Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA ESITYSLISTA 29-2016 KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 16:30 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Käsitellään Tällä esityslistalla mainitut asiat
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 Asia Sivu VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 ASEMAKAAVAOSASTO 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Huopalahden aseman ja ympäristön tarkistettu asemakaavaehdotus (nro 12392) (a-asia) 3 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 1 Huopalahden aseman ympäristön liikennesuunnitelma (a-asia) 17 ASEMAKAAVAOSASTO 2 Tähtitorninkatu 16 18 asemakaavaehdotus (nro 12408) ja sen asettaminen nähtäville (a-asia) 3 Etelä-Haagan korttelin 29002 tontin 7 (Kauppalantie 27 29) asemakaavaehdotus (nro 12422) ja sen asettaminen nähtäville (a-asia) 4 Garden Helsinki arkkitehtuurikutsukilpailun kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset lähtökohdat ja tavoitteet (a-asia) 5 Viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelma -raportin luonnos (aasia) 20 27 33 39 YLEISSUUNNITTELUOSASTO 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle STM/VM lausuntopyyntöön koskien maakuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistusta (b-asia) 41 ASEMAKAAVAOSASTO 6 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys kaupunginhallitukselle rakennuskiellon asettamiseksi 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin 888 tontille 1, osoitteessa Pohjolankatu 47 (nro 12419) (b-asia) 46
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 7 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys kaupunginhallitukselle rakennuskiellon pidentämiseksi eräille Kallion ja Alppiharjun tonteille (nro 12424) (b-asia) 8 Länsisataman kaupunginosassa Ruoholahdessa sijaitsevan Loistokujan nimen ruotsinkielisen vastineen, Fyrgränden, muuttaminen (b-asia) 48 50 9 Poikkeamishakemus (Kallio, Helsinginkatu 32) (b-asia) 54 10 Oikaisuvaatimus poikkeamispäätöksestä (Ullanlinna, Neitsytpolku 4) (b-asia) 60 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2017-2020 (b-asia) 3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Hietalahdenrannan alueen katuturvallisuuden parantamista (b-asia) 69 72 VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 74
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 1 (74) Vp/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla lautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Anderssonin ja varatarkastajaksi jäsen Niirasen. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 2 (74) Vp/2 2 Ilmoitusasiat Kaupunkisuunnittelulautakunnan esille ottamat asiat. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 3 (74) Akp/1 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Huopalahden aseman ja ympäristön tarkistettu asemakaavaehdotus (nro 12392) (a-asia) HEL 2011-004919 T 10 03 03 Ksv:n hankenumero 0740_34, karttaruutu 678493-13 ja 678494-15 Esitysehdotus esittää kaupunginhallitukselle 15.3.2016 päivätyn ja 27.9.2016 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12392 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) liikenne-, rautatie-, katu- ja puistoalueita (muodostuu uusi kortteli 29016). Lisäksi lautakunta päättää ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla kohdassa Päätöksenteko www.hel.fi/ksv ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muo-dostuvan MRL 65 :n mukaisen kunnan perustellun kan-nanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Tiivistelmä Asemakaavan muutos koskee Huopalahden vanhaa asema-aluetta ympäristöineen. Alue sijaitsee Etelä-Haagassa rantaradan molemmin puolin. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella nykyisin rautatiealueella sijaitsevat Huopalahden vanhaan asemamiljööseen kuuluneet rakennukset osoitteissa Kylätie 25, Angervotie 7 ja Tunnelitie 3, ja muodostaa niistä asuintontit osaksi Etelä-Haagan asuntoaluetta. Tavoitteena on lisäksi mahdollistaa Huopalahden asemanseudun kehittyminen entistäkin toimivammaksi joukkoliikenteen solmukohdaksi tulevan pikaraitiotien myötä.
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 4 (74) Akp/1 Esittelijän perustelut Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Kaavamuutosalue on tällä hetkellä Suomen Valtion (Liikennevirasto), Helsingin kaupungin sekä yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kaavamuutos on tehty kolmen yksityisen maanomistajan hakemuksen johdosta sekä kaupungin aloitteesta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijoiden kanssa. Kaavaratkaisun toteutuessa Huopalahden vanha asemanseutu tulee jälleen aktiiviseen käyttöön: rakennukset ja historiallinen asemapuisto kunnostetaan ja alueen hoitovastuut täsmentyvät. Asemapuiston läpi tulee kulkemaan julkinen kevyen liikenteen reitti, johon liittyvälle aukiolle voidaan sijoittaa polkupyörien liityntäpysäköintiä. Vanhaan asemarakennukseen voidaan sijoittaa juhlatila, jossa voidaan omistajan aloitteesta järjestää myös yleisölle avoimia tilaisuuksia. Poikittainen, seudullinen pikaraitiotielinja Raide-Jokeri rakentuu Eliel Saarisen tielle ja Huopalahdesta tulee entistäkin tärkeämpi vaihtoasema siirryttäessä kulkuneuvosta toiseen. Suojeltuihin vanhoihin rakennuksiin sijoittuu asuntokerrosalaa 855 k- m². Lisäksi alueelle on osoitettu rakennusoikeutta uudelle asuinrakennukselle 400 k-m². esitti kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kaavaehdotuksesta tehtiin neljä muistutusta. Muistutuksissa mm. koettiin hankalaksi, että kulku Kylätieltä Huopalahden asemalle on suljettu kaavoitusprosessin ollessa kesken. Huopalahtea pidettiin yhtenä parhaista Helsingin lähijuna-asemista, jonka tulisi olla helposti saavutettavissa kaikista ilmansuunnista. Toisaalta mm. asema-alueelle muuttaneet asukkaat esittivät huolensa kaavaehdotuksessa esitetyn läpikulkuyhteyden ratkaisuista. Kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Nyt laadittu kaavaratkaisu on uuden yleiskaavaehdotuksen mukainen. Rakennuksia käsittävät kaavamuutosalueen osat ovat voimassa olevassa asemakaavassa rautatie- ja liikennealuetta. Olemassa oleville rakennuksille ei ole osoitettu rakennusaloja tai rakennusoikeuksia. Senaatti-kiinteistöt on myynyt vanhan asema-alueen sekä kaksi asemakokonaisuuteen aikoinaan kuulunutta pihapiiriä (Angervotie 7, Tunnelitie
