METSÄPALOT V. 1996 2009 KULOTUS METSÄPALON AIHEUTTAJANA, Pertti Rossi
Päävalikko Tiedot sisältävät suoran pääsyn asiakirjoihin Ohjeet Yleiset ohjeet Onnettomuustiedot Myös karttapohjalla Muut selosteet Pelastusalueen tiedot 2004- Kunnan tiedot -2003 Koodistot Tilastohaut rekisterin tiedoista Vuositilastot Parametritilastot Tietojen ohjeet Vapaa poiminta Valmiiksi mietittyjä tilastohakuja Mm. lomakeohjeet ja lomakemallit Listaus mistä tahansa tietokentistä Tilastojen ohjeet Online-tilastot Koulutusaineistot Mm. dynaaminen koulutuskansio 11.11.2010 9 11.11.2010
Tilastot Parametritilastosta Onnettomuustilastot Maastopalot Vahingot maasto- ja metsäpaloissa Rivimuuttujaksi Maastotyyppi 1 11.11.2010 34 11.11.2010
Maastopalot, jotka luokitellaan metsäpaloiksi
ARVIO MAASTOPALON SYTTYMISSYYSTÄ Metsänhoi Tulitikku Nuotio tai tms. Savuke tai muu dollinen Muu Roskien muu tulentekov tupakkaaine kulotus kulotus poltto avotuli äline Salama Yhteensä 1996 25 432 379 932 490 321 34 3458 1997 22 394 469 510 524 437 432 3912 1998 13 249 239 135 237 91 33 1377 1999 30 294 348 635 524 410 233 3608 2000 15 131 228 383 322 216 59 2108 2001 24 136 211 380 265 225 91 1910 2002 30 237 435 1 309 680 520 195 5126 2003 20 354 534 658 502 285 397 3841 2004 8 199 352 318 393 169 94 2198 2005 25 258 326 468 353 200 126 2631 2006 40 236 519 1 080 786 702 499 6290 2007 21 149 348 433 453 240 53 2813 2008 20 190 318 529 571 350 96 3161 Yhteensä 246 2 433 3 858 6 328 5 086 3 408 1 876 42 433 Poiminta: Onnettomuustyyppi1 = Maastopalo; Tehtävätyyppi = Pelastustehtävät;
V. 1997 piikki johtuu Tammelan 250 ha ja Laihian 150 ha paloista V. 2006 oli erittäin kuiva kesä
Palanut metsäala on keskimäärin alle 0,5 ha
Metsänhoidollinen kulotus maastopalon aiheuttajana Pronto tietokannasta etsittiin onnettomuusselosteet, jotka koskivat metsäpaloa ja arvio syttymissyystä oli metsänhoidollinen kulotus. Selosteen sanallisessa arviossa tai pelastustoiminnan tuloksellisuusselvityksessä oli oltava maininta metsänhoidollisesta kulotuksesta. Valitettavasti selosteet olivat yllättävän niukkasanaisia: v. 1996 5 kpl - maanomistaja kulotti hakkuaukiota, jälkivartiointi laiminlyöty - kulotusalue syttyi uudelleen kuivuuden ja tuulen johdosta - maanomistaja kulotti hakkuuaukiota, ei ilmoitusta hätäkeskukseen - palo karkasi viereiseen taimikkoon tuulen johdosta, vahingot olivat vähäiset - kulotuksen aikana palo levisi palokujan yli. Kulottajat saivat leviämisen hallintaan. Pelastuslaitokselle jäi varmistaminen.
v. 1997 5 kpl - kulotuksen aikana moottoriruisku lakkasi käymästä. Pelastuslaitos tuli varmistamaan. - kaksi tapausta, jossa kulotusalue paloi seuraavan päivänä uudelleen - kaksi tapausta, jossa pelastuslaitos tuli tarkastamaan savuhavainnon, Tilastoitava tarkastustehtäväksi. v. 1998 3 kpl - kulotuksen aikana palo levisi metsäautotien yli metsään. Pelastuslaitos tuli avuksi, vahingot vähäisiä. - kaksi savuhavainnon tarkistusta v. 1999 6 kpl - neljä tapausta, kulotusalue paloi uudelleen seuraavana päivänä - kulotusalue syttyi uudelleen voimakkaan tuulen johdosta ja palo levisi viereiseen metsään. - 8 ha kulotusalue syttyi uudelleen seuraavana päivänä. Jälkivartiossa oli kaksi henkilöä v. 2000 3 kpl - 4 ha kulotus alue syttyi uudelleen seuraavana päivänä. Voimakas tuuli levitti palon viereiseen metsään, - kulotusalue syttyi uudelleen seuraavana päivänä - kulotusalue syttyi uudelleen, voimakas tuuli v. 2001 4 kpl - ennallistamispolttoalue syttyi uudelleen seuraavana päivänä. - kulotusalue syttyi uudelleen, kuiva tuulinen sää - kulotuksen jälkivartioinnissa tuuli sai aikaan kipinöintiä ja palo levisi metsään. - Kulotettaessa rinnemaastoa voimakas tuuli ( 7 10 m/s) levitti palon viereiseen metsään
