Uutiskirje 2/2017 Lokakuu Yrityskaupat myötätuulessa Suomi on viimein päässyt kasvu-uralle, ja talousuutisten sävy on muuttunut selvästi positiivisempaan suuntaan. Voimistuneiden investointien myötä myös yrityskauppa-aktiviteetti on vahvistunut selkeästi. Pian kymmenen vuotta sitten tapahtunut rahoituskriisi romahdutti yritysjärjestelyiden määrän Suomessa lähes puoleen tasosta, joka vallitsi ennen kriisiä. Järjestelyiden määrä on sittemmin hitaasti elpynyt, mutta etenkin viime vuoden alkupuoliskosta lähtien aktiviteetissa on todettu huomattavaa vahvistumista. Lähes puolitoista vuotta jatkunut nousuvire kertoo luonnollisesti yritysten ja sijoittajien lisääntyneestä luottamuksesta yritysten toimintaedellytysten ja tulostasojen vahvistumiseen. Luottamus on vahvistunut niin suomalaisten kuin ulkomaistenkin yritysten ja sijoittajien silmissä, mikä heijastuu sekä kotimaisten että rajat ylittävien yritysjärjestelyjen määrän kasvuun. On merkillepantavaa, että jo yksistään kotimaiset pääomasijoitusyhtiöt ovat tänä vuonna keränneet uutta sijoitettavaa pääomaa yli miljardi euroa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä verrattuna edellisvuoden sijoituksiin. Myös sote-uudistuksella on ollut huomattava vaikutus yrityskauppojen myötätuuleen: merkittävät koti- ja ulkomaiset toimijat ovat hakeneet lukuisilla yrityskaupoilla asemia niin terveydenhuolto- kuin hoivapalveluissa. Lisäksi esimerkiksi Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan menestyksellä on ollut osaltaan luottamusta vahvistava merkitys. aikoina nostanut myös koti- ja ulkomaisten pääomasijoitusten virta Suomeen: Keski-Euroopan ja Pohjoismaissa Ruotsin arvostustasot ovat nousseet jo varsin korkealle, joten Suomi ja sen jossain määrin maltillisempi taso on muodostunut entistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi niin yritys- kuin kiinteistömarkkinoillakin. Kokemuksen mukaan viime vuosien yritysverotusratkaisuilla, erityisesti yhteisöverokannan laskulla 20 prosenttiin, on osaltaan ollut vaikutusta Suomeen suuntautuvien sijoitusten houkuttelevuudessa. Erityisesti myyjien näkökulmasta olosuhteet yrityskaupoille ovatkin kehittyneet huomattavan suosiollisiksi. Pullonkaulana ei enää olekaan niinkään sopivien ostajien puute tai yritysten arvostustasot, vaan ennemminkin niukkuus ostokriteerit täyttävistä ostokohteista. Ellei maailmantalouteen ilmaannu yllättäviä häiriöitä, oletamme myötätuulen jatkuvan ainakin toistaiseksi. Mukavaa syksyn jatkoa! Kari Niemenoja Kari Niemenoja toimii Grant Thorntonin Helsingin toimistossa partnerina. Lisääntyneen aktiviteetin ajureina ovat luonnollisesti pitkään jatkunut myönteinen kansainvälinen suhdannetilanne, epätavallisen alhainen ja edelleenkin elvyttävä korkotaso, yritysten parantuneet näkymät, korkeat pörssiarvostukset ja sen mahdollistamat exitit. Aktiviteettia on erityisesti viime Uutiskirje 2/2017 1
Muutoksia IFRSstandardeihin IFRS-standardeihin on tulossa merkittäviä muutoksia. Muutokset vaikuttavat lähes kaikkien IFRS:ää soveltavien yhtiöiden tilinpäätöksiin. Lisäksi ne vaikuttavat merkittävästi IFRS-lukuja raportoivien yhtiöiden konserniraportointiin. IFRS-standardeihin on tulossa lähivuosina merkittäviä muutoksia. Tulouttamis standardi IFRS 15 ja rahoitusinstrumenttistandardi IFRS 9 tulevat sovellettaviksi 1.1.2018 alkaen. Vuokrasopimusstandardi IFRS 16 tulee sovellettavaksi 1.1.2019 alkaen. IFRS 15 muuttaa ajattelutapaa tuloutuksen osalta. Uuden standardin mukaan myynnit tuloutetaan lähtökohtaisesti ajan kuluessa. IFRS 15 yhdistää