Sakkaus 1 sakkauskohtauskulma 2 virtauksen irtoaminen 3 nostovoiman väheneminen, vastuksen lisääntyminen 4 painekeskiön siirtyminen 5 tekijät, jotka vaikuttavat sakkausnopeuteen ja siiven käyttäytymiseen sakkauksessa 6 sakkaus vaakalennossa, nousussa, liu ussa ja kaarrossa 7 lähestyvästä sakkauksesta kertovat merkit 8 oikaisu sakkauksesta 9 syöksykierteen välttäminen 10 välitön ja varma oikaisu sakkauksesta 1 : Siiven sakkaamista havainnollistaa hyvin tuttu tapahtuma kun siipi hinauksessa jää taakse. Ei nouse päälle. Ilmavirta kohdisttuu silloin aivan väärin, suoraan siiven alapintaan. Se lentää yhtä hyvin kuin Kiinanmuuri. 2 : Virtauksen irtoaminen on tällöin totaalista. Virtauksen pitäisi seurata siiven muotoja, sekä ala- että varsinkin yläpintaa. Jos joudut siivellä tällaiseen syväsakkaustilaan korkealla, siipi lähtee liitoon kyllä itsestäänkin. Matalissa voi asiaan vaikuttaa spiidillä. Tai painamalla A punoksia 5 10 senttiä eteenpäin. Kuten päällevedossa. 3 : Vaikka vastus lisääntyy em. tilanteessa rajoittimen laukeamiseen, ei mitään nostovoimaa synny. 4 : Painekeskiö siirtyy sivuun ja siipi kaatuu sivulle tai taakse.
5 : Ne tekijät ovat kohtauskulma ja ilmanopeus. Siipi pysyy muodossaan virtauksen synnyttämän ilmanpaineen avulla. Pääosa nostovoimasta kun syntyy siiven yläpinnalla vallitsevasta alipaineesta niin kankaan läpäisemä ilma heikentää virtauksen otetta siivestä. Senvuoksi näissä siivissä on käytetty nollakankaita. Toisin kuin laskuvarjoissa, niissä läpäisy toimii vakauttavana tekijänä. 6 : Liitimellä on sille ominainen trimminopeus. Kun annat sen liitää itse, jarruttamatta / kiihdyttämättä on ilmanopeus 35 47 kmh. Sakkaus voi tapahtua tälöin vain tuulen nopeasti muuttaessa suuntaansa. Myös kaarteessa suhteellinen tuuli muuttuu ja sakkausmahdollisuus kasvaa. Siiven kärkiväli on nopeuteen nähden huomattavan suuri. Kaarteen sisäpuolisen kärjen nopeus voi pienentyä sakkausrajan alapuolelle. 7 : Kaarto tiukkenee tällöin ja sisäkaarten puoleiset punokset löystyy. Siiven kärjen värähtelyn sekä ilmavirran suunnanmuutoksen tuntee. Myös vario ilmoittaa korkeudenmenetyksestä - liian myöhään ehkä. http://www.flyhapa.com/syvasakkaus.htm 8 : Nopein oikaisu tapahtuu spiidillä - jos kapula on jalkasi alla valmiina voit polkaista A - punoksia tiukemmalle samalla kun vastajarrulla oikaiset kaarretta. Jos korkeutta on niin pelkkä vastajarru riittää. 9 : Syöksykierre liitimellä kravatti voi syntyä sakkauksen mennessä sivuluisuun. Yksi suomalainen taituri tekee sellaisen tarkoituksella. Kuten myös DHV;n koelentäjät. Oikaisu tapahtuu täyssakkauksella, molempia jarruja kierretään pari, kolme kierrosta käden ympäri ja jarrut painetaan niin alas kuin suinkin. Siipi oikenee kierteistä ja alkaa lentää kun jarrut päästetään ylös. Vertaa B-sakkaus ja sen oikaisu. Huomaa pelvarjo! 10 : Riippumatta maanopeudesta/suunnasta kannattaa korkealla ohjata vallitsevaa suhteellista virtausta vastaan. Laskussa aina suoraan todelliseen vastaiseen noin 30 ft korkeudesta alaspäin.