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 5 (74) Akp/1 Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana 3) määräaloina yksityisille maanomistajille 2010-luvun alkupuolella. Asema-alueen kaupan yhteydessä myös alueen kautta asemalaiturien alikululle kulkevat kevyen liikenteen yhteydet ovat jääneet yksityisen omistamalle maalle. Epäselvä ja epäjohdonmukainen tilanne on aiheuttanut ongelmia sekä omistajalle että alueella liikkuville. Asemapuistossa sijaitsee alkuperäisestä käytöstä poistuneet rakennukset (asemarakennus, sauna-pesutupa sekä vahtitupa talousrakennuksineen). Em. erillisissä pihapiireissä sijaitsevat vanha asuinkasarmi talousrakennuksineen sekä vahtitupa talousrakennuksineen. Uudet omistajat ovat kunnostaneet rakennuksia ja mm. päärakennukset on otettu asuinkäyttöön. Kaavamuutosalueen läheisyyteen on viime vuosina rakentunut merkittävästi uutta asumista erityisesti Laajasuon alueella radan pohjoispuolella. Myös ns. Isonnevan alue radan eteläpuolella tulee vuonna 2013 voimaan tulleen asemakaavan myötä täydentymään uusilla asuinkerrostaloilla ja palveluasunnoilla. Ensimmäisten uusien asuinrakennusten on arvioitu rakentuvan alueelle vuonna 2017. Isonnevan alueen katu- ja puistosuunnitelmat sekä Eliel Saarisen sillan yleissuunnitelma on hyväksytty yleisten töiden lautakunnassa 17.5.2016. Uudessa, tarkistetussa yleiskaavaehdotuksessa (kaupunkisuunnittelulautakunta 14.6.2016) on kaavamuutosalueen vaikutusalueelle osoitettu täydentävää rakentamista Haagan liikenneympyrän ympäristöön, Vihdintien varteen sekä Eliel Saarisen tien eteläpäähän. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1952 1974. Voimassa olevissa asemakaavoissa kaavamuutosalue on liikenne- ja rautatiealuetta sekä puisto- ja katualuetta. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, mielipiteistä, muistutuksista ja lausunnoista sekä vastineet niihin. Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 ) Muistutukset esitti kaavaehdotuksen hyväksymistä 15.3.2016 ja sen jälkeen kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 15.4. 16.5.2016 Kaavaehdotuksesta tehtiin neljä muistutusta. Muistutuksissa mm. koettiin hankalaksi, että kulku Kylätieltä Huopalahden asemalle on suljettu kaavoitusprosessin ollessa kesken. Huopalahtea pidettiin yhtenä par-
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 6 (74) Akp/1 Lausunnot haista Helsingin lähijuna-asemista, jonka tulisi olla helposti saavutettavissa kaikista ilmansuunnista. Toisaalta mm. asema-alueelle muuttaneet asukkaat esittivät huolensa kaavaehdotuksessa esitetyn läpikulkuyhteyden suunnitteluratkaisuista. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Liikennevirasto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Kaupunginmuseon johtokunta kiinteistövirasto pelastuslautakunta yleisten töiden lautakunta ympäristökeskus. ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, että suunnitelmassa on otettu huomioon Huopalahden aseman merkitys seudullisen joukkoliikenteen vaihtopaikkana. Lausunnossa todetaan myös, että asemakaavaehdotus huomioi ansiokkaasti valtakunnallisesti merkittävän rautatieaseman kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaat rakennukset ympäristöineen ja on valtakunnallisia kulttuuriympäristöjä koskevan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteen erityistavoitteen mukainen. Lisäksi lausunnossa käydään läpi kaavaselostukseen liittyvän melu-, runkoäänija tärinäselvityksen (Akukon 9.7.22015) tulokset, joiden perusteella on arvioitu, ettei kaavassa ole tarvetta antaa melua, runkomelua tai tärinää koskevia määräyksiä. Lopuksi todetaan, että Uudenmaan ELY-keskus katsoo asemakaavaehdotuksen täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) toteaa lausunnossaan, ettei asemakaavan muutos olennaisesti vaikuta Huopalahden aseman toiminnallisuuteen joukkoliikenteen solmukohtana. Asemakaavan muutos parantaa Huopalahden aseman lähisaavutettavuutta aiempaa laadukkaimmilla ja suoremmilla kävely-yhteyksillä aseman ympäristöstä. Lisäksi muutos mahdollistaa pyörien liityntäpysäköintipaikkojen lisäämisen Huopalahden asemalle, sekä Raide-Jokerin hankesuunnitelman mukaisten pyörien liityntäpysäköintipaikkojen ja sähkönsyöttöaseman toteutuksen. HSL:llä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen.
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 7 (74) Akp/1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) toteaa lausunnossaan, että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi, eikä kaavamuutosehdotus edellytä niiden siirtämistä. Liikennevirasto toteaa lausunnossaan pitävänsä hyvänä, että asemakaavassa on Huopalahden asema-alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksiä parannettu ja aseman pyöräpysäköintiä kehitetty. Lausunnossa todetaan edelleen, että asemakaavan alkuperäisenä tavoitteena oli tutkia myös autojen liityntäpysäköinnin kehittämistä ja että kaavaselostuksessa on todettu, että nykyinen paikkamäärä on riittävä Huopalahden asema-alueelle. Lausunnossa huomautetaan, että Huopalahden Haagan alueen maankäytön tiivistyessä ja asukasmäärien kasvaessa tulevaisuudessa, tulisi ympäröivän alueen osalta tehdä kokonaisvaltainen tarkastelu paikallisesta autojen liityntäpysäköinnistä Huopalahden asemalla. Lausunnon mukaan kaavaehdotuksessa on pääosin huomioitu Liikenneviraston tarvitsemat huoltotieyhteydet rautatiekohteisiin. Asemakaavassa tulisi kuitenkin vielä sallia huoltoajo Huopalahden laiturivaihde - nimisen aukion ja Kauppalantien kevyen liikenteen väylän kautta. Liikennevirasto pitää hyvänä, että kaavatyön yhteydessä on tehty meluja tärinäselvitys ja siten huomioitu rautatieliikenteestä aiheutuvat haitat. Kaupunginmuseon johtokunnan lausunnossa todetaan, että Huopalahden asema-alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Asema-.alueen rakennuksia on koskenut rautatiesopimus (1998), joka on solmittu valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi. Nämä määräyksen on siirretty asemakaavaan suojelumerkinnöiksi ja muiksi tarpeellisiksi määräyksiksi. Lausunnossa todetaan edelleen, että asemapuistoon (kortteli 29010) voidaan rakentaa uusi asuinrakennus tai siirtää muualta vanha, asemaalueelle sopiva rakennus kohtaan, josta on purettu pois tunnistamaton rakennus, mutta kuitenkin sillä rajoituksella, että asemarakennuksen tulee olla asemapuiston dominanttirakennus. Lisäksi todetaan olevan tärkeää, että asemapuisto säilyy edelleen tunnistettavana ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteensä säilyttäen ja avoimena niin, ettei sen eri osia rajata aidoin. Kaupunginmuseon edustaja on ollut mukana asemakaavatyössä rakennussuojelun osalta, ja museota on kuultu kattavasti kaavatyön yhteydessä. Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta.
