JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 1 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 AIKA keskiviikkona 14.6.2017 klo 16.30 PAIKKA Keltinmäen seurakuntakeskus, Keltinmäentie 10 Kokouksen avaus ja alkuhartaus Sivu 113 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 114 Työjärjestyksen hyväksyminen... 3 115 Pöytäkirjan tarkastajat... 3 116 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen... 3 117 Henkilöstösuunnitelman päivittämisen väliraportti... 4 118 Työryhmän raportti ja lausunto kasvatustyön virkojen organisoinnista... 5 119 Huhtasuon alueseurakunnan nimikkosopimuksen päivittäminen... 6 120 Rippikoulun ryhmäkoon ylitys... 8 121 Kirkkovaltuustossa jätetyn aloitteen valmistelu... 8 122 Kirkkoneuvoston edustajan valitseminen Palokan alueneuvostoon... 8 123 Teemu Parantaisen eroanomus luottamustehtävistä ja Keltinmäen alueneuvoston varajäsenen valitseminen... 9 124 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma... 10 125 Lausunnon antaminen Vaasan Hallinto-oikeudelle... 12 126 Seurakunnan jäsenyys Nuori kirkko ry:ssä... 12 127 Luottotappiot vuodelta 2017, 1. erä... 14 128 Kirkkovaltuuston päätösten laillisuuden toteaminen... 14 129 Kirkkohallituksen yleiskirjeet... 15 130 Ilmoitusasiat... 15 131 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus... 16 Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 2 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 OSALLISTUJALUETTELO AIKA keskiviikkona 14.6.2017 klo 16.30 PAIKKA Keltinmäen seurakuntakeskus, Keltinmäentie 10 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Viitala Arto, puh.joht. Sompa Mauri, varapj. Ruotsalainen Susanna Alenius-Taipalus Anu Harjula Eeva Hintikka Pauli Kalenius Tapani Illman Hilkka Lahtinen Aarno Jegoroff Mikko Latvala Esko Pekkarinen Raija Korhonen Marketta Puhalainen Erkki Vilpunaho Pentti Suonperä Juha Venäläinen Juha Taivassalo Maria Pekkarinen Pertti Tuunanen Inkeri Puolimatka Mia Väliniemi Tuulikki Karvinen Vesa Sipinen Raija Göös Riitta-Liisa VIRAN PUOLESTA Tynkkynen Heikki KV:n puh.joht. Lajunen Anu hallintojohtaja Laitinen Markku talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Palola Tuomas vs. yhteisen srk-palvelun johtaja Rönnkvist Marjo viestintäpäällikkö Huttunen Hannu aluekappalaisten edustaja Väätäinen Osmo aluekappalaisten edustaja KOKOUKSEEN KUTSUTTUINA Maritta Lukkarinen kiinteistöpäällikkö Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 3 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 Kokouksen avaus ja alkuhartaus. 113 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkoneuvoston ohjesäännön 5 :n 1 momentin mukaan kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu esityslistoineen on postitettu 9.6.2017. KL 7:4,1 mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös 114 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Hyväksytään kirkkoneuvoston jäsenille postitettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Päätös 115 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirja tarkastetaan hallintopalveluissa yleensä kokousviikon perjantaina. Pöytäkirja pidetään nähtävänä kirkkoherranvirastossa oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (14/30 pv), tavallisesti seuraavan viikon maanantaista lähtien. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä ilmoitetaan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla kokouskutsun/esityslistan lähettämisestä alkaen. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Esitys Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Osallistujalistan mukaan vuorossa ovat Hilkka Illman ja Mikko Jegoroff. Päätös 116 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Esitys Läsnäolo- ja puheoikeus myönnetään osallistujalistan mukaisesti. Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 4 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 117 Henkilöstösuunnitelman päivittämisen väliraportti (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 23.11.2016, 155 perustaa työryhmän päivittämään henkilöstösuunnitelmia. Kirkkoneuvoston käsitteli työryhmän ensimmäisen raportin kokouksessaan 22.3.2017 (57 ) ja hyväksyi työryhmän raportin henkilöstösuunnittelun yksityiskohtaisen jatkovalmistelun pohjaksi. Työryhmä keskittyi ensivaiheen raportissaan toimeksiantonsa mukaisesti etenkin alueseurakuntien välisen henkilöstöresurssin jaon kysymyksiin ja muutamiin vuoden 2017 henkilöstöratkaisuihin. Työryhmä kuitenkin kartoitti alustavasti myös laajempia henkilöstösuunnittelun teemoja. Kirkkoneuvosto päätti jatkaa työryhmän työskentelyaikaa siten, että sen on tuotava jatkovalmistelusta väliraportti kirkkoneuvostolle kesäkuun 2017 kokoukseen sekä loppuraportti lokakuun 2017 kokoukseen; ja että työryhmän tulee jatkovalmistelussa kuulla eri työyksiköitä niin työntekijöiltä kuin alueneuvostoilta ja johtokunnilta lausunnot pyytäen, mukaan lukien lapsivaikutusten arviointi. Työryhmään ovat kuuluneet kirkkoherra Arto Viitala (pj.), hallintojohtaja Anu Lajunen, aluekappalainen Eivor Pitkänen, hautaustoimenpäällikkö, työsuojelupäällikkö Antti Pekuri, yhteisen seurakuntapalvelun vs. johtaja Tuomas Palola (sihteeri, alkuvaiheessa Jukka Helin) ja yhteistyötoimikunnan nimeämänä työntekijöiden edustajana toimistosihteeri Arja Wirzenius sekä luottamushenkilöedustajina Erkki Puhalainen, Inkeri Tuunanen ja Arja Ylhävaara-Perendi. Liitteenä olevassa väliraportissa (liite) ei ole vielä mukana varsinaisia uusia linjausehdotuksia jatkotyöskentelyä varten. Alueseurakuntakohtaisista jäsen- ja asukasmääristä on kuitenkin ollut käytettävissä aiempaa tuoreemmat ja tarkemmat tilastot, jotka nyt sisältyvät uuteen raporttiin. Alustavasti tuodaan esiin myös näkökohtia, jotka on otettava huomioon siinä vaiheessa, kun maaliskuun raportin mukaisten linjausten nojalla yhteistoiminta-alueille kohdistettavia henkilöstöresurssia ryhdytään tarkemmin jakamaan alueseurakuntien kesken tai kun suunnitellaan YT-alueen mahdollisia yhteisiä tehtäviä. Työryhmä nostaa tässä väliraportissa esiin myös joitakin periaatteellisia kysymyksiä, mm. näkemyksiä esimiestyön organisoinnista. Lausuntopyyntöjä työryhmä ei ole vielä tässä vaiheessa eri yksiköille jättänyt, vaan niiden vuoro on alkusyksystä, kun työryhmän ehdotusta on valmisteltu yksityiskohtaisemmaksi. Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee työryhmän väliraportin tiedoksi ja käy sen nojalla keskustelua henkilöstösuunnittelun teemoista ja tarvittavilta osin hyväksyy evästystä työryhmälle jatkovalmistelun tueksi. Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 5 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 118 Työryhmän raportti ja lausunto kasvatustyön virkojen organisoinnista (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kirkkoneuvoston päätökseen yhteisen seurakuntapalvelun lapsi- ja perhetyön työalasihteerin viran määräaikaisesta täyttämisestä vuoden 2017 loppuun asti (22.4.2015 88) ja myöhemmin nuorisotyön työalasihteerin viran määräaikaisesta täyttämisestä niin ikään vuoden 2017 loppuun asti (12.10.2016 169) sisällytettiin maininta siitä, että virkojen määräaikaisen täyttämisen peruste on mainittuna aikana tehtävä selvitys kasvatuksen virkojen kokonaisuuden organisoinnista. Ensin mainitun viran kohdalla lausuma sisälsi maininnan myös siitä, että näin varaudutaan mahdollisiin seurakuntarakennetta koskeviin muutoksiin. Lauseessa tarkoitettu koko kirkkoa koskeva rakenneuudistus sittemmin kariutui. Kirkkoherra valtuutti syksyllä 2016 yhteisen seurakuntapalvelun johtajan Jukka Helinin käynnistämään kirkkoneuvoston edellyttämän selvityksen. Jukka Helin (ja loppuvaiheessa vs. johtaja Tuomas Palola) sekä muut yhteisen seurakuntapalvelun kasvatuksen vastuuhenkilöt ovat laajasti alueseurakuntien asianomaisia työntekijöitä kuullen laatineet oheisen raportin ja siihen sisältyvän lausunnon kasvatuksen virkojen organisoinnista. Kun keväällä 2017 käynnistettiin