Rinnelähdössä siipi kunnolla päälle vaikka avustajan kanssa. 11 : Pidä kahvoista herkällä kädellä ja tunne siiven värinät ja tila ylös katsomatta. Reagoi turbuun päättäväisesti, säilytä suuntasi ja nauti lentämisestä. Painavat kädet muuttaa siiven profiilia turhaan. 30.10.2005 Talvi tulee vielä kuitenkin. Kun on Litin julistama turvallisuusvuosikin, on varmasti paikallaan miettiä siiven ominaisuuksien muuttumista kylmässä. Pakkasessa nailonikin jäykistyy jonkinverran ja kankaan kyllästysaineet lisää tuota ominaisuutta. Kun siipi avataan tiukasta paketista eivät vekit, rypyt ja taitteet oikenekaan kuin palmun alla. Jo maakäsittelyssä kokenut pilotti huomaa siiven poikkeavan käyttäytymisen. Se tuntuu jotenkin tehottomalta tussukalta ja vaatii suurempia ohjausliikkeitä kuin normaalisti. Vauhtia on vaikea saada normaaliin laskuunkaan tarpeeksi ja sakkausraja on noussut. Siis aika vaikea yhdistelmä. Kankaan ryppyisyys lisää virtauskitkaa ja vähentää rajakeroksen virtausta mikä vaikuttaa myös sakkauksen kohtauskulmaa pienentävästi. Tämä taas vaatisi kaartosäteen suurentamista ja enemmän nopeutta. Aika kurjaa jos matalissa sisäkaarteen puoleinen siivenkärki sakkaa ja ulkopuoli yrittää liitää.
Punokset voidaan venyttää käsivoimin lähelle alkuperäistä pituuttaan käsivoimin. Liikaa eikä poikki niitä ei käsivoimin saa. Ohuinkin Dyneema kestää 200 kiloa, jos se käsin katkeaa niin olikin aika vaihtaa. Tällöin tarkastukseen koko nippu. Aramidi ja hiilikuitu ovat vähemmän herkkiä kutistumaan. Ne ovat taas herkempiä mekaanisille vaurioille. JoukoA Kipparit Tallinnan reissulla. Miten starttisakkauksen tunnistaa? Lähdössä varjoliidin ei nouse kunnolla lentotilaan, vaan jää niin sanotusti taakse. Liidinstartin tapahduttua liidin ei lennäkään, vaan jää vielä enemmän taakse, jolloin liidin tyhjenee ja putoaa takaperin takaisin maahan. Toinen starttisakkauksen tyyppi on ns. heilurisakkaus. Heilurisakkauksessa liidin pysyy täyttyneenä, mutta lähtee heti startin jälkeen kaatumaan sivulle. Liidin vastaa ohjaukseen, mutta yliohjautuu voimakkaasti. Jos hinausta jatketaan, on ennemmin tai myöhemmin seurauksena lock out -tilaan joutuminen. Mistä starttisakkaus johtuu? Syitä on useita, mutta niistä tärkein on punosten kutistuminen. Toisena syynä voidaan pitää ikääntyvän siiven kankaan ja väliseinien pehmenemistä. Toisin
sanoen liitimen etureuna ei pysy ylösvedossa täysin auki, täyttyminen hidastuu ja ylös työntäminen jää kesken. Millä starttisakkaus vältetään? 1. Liitimen säilytys Liitimen säilyttämiseen ja pakkaamisen oikealla tavalla on kiinnitettävä tarkasti huomiota. Liidin pyritään pakkaamaan laskostamalla. Tällöin väliseinät pysyvät mahdollisimman pitkään jäykkinä ja etureuna säilyy ryhdikkäänä. Liidin pakataan ehdottomasti kuivana, koska kosteus kutistaa punokset ja kosteana pakattu liidin on avattuna hyvin ruttuinen. Liidin säilytetään ehdottoman kuivassa tilassa, EI auton peräkontissa EIKÄ kylmässä ulkovarastossa. Nimenomaan kosteus saa aikaan punosten kutistumisen ja kutistuminen jatkuu niin kauan kun punos on kostea. 