunki ( ) Sirkku Sarlomo ( ) Tea Laitimo Lappeenrannan kaupunki ( ) Markku Heinonen ( ) Johanna Väyrynen Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä ( ) Antti Lehmusvaara ( ) Sakari Kivimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto ( ) Juha-Matti Saksa ( ) Liisa-Maija Sainio Saimaan ammattikorkeakoulu ( ) Anneli Pirttilä ( ) Merja Heino Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry ( ) Anna Vuori ( ) Pertti Siilahti Opiskelijajärjestöt ( ) Antti Ilmavirta, LTKY ( ) Jani Kallio, SAIKO Maakuntavaltuuston puheenjohtajisto ( ) Ari Torniainen valtuuston puheenjohtaja ( ) Anneli Kiljunen 1. varapuheenjohtaja ( ) Kari Metsäkallio 2. varapuheenjohtaja ( ) Matti Viialainen maakuntajohtaja, esittelijä ( ) Satu Sikanen sihteeri Asiantuntijat: ( ) Anu Talka Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2017 (13.11.2017) Sivu 2 (9)
39 Kokouksen avaus Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra avaa kokouksen. 40 Läsnäolijoiden toteaminen Maakunnan yhteistyöryhmä päätti kutsua kokouksessaan 2.10.2017 pysyviksi asiantuntijoiksi edustajat yhteensä 10 eri organisaatiosta. Kaikki kutsutut tahot ovat nimenneet edustajansa maakunnan yhteistyöryhmään. Todetaan läsnäolijat nimenhuudolla. 41 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen päätösvaltaisuuden toteamiseen sovelletaan kuntalain 103 :ää. Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on kokouksessa saapuvilla. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan kaksi kokouksen pöytäkirjan tarkastajaa. 43 Pöytäkirjan nähtävänä pito Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä Etelä-Karjalan liiton toimistossa aluekehitysjohtaja Satu Sikasen työhuoneessa maanantaina 4.12.2017 klo 8-16. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2017 (13.11.2017) Sivu 3 (9)
44 Esityslistan hyväksyminen Yhteistyöryhmä hyväksyy kokouksen työskentelyjärjestykseksi sille lähetetyn esityslistan. 45 Edellisen kokouksen pöytäkirja 2.10.2017 pidetyn kokouksen pöytäkirja on liitteenä 1. Merkitään tiedoksi edellisen kokouksen pöytäkirja. 46 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntaohjelmaa esiteltiin maakunnan yhteistyöryhmälle 2.10.2017 kokouksessa, jolloin ohjelman lausuntokierros oli käynnistymässä. Lausuntokierroksen pohjalta muokattu maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostus löytyvät Etelä-Karjalan liiton sivuilta: http://www.ekarjala.fi/liitto/blog/etela-karjalan-maakuntaohjelman- 2018%e2%88%922021-luonnoksen-nahtavilla-olo/ Maakuntahallitus käynnisti 8.11.2016 Etelä-Karjalan maakuntaohjelman valmistelun vuosille 2018 2021. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2018 2021 on tehty rinnan uuden maakunnan käynnistymiseen liittyvän Etelä-Karjalan maakuntastrategian kanssa. Kevättalven 2017 aikana toteutettiin niin sanottua Etelä-Karjalan tulevaisuustyötä. Uusi maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostus käsitellään maakuntavaltuustossa 18.12.2017. Maakuntahallitus hyväksyi Maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistelutyön perustaksi 30.1.2017. Maakuntaohjelman valmisteluun olennaisesti liittyvää SOVA-prosessia on viety eteenpäin yhdessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja alueellisten ympäristöviranomaisten kanssa. Osana maakuntaohjelmaa on valmisteltu Etelä-Karjalan Innovaatiostrategiaa (älykkään erikoistumisen strategiaa). Etelä-Karjala kulkee kohti maakuntauudistusta sekä pian alkavaa 2020-lukua visionaan ekarjala on etevä edelläkävijä. Vuonna 2030 ekarjala hyödyntää osaavasti teknologiaa. Asukkaat ovat onnellisia, ihmisillä on työtä ja väestönkehitys on tasapainossa. Etelä-Karjalan tulevaisuus pohjautuu vahvuuksien hyödyntämiselle. Maakunnan aluekehittämisen kärkivalinnat rakentuvat ihmisten, yritteliäisyyden, osaamisen ja kan- Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2017 (13.11.2017) Sivu 4 (9)