kirkkoneuvoston päätöksellä koko henkilöstöä koskeva henkilöstösuunnittelu, on välttämätöntä liittää kasvatustyön organisointia koskevat kysymykset osaksi laajempaa henkilöstösuunnittelua. Kasvatustyötä koskeva raportti on valmistunut kesäkuun 2017 alussa, joten sitä ei ole ehditty käsitellä henkilöstösuunnittelutyöryhmässä. Kun kirkkoneuvoston on kesäkuun kokouksessaan määrä käsitellä henkilöstösuunnitelmaa päivittävän työryhmän väliraportti, on aiheellista saattaa kirkkoneuvoston tietoon jo tässä vaiheessa myös tämä kasvatustyön erillinen raportti ja lausunto. Kasvatustyön raportti voitaneen jatkossa niveltää osaksi muuta henkilöstösuunnittelua, mutta tarvittavilta osin raportin sisältämiä ehdotuksia voidaan tuoda myös erikseen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi kasvatustyön organisointia koskevan raportin ja lausunnon sekä päättää pyytää henkilöstösuunnitelmaa päivittävää työryhmää ottamaan sen huomioon omassa työskentelyssään. Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 6 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 119 Huhtasuon alueseurakunnan nimikkosopimuksen päivittäminen (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Yhteisen seurakuntapalvelun johtokuna 31.5.2017/ 54: (valmistelija työalasihteeri Ulla Klemettinen) Huhtasuon alueneuvosto 18.5.2017 43 Huhtasuon alueseurakunnan nimikkosopimuksen päivittäminen (Valmistelu Ulla Klemettinen p. 050 340 9889) Esittelijä Päivi Kärkkäinen p. 050 523 4149. Jyväskylän seurakunnan nimikkolähettinä on ollut (---) (o.s. -) vuodesta 2010 Lähetysyhdistys Kylväjän kautta. (---) ja (---) avioituivat vuonna 2015 ja heillä on (---) poika. (---) opiskeli syksyn 2016 lähetyskurssilla Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa. Kylväjä lähetti (---) perheen Japaniin 2+ 2 työkaudeksi. (---) siunataan lähetystyöntekijäksi lähetyksen kesäpäivillä Raahessa. (---) sijoituspaikka on Okayama, mistä käsin he toimivat lähetteinä Itä- Okaymaman ja Tamashiman seurakunnissa. (---) tekevät opiskelijoita tavoittavaa työtä Japanin opiskelijalähetyksen yhteydessä. (---) nimikkosopimus on ollut 10 000 ja se on katettu Jyväskylän seurakunnan Lähetysyhdistys Kylväjälle osoitetuista talousarviovaroista. Esitys Huhtasuon alueseurakunta esittää yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalle, että 1) Päivitetään (---) nimikkosopimus Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa (-- -) ja (---) perhettä koskevaksi nimikkosopimukseksi. 2) Nimikkosopimus on 20 000 ja sopimus katetaan Jyväskylän seurakunnan Lähetysyhdistys Kylväjälle osoitetuista talousarviovaroista. 3) Nimikkosopimus on Huhtasuon alueseurakunnan vastuulla. Päätös Esityksen mukaan. Kirkkovaltuuston 24.5.2016 hyväksymässä tarkennuksessa YSP:n johtokunnan johtosääntöön todetaan: "Esitys Kirkkovaltuusto päättää, että Yhteisen seurakuntapalvelun johtosäännön 3 luvun 7 kohdat 6 ja 7 muutetaan muotoon: 6) valmistella ja saattaa kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi lähetystyötä koskevat pitkäaikaisia taloudellisia sitoumuksia sisältävät puitesopimukset sekä ystävyysseurakuntasuhteita ja kansainvälisen vastuuseen liittyviä projektihankkeita koskevat sopimukset; 7) päättää kirkkoneuvoston erikseen hyväksymien lähetystyön järjestökohtaisten lähetti- ja kohdesopimusten yhteissummien puitteissa lähetystyötä koskevista järjestökohtaisista sopimusmuutoksista, joista ei koidu muutoksia kirkkoneuvoston hyväksymiin taloudellisiin sitoumuksiin. Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti esityksen mukaan." Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 7 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 Mainitun pykälän esittelytekstissä todetaan selvennyksenä: "Johtokunnan päätösvallan ulkopuolelle on tarkoituksenmukaista rajata ns. avoin vuosiavustus, jotta kirkkoneuvostolla on mahdollisuus reagoida tarvittaessa joustavasti ja nopeasti eri muutostilanteisiin. Avoimeen vuosiavustukseen kohdistuvat sopimukset tuotaisiin siis edelleen kirkkoneuvoston päätettäväksi." Mainitun johtosäännön ja sen esittelytekstin perusteella mainittu Huhtasuon alueseurakunnan 18.5.2017 esittämä sopimusmuutos on sellainen, että se edellyttää aiempaan taloudelliseen sitoumukseen lisättävän 10 000 :n taloudellisen sitoumuksen osalta kirkkoneuvoston päätöstä. Esitys Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta päättää esittää kirkkoneuvoston päätettäväksi, että 1) (---) nimikkosopimus Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa päivitetään (--- ) ja (---) perhettä koskevaksi nimikkosopimukseksi. 2) nimikkosopimus on 20 000 vuodessa ja sopimus katetaan vuoden 2017 osalta siten, että 10 000 tulee Jyväskylän seurakunnan Lähetysyhdistys Kylväjälle osoitetuista talousarviovaroista, ja 10 000 Jyväskylän seurakunnan Lähetysyhdistys Kylväjälle varatusta ns. avoimesta talousarviotuesta; 3) kirkkoneuvosto toteaa nimikkosopimuksen olevan Huhtasuon alueseurakunnan vastuulla. Päätös Esityksen mukaan. - - Talousarviossa 2017 Ev. Lut. Lähetysyhdistys Kylväjälle on sopimuksiin sidottu summa 53 000 ja ns. avoin vuosiavustus 27 327. Vuoden 2018 määrärahojen jakoa yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta käsittelee alkusyksyn 2017 kokouksessaan. Asian valmistelijan, lähetyksen ja kansainvälisen vastuun työalasihteerin mukaan, johtokunnalle ei olla ehdottamassa mitään merkittäviä rakenteellisia muutoksia määrärahojen jakoon, ainoastaan yleinen 3 % supistus määrärahoihin huomioidaan. Tällöin (---) uuden sopimuksen solmimisen jälkeen avointa vuosiavustusta jäisi Kylväjän avustuksiin vielä noin 10 000. Esitys Kirkkoneuvosto päättää, että 1) (---) nimikkosopimus Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa päivitetään (--- ) ja (---) perhettä koskevaksi nimikkosopimukseksi; 2) nimikkosopimus on 20 000 vuodessa ja sopimus katetaan vuoden 2017 osalta siten, että 10 000 tulee Jyväskylän seurakunnan Lähetysyhdistys Kylväjälle osoitetuista talousarviovaroista, ja 10 000 Jyväskylän seurakunnan Lähetysyhdistys Kylväjälle varatusta ns. avoimesta talousarviotuesta; 3) kirkkoneuvosto toteaa nimikkosopimuksen olevan Huhtasuon alueseurakunnan vastuulla. Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 8 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 Päätös 120 Rippikoulun ryhmäkoon ylitys (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Rippikoulun ohjesäännön 5 :n mukaan: "Samassa ryhmässä opetettavien rippikoululaisten lukumäärä on enintään 25. Kirkkoneuvosto voi poikkeustapauksessa päättää ryhmäkoon ylittämisestä, kun siihen on painavat syyt. Seurakunnassa voidaan järjestää yli 25 oppilaan rippikouluja, mikäli opetus annetaan kahdessa opetusryhmässä, siten että kussakin opetusryhmässä on enintään 25 oppilasta." Kasvatustyön pappi Johanna Puupponen anoo perustellusta syystä, että Vesalan leirillä (leiri nro 114) 17.-24.7.2017 voisi olla mukana 26 rippikoululaista. Esitys Kirkkoneuvosto päättää, että Vesalan rippileirin nro 114 17.-24.7.2017 ryhmäkoko voi ylittää yhdellä oppilaalla ohjesäännössä mainitun 25 oppilaan rajan. Päätös 121 Kirkkovaltuustossa jätetyn aloitteen valmistelu (Valmistelija Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkovaltuuston 22.5.2017 kokouksessa Eila Tiainen ja Liisa Kuparinen sekä 17 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen toimitusneuvoston/viestintätyöryhmän perustamisesta seurakuntaan. Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee aloitteen tiedoksi ja päättää antaa sen kirkkoherra Arto Viitalan ja viestintäpäällikkö Marjo Rönnkvistin valmisteltavaksi siten, että vastaus voidaan käsitellä viimeistään joulukuun 2017 kirkkovaltuustossa. Päätös 122 Kirkkoneuvoston edustajan valitseminen Palokan alueneuvostoon (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Alueseurakunnan johtosäännön mukaan kirkkoherralla ja kirkkoneuvoston keskuudestaan toimikaudekseen valitsemalla edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa. Pipsa Wilhelmsille on myönnetty 22.5.2017 ero kirkkoneuvoston jäsenyydestä, joten hänen tilalleen Palokan alueneuvostoon on valittava uusi kirkkoneuvoston edustaja. Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 9 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 Esitys Kirkkoneuvosto valitsee keskuudestaan Palokan alueneuvostoon kirkkoneuvoston edustajan vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Päätös 123 Teemu Parantaisen eroanomus luottamustehtävistä ja Keltinmäen alueneuvoston varajäsenen valitseminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Keltinmäen alueneuvoston varajäsen Teemu Parantainen on 18.5.2017 lähetetyllä sähköpostilla anonut eroa luottamustehtävistään paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Hänet on valittu ehdokaslistalta 7 (Sinun äänesi seurakunnassasi - sosiaalidemokraattien ja sitoutumattomien valitsijayhdistys -ehdokaslista). Kirkkolain 23 luku 7 Luottamustoimen hoitaminen: Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Kirkkolain 23 luvun 2.1 Vaalikelpoisuus: Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. Kirkkolain 23 luvun 4.2 Vaalikelpoisuuden menettäminen ja ero luottamustoimesta: Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Kirkkolain 23 luvun 8 Naisten ja miesten edustus toimielimissä: Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. Edellä todetun säännön tulee toteutua sekä varsinaisten että varajäsenten osalta erikseen. Alueseurakunnan johtosäännön 3 mukaan kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen alueneuvostoon puheenjohtajan ja seitsemän alueseurakunnan alueella asuvaa seurakuntavaaleissa vaalikelpoista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Keltinmäen alueneuvoston kokoonpano toimikaudella 2015-2018: Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 10 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 Varsinainen jäsen: Tuija Elina Lindström, pj. Tomi Jylänki Raimo Virolainen Anne-Maria Perttula Pertti Pekkarinen Annikki (Jäsberg-)Jokinen, vpj. Irene Hallamäki Matti Jokitalo Henkilökohtainen varajäsen: Laura Siivola Heimo Lajunen Tero Tilus Heli Hämäläinen Ritva Schiestl Antero Kauppinen Teemu Parantainen Riika Keskisaari Esitys Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto 1) myöntää eron Teemu Parantaiselle Keltinmäen alueneuvoston varajäsenyydestä; Päätös 2) valitsee hänen tilalleen Keltinmäen alueneuvostoon Irene Hallamäen henkilökohtaisen varajäsenen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. 124 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 8.12.2016, 223, käynnistää kirkkovaltuuston hyväksymässä päivitetyssä kiinteistöstrategiassa tarkoitetun leiritoiminnan strategisen suunnittelun perustamalla ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia kirkkoneuvostolle kesäkuun kokoukseen 2017 tuotavaksi leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta kirkkoneuvosto voi päättää leirikeskuksia koskevien ratkaisujen jatkovalmistelusta. Kehittämissuunnitelman laatimisessa ohjausryhmän ja sen alaisuudessa toimivien kahden työryhmän tuli ottaa tarvittavilta osin huomioon aiemmassa leiritilasuunnitellussa (2011-2013) koottu valmisteluaineisto, Jyväskylän seurakunnan uusi toimintastrategia ja siihen nojautuvat muut toiminnalliset kehittämissuunnitelmat, meneillään oleva henkilöstösuunnittelu. Luonnollisesti myös 2015 hyväksytty päivitetty kiinteistöstrategia luo puitteet myös leirikiinteistöjä koskeville suunnitelmille. Toiminnallisen näkökohtia selvittävän työryhmän tuli kuulla riittävässä laajuudessa alueseurakuntien ja yhteisten työyksiköiden toiminnallisia työntekijöitä. Alueneuvostojen ja johtokuntien lausuntoja pyydetään kuitenkin vasta aikaisintaan kirkkoneuvoston käsiteltyä raporttia. Kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavia osa-alueita: - arvio leiritoiminnan yleisistä kehityssuunnista vuoteen 2025 mennessä - seurakunnan