v. 2002 10 kpl - kantokasa oli sytytetty peltoraiviolla tilastoitava maastopaloksi - 1 ha:n oma kulotus, ei sammutuskalustoa - kulotettiin hakkuuaukiota, ei ilmoitusta - kulotusalue oli syttynyt uudelleen vielä kahden viikon päästä - kulotuksen aikana tuuli voimistui ja levitti palon palokujan yli metsään - keskeytynyt kulotus oli syttynyt viikon mittaisen poudan jälkeen kantokasasta. Pelastuslaitos ja helikopteri sammutti palon. Jälkivartiointi mhy:lle. - kulotuksen aikana moottoriruisku oli lopettanut käyntinsä. v. 2003 2 kpl - humalainen henkilö kulotti peltoa. Palo levisi metsään - pelastuslaitos tarkasti savuhavaintoa. Avusti paloalueen rajaamisessa. v. 2004 1 kpl - 2,5 ha kulotus levisi tuulen voimasta. Kohteessa ei ollut sammutuskalustoa. v. 2005 8 kpl - kulotusalue syttyi uudelleen, 6 tapausta - kulotuksen aikana voimakas tuuli levitti palon - kulotusalue syttyi uudelleen vielä viikon päästä v. 2006 10 kpl - savuhavainnon tarkastus 3 tapausta - kulotusalue syttyi uudelleen, 4 tapausta - maanomistaja kulotti 2,5 ha aluetta. Sammutuskalustoa ei ollut. - ennallistamispolton aikana voimakas tuuli levitti paloa. 20 ha poltto laajeni 30 ha. - kulotusalue syttyi uudelleen. Kulotuksesta ei oltu tehty ilmoitusta hätäkeskukseen
v. 2007 4 kpl - kulotuksen aikana palo oli leviämässä palokujan yli. Palokunta avusti reunan kastelussa. - 8 ha kulotus levisi metsään. Kulotuksesta oli tehty ilmoitus, mutta paikalla ei ollut sammutuskalustoa. - 11 ha kulotus karkasi. Palokunta oli tarkastamassa savuhavaintoa ja avusti palon sammuttamisessa. - kulotus karkasi alueen ulkopuolelle. Palokunta avusti sammutuksessa v. 2008 3 kpl - kulotuksen aikana palo levisi viereiseen metsään. Palokunta avusti sammutuksessa. Vahingot olivat vähäiset. - kulotusalue syttyi uudelleen vielä neljän päivän päästä. Kohteessa oli vartiointi. Palokunta oli tarkastamassa savuhavaintoa. - kulotusalue syttyi uudelleen. v. 2009 3 kpl - kulotettu alue syttyi uudelleen - kulotuksen aikana palo meinasi levitä. Palokunta varmisti - maanomistaja kulotti heinittyneen 1 ha hakkuuaukon. Palokunta kävi tarkastamassa
KULOTUS METSÄPALON AIHEUTTAJANA Metsänhoidollinen kulotus ei merkittävästi lisää metsäpaloja ja vahingot kulotuksesta levinneistä metsäpaloista jäivät vähäisiksi. Metsänhoidollisen kulotuksen syyksi on osittain virheellisesti viety muita, villejä kulotuksia Varsinaisten, oikeiden kulotusten aiheuttama karkaamisriski on vähäinen, karkaamisia ei ole välttämättä edes vuosittain Kulotusalueen uudelleen syttyminen on merkittävin pelastuslaitoksen työllistäjä. Metsänhoidollisesta kulotuksesta syntyy savukaasuja jotka havaitaan hyvinkin etäältä. Savuista tehdyt ilmoitukset hätäkeskukselle aiheuttavat tarkistustehtäviä palokunnille.
Kulotuksen toteutus Laaditaan pelastussuunnitelma Tehdään ilmoitus metsämaan kulotuksesta hätäkeskukseen PeL 25 Suunnitelman mukainen kalusto ja miehistö on varattu ja käytettävissä kulotushetkellä Kulotusalue rajataan käyttäen hyväksi luonnonmukaisia paloesteitä Palokujan välittömässä läheisyydessä pidetään palokuorma vähäisenä Kulotusalueen läheisille teille laitetaan opasteet ja tiedotteet kulotustapahtumasta Ennen kulotuksen aloittamista Tarkennetaan paikallinen säätiedote ja ennuste lähitunneille Asennetaan tuuliviirit Arvioidaan kulotettavan alueen paloherkkyys ja riskit Tarkistetaan kulotuskalusto ja jaetaan tehtävät Sovitaan käytettävistä viestivälineistä Kulotuksen aloitus ja lopetus ilmoitetaan hätäkeskukseen
Kulotuksen aikana Seurataan mahdollisesti syntyviä nostevirtauksia - aiheutuu voimakkaasta tuulesta ( 10 m/s) - palon intensiteetistä ( 15 MW/m, vastaa n. 5m liekkirintaman korkeutta) Voimakas nostevirtaus nostaa ilmaan palavaa materiaalia, kuten oksanpätkiä ja kaarnanpalasia. Nämä ilmaan nousseet kipinät saattavat kulkeutua tuulen mukana kulotusalueen ulkopuolelle ja laskeutuessaan sopivalle alustalle sytyttää uusia paloja. Kipinöiden aiheuttamaan syttymiseen vaikuttaa kipinöiden tila ja koko niiden osuessa syttyvälle pinnalle. Liekehtivä kipinä ja suuri energiasisältö aiheuttaa syttymisen herkemmin kuin kytevä palo ja pieni energiamäärä. Kokeissa havupuun neulasista koostuvan petin sytyttämiseen riittää vain yksi liekehtivä kipinä, kun kyteviä kipinöitä tarvitaan kokonainen suihku
Palon intensiteetti = liekkirintaman korkeus
JÄLKIVARTIOINTI Jälkivartiointia on jatketta koko kulotusalueen kattavaan 10 mm sateeseen saakka.
Kiitoksia