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 8 (74) Akp/1 Suunnittelijoiden päivystystilaisuus Kiinteistöviraston lausunnossa todetaan, että asemakaavan muutoksen myötä julkisen ja yksityisen alueen välinen suhde selkiytyy Huopalahden vanhalla asema-alueella. Edelleen todetaan, että asemanseutuun liittyvät suojelutavoitteet toteutuva kaavaratkaisussa. Suojelutavoitteiden korostumisen takia ei alueelle ole lausunnon mukaan voitu esittää siinä määrin täydennysrakentamista, kuin alue muutoin keskeisyytensä vuoksi edellyttäisi. Maanomistajille ei aiheudu kaavamuutoksen johdosta kaupunginhallituksen 9.6.2014 (685 ) tekemän maapoliittisen päätöksen mukaista merkittävää hyötyä, joten ko. päätöksen mukaisia neuvotteluja ei tarvita. Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa todetaan, että asemakaavan muutos mahdollistaa Raide-Jokerin sijoittamisen Eliel Saarisen tielle. Edelleen todetaan, että asemakaavaehdotuksessa asemapuiston läpi kulkeva kevyen liikenteen yhteys Kylätieltä Kauppalantielle ja aseman alikulkuun on osoitettu katualueeksi ja katuaukioksi. Tämä selkeyttää ylläpitovastuuta. Aukiolle on tarkoitus sijoittaa pyörien liityntäpysäköintipaikkoja. Muodostetuille katualueille on laadittu varsin tarkat määritelmät käytettävistä materiaaleista, mitä voidaan pitää perusteltuna alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöökokonaisuuden vuoksi. Jatkosuunnittelussa materiaalivalintoja voi olla tarpeellista täsmentää tai muuttaa. Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu rakennusvirastolle kustannuksia noin 800 000 euroa, josta suurin osa muodostuu Huopalahden laiturivaihteen katuaukion ja siihen liittyvien portaiden, tukimuurien ja luiskan rakentamisesta. Muut kustannukset muodostuvat pienemmistä katualueiden muutostöistä. Raide-Jokerin toteuttamisesta aiheutuvien muutostöiden kustannuksia ei ole kaavan yhteydessä arvioitui. Helen Sähköverkko Oy, Pelastuslaitos ja Ympäristökeskus totesivat lausunnoissaan, ettei niillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Rakennusvalvontavirasto ilmoitti, että asemakaavan muutosta on käsitelty kaavoittajan ja rakennusvalvontaviraston arkkitehdin välisessä neuvottelussa ja sovittu muutamista tarkennuksista, eikä sillä ole niiden ohella muuta lausuttavaa. Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos (HKL) totesi, ettei sillä ole lausuttavaa asemakaava muutosehdotuksesta. Alueen asemakaavoittaja ja liikennesuunnittelija olivat tavattavissa 10.5.2016 Etelä-Haagan kirjastossa. Tilaisuudessa osalliset saivat tu-
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 9 (74) Akp/1 Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen Tarkemmat perustelut Kaavaratkaisun kustannukset Jatkotoimenpiteet tustua kaavamuutosehdotuksen aineistoon ja esittää kysymyksiä suunnittelijoille. Keskustelu liittyi pääasiassa alueen kautta kulkevan kevyen liikenteen yhteyden ratkaisuihin. Tilaisuudesta ei ole laadittu erillistä muistiota. Muistutuksissa ja lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Kaavaehdotukseen on tehty pieniä muutoksia koskien katuaukioalueen rajaamista sekä huolto- ja tontille ajoa. Muutokset eivät olennaisesti muuta kaavaehdotuksen sisältöä. Muutokset on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä ja kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Kaavaselostusta on täydennetty suunnittelu- ja käsittelyvaiheiden sekä tarkennettu luvun "Tiivistelmä", luvun "Asemakaavan kuvaus" kohtien "Alueen lähtökohdat ja nykytilanne", "Korttelialueet", "Palvelut", "Luonnonympäristö" ja "Vaikutukset" sekä luvun Suunnittelun lähtökohdat" kohdan "Yleiskaava" osalta. Valtaosa tarkennuksista on tehty yhden asemaalueen maanomistajan yhteydenoton johdosta. Muistutukset, lausunnot ja vuorovaikutusraportti ovat liitteenä. Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta. Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvolisäveroa arviolta noin 800 000 euroa. Suurin osa kustannuksista muodostuu Huopalahden laiturivaihteen katuaukion ja siihen liittyvien jalankululle ja polkupyöräilylle varattujen katujen rakentamisesta. Muut kustannukset muodostuvat pienemmistä katualueiden muutostöistä. Raide-Jokerin toteuttaminen edellyttää alueella muutostöitä mm. Eliel Saarisen tien nykyiseen tunneliin, eikä raideyhteyden aiheuttamia kustannuksia ole kaavan yhteydessä arvioitu. Kaava-alueeseen liittyvät kiinteistötekniset järjestelyt kaupungin ja yksityisen maanomistajan kesken saatetaan päätökseen kaavamuutoksen saatua lainvoiman.