2. Punosten seuranta Punosten kutistumista on seurattava. Erityisesti dyneema- ja polyesteripunokset jarruissa ja liitimen takaosassa saavat osakseen niin vähän vetoa lennon ja maakäsittelyn aikana, että ne eivät veny takaisin normaaliin mittaan. Esim. jarrupunokset on syytä venyttää n. 20:n lentotunnin välein (punosta ei voi käsivoimin venyttää liikaa). Liidinkohtainen punoskartta on oltava liitimen omistajan käytössä. Punoskartta löytyy yleensä käyttöohjekirjasta. Ellei sitä siellä ole, on otettava yhteyttä liitimen maahantuojaan ja pyydettävä punoskartta. Käyttö-ohjekirja on oltava jokaisen liitimen omistajalla. Sieltä löytyvät kaikki huoltoon liittyvät asiat ja niitä on syytä noudattaa, sillä kyseessä on lentolaite. Jos punokset ovat kutistuneet, liidin lentää ikään kuin jarrut päällä eikä tällainen liidin startissa nouse kunnolla päälle. Sen lisäksi liidin, jossa on kutistuneet punokset, on lennettäessä vaarallinen, koska liitimen lentonopeus on huomattavasti laskenut. Siten myös tunnelipaineet ovat laskeneet ja liidin ruttaa helposti. 3. Lähtötekniikka On paneuduttava myös lähtötekniikkaan. Jos startissa A-punoksista työntävät kädet makaavat takana alhaalla, ei liidin voi nousta lentotilaan. "Nyrkkisääntö", jonka mukaan nyrkkien pitää näkyä silmäkulmissa koko lähdön ajan, toimii edelleenkin. Muutenkin on syytä seurata sekä omaa että kaverin lähtötekniikkaa, ettei siihen pääse vähitellen muodostumaan tekniikkavirheitä! Huomioi seuraavat asiat: - erityisesti päälletyönnön loppuvaiheeseen on kiinnitettävä huomiota, ettei sitä jätetä kesken - siipi on tarkastettava ennen ilmaan nousua. - hinaajan on oltava pätevä. Mikäli hinaajalla on lähdön alkuvaiheessa näköyhteys hinattavaan, hänen on seurattava liitimen käyttäytymistä ja ilmaan nousua erityisen tarkasti. Jos jotain poikkeavaa ilmenee, hinaus on välittömästi keskeytettävä. On muistettava, että hinauksen alkuvaiheessa hinauspaineiden on oltava huomattavasti pyydettyjä maksimipaineita pienempi ja hinauspaine nostetaan maksimipaineeseen vähitellen. Näin lentäjälle jää riittävästi aikaa saattaa hidas liidin kunnolliseen lentotilaan, eikä liitimen täytös jää vajaaksi. Hinaustuet ja speed bar? Hinaustukien käyttö hitaissa liitimissä sekä niissä liitimissä, joitten valmistaja niitä suosittelee, on aiheellista. Speedin oikea-aikainen käyttö myös vähentää starttisakkauksen vaaraa, joskaan kumpikaan ei sitä
täysin poista. Varjoliidossa pilotin osaamisen lisäksi hinauksen alkuvaiheen onnistuminen riippuu myös hinaajasta. Liian aikainen voimakas hinaus jättää siiven sakkaustilaan. Varsinkin moottorikelkkahinaus talvella tuulessa on altis tilanne. Speedbarin polkaisu hinauksen alussa tai hinaustuen käyttö vähentää sakkausriskiä. Etenkin talviolosuhteissa esiintyi myös tapauksia, jossa liidin oli osallinen onnettomuustilanteeseen. Pakkanen pahensi tilannetta, jossa liitimen punokset esim. iän, kostuneisuuden tai käyttämättömyyden vuoksi epätasaisesti venyneet eri punossarjojen kesken. Kun takapunosten pituus on lyhentynyt suhteessa etummaisiin, on trimminopeus liian hidas ja sakkaustilanne lähellä. Punosten kuntoon on etenkin ikääntyneiden, kostuneiden ja pitempään varastoitujen liidinten osalta kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin talvella. Myös hinausvoima on suhteutettava tähän riskiin. Eri puolten punosten vertaaminen keskenään ei vielä paljasta ongelmaa. Varjoliidon hinausonnettomuuksissa tyypillisesti jouduttiin heiluriliikkeeseen, jota ei saatu vaimenemaan ennen kovaa laskua. Tällöin tyypillinen vamma oli nilkkamurtuma. On syytä miettiä, miten parhaiten vaimentaa heilahdukset ilman sakkausriskiä sekä kuinka kovan laskun yhteydessä tulisi tulla maahan. Pyrkimys yrittää jaloilleen laskua johtaa helposti nilkan murtaviin voimiin. Laskuvarjohyppääjien käyttämä hallitun kaatumisen tekniikka lienee turvallisin tapa selvitä kovista laskuista. Vastaavanlainen kooste kuin 2002 kaikista onnettomuuksista on tekeillä ja ilmestyy tähän jatkoksi valmistuttuaan. 