sainvälisyyden varaan, mutta kestävän kehityksen mukaisesti maakuntaamme vastuullisesti hyödyntäen. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2018 2021 ja Ympäristöselostus olivat nähtävillä ja lausunnoilla 2. 31.10.2017. Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta pyydettiin lausuntoja noin 150 eri taholta. Lausuntoja saatiin 44. Yhteenveto lausunnoista on liitteenä 2. Maakuntaohjelman todettiin lausunnoissa olevan tasapainoinen ja maakunnan kehitystä tukeva. Siinä on tunnistettu haasteet ja tartuttu niihin rohkealla ja innovatiivisella otteella. Tämä viesti tuli niin kunnista ja elinkeinoelämältä kuin muilta kehittämistoimijoilta, mutta myös kolmannelta sektorilta. Ohjelmaan on lisätty päivystävän sairaalan hyödyntäminen kehittämisalustana, korostettu koulutuksen turvaamista koko maakunnan alueella sekä matkailustrategiassa määritellyt vetovoimakohteet. Lisäksi on tehty muutamia lausunnoissa esille nousseita substanssitäydennyksiä. Ympäristöselostuksen todettiin lausunnoissa täyttävän sekä SOVA-lainsäädännön asettamat edellytykset että olevan muutenkin asiallinen ja keskeiset teemat sisältävä, hyvä kokonaisuus. Ympäristöselostus on hyvin suunniteltu, sen tarkkuustaso vastaa maakuntaohjelman tarkkuutta ja vaikutukset on arvioitu ohjelman edellyttämällä tarkkuudella. Esimerkiksi vaikutukset järviluontoon ja pohjavesiin on kuvattu hyvin, samaten nostettu Saimaan merkitys esille. Ympäristöselostukseen lisättiin lausuntojen sisällön kuvaus sekä täydennettiin vaikutusten arvioinnin seurantaa pieniltä osin. Asiaa kokouksessa esittelee kehittämispäällikkö Anu Talka Etelä-Karjalan liitosta. Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee Etelä-Karjalan maakuntaohjelman ja sitä koskevan ympäristöselostuksen. 47 Tilannekatsaus rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 toimeenpanosta Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Rakennerahasto-ohjelman Etelä-Karjalaan kohdistuva maakunnallinen rahoituskehys on yhteensä 36,2 miljoonaa euroa, josta EU:n ja valtion rahoitusta on yhteensä 87,5 %. Loput rahoituksesta on kuntien ja muuta julkista rahoitusta. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2017 (13.11.2017) Sivu 5 (9)
Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston yritystukia Etelä-Suomen alueelle välittää Hämeen ELY-keskus. Etelä-Suomen alueella Uudenmaan liitto toimii koordinoivana liittona tehtävissä, jotka koskevat Euroopan aluekehitysrahaston tukia alueellisille kehittämishankkeille. Rahoituspäätösten valmistelusta vastaa Etelä- Karjalan liitto. Yhteenveto ohjelmakaudella 2014 2020 myönnetyistä tuista ovat seuraavissa liitteissä: Maakunnan liiton kautta myönnetty EAKR-rahoitus on liitteenä 3. Myönnetty ESR-rahoitus liitteenä 4. Haetut yritystuet liitteenä 5. Myönnetyt yritystuet liitteenä 6. Kaikista rakennerahastovaroin osarahoitetuista hankkeista löytyy tietoa rakennerahastojen verkkopalvelusta, johon seuraavassa linkki: Rahoitetut hankkeet Yhteenveto 3.10.2017 päättyneessä Hämeen ELY-keskuksen ESR-haussa saapuneista hakemuksista (Kymenlaakso + Etelä-Karjala) on liitteenä 7. Etelä-Karjalan tukiosuus on kaikissa saapuneissa hankkeissa alle 300 000 euroa, joten MYR:n työjärjestyksen mukaisesti hankkeet käsitellään maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Merkitään tiedoksi. 