molemmat aikaisemmat tuloutusstandardit. Käsite pitkäaikaishankkeet poistuu. Käytännössä tämä ei muuta tuloutustapaa nykyisten pitkäaikaishankkeiden osalta, ja niiden tulouttamista valmistusasteen perusteella voi jatkaa. Standardi myös tiukentaa sopimusten jakamista eri komponentteihin ja myyntihinnan kohdistamista komponenteille. Uusi IFRS 9 -standardi lähtee liikkeelle siitä, että rahoitusvarojen luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista. Yhtiöiden liiketoimintamallin dokumentoinnin tärkeys tulee siis korostumaan. Jatkossa saman tyyppinen rahoitusvara tai velka voi olla luokiteltuna hyvinkin eri tavalla yhtiöstä riippuen. Aikaisemmin yleisesti käytetty myytävissä olevat rahoitusvarat -ryhmä poistuu. Velkakirjasijoituksille tulee kolme eri arvostusryhmää. Sijoitukset kirjataan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Mikäli käyvänarvonmuutokset kirjataan laajaan tulokseen, niitä ei enää siirretä tulosvaikutteiseksi myöhemmin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sijoitukset tulee arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Muiden sijoitusten osalta yhtiö voi valita myös kirjaamisen muihin laajan tuloksen eriin. Uusi standardi poistaa mahdollisuuden arvostaa noteeraamattomat osakkeet hankintamenoon. Jää nähtäväksi, kuinka paljon tämä tulee todellisuudessa vaikuttamaan arvostuksiin. Luottotappioiden kirjaamiseen on myös tulossa muutoksia. Luottotappiot tulee arvioida ja kirjata heti alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Arvio tulisi tehdä saamiskohtaisesti. Käytännössä yhtiöt todennäköisesti luokittelevat saamiset eri riskiluokkiin, joille tehdään arvonalentumiskirjaus ryhmän historiatiedon perusteella. Suojauslaskentaan on myös tulossa muutoksia. Suojauslaskenta heijastaa jatkossa paremmin yhtiön riskienhallintastrategiaa. Jatkossa ei enää tarvita numeerista tehokkuustestiä vaan kvalitatiivinen testi riittää, mikäli suojausstrategia on yksinkertainen. Optioiden käyttö suojausinstrumentteina tulee joustavammaksi. IFRS 16 -standardi muuttaa merkittävästi vuokrasopimusten käsittelyä. Tällä hetkellä rahoitusleasingsopimukset kirjataan taseeseen. Jatkossa kaikki vuokrasopimukset kirjataan taseeseen. Tämä tarkoittaa muutoksia lähes jokaisen IFRS-standardeja soveltavan yhtiön tilinpäätökseen. Taseeseen kirjataan niin toimitilojen kuin kopiokoneiden vuokra sopimukset. Kirjauskäytännöt ovat samat kuin tällä hetkellä rahoitus leasingien osalta; vähimmäisvuokrien nimellisarvo kirjataan taseeseen käyttöomaisuudeksi ja velaksi ja vuokran maksuerät jaetaan lainan lyhennykseen ja korkoon. Käytännössä eniten tulkinnanvaraisuutta aiheuttavat toistaiseksi voimassa olevat sopimukset sekä sopimukset, jotka ovat määräaikaisia, mutta joihin liittyy optio jatkaa sopimusta määräajan jälkeen. Näissä tapauksissa yhtiön tulee arvioida, mikä on todennäköinen aika, jonka sopimus on voimassa. Optioiden osalta tulee arvioida todennäköisyys, käytetäänkö optio. Option käytön ei siis tarvitse olla varmaa riittää, että yhtiö katsoo sen olevan todennäköistä. Monissa yrityksissä on jo tehty viime vuosien aikana laaja sopimusten läpikäynti ja on kartoitettu mahdollisten muutosten vaikutuksia sekä kerätty tietoja valmiiksi. Käytännössähän se, että IFRS 15- ja IFRS 9 -standardit tulevat voimaan 1.1.2018 alkaen tarkoittaa sitä, että yritysten tulee esittää tuolloin myös vertailuvuoden luvut uusien standardien mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluvan tilikauden osalta tiedot on hyvä olla kerättynä valmiiksi. IFRS 16 -standardin osalta tiedot tulee kerätä ensi tilikaudelta. Grant Thorntonin IFRS-tiimi auttaa mielellään uusien standardien käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä. André Engström André Engström toimii Grant Thorntonin Helsingin toimistossa tilintarkastajana ja partnerina. 2 Uutiskirje 2/2017