2004: PP2 opp 4 lentoa Korkean lennon päätteeksi laskeutui kohtuullisessa tuulessa 30 astetta vinoon huolimatta radioiduista ohjeista. Lasku meni istualleen ja toinen jalka taittui alle ja pohjeluuhun tuli murtuma. Pilvikatto ja myöhäinen iltapäivä haittasivat korkeuden arviointia lumisella järvellä. => jälkiä, rättejä ym. laskupaikoille merkiksi helpottamaan arviointia. Petri Rantalan kooste:.1 VL (4), 13.1.2002 Lentokokemus: 4 kpl, joista 4 kpl viimeisen 90 vrk aikana Säätila: 1-5 m/s, puuskainen Lämpötila 0 C Liidin: Apco Sentra 31 - rukkashinauksessa vetovoima kasvoi liian suureksi puuskan johdosta - varjo jäi taakse - heiluri, varjo eteen - oppilas törmäsi jäähän istuma-asennossa - lannerangassa murtumia - > liian puuskainen tuuli kouluttamiseen 1.2 VL (6), 2.3.2002 Lentokokemus: - h, joista - h viimeisen 90 vrk aikana Säätila: 3-4 m/s, tasainen Lämpötila 5-10 C Liidin: Apco Sabra
- oppilas teki päällevetoharjoittelua - punos tarttui jalkaan ja kaatoi lentäjän mahalleen jäälle - 2 kylkiluuta murtui ja sapessa pieni verenpurkauma - > tarkkuutta ja huolellisuutta lennonvalmisteluun 1.3 VL (10), 4.5.2002 Lentokokemus: - h, joista - h viimeisen 90 vrk aikana Säätila: 4-5 m/s, tasainen Lämpötila 10 C Liidin: Gradient Topas - oppilas tekemässä rinnestarttiharjoitusta Levin huipulta - startti epäonnistui - varjon kuoletus epäonnistui ja oppilas juoksi varjon perässä kivikkoiselle alueelle - jalkaterä meni kivien väliin ja taittui - nilkka meni sijoiltaan, paha kudosvaurio, hiusmurtuma - >tuuli ehkä liian kova kouluttamiseen 1.4 VL (12), 29.5.2002 Lentokokemus: oppilaan 2. korkea lento Säätila: 0 m/s, Lämpötila 13 C Liidin: Gradient Impulse 26 - oppilaan toinen korkea hinaus lähdössä - irtoamisen jälkeen liidin kallistui vasemmalle, oppilas jarrutti oikealla jarrulla - liidin ohjautui yli oikealle, jolloin oppilas jarrutti vasemmalla - molemmat jarrut olivat vedettynä, liidin sakkasi - hinaaja lopetti hinauksen, oppilas tuli maahan takakenossa asennossa - kantaluun murtuma ja selkänikaman hiusmurtuma - > perusohjaustaito ei vielä kehittynyt riittävästi, toisen korkean lennon jännitys? 1.5 RL (13), 7.6.2002 Lentokokemus: 0 h. Varjoliitimellä 150 h Säätila: 1 m/s, tasainen Liidin: Icaro Mars, pienempi koko - oppilaalla 20 juoksustarttia rinteestä - toisessa rukkashinauksessa oppilaan asento kääntyi vaakasuoremmaksi ja liidin ajautui hinauslinjalta sivuun. - opettaja irrotti hinausnarun n. metrin korkeudesta - lasku epäonnistui mennen mahalleen - liitimen pyörät eivät pyörineet kunnolla (maan epätasaisuuden vuoksi) ja liidin meni nokalleen (tuuli 1 m/s) - oppilaan olkavarsi murtui - > tyypillinen tapahtuma rl-koulutuksessa, joita sattunut useita kertoja aikaisemmin. (asento, ajautuminen sivuun, tuulen heikkous, irroituskorkeus, alustan tasaisuus jne) - onnettomuus tapahtui klo 22.00, väsymystä lentopäivästä?