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 10 (74) Akp/1 Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Nina Välkepinta-Lehtinen, arkkitehti, puhelin: 310 37024 nina.valkepintalehtinen(a)hel.fi Suvi Hokkanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37255 suvi.hokkanen(a)hel.fi Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458 niina.strengell(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12392 kartta, päivätty 15.3.2016 muutettu 27.9.2016 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12392 selostus, päivätty 15.3.2016, muutettu 27.9.2016 5 Havainnekuva, 27.9.2016 6 Tehdyt muutokset 7 Tilastotiedot, täydennetty 27.9.2016 8 Vuorovaikutusraportti 15.3.2016, täydennetty 27.9.2016 9 Muistutukset 10 Osa päätöshistoriaa Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Hakijat Ne muistutuksen esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Mielipiteessä tiedon hyväksymispäätöksestä pyytäneet Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Liite 6 Liite 8 Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Liite 8 Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Liite 8 Tiedoksi Kaupunginkanslia/Hyttinen, Villeneuve, Hakola
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 11 (74) Akp/1 Päätöshistoria Yleisten töiden lautakunta 31.05.2016 261 HEL 2011-004919 T 10 03 03 Lausunto Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Asemakaavan muutos koskee Huopalahden vanhaa asema-aluetta ympäristöineen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella vanhaan asemamiljööseen kuuluneet rakennukset ja mahdollistaa Huopalahden aseman kehittäminen joukkoliikenteen solmukohtana. Asemakaavan muutosehdotuksessa nykyisin puistoalueena oleva Eliel Saarisen tien kansi on muutettu katualueeksi. Raide-Jokerin hankesuunnitelman mukaan Eliel Saarisen tien nykyistä betonitunnelia levennetään, ja kannen päälle on suunniteltu sijoitettavaksi sähkönsyöttöasema. Asemakaavan muutos mahdollistaa Raide-Jokerin sijoittamisen Eliel Saarisen tielle. Vanha asema-alue on siirtynyt Senaatti-kiinteistöltä yksityisomistukseen. Kaupan yhteydessä myös kevyen liikenteen yhteydet siirtyivät yksityisen omistajan hallintaan. Asemakaavaehdotuksessa asemapuiston läpi kulkeva kevyen liikenteen yhteys Kylätieltä Kauppalantielle ja aseman alikulkuun on muutettu katualueeksi ja katuaukioksi. Tämä selkeyttää ylläpitovastuuta. Aukiolle on tarkoitus sijoittaa pyörien liityntäpysäköintipaikkoja. Koko vanha asemapuiston alue pihapiireineen ja katualueineen on merkitty alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Muodostetuille katualueille on laadittu varsin tarkat määritelmät käytettävistä materiaaleista, mitä voidaan pitää perusteltuna alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöökokonaisuuden vuoksi. Jatkosuunnittelussa materiaalivalintoja voi olla tarpeellista täsmentää tai muuttaa. Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu rakennusvirastolle kustannuksia noin 800 000 euroa, josta suurin osa muodostuu Huopalahden laiturivaihteen katuaukion ja siihen liittyvien portaiden, tukimuurien ja luiskan rakentamisesta. Muut kustannukset muodostuvat pienemmistä katualueiden muutostöistä. Raidejokerin toteuttamisesta aiheutuvien muutostöiden kustannuksia ei ole kaavan yhteydessä arvioitu. Esittelijä kaupunginarkkitehti Jukka Kauto
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 12 (74) Akp/1 Lisätiedot Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857 jere.saarikko(a)hel.fi Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237 olli.haanpera(a)hel.fi Kiinteistövirasto 25.5.2016 HEL 2011-004919 T 10 03 03 Asemakaavamuutoksen myötä julkisen- ja yksityisen alueen välinen suhde selkiytyy Huopalahden vanhalla asema-alueella. Huopalahden asemanseutuun liittyvät suojelutavoitteet toteutuvat kaavaratkaisussa. Suojelutavoitteiden korostumisen takia asemakaavaehdotuksessa ei ole voitu esittää siinä määrin täydennysrakentamista kuin alue muutoin keskeisyytensä vuoksi edellyttäisi. Täydennysrakentamisen vähäisyyden vuoksi yksityisille maanomistajille ei aiheudu kaavamuutoksen johdosta kaupunginhallituksen 9.6.2014 (685 ) tekemän maapoliittisen päätöksen mukaista merkittävää hyötyä, joten mainitun päätöksen mukaisia neuvotteluja ei tarvita. Lisätiedot Valtteri Halla, maankäyttöinsinööri, puhelin: 310 76184 valtteri.halla(a)hel.fi Kaupunginmuseon johtokunta 24.05.2016 46 HEL 2011-004919 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 5.4.2016 Lausunto Kaupunginmuseon johtokunta antoi seuraavan lausunnon: Asemakaavan muutos koskee Huopalahden vanhaa asema-aluetta ympäristöineen Etelä-Haagassa. Alue sijaitsee rantaradan molemmin puolin. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella asemaan kuuluneet rakennukset osoitteissa Kylätie 25, Angervotie 7 ja Tunnelitie 3 ja muodostaa niistä asuintontit. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennukset sijaitsevat rautatie- ja liikennealueella eikä rakennuksille ole osoitettu rakennusaloja tai rakennusoikeuksia. Tavoitteena on myös mahdollistaa Huopalahden asemanseudun kehittyminen toimivammaksi joukkoliikenteen solmukohdaksi tulevan pikaraitiotien myötä. Senaat-