Yhteisöjen tulolähdejako mahdollisesti poistumassa Valtiovarainministeriö julkaisi tämän vuoden kesäkuussa muistion, joka liittyy vireillä olevaan lainsäädäntöhankkeeseen yhteisöjen tulolähdejaon poistamisesta. Tulolähdejaon tarkoituksena on ollut pitää erillään eri verolakien perusteella laskettavat verotettavat tulot. olisivat elinkeinotulolähteen tuloja ja menoja, jotka otettaisiin huomioon tulolähteen verotettavaa tuloa laskettaessa. Käyttöomaisuusosakkeiden käsite säilyisi pääsääntöisesti ennallaan myös muutoksen jälkeen. Kiinteistöliiketoimintaan kuuluvat kiinteistöt ja kiinteistöyhtiöiden osakkeet olisivat kuitenkin käyttöomaisuutta. Käytännössä nykyinen tulolähdejako yhteisön verotuksessa merkitsee sitä, että yhteisölle voi syntyä verotettavaa tuloa elinkeinotulolähteeseen samaan aikaan, kun sillä on vahvistettu tappio henkilökohtaisessa tulolähteessä. Tappion vähentäminen tulolähteittäin johtaa verotettavan tulon syntymiseen, vaikka eri tulolähteiden yhteenlaskettu tulos olisi negatiivinen. Muistiossa on esitetty, että yhteisön verotettavan tulon laskentaan sovellettaisiin elinkeinoverolakia riippumatta yhtiön toiminnan luonteesta ja siten tulolähdejaosta nykyisin aiheutuvat tulkintaongelmat poistuisivat. Yhteisöjen erilaisista toiminnoista aiheutuneet tappiot voitaisiin vähentää toisten toimintojen voitoista. Omaisuuslajien väliseen erotteluun tulolähteen sisällä voisi kuitenkin liittyä edelleen tulkinnallisuutta. Elinkeinotulolähteen ja henkilökohtaisen tulolähteen välisen jaon poistaminen koskisi lähtökohtaisesti osakeyhtiöitä sekä muita yhteisöjä. Yhteisöjen elinkeinotoiminnan ja henkilökohtaisen tulolähteen yhdistäminen toteutettaisiin siten, että näiden verovelvollisten toimintaan, lukuun ottamatta maataloutta, sovellettaisiin elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia. Elinkeinotoiminnan käsite sinänsä säilyisi pääasiallisesti ennallaan kiinteistöliiketoimintaa lukuun ottamatta. Kiinteistöliiketoiminta Elinkeinotoiminnan käsite laajentuisi nykytilaan verrattuna siten, että se käsittäisi myös verovelvollisten harjoittaman kiinteistöliiketoiminnan. Kun yhteisöjen toimintaan sovellettaisiin elinkeinoverolakia, olisi verotuksessa nykyistä vähemmän perusteita sille, että varsinaista kiinteistöliiketoimintaa käsiteltäisiin yhteisön muusta elinkeinotoiminnasta poikkeavalla tavalla. Sijoitusluonteinen omaisuus Yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen muodostuisi uusi omaisuuslaji, sijoitusluonteinen omaisuus. Yhteisön sijoitusluonteista omaisuutta olisi sellainen omaisuus, joka ei liittyisi kiinteästi yhteisön harjoittamaan liiketoimintaan. Lähtökohtaisesti sijoitusluonteinen omaisuus käsittäisi yhteisöjen sellaiset varat, jotka nykyisin kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Sijoitusluonteisen omaisuuden luovutuksesta syntyneiden tappioiden vähentämiselle olisi asetettu rajoituksia siten, että sijoitusluonteisen omaisuuden luovutuksesta syntyneiden tappioiden vähentämistä rajoitettaisiin elinkeinotulolähteessä osakkeiden, henkilöyhtiöiden yhtiöosuuksien ja kiinteistöomaisuuden osalta. Laaja ja aktiivinen kiinteistöliiketoiminta olisi liiketoimintaa ja tällaiseen toimintaan liittyvät kiinteistöt ja kiinteistöyhtiöiden osakkeet kuuluisivat käyttöomaisuuteen. Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet olisivat sijoitusluonteista omaisuutta lähinnä silloin, kun verovelvollisen omistamat kiinteistöt olisivat sijoitustarkoituksessa hankittuja eivätkä siten palvelisi varsinaista kiinteistöliiketoimintaa. Sijoitusluonteisen omaisuuden perusteella syntyvät juoksevat tulot ja menot Tuloverolaki Vähentämättä oleva henkilökohtaisen tulolähteen tappio vähennettäisiin jatkossa elinkeinotoiminnan tulosta jäljellä olevan tappion vähentämisajan kuluessa. Muut verolait Konserniavustuslaki koskisi jatkossa kaikkia niitä osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, joihin sovelletaan elinkeinoverolakia, joten konserniavustuksen antajien ja saajien piiri laajenisi nykyisestä. Sijoitusluonteiseen omaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutustappiot säädettäisiin elinkeinoverolaissa vähennyskelpoisiksi vain vastaavista luovutusvoitoista. Säännös rajoittaisi konserneissa mahdollisuutta käyttää toisen konserniyhtiön liiketoiminnan tulosta vähennettyä konserniavustusta sijoitusluonteisen tappion kattamiseen. Muutosten mahdollinen voimaantulo Kyse on tässä vaiheessa lainsäädäntöhankkeen valmistelusta ja siksi on mahdollista, että valtiovarainministeriön muistiossa esitetyt linjaukset vielä muuttuvat. Todennäköistä on, että yhteisöjen tulolähdejako poistuisi aikaisintaan verovuodesta 2019 alkaen. Juha-Matti Luojus Juha-Matti Luojus toimii Grant Thorntonin Tampereen toimistossa Senior Tax Managerina. Uutiskirje 2/2017 3
Kokonaisvaltaista tietopalvelua Tamperelainen Mylab Oy on maamme johtava kliinisten laboratorioiden tietopalvelujen tuottaja. Siellä tiedetään, mitä laboratorioissa tarvitaan. Niinpä asiakas voi tukeutua Mylabin asiantuntemukseen, oli kyse sitten tietojärjestelmän uusimisesta, järjestelmäintegraatioista tai esimerkiksi analysaattorihankinnoista. Mylab tarjoaa kliinisille laboratorioille kokonaisvaltaisia tieto-, käyttö-, integraatio- ja asiantuntijapalveluja. Palvelun laajuus määritellään aina yhdessä asiakkaan kanssa ja asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Joustava palvelumalli soveltuu niin isojen kuin pientenkin asiakkaiden vaatimuksiin. Toimimme puhtaasti palvelutalona eli emme myy tietojärjestelmiä ja niihin liittyviä lisenssejä vaan dynaamista tietopalvelua, joka pyrkii jatkuvasti mukautumaan niihin muutoksiin, joita asiakkaamme omassa toiminnassa tai toimintaympäristössä tapahtuu. Asiakkaidemme on voitava keskittyä saumattomasti ydinliiketoimintaansa, ja meidän tehtävänämme on toimia tietoteknisillä ratkaisuillamme heidän tukenaan parhaalla mahdollisella tavalla. Toimimme jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakkaidemme kanssa palveluhenkisyys ja asiakaslähtöisyys ovat meillä Mylabissa jo geeneissä, toteaa toimitusjohtaja, tekniikan tohtori ja dosentti Samuli Niiranen. Määrätietoista kasvua 30 vuoden ajan Mylab Oy on perustettu aprillipäivänä vuonna 1987, eli yritys vietti 30-vuotisjuhliaan tämän vuoden keväällä. Alun perin toimisto sijaitsi Hervannassa, mutta vuonna 1996 toiminta siirtyi lähemmäs Tampereen keskustaa Hatanpään valtatielle. Lisäksi Helsingissä on pieni toimisto, joka toimii lähinnä etätyöskentelypisteenä. Samuli Niiranen on toiminut Mylab Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2014. Olen ollut Mylabissa töissä vuodesta 2011. Tulin taloon aluksi tuotekehityksen vetäjäksi, mutta heinäkuussa 2014 siirryin toimitusjohtajaksi. Olin tehnyt Mylabin kanssa