1.6 RL (16), 4.8.2002 Lentokokemus: 25 min, joista 25 min viimeisen 90 vrk aikana Säätila: 1-2 m/s, tasainen Lämpötila 17 C Liidin: Icaro Mars, isompi koko - oppilaan ensimmäinen hinaus kahdella hinausnarulla - 1.narun irroitus vei huomion ja liidin kallistui vasemmalle. - hinaus keskeytettiin, kaartoi jatkui eikä oppilas irroittanut narua huudoista huolimatta. - kaarto jatkui n. 420 astetta, jolloin liidin törmäsi metsän puihin - > jännittävä tilanne vei huomion, kypäräradiota ei ollut - > kokonaislentokokemus ennen tätä 7 lentoa korkeita vai yhteensä? 2) Siiven vakavuudet, epänormaalit lentotilat yms. 2.1 VL (1), 6.1.2002 Lentokokemus: 11 h, joista 48 min viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: 4-6 m/s, puuskainen Lämpötila -3 C Liidin: Airea Shape, DHV 2 - PP2 pilotti kokeili liidintä (DHV2) - laskukierroksessa kaarrettaessa perusosalle liitimen vasen reuna ruttasi ja liidin joutui spinniin. - lentäjä tuli spinnissä maahan saakka, ei loukkaantunut - > liitimen kokeilu liian pahassa kelissä (puuskainen, 8-12 solmua) 2.2 VL MO (3), 22.1.2002 Lentokokemus: 198 h, joista 10 h viimeisen 90 vrk aikana, PP3 Säätila: 2-4 m/s, tasainen Lämpötila -3 C Liidin: Elle 34, Adventure - moottorivarjoliitäjä oli tulossa laskuun - kaarrettaessa loppuosalle siipi kaartosakkasi n. 30 metrissä vajoten maahan saakka muotonsa säilyttäen. - varusteet ja lentäjä vahvasti kuurassa pitkän lennon jälkeen - jalat kipeytyivät, varustevaurioita - > siiven jäätäminen muutti todennäköisesti siiven sakkausominaisuuksia - > loivempi kaarto ylempänä olisi voinut estää tapahtuman 2.3 VL (8), 30.3.2002 Lentokokemus: 8 h, joista 4 h viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: 2-3 m/s, tasainen Lämpötila 13 C Liidin: Jojo Wing Yoki S - varjoliitäjä ajautui rinteessä kohtaan, jossa muodostuu turbulenssia - siipi ruttaantui puoliksi ja kääntyi päin rinnettä - laskeutuminen hakkuuaukiolle, siipi jäi kiinni puuhun - ei vahinkoja
2.4 VL (11), 20.4.2002 Lentokokemus: 115 h, joista 5 h viimeisen 90 vrk aikana, PP5 Säätila: 2-3 m/s, Lämpötila 8 C Liidin: Apco Fiesta S - varjoliidin jäi hinauksessa 2 kertaa huomattavan taakse eikä tuntunut toimivan kunnolla. - lentäjä laukaisi narun irti - irrotuksen jälkeenkään liidin ei tuntunut lentävän kunnolla vaan vajosi yli 4 m/s - liidin ei ollut ohjattavissa eikä jarruilla pumppaaminen muuttanut tilannetta - käytössä oli hinaustuet - ei vaurioita - > luultavasti liidin syväsakkaustilassa 3) Väärin arvioidut olosuhteet 3.1 VL (2), 12.1.2002 Lentokokemus: 50 h, joista 1 h viimeisen 90 vrk aikana, PP5 Säätila: 7 m/s, puuskainen Lämpötila 1 C Liidin: Firebird Booster XL, DHV 2 - tuuli voimistui lennon aikana verrattuna aikaisempiin lentoihin - liidin ei kulkenut vastatuuleen aiotulle laskupaikalle - lentäjä lähti myötätuulesta etsimään toista laskupaikkaa - lasku hakkuuaukealle, puun väistäminen matalalla, jolloin liidin sakkasi - kova lasku, alaselän kipuja - pilotti: maastolaskupäätös olisi pitänyt tehdä aiemmin 3.2 VL (5), 25.3.2002 Lentokokemus: 33 h, joista 9 h viimeisen 90 vrk aikana, PP3 Säätila: 16 kts, puuskat 25-30 kts Lämpötila 2 C Liidin: Gradient? Topas 26 - tuuli yltyi ja muuttui puuskaiseksi sekä muutti suuntaansa 30 astetta kesken rinnetuulilennon - liidin ei edennyt enää vastatuuleen - liidin heittelehti puuskaisuuden vuoksi, mutta lentäjä hillitsi heilumista jarruilla - lentäjä kääntyi sivutuuleen etsiäkseen laskupaikan (=sopivan puun) - paikan valittuaan lentäjä laskeutui siihen myötätuulessa - lentäjä tarttui puuhun ja siipi jatkoi eteenpäin kuoleentuen seuraavaan puuhun - ei vaurioita lentäjälle eikä varusteille. - liian voimakas ja puuskainen tuuli lentämiseen 3.3 VL (18), 10.8.2002 Lentokokemus: 4 h, joista 3 h viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: 5 7 kts, tasainen Lämpötila 18 C Liidin: Gin Oasis, DHV 1-2 - varjoliitäjä teki laskua peltoon, noin 1 km starttipaikan taakse - myötätuuliosa meni liian pitkälle eikä liidin päässyt pellolle saakka, vaan lasku tapahtui n. 25 m korkeaan kuuseen.