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 13 (74) Akp/1 ti-kiinteistöt on myynyt vanhan asemarakennuksen ja sen pihapiirin rakennukset yksityiselle omistajalle. Asemakokonaisuuteen aikoinaan kuuluneet pihapiirit Angervotie 7 ja Tunnelitie 3 pihapiirit on myös myyty yksityisille maanomistajille 2010-luvun alussa. Suojeltuihin vanhoihin rakennuksiin sijoittuu asumista kaavan mukaan yhteensä 855 k-m². Lisäksi alueelle on osoitettu rakennusoikeutta uudelle asuinrakennukselle 400 k-m². Muu osa alueesta on Suomen valtion (Liikenneviraston) ja Helsingin kaupungin omistuksessa. Huopalahden asema-alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Asema-alueen rakennuksia on koskenut rautatiesopimus (1998), joka on solmittu valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi. Nämä aiemmat rautatiesopimuksen suojelutavoitteet on siirretty asemakaavaan suojelumerkinnöiksi ja muiksi tarpeellisiksi määräyksiksi. Asemaalue muodostuu rautatieasemille tyypilliseen tapaan kolmesta alueesta: eduspuistosta eli asemarakennuksesta ja sen välittömästä ympäristöstä, julkiseksi tarkoitetusta varsinaisesta asemapuistosta ja yksityisestä asuinpihasta. Huopalahden asemarakennus ja sen talousrakennus valmistuivat 1920-luvulla. Näiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Turun radan rakentamisen aikana (1900 1903) valmistuneet yksinkertainen vahtitupa, maakellari, talousrakennus ja sauna-pesularakennus. Asema-alueen rakennusten piirustukset on allekirjoittanut Rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno F. Granholm. Asema-alueella on sijainnut myös muita, myöhemmin purettuja rakennuksia sekä nykyisen asemarakennuksen paikalla sijainnut, 1900-luvun alussa valmistunut ensimmäinen asemarakennus. Kortteliin 29010 on merkitty uuden asuinrakennuksen rakennusala. Kaupunginmuseon johtokunta katsoo, että asemapuistoon voidaan rakentaa uusi asuinrakennus tai siirtää muualta vanha, asema-alueelle sopiva rakennus kohtaan, josta on purettu pois tunnistamaton rakennus, mutta kuitenkin sillä rajoituksella, että asemarakennuksen tulee olla asemapuiston dominanttirakennus. Suunnittelualueen lounais- ja kaakkoisosissa on vanhaan asema-aluekokonaisuuteen kuuluneet erilliset pihapiirit 1900-luvun alussa valmistuneine asuin- ja ulkorakennuksineen (Angervotie 7, Tunnelitie 3). Angervotie 7 asuinkasarmi valmistui vuonna 1914 arkkitehti Bruno F. Granholmin piirustuksin. Rakennus oli suunniteltu rautatieläisten asuintaloksi. Myös Tunnelitie 3, joka sijaitsee asemapuiston vastakkaisella puolella rataa, liittyi alun perin aseman toimintaan: vahtitupa valmistui vuonna 1909. Asemakaava-alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset suojellaan kaavassa eritasoisin suojelumääräyksin. Kaikki pää-/asuinrakennukset on suojeltu sr-1-suojelumerkinnällä, muut rakennukset joko
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 14 (74) Akp/1 sr-2 tai sr-3-merkinnöin. Piha-alueille on erikseen annettu ympäristöä koskeva suojelumerkintä /s. On tärkeää, että asemapuisto säilyy edelleen tunnistettavana ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteensä säilyttäen ja avoimena niin, ettei sen eri osia rajata aidoin. Kaupunginmuseon edustaja on ollut mukana asemakaavatyössä rakennussuojelun osalta, ja museota on kuultu kattavasti kaavatyön yhteydessä. Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta. Esittelijä Lisätiedot yksikön päällikkö Anne Mäkinen Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473 johanna.bjorkman(a)hel.fi Pelastuslautakunta 24.05.2016 71 HEL 2011-004919 T 10 03 03 Esitys Pelastuslautakunta esitti seuraavan lausunnon Huopalahden aseman ja ympäristön asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12392: Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen koskien Huopalahden asemaa ja ympäristöä. Asemakaavan muutosehdotuksessa on riittävällä tavalla otettu huomioon paloturvallisuuteen liittyvät asiat. Esittelijä Lisätiedot pelastuskomentaja Simo Wecksten Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235 juha.rintala(a)hel.fi Ympäristölautakunta 17.05.2016 200 HEL 2011-004919 T 10 03 03 Päätös Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antoi ympäristökeskus.
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 15 (74) Akp/1 Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 28916 anu.haahla(a)hel.fi 22.03.2016 107 HEL 2011-004919 T 10 03 03 Ksv 0740_34, karttaruudut 678493 ja 678494 Esitys esitti kaupunginhallitukselle 15.3.2016 päivätyn 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) katu-, liikenne-, rautatie- ja puistoalueiden (muodostuu uusi kortteli 29016) asemakaavan muutosehdotuksen nro 12392 hyväksymistä. Samalla lautakunta päätti asettaa ehdotuksen nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin kannanottoihin ja mielipiteisiin että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laskuttamaan hakijoilta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 15.03.2016 Pöydälle Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Nina Välkepinta-Lehtinen, arkkitehti, puhelin: 310 37024