yhteistyötä jo aiemmassa elämässänikin, joten täysin vieras paikka tämä ei minulle ollut, Samuli Niiranen kertoo. Tänä päivänä Mylab Oy on alan markkinajohtaja, jonka henkilöstömäärä on kasvanut tasaisesti. Kun vuonna 2010 Mylab oli noin 60 hengen yritys, nyt henkilökuntaa on lähes 90. On ollut hienoa seurata Mylabin määrätietoista kasvua maamme johtavaksi terveydenhuollon ja kliinisten laboratorioiden tietotekniikan asiantuntijaksi, kertoo yrityksen päävastuullinen tilintarkastaja, KHT Mirja Juusela Grant Thorntonin Tampereen toimistolta. Toimintaympäristönä yhteiskunnan perustoiminnot Mylabin asiakaskunta muodostuu sekä kliinisistä laboratorioista että näiden laboratorioiden omista asiakkaista. Suomessa on jo pitkään ollut trendinä, että julkinen laboratoriotoiminto keskittyy vahvasti maamme viiden yliopistollisen sairaalan yhteyteen. Helsingin seudulla Huslab, Kuopiossa Islab, Oulussa Nordlab ja Turussa Tykslab käyttävät palveluitamme. Tampereen Fimlabin kanssa yhteistyötä kehitetään parhaillaan. Yksityisellä puolella asiakkaitamme ovat muun muassa Yhtyneet Medix Laboratoriot ja Mehiläinen, Samuli Niiranen kertoo. Operoimme yhteiskunnan perustoimintojen parissa, joten yleistalouden 4 Uutiskirje 2/2017
ilmiöt näkyvät meillä viiveellä ja laimentuneina. Tottakai esimerkiksi julkisen talouden kiristyminen ja kustannus- ja laatutietoisuus heijastuvat meidänkin toimintaamme, mutta tietyllä tavalla tasoittuneina. Sote-uudistus tulee todennäköisesti muuttamaan laboratoriodiagnostiikan kenttää jollain tasolla, ja me luonnollisesti pyrimme olemaan tässä muutoksessa mukana. Meillä on Suomessa jo niin iso markkinaosuus, että tulevaisuudessa tulemme kääntämään katseemme Suomen lähialueille. Vielä tällä hetkellä toimimme kuitenkin puhtaasti kotimaisilla markkinoilla, jatkaa Samuli Niiranen. Uudet tekniikat valtaavat alaa Kliininen laboratoriotoiminto jakautuu neljään osa-alueeseen. Näitä ovat pre-preanalytiikka eli laboratoriolähetteiden teko, preanalytiikka eli näytteenotto, analytiikka eli näytteen analysointi ja postanalytiikka eli tulosten välitys. Mylab tarjoaa palveluita ja ratkaisuja kaikille näille neljälle osa-alueelle. Weblab-järjestelmämme ohjaa käyttäjää kaikissa laboratoriotyön vaiheissa. Olemme myös tuoneet esimerkiksi preanalytiikkaan kehittämämme mobiilinäytteenottopalvelun, jossa vaikkapa kotihoidossa työskentelevällä sairaanhoitajalla on käytössään puhelin, joka ohjaa näytteenottoa asiakkaiden kotona. Puhelimen lisäksi heillä on käytössään mobiilitulostimet näytetarrojen tulostusta varten, Samuli Niiranen kertoo. Mylab on ollut mukana myös esimerkiksi Huslabin pilottihankkeessa, jossa veren hyytymistekijöihin vaikuttavaa lääkettä saavat potilaat seurasivat itse lääkityksen vaikutusta veriarvoihin. Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä potilaan että terveydenhuollon aikaa. Parhaimmillaan omaseuranta voi parantaa hoitotuloksia. Asiantuntevaa asiakaspalvelua Mylabissa ollaan erittäin hyvin ajan hermolla siitä, mitä asiakkaiden toimintaympäristössä tapahtuu. Tietotaidon takaa henkilöstö, jolla on kokemusta paitsi tietopalveluiden tuottamisesta, myös varsinaisesta laboratoriotyöstä. Asiakastuki palvelee 24/7. Operoimme erittäin toimintakriittisessä ympäristössä. Esimerkiksi sairaalan tehohoidossa tai ensiavussa potilaiden hoidon jatkuvuus on monesti kiinni siitä, että laboratoriotulokset saadaan nopeasti ja luotettavasti käyttöön. Kyse voi olla ihan minuuteista. Luonnollisesti myös aukoton tietoturva on yhtä tärkeää ja siitä pidetään kiinni. Mylabin