- palokunta auttoi pilotin alas - vain varustevaurioita - virhearviointi maastolaskutilanteessa, virhearviointi jo siinä, että maastolaskuun yleensä jouduttiin 3.4 VL (19), 10.8.2002 Lentokokemus: 8 h, joista 8 h viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: 9-13 m/s, puuskainen Lämpötila 23 C Liidin: Jojowing Yoki - varjoliitäjiä oli lentämässä rinnetuulessa - opettaja antoi ohjeet, miten lentopaikalla toimitaan ja mihin ei saa mennä - eräs varjoliitäjä meni kumminkin rinteen huipun päälle ja ajautui liian taakse eikä päässyt etenemään rinteen etupuolelle - liidin joutui laskevaan ilmaan ja lentäjä joutui tekemään maastolaskun - laskussa liidin takertui mataliin puihin, jolloin lentäjä tuli maahan kylki edellä puolimetrisen kiven päälle - 2 kylkiluuta murtui - > ohjeet unohtuivat 3.4 VL (22), 8.9.2002 Lentokokemus: 15 h, joista 3 h viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: tuuli tasainen Lämpötila 17 C Liidin: Apco Sierra - varjoliitäjä etsi nostoa lähtö/laskupaikan yläpuolella - liitäjä joutui laskevaan ilmavirtaukseen ja joutui tekemään maastolaskun metsään noin 100 metrin päähän suunnitellusta laskupaikasta - ranne ja 1. lannenikama murtuivat - kokemattomuus termiikkiolosuhteista? Noston lähettyvillä tulee varautua myös laskeviin, jotka yleensä yllättävät 3.5 VLMO (23), 12.10.2002 Lentokokemus: 45 h, joista 15 h viimeisen 90 vrk aikana, PP3 Säätila: 0-1 m/s, tasainen Lämpötila 5 C Liidin: ProDesign Relax 38, PAP - moottorivarjoliitäjä starttasi lähes tyynessä kelissä - päälle noustuaan liidin painui keskeltä hieman kasaan - startti venyi liiaksi lähtöpaikan pituus huomioiden - liidin törmäsi lentäessään paikalla olleeseen maastoautoon siten, että potkuri kolahti auton kattoon. - potkuri ja kehikko hajosivat ja potkurin palaset sinkoutuivat mm. siiven läpi kolmesta kohdasta - liidin kumminkin lensi joten pilotti sai laskun tehtyä pehmeästi - ei henkilövahinkoja - väärin arvioidut starttiolosuhteet ja väärin valittu starttipaikka, koska etusektorissa oli esteitä. 4) Muut tapaukset
4.1 RL (7), 30.3.2002 Lentokokemus: x h, joista 3 h viimeisen 90 vrk aikana, SP5 Säätila: 3 m/s, tasainen Lämpötila 5 C Liidin: LaMouette Topless - riip/uliitäjä oli lähdössä ultrakevyt-hinaukseen ns. triken perässä - muutaman askeleen jälkeen starttaava pilotti kompastui pehmeään lumeen ja liidin meni nokalleen - lentäjä löi päänsä liitimeen - kipuja otsassa - > starttipaikka puutteellisesti valmisteltu ko. lentoonlähtöön - > koulutuksen puute ko. lentämiseen (?) 4.2 RL (9), 20.4.2002 Lentokokemus: 92 h, joista 4 h viimeisen 90 vrk aikana, SP4 Säätila: 2-3 m/s, puuskainen Lämpötila 10 C Liidin: Moyes Litespeed 156 - hinauksessa riippuliidin alkoi kallistua oikealle ylänarun irrotuksen jälkeen - lentäjä yritti korjata, mutta ei onnistunut vaan irrotti toisenkin narun - lentäjä päätti jatkaa alkanutta kaartoa myötätuuleen ja törmäsi puustoon 6-7 metrin korkeudessa - liidin jäi roikkuman puuhun, ei vahinkoja - > vähäinen lentokokemus viime aikoina, vaativa liidin, metsä lähellä hinauslinjaa 4.3 VL (14), 16.7.2002 Lentokokemus: 113 h, joista 33 h viimeisen 90 vrk aikana, PP4 Säätila: 2 m/s, tasainen Lämpötila 22 C Liidin: Firebird Matrix M - varjoliidin