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 16 (74) Akp/1 nina.valkepintalehtinen(a)hel.fi Suvi Hokkanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37255 suvi.hokkanen(a)hel.fi Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458 niina.strengell(a)hel.fi Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280 taina.toivanen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 17 (74) Lsp/1 1 Huopalahden aseman ympäristön liikennesuunnitelma (a-asia) HEL 2016-002394 T 08 00 00 Hankenumero 0918_15 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut Lähtökohdat Liikennesuunnitelma päättää hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 6623-1 mukaisen Raide-Jokerin liikennesuunnitelman paaluvälillä 16900 17700. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu Huopalahden aseman ja ympäristön asemakaavaehdotuksen nro 12392 yhteydessä Huopalahden aseman liikennesuunnitelman, jossa on esitetty myös Raide-Jokerin edellyttämät liikennejärjestelyt paaluvälillä 16900 17700 (piirustus 6623-1). Suunnitelma on tehty pääasiassa Huopalahden asemanseudun alustavan liikennesuunnitelman ja Raide-Jokerin hankesuunnitelman pohjalta. hyväksyi 22.3.2016 Huopalahden aseman ja ympäristön asemakaavaehdotuksen nro 12392 yhteydessä Huopalahden asemanseudun alustavan liikennesuunnitelman (piirustus 6553-3). Uusi liikennesuunnitelma korvaa alustavan liikennesuunnitelman (piirustus 6553-3). Liikennesuunnitelmaan on lisätty Raide-Jokerin linjaus paaluvälillä 16900 17700, mutta muutoin liikennesuunnitelma vastaa alustavaa liikennesuunnitelmaa. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen suunniteltu seudullinen poikittainen pikaraitiotie. Raide-Jokerin pituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Linjalle on suunniteltu 33 pysäkkiparia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.6.2016 Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Huopalahden aseman ja ympäristön asemakaavaehdotukseen liittyvää liikennesuunnitelmaa on täydennetty Raide-Jokerin hankesuunnitelman pohjalta. Raide-Jokerin linjaus kulkee suunnittelualueella Eliel Saarisen
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 18 (74) Lsp/1 Kustannukset (alv. 0%) Jatkotoimenpiteet tietä ja raitiotiepysäkki "Huopalahden asema" sijaitsee nykyisen runkolinjan 550 pysäkin kohdalla junaradan alittavassa joukkoliikennetunnelissa. Eliel Saarisen tietä käyttäviä bussilinjoja varten tehdään uusi bussipysäkkipari leventämällä joukkoliikennetunnelia nykyisen pysäkkiparin eteläpuolella. Joukkoliikennetunnelin rakenteita ei muuteta uutta pysäkkiparia lukuun ottamatta, joten jalankulun ja pyöräilyn reitin säilyvät nykyisellään. Kahden hissikuilun välinen porrasyhteys laiturialueelta länsipuoliselle erotellulle pyörätielle ja jalkakäytävälle on poistettu, sillä se on verkollisesti tarpeeton, kun laiturialueen molemmissa päissä on portaat. Ainut merkittävä ero liikennesuunnitelman ja Raide-Jokerin hankesuunnitelman välillä on Laajasuonpuiston kohdalla olevan pohjoisemman suojatien poistaminen. Jalankulkijat ja pyöräilijät ohjataan käyttämään eteläisempää valo-ohjattua suojatietä. Verkollisesti vähempiarvoisen ylityksen poistaminen lisää pikaraitiotien sujuvuutta ja matka-ajan luotettavuutta. Alustavaan liikennesuunnitelmaan verrattuna on lisäksi tarkennettu polkupyörien pysäköintijärjestelyä niin, että Huopalahden asemalle sijoitetaan Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategian ja toimenpideohjelman (HLJ 2011) mukaisesti vähintään198 polkupyörien liityntäpaikkaa. Asemakaavamuutokseen liittyvät kadunrakentamiskustannukset ovat 200 000 euroa. Nyt esiteltävät muutokset eivät lisää alustavassa liikennesuunnitelmassa arvioituja kustannuksia. Koko Raide-Jokerin rakentamisen kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa (MAKU-indeksi 110,6, huhtikuu 2015). Rakentamisen kustannusarvio sisältää sekä raitiotien infrastruktuurin rakentamisen että raitiotien edellyttämät välittömät muutokset katuympäristöön. Helsingin kaupungin arvioitu osuus rakentamiskustannuksista on 178,5 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on 30 % valtion tuki, jolloin Helsingin maksuosuudeksi jäisi 125 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 15.6.2016 pidetyssä kokouksessa Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Rakennusvirasto laatii alueesta katusuunnitelmat. Esittelijä liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 19 (74) Lsp/1 Lisätiedot Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433 taina.toivanen(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Piirustus 6623-1 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Yleisten töiden lautakunta/raimo K. Saarinen HKL-liikelaitos/Ville Lehmuskoski Päätöshistoria 22.03.2016 108 HEL 2016-002394 T 08 00 00 Hankenumero 0918_15 Päätös päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 6553-3 mukaisen Huopalahden asemanseudun alustavan liikennesuunnitelman. 15.03.2016 Pöydälle Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280 taina.toivanen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 20 (74) Akp/2 2 Tähtitorninkatu 16 18 asemakaavaehdotus (nro 12408) ja sen asettaminen nähtäville (a-asia) HEL 2015-010121 T 10 03 03 Ksv 1541_8, karttaruutu 671497 ja 672497 Päätösehdotus päättää asettaa 27.9.2016 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12408 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin 452 tonttia 19 antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko www.hel.fi/ksv että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laskuttamaan hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Samalla lautakunta esittää kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nro 12408 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Tiivistelmä Asemakaavan muutos koskee yhtä tonttia Tähtitorninkadun varressa, Kirurgisen sairaalan ja Tähtitorninvuoren puiston takana. Tontilla sijaitsee kaksi rakennusta, jotka ovat valmistuneet vuosina 1900 ja 1906.