yksi keskeisimmistä viesteistä ja teemoista onkin se, että otamme täyden vastuun niistä asioista, jotka meidän hoidettavaksemme on annettu, Samuli Niiranen pohtii. Pitkän linjan yhteistyötä Mylab on tehnyt yhteistyötä Grant Thorntonin kanssa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Olen toiminut Mylabin päävastuullisena tilintarkastajana vuodesta 2013. Sitä ennen olin tarkastustiimissä mukana yli kymmenen vuotta. Tämä, että tiimin sisältä kasvetaan päävastuulliseksi, on mahdollisuuksien mukaan tapamme toimia. Tarkastustiimissämme on partnerin ja managerin lisäksi tarpeen mukaan myös asiantuntijoita selvittämään esimerkiksi vero- ja arvonlisäverotuskysymyksiä, Mirja Juusela kertoo. Olemme olleet hyvin tyytyväisiä yhteistyöhömme. Pitkä ja luottamukseen perustuva yhteistyö Grant Thorntonin kanssa peilaa hyvin omaa menettelytapaamme: toimimme itse asiakkaidemme kanssa hyvin pitkäjänteisesti ja vahvaan molemminpuoleiseen luottamukseen nojaten, ja tätä odotamme myös kaikilta yhteistyökumppaneiltamme. Arvostamme myös sitä, että olemme saaneet työskennellä täällä Tampereella jo pitkään samojen yhteyshenkilöiden kanssa, Samuli Niiranen kiteyttää. Mylab Oy:lla on kokolailla samanlainen suhde asiakkaisiinsa kuin tilintarkastajalla. Toimimme molemmat toimialalla, jossa eettiset säännöt, riippumattomuus ja tietojen elinikäinen salassapito on ykkösasia. Grant Thornton on asiakkaan riippumaton ja luotettava keskustelukumppani. Mylabin toimitusjohtaja Samuli Niiranen, hallintojohtaja Maarit Rantala ja hallituksen puheenjohtaja Esa Soini ovat oman alansa arvostettuja asiantuntijoita, joiden kanssa on antoisaa tehdä yhteistyötä, Mirja Juusela toteaa. Mylab Oy www.mylab.fi Kliinisten laboratorioiden tietopalvelujen tuottaja Perustamisvuosi: 1987 Liikevaihto: yli 12 MEUR (2016) Työntekijöiden määrä: lähes 90 Omistajat: yksityisomisteinen yritys, työntekijöillä yli 60 % osakkeista Uutiskirje 2/2017 5
Uutiskirje muuttuu sähköiseksi ensi vuoden alusta. Varmista, että se löytää perille www.grantthornton.fi/tilaauutiskirje Grant Thorntonin Syysseminaari Mitä johtajan pitää tietää tulevaisuuden modernista taloushallinnosta, esimerkiksi robotiikasta ja automaatiosta, entäpä eettisestä liiketoiminnasta johtajan näkökulmasta? Minkälainen on satavuotiaan Suomen taloudellinen tila nyt? Mitä se merkitsee yrityksellesi tulevaisuudessa? Tänä vuonna marssitamme kolme arvostettua asiantuntijaa lavalle perinteisessä syysseminaarissamme ja annamme heidän kertoa, miten tulevaisuus alkaa jo tänään. Tule mukaan kuulemaan huippupuhujiamme! Puhujat: Ajankohta: Paikka: Vesa Puttonen Rahoituksen professori, Aalto-yliopisto Tero Salminen Toimitusjohtaja, Efima Oy Niina Ratsula Director, Ethics & Compliance, Kemira Oyj Torstaina 23.11.2017 aamupäivä Tampere-talo, Duetto Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.grantthornton.fi/syysseminaari Kansainväliseen Grant Thornton -ketjuun kuuluvan suomalais omisteisen Grant Thornton Finlandin taustalla ovat Tampereella ja Porissa toimiva lähes 90-vuotias Idman Vilén Grant Thornton Oy, helsinkiläinen Revico Grant Thornton Oy sekä Turussa, Salossa ja Helsingissä toimiva Advico Grant Thornton Oy. Suomen Grant Thorntonin palveluksessa on lähes 80 asiantuntijaa, jotka tarjoavat tilintarkastus-, vero-, yritysjärjestely- ja muita asiantuntijapalveluja. Helsinki Tampere Pori Turku Salo 2017 Grant Thornton, Finnish member of Grant Thornton International Toimitus ja taitto: Oy Preesens Ab, painatus: Jyväskylän Siirto-Paino Oy www.grantthornton.fi