alkoi startin jälkeen kääntymään vasemmalle. - vastajarrua vedettäessä liidin sakkasi ja lentäjä putosi maahan istumaasennossa noin 5 metristä - vetopaine normaali, tuuli tasainen 2 m/s suoraan edestä - lannenikaman murtuma - liitimen tarkastuksessa löydettiin B-punoksista sotkuja, jotka ehkä estivät liitimen lentämisen - > huolellisuutta lennon valmisteluun 4.4 VL (15), 18.7.2002 Lentokokemus: 27 h, joista 6 h viimeisen 90 vrk aikana, PP3 Säätila: 3 m/s, tasainen Lämpötila 25 C Liidin: Firebird Booster - varjoliitäjä laskeutui nurmikolle - jalka osui ruohomättääseen ja taittui sivusuunnassa vaikka jalassa oli varrelliset liidinkengät - nilkasta nivelsiteet 4.5 VL (17), 14.7.2002
Lentokokemus: 12 h, joista 0 h viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: 0 m/s, tasainen Liidin: Apco Fiesta - varjoliidin ei noussut kunnolla päälle - pilotti yritti työntää A-liinoista eteenpäin ja hidasti juoksuaan - pilotti tempautui ilmaan siiven ollessa vielä takana - pilotti jarrutti, ilmeisesti tahattomasti kyytiin tempautuessaan, ja sen huomatessaan päästi jarrut - siipi tuntui lentävän tässä vaiheessa - sitten siipi ei tuntunut enää lentävän ja pilotti ajatteli pienentää kohtauskulmaa A-liinoja lyhentämällä. - tätä ennen liidin kumminkin jo tyhjentyi ja lentäjä alkoi pudota n. 10 metristä - lentäjä irrotti hinausköyden joka edelleen veti eteenpäin (maassa vai ilmassa?) - liitimen tarkastuksessa löydettiin takapunoksessa solmu, joka lyhensi punoksen mittaa n. 10 cm. - lannenikama murtui - > huolellisuutta lennonvalmisteluun, päällevedot ennen starttia jäi tekemättä 4.6 VL (20), 17.8.2002 Lentokokemus: 70 h, joista 19 h viimeisen 90 vrk aikana, PP4 Säätila: tuuli puuskainen Lämpötila 25 C Liidin: Apco Fiesta M - startissa siiven ollessa vielä melko takana tuli puuska, joka käänsi liidintä oikealle lock-outiin - pilotin vastaohjaus auttoi, mutta siipi jäi taakse ja sakkasi - pilotti putosi maahan heilurissa 5 metrin korkeudesta - yläselän nikamassa murtuma 4.7 VL (21), 10.8.2002 Lentokokemus: 20 h, joista 3 h viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: tuuli tasainen Lämpötila 20 C Liidin: Perche Grafiti, DHV 1-2 - PP2 lentäjä kokeili kaverinsa liidintä - parin päällevedon ja kaverin kommenttien perusteella siipi nousee päälle hitaammin kuin lentäjän oma - startissa kaikki tuntui sujuvan hyvin, kunnes lähettäjä keskeytti hinauksen - liidin kaatui taakse ja lentäjä tuli maahan muutaman metrin korkeudesta - murtumia selkään sekä käteen -------------------------------------------------------------------------------- Seuraavana oleva karabiiniasia on käännetty DHV:n sivuilla olevasta turvallisuustiedotteesta, alkuperäinen löytyy osoitteesta http://www.dhv.de/english/sicherheit/index.html (muutenkin hyödyllinen osoite liidinkalustoasioissa). ----------------------------------------