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 21 (74) Akp/2 Esittelijän perustelut Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisin Suomen Lähetysseuran toimistokäytössä olevien tilojen muuttamisen asumiseen. Kirkkosali aputiloineen säilyy nykyisessä käytössä. Molemmat rakennukset suojellaan merkinnällä sr-1. Myös arvokkaat sisätilat, kuten porrashuoneet ja kirkkosali suojellaan asemakaavassa. Uutta asuntokerrosalaa on kaava-alueella 3 920 k-m². Kirkkojen ja seurakunnallisten rakennusten rakennusoikeudeksi jää 710 k-m². Kaavan toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että kiinteistöihin voidaan sijoittaa korkealaatuisia ja suurikokoisia asuntoja, rakennuksen ja ympäristön kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyttäen. Alueen toimitilan määrä vähenee, mutta tämä on perusteltavissa sillä, että rakennukset soveltuvat tilaratkaisuiltaan hyvin asumiseen ja lähiympäristön toiminnallinen rakenne on muutoinkin voimakkaasti asuinpainotteinen. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Asemakaavan muutos on tehty hakemuksen johdosta ja kaavamuutoksen sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa. Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Rakennukset kuuluvat Ullanlinnan ja Kaivopuiston rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaisiin alueisiin. Tähtitorninkatu 16 18 kiinteistö edustaa vanhinta korttelissa säilynyttä rakennuskantaa. Suomen Lähetysseura rakennutti paikalle kaksi rakennusta, joista ensimmäinen (Tähtitorninkatu 18) valmistui vuonna 1900 ja toinen (Tähtitorninkatu 16) vuonna 1906. Molemmat rakennukset on suunnitellut arkkitehti Karl August Wrede. Rakennukset toimivat alun perin Lähetysseuran työntekijöiden asuntoina ja Tähtitorninkatu 18:ssa sijaitsee edelleen pieni kirkkosali. Rakennuksissa on kolme kerrosta ja ullakko. Rakennusten ensimmäinen kerros sijaitsee katutason alapuolella siten, että rakennusmassa on sisäänvedetty katulinjasta ja kadun sekä rakennuksen väliin jää syvennys. Kahteen porrashuoneeseen kuljetaan kadulta johtavaa siltaa pitkin. Kattomuoto on vaihteleva torneineen ja kattolyhtyineen. Samoin punatiiliset katujulkisivut ovat runsaasti detaljoituja; vaihtelevat ikkunamuo-
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 22 (74) Akp/2 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö dot, lasimaalaukset ja muut koristeaiheet rytmittävät julkisivuja. Kirkkosalin puoleista sisäänkäyntiä korostaa Kristus-veistos, joka on kopio Kööpenhaminan tuomiokirkon veistoksesta. Pihan puolella on yksinkertaisempi, keltaiseksi rapattu julkisivu. Voimassa olevassa asemakaavassa (1982) tontti on merkitty kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Molemmat rakennukset on suojeltu kaupunkikuvallisesti arvokkaina merkinnällä sₒ. Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä seuraavien viranomaistahojen kanssa: kaupunginmuseo rakennusvalvontavirasto kiinteistöviraston tonttiosasto Kiinteistöviraston tonttiosasto ilmoitti, että kaavamuutos edellyttänee maankäyttösopimusneuvotteluja. Ympäristökeskuksen kannanotossa pyydetään huomioimaan asumisterveyden vaatimukset käyttötarkoituksen muuttuessa asumiseen. Rakennusviraston kannanotossa todetaan, että tukimuurien ja katurakenteiden yhteensovittaminen tulee huomioida kaavaa laadittaessa. Muilla viranomaisilla ei ollut huomautettavaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä valmisteluaineistoa koskevissa viranomaisten kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että kaavaselostuksen Toteutus-kappaleeseen on lisätty maininta katualueeseen rajoittuvien rakenteiden huomioimisesta. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Kannanotot ja vuorovaikutusraportti ovat liitteenä. Mielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä valmisteluaineistoa koskevia mielipidekirjeitä ei saapunut. Suullisia mielipiteitä on esitetty asukastilaisuudessa.
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 23 (74) Akp/2 Tarkemmat perustelut Kaavaratkaisun kustannukset Jatkotoimenpiteet Suulliset mielipiteet kohdistuivat hankkeen aikatauluihin, hankkeen myötä lisääntyvään pysäköintipaikkatarpeeseen sekä tulevien asuntojen hallintamuotoihin, hintoihin ja kokoon. Mielipiteet on otettu huomioon kaavatyössä siten, että hakija on teettänyt tulevien asukkaiden pysäköintipaikkatarpeesta ja paikkojen mahdollisesta järjestämisestä pysäköintiselvityksen, joka on liitetty selostukseen. Vuorovaikutusraportti on liitteenä. Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta. Toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Käyttötarkoituksen muutos nostaa tontin arvoa aiheuttaen täten merkittävää hyötyä maanomistajalle. Mahdollisista kaupungin perimistä maankäyttökorvauksista sovitaan kaupunginhallituksen 9.6.2014 tekemän päätöksen mukaisissa maapoliittisissa neuvotteluissa. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) kaupunginmuseo kiinteistölautakunta/kiinteistövirasto pelastuslautakunta rakennuslautakunta/rakennusvalvontavirasto varhaiskasvatuslautakunta/varhaiskasvatusvirasto yleisten töiden lautakunta/rakennusvirasto ympäristölautakunta/ympäristökeskus sekä muut mahdolliset tahot Kaavaehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 24 (74) Akp/2 Kiinteistövirasto käynnistänee kaupunginhallituksen 9.6.2014 ( 685) tekemän päätöksen mukaisen maankäyttösopimusmenettelyn yksityisten maanomistajien kanssa. Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Sinikka Lahti, arkkitehti, puhelin: 310 37478 sinikka.lahti(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12408 kartta, päivätty 27.9.2016 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12408 selostus, päivätty 27.9.2016 5 Tilastotiedot 6 Kustannukset 7 Vuorovaikutusraportti 27.9.2016 ja asukastilaisuuden (2.3.2016) muistio 8 Osa päätöshistoriaa Muutoksenhaku Kustannusten osalta Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Hallintovalitus, tavallinen tiedoksianto Otteet Ote Hakija Otteen liitteet Esitysteksti Hallintovalitus, tavallinen tiedoksianto Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Liite 6 Tiedoksi Kaupunginkanslia/Hyttinen, Villeneuve, Hakola Kaupunkisuunnitteluvirasto/Koski Päätöshistoria
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 25 (74) Akp/2 Rakennusvirasto 14.3.2016 HEL 2015-010121 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1232-00/16, Tähtitorninkatu 16-18, 18.3.2016 mennessä. Kaavamuutos ei koske katua, mutta kiinteistön muutostöihin saattaa liittyä katurakenteisiin liittyviä vaikutuksia. Tukimuurien ja katurakenteiden yhteensovittaminen tulee huomioida kaavaa laadittaessa. Rakennusviraston yhteyshenkilöinä kaavaprosessissa ovat aluesuunnittelija Anu Kiiskinen ja suunnitteluinsinööri Olli Haanperä. Lisätiedot Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419 anu.kiiskinen(a)hel.fi Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237 olli.haanpera(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 23.2.2016 HEL 2015-010121 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 12.2.2016 Kaupunginmuseo tarkastelee asemakaavan muutosta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon. Suomen Lähetysseuran käytössä olevat rakennukset Tähtitorninkadun varrella muutetaan ja osittain palautetaan asuinkäyttöön. Kirkkosali säilyy ennallaan nykyisessä käytössä. Molempien rakennusten suojelumääräykset uudistetaan. Voimassa olevassa asemakaavassa (1982) tontti on merkitty kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asumisen ja toimitilan alueeksi, joka on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä. Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön viereen. Viereiset korttelit kuuluvat Museoviraston RKY 2009-kohdeluetteloon (Tähtitorninmäen observatorio ja puisto sekä Kirurginen sairaala).