48 Yritysrahoituslinjaukset Hämeen ELY-keskus on valmistellut yritystukia koskevien linjausten uudistamista. Rahoituslinjaukset ovat liitteenä 8. Tavoitteena on ollut yritysten kehittämisavustusten kysynnän lisäys lähinnä siten, että avataan mahdollisuutta yritysten kone- ja laiteinvestointeihin nykyistä linjausta laajemmin. Muutoksia tehdään Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman sallimissa puitteissa. Etelä-Karjalan alueellisina painotuksina tukien myöntämisessä asetetaan seuraavanlaiset yritykset: o kasvuhakuiset ja kykyiset yritykset o innovatiiviset ja tietoperustaiset yritykset o puuttuvia tai uudenlaisia, alueelle tärkeiksi arvioituja palveluja tuottavat yritykset o alueen kehittymisen kannalta muulla tavoin tärkeiksi luokiteltavat yritykset. Etelä-Karjalan painotuksiksi esitetään: o Elinkeinorakenteen uudistaminen o Kansainvälistyminen, kasvu o Matkailu o Vähähiilisyys Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2017 (13.11.2017) Sivu 6 (9)
o Osaamispohjaiset innovaatiot Maakunnan yhteistyöryhmä merkitsee yritysrahoituslinjaukset tiedoksi ja esittää Hämeen ELY-keskukselle, että Etelä-Karjalan painotuksissa huomioitaisiin matkailun tilalla laajemmin älykkäät palvelut, joiden kehittämisessä priorisoidaan matkailu-, hyvinvointi- ja ICTtoimialat. Maakunnan yhteistyöryhmä näkee kannatettavana yritysrahoituslinjausten väljentämisen kone- ja laitehankintojen osalta ja toteaa, että yritysten rahoituspalveluissa tulee pyrkiä maaseutu- ja aluekehitysrahaston yhteensovitukseen asiakaslähtöisesti. 49 Seuraava ESR-hakukierros Euroopan sosiaalirahaston alueellista rahoitusta koskeva seuraava hakukierros päättyy maaliskuun alussa 2018. Hämeen ELY-keskuksen järjestämässä haussa avoinna on Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ja sen kaikki kolme erityistavoitetta: o erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen o erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen o erityistavoite 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Vuonna 2018 myöntövaltuutta työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta edistäville hankkeille on Etelä-Karjalassa yhteensä noin 330 000 euroa. Merkitään tiedoksi seuraava ESR-haku ja sen painotukset. 50 Tilannekatsaus maaseutuohjelman toimeenpanosta Maaseutuohjelman myöntökehys ohjelmakaudella 2014-2020 koko Kaakkois- Suomessa on yhteensä 32,5 milj.. Lisäksi Leader-ryhmien kehys on 15,3 milj.. Tilannekatsaus ohjelman tilanteesta Kaakkois-Suomessa on liitteenä 9. Tilannekatsauksen maaseutuohjelman toimeenpanosta antaa yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Merkitään tiedoksi. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2017 (13.11.2017) Sivu 7 (9)
51 Aluekehittämisjärjestelmä ja kasvu- ja maaseutupalvelut maakuntauudistuksessa Kevään lausuntokierroksen pohjalta muokattu lakiluonnos aluekehittämisestä ja kasvupalveluista perusteluineen löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivustolta: http://tem.fi/aluekehittamis-ja-kasvupalvelulakiuudistus Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki viedään eduskunnan käsittelyyn helmi-maaliskuussa 2018 samanaikaisesti mm. valinnanvapauslainsäädännön kanssa. Aluekehitys- ja kasvupalvelulain yleinen tavoite on yhdistää alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteet laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi, jonka elementtejä ovat alueiden kehittäminen, kestävä taloudellinen kasvu, osaamisen, sosiaalisen osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritystoiminnan edellytysten edistäminen. Alueiden kehittämistä koskevaan sääntelyyn ei esitetä merkittäviä