"Yksi Parafly Automatic by AustriAlpin valjaskarabiini rikkoutui varjoliitimen startin yhteydessä. Tätä karabiinia on käytetty jatkuvasti yli kolmen vuoden ajan DHV:n testilennoilla. Tutkimusten jälkeen ilmeni, että todennäköisimmin nikkeli-kromi-pinnoite on aiheuttanut vikoja karabiinin alumiinimateriaaliin. Käytön yhteydessä alumiinin murtumat ovat kasvaneet ja aiheuttivat lopulta karabiinin totaalisen katkeamisen. Yhdessä valmistajan, AustriAlpin:in kanssa DHV on päättänyt seuraavasta varotoimenpiteestä: Kaikki Parafly Automatic by Austrialpin -varjoliitovaljaskarabiinit, joissa on vaalea kromipinnoite, on poistettava käytöstä. Tämän tyyppisiä karabiinejä on saatavana erilaisilla pinnoitteilla, ja ongelma koskettaa vain niitä, joissa on vaalea kromipinnoite. Mikäli on pienintäkään epäilystä viallisten karabiinien tunnistamisessa, on otettava yhteys valmistajaan, Austrialpin, Industriezone C 10, A-6166 Fulpmes, e-mail: office@austrialpin.at, Tel.: 0043-5225-65248-0. Turvallisuustiedote astuu voimaan kun se on julkaistu NFGH:ssa (varjo- ja riippuliito uutiset). Varotoimenpiteet on suoritettava ennen seuraavaa lentoa. Gmund 14. joulukuuta 2001 Klaus Tänzler Managing Director" ------------------------------------------- Sama lisätietoineen löytyy myös nettisivuiltani http://www.paratronic.fi Terveisin Petri Rantala Omakohtaista: 1. Koulutuksessa siipeen nähden 10 kiloa ylipainoisena jouduin syväsakkaus tilaan laskeutuen lähes pystysuoraan platalle Cessnojen päälle. Yritin ohjata jolloin laskunopeus kiihtyi. Vanhoja armeijan opetuksia kaiketi senverran ydinjatkeessa että en loukkaantunut pahasti. Cessnatkin säilyi ehjänä. Tuuria rutkasti - ei taitoja. 2. Turbulenttisessä kelissä finaalissa kulin radiosta purkkarin viestin: "Keltainen liidin hei, tulen takaasi laskuun..... - - - -". Jotain muutakin vielä josta en saanut selvää, enkä voinut painaa tangenttia siinä tilanteessa. Yritin pientä vaaputusta vastaukseksi. Laskun olin ajatellut kentälle metsän reunaan kuten aina aikaisemminkin. Kosketuskohdan eteen oli tullut ihminen yllään keltaiset haalarit. Tämä heiluu kv. hätämerkin tavoin X - I - X - I hyvin näkyvästi, jolloin minulla sytytti: Tulossa onkin KAKSI purkkaria rinnatusten. Muutin finaalin suuntaa hiukan jotta voisin laskeutua liikenteestä suljetulle
tielle. Reunapuusto aiheutti kuitenkin turbua joka ruttasi siiven kravatille. Putosin suoraan noin 100 jalkaa mutta sain siiven auki juuri ennen latvustoa. Vieläpä tuurilla vastatuuleen. Jarrutin siiven suuren haavan latvaan myssyksi, sain rungosta otteen ja kiipesin alas. Purkkaripilotit kaatoi puun ja nyppivät siiven ( Apco Simba ) irti lähes ehjänä. Henkilövaurioilta vältyttiin kun keltahaalarinen "lennonjohtaja" ehti häipyä. Kuulemma joku paikallinen juristi. Poikennut vain sattumalta paikalle. 3. Ylivieskassa laskeuduin peltoon ja ajattelin lynentää finaalia korvilla etten joudu metsänreunan lähelle roottoriin. No mitäs muuta kuin tarmokkaasti punoksista ( KESKI A;t vahingossa) ja Simba tulee sisään tottelevaisesti - aivan symmetrisesti kyllä ja aukenee melkoisen "finaalinlyhennyksen" jälkeen heijariin. Lasku onnistui, mutta jotkut "lennonopettajat" olivat nähneet tapauksen. "Hirveänkauheaa --- voivoivoi - sinä ne Simban ( leijona ) hampaat nähtiin... " Ja: " Mikähän toikin vaari luulee olevansa - tappaa ittensä vielä". Sävy tosin viestii hiukan muuta: "Kyllä se pian kuolee siitä pelleilemästä - onneksi. Niinpä - kateuttahan se vain on - kun pursipilotit anttaa oman lausuntonsa: "toi keltainen liidin on ainoa SIIVEN näköinen rätti täällä" 4. Jatkuu huomenna... ;) JoukoA