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 26 (74) Akp/2 Arkkitehti Karl August Wreden suunnittelemat rakennukset Lähetysseuran tarpeita varten valmistuivat 1900 (Tähtitorninkatu 18) ja 1906 (Tähtitorninkatu 16). Rakennuksista on tehty rakennushistoriallinen selvitys (Optiplan, 2015). Tähtitorninkatu 16-18:n rakennuksissa on kolme kerrosta ja ullakko. Rakennusten ensimmäinen kerros sijaitsee katutason alapuolella siten, että rakennusmassa on sisäänvedetty katulinjasta, jolloin kadun ja rakennuksen väliin jää solamainen syvennys. Kahteen porrashuoneeseen kuljetaan kadulta johtavaa siltaa pitkin. Uusgoottilaista tiiliarkkitehtuuria edustavien rakennusten kattomuoto on vaihteleva torneineen ja erikoikoisine kattolyhtyineen. Katujulkisivun vaihtelevat ikkunamuodot, lasimaalaukset ja muut koristeaiheet ovat arkkitehtuurille ominaisia. Asemakaavan muutoksessa YK-korttelialue muutetaan Asuinkerrostalojen korttelialueeksi. (AK). Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen ja kirkkosalin yläpuolelle saa lisäksi sijoittaa liike-, toimisto- ja/tai palvelutiloja. Kolmeen kerrokseen ja ullakolle saa sijoittaa asuntoja. Molemmat rakennukset merkitään asemakaavaan rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokkaiksi merkinnällä sr-1. Määräysosassa määritellään suojelun ja korjaamisen lähtökodat ja mainitaan myös suojeltavat sisätilat. Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavaluonnoksesta. Lisätiedot Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 503756846 sari.saresto(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 27 (74) Akp/3 3 Etelä-Haagan korttelin 29002 tontin 7 (Kauppalantie 27 29) asemakaavaehdotus (nro 12422) ja sen asettaminen nähtäville (a-asia) HEL 2015-011519 T 10 03 03 Ksv:n hankenumero 0740_44, karttaruutu 678494-a Päätösehdotus päättää asettaa 27.9.2016 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12422 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelia 29002 tonttia 7 antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla kohdassa Päätöksenteko www.hel.fi/ksv että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laskuttamaan hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen Samalla lautakunta esittää kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nro 12422 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Tiivistelmä Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee asunto- ja liikerakennusten korttelialuetta, joka sijaitsee Huopalahden aseman läheisyydessä
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 28 (74) Akp/3 Esittelijän perustelut Alueen lähtökohdat ja nykytilanne osoitteessa Kauppalantie 27 29. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asuinkerrostalon rakentamisen korttelin rautatien puoleiselle reunalle. Tavoitteena on Huopalahden asemanseudun maankäytön tehostaminen kaupunkikuvaan sopivalla täydennysrakentamisella Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Nykyisen asuinrakennuksen tontti jaetaan kahteen osaan siten, että rautatien varteen voidaan rakentaa nelikerroksinen uudisrakennus. Oleskelupiha järjestetään uuden ja nykyisen talon väliin. Maanalainen pysäköintikellari sijoittuu uudisrakennuksen alle rinteeseen. Kulkuyhteys takatontille järjestetään ajorasitteena nykyisen ajoliittymän kautta. Alueelle osoitetaan 4 540 k-m2 asuntokerrosalaa, josta uutta asuntokerrosalaa on 2 104 k-m2. Asukasmäärän lisäys on noin 50 asukasta. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa lähiympäristön näkymiin siten, että tontin takaosa muuttuu metsäisestä pihasta rakennetuksi ja kaupunkimaiseksi. Rautatien varressa kaupunkikuva täydentyy uudella rakennuksella, jonka korkeus vastaa viereisten rakennusten korkeuksia. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa. Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Nyt laadittu kaavaratkaisu on tarkistetun yleiskaavaehdotuksen tavoitteiden mukainen. Suunnittelualueen Kauppalantien puoleisella reunalla on 1960-luvun alussa valmistunut nelikerroksinen asuinrakennus, joka on osa Kauppalantien suuntaista 3-4 -kerroksisten asuinrakennusten rivistöä. Kellarikerroksen autotallit avautuvat Kauppalantien puolen asfaltoidulle alapihalle. Taloyhtiön nykyinen oleskelualue ja kevytrakenteinen jätekatos sijaitsee tontin keskellä jyrkästi radalle päin laskevan avokallion laella. Kalliojyrkänteen alla rautatien meluaidan läheisyydessä on pieni asukkaiden nurmipintainen oleskelualue. Voimassa olevassa asemakaavassa (1960) alue on merkitty yhdistettyjen asunto- ja liikerakennusten korttelialueeksi (ALK).
Helsingin kaupunki Esityslista 29/2016 29 (74) Akp/3 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä seuraavien viranomaistahojen kanssa: Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) Liikennevirasto Museovirasto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) kaupunginmuseo kiinteistöviraston geotekninen osasto kiinteistöviraston tonttiosasto pelastuslaitos rakennusvalvontavirasto rakennusvirasto ympäristökeskus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan liittyen saatiin 7 viranomaiskannanottoa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kannanotto koski tontilla sijaitsevaa hulevesiviemäriä. Ympäristöviraston kannanotto kohdistui ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristöhäiriöiden torjuntaan. Kiinteistöviraston geoteknisen osaston kannanotto kohdistui maaperään, ympäristöhäiriöihin ja hulevesiviemäriin. Kiinteistöviraston tonttiosaston kannanotto koski tontin arvonnousuun liittyviä maapoliittisia neuvotteluja. Muilla viranomaisilla ei ollut huomautettavaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä valmisteluaineistoa koskevissa viranomaisten kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä mm. siten, että kaavassa on annettu hulevesien käsittelyyn ja ympäristöhäiriöiden hallintaan liittyviä kaavamääräyksiä. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Kannanotot ja vuorovaikutusraportti ovat liitteenä. Mielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä valmisteluaineistoa koskevia mielipidekirjeitä on saapui 8 kpl. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty kaavapäivystyksessä ja puhelimitse. Mielipiteet kohdistuivat mm. maisemaan, kaupunkikuvaan, luonnonoloihin, liikennejärjestelyihin,