sisällöllisiä muutoksia. Sääntelyn yksityiskohtaisuutta on purettu ja toisaalta luotu elementtejä valtion ja maakuntien välisen kumppanuuden vahvistamiseen mm. vuosittaisen keskustelumenettelyn kautta. Maakunnan yhteistyöryhmät toimivat edelleen eri ohjelmia ja suunnitelmia yhteen sovittavina kumppanuuseliminä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoin kasvupalveluihin on sisällytetty asiakkaan valinnanvapaus. Vielä keväällä lakiluonnos lähti siitä, että maakunta ei voisi lainkaan olla yritys- ja työllisyyspalveluissa palveluntuottaja. Nyt lakiluonnos sisältää maakunnan oman harkinnan siitä, mitä palveluja maakunnat tuottavat itse ja mitä palveluja ulkoistetaan ja missä laajuudessa. Kilpailutilanteessa markkinoilla palveluntuottajien tulee kuitenkin olla tasavertaisessa asemassa, mikä tarkoittaa maakunnan omien palvelujen yhtiöittämistä. Palvelun tuottajia voivat olla kaikki, jotka toimivat markkinaehtoisesti, niin kuntien kuin muiden omistajien yritykset. Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos velvoittaa maakuntia ottamaan järjestämisvastuussaan huomioon kuntien elinvoimatehtävät ja sovittamaan yhteen kuntien elinvoimapalvelut ja maakuntien palvelut toimiviksi palveluketjuiksi. Viime kevään jälkeen lakiluonnokseen on lisätty uusi kirjaus, jonka mukaan maakunnalle tai yhdelle tai useammalle maakunnan kunnalle voidaan valtion talousarviossa osoittaa järjestämis- tai tuottamisvastuu sellaisesta kasvupalvelusta tai siihen liittyvästä toiminnasta, jota varten talousarviossa osoitetaan erillinen määräraha. Tämä voisi liittyä esimerkiksi tietyn alueen tai kaupungin äkilliseen rakennemuutostilanteeseen, jonka tukemiseen valtio voisi osoittaa erillisrahoitusta. Maaseutupalveluja koskeva lainsäädäntö on ollut keväällä 2017 lakikierroksella ns. MAKU II lakipaketin yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö ei ole toistaiseksi julkaissut lausuntokierroksen pohjalta tehtyjä muutoksia lainsäädäntöön. Lainsäädäntö on menossa eduskunnan käsittelyyn samanaikaisesti aluekehitys- ja kasvupalvelulain- Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2017 (13.11.2017) Sivu 8 (9)
säädännön kanssa helmi-maaliskuussa 2018. Pääosa maaseutua koskevista tehtävistä on maksajavirastotehtäviä, jotka hoidetaan viranomaistehtävinä. Lisätietoa MMM:n hallinnonalan tehtävistä maakuntauudistuksessa: http://mmm.fi/maakuntauudistus EU-ohjelmakausi vaikuttaa maaseutuohjelma- ja rakennerahastotehtävien siirtymiseen uuteen maakuntaan. Syksyn valmistelussa on alustavasti lähdetty siitä, että nykyinen, vuonna 2020 päättyvä ohjelmakausi hoidettaisiin sekä maaseutu- että rakennerahastoohjelman osalta pitkälti nykyisin, alueellisesti keskitetyin järjestelyin. Valmistelussa tulee huomioida myös uusi vuonna 2021 alkava ohjelmakausi ja riittävät osaamis- ja henkilöresurssit ohjelmien hallinnointiin ja toimeenpanoon. Tilannekatsauksen maakuntauudistuksen valmistelusta antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Karjalan liitosta. Merkitään tiedoksi. 52 Muut asiat 53 Maakunnan yhteistyöryhmän seuraava kokous Maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa rytmittävät EAKR- ja ESR-hakukierrokset ja niissä saapuvien, yli 300 000 euron tukiosuudeltaan olevien hankkeiden käsittely. Talven hakukierrokset päättyvät maaliskuun alussa 2018, joten seuraava kokoontuminen on todennäköisesti vasta huhtikuussa 2018. Seuraava kokous pidettäneen vasta keväällä 2018. Kokousaika ja paikka ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. 54 Kokouksen päättäminen Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2017 (13.11.2017) Sivu 9 (9)