omaa leiritoimintaa ja muuta nimenomaan leiritiloja edellyttävää seurakuntatyötä koskevat strategiset painopisteet tuleviksi Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 11 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 vuosiksi ja arvio näiden painopisteiden vaikutuksista henkilösuunnitteluun - strategisiin linjauksiin perustuva konkreettinen arvio tulevien vuosien leiritilatarpeista seurakunnan omaa toimintaa varten niin tilojen laajuuden, sijoittumisen kuin tilojen muun luonteen osalta - Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltuminen täyttämään tulevien vuosien toiminnalliset tarpeet ja tähän liittyvien investointitarpeiden ja kiinteistöistä luopumisen mahdollisuuksien kartoittaminen, mukaan lukien kustannusvaikutukset - arvio ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen tarjoamista mahdollisuuksista ja kustannusvertailu omistettujen ja vuokrattavien tilojen välillä - arvio seurakunnan yhteistyökumppanien leiritilatarpeista ja arvio tämän toiminnan merkityksestä seurakunnan perustehtävän toteuttamiselle sekä arvio tämän toiminnan kustannusvaikutuksista - arvio muun ulosvuokraukseen liittyvän liiketoiminnan mahdollisuuksista tulevina vuosina - ehdotus kiinteistöstrategian päivittämiseksi leiritilojen osalta - ottaa osana kokonaisuutta huomioon myös tulipalossa tuhoutuneen Lehtisaaren kesäkodin tulevaisuuteen liittyvät erityiskysymykset ja selvittää mahdollisuudet liittää kesäkodin toiminta osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta - toteaa, että muiden näkökohtien rinnalla on työryhmän työskentelyssä otettava huomioon lapsivaikutusten arvioinnin edellyttämät seikat Ohjausryhmään ovat kuuluneet hallintojohtaja Anu Lajunen (pj.), kirkkovaltuuston pj. Heikki Tynkkynen, kirkkovaltuuston vpj. Erkki Puhalainen ja kirkkoneuvoston vpj. Mauri Sompa, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan pj. Tapio Lampinen, yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan pj. Terhi Pulli, kirkkoherra Arto Viitala, kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen ja yhteisen seurakuntapalvelun johtaja (ohjausryhmään on osallistunut vs. Tuomas Palola) Ohjausryhmän alaisuudessa on toiminut: 1) toiminnallinen työryhmä: vs. yhteisen seurakuntapalvelun johtaja Tuomas Palola (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, työalasihteeri Heini Lekander ja kasvatuksen pappi Johanna Puupponen 2) kiinteistötyöryhmä: kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, talouspäällikkö Markku Laitinen ja työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen Liitteenä olevassa raportissa (liite a) on esitetty visio Jyväskylän seurakunnan leiritoiminnan tarpeista sekä kolme vaihtoehtoista ratkaisumallia. Raporttiin on liitetty tausta-aineistoksi alatyöryhmien raportit (liitteet b-c). Työryhmän esityksessä on huomioitu alatyöryhmien esiin tuomia perusteita leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeista sekä toisaalta teknistaloudelliset näkökulmat. Työryhmä näkee, että esityksen ja Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 12 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 kirkkoneuvoston evästyksen pohjalta voidaan asiaa jatkovalmistella sekä tuoda esitys kiinteistöstrategian päivittämisestä leirikeskuskiinteistöjen osalta kirkkoneuvoston 20.9.2017 kokoukseen ja sen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee työryhmän raportin tiedoksi ja käy sen nojalla keskustelua leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämisestä ja tarvittavilta osin antaa evästystä työryhmälle jatkovalmistelun tueksi. Päätös 125 Lausunnon antaminen Vaasan Hallinto-oikeudelle (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) (---) on jättänyt Vaasan hallinto-oikeudelle kirkollisvalituksen (liite a, liite on osin salassa pidettävä JulkL 6 luku 24, kohta 32 perusteella) Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston päätöksestä 65 22.3.2017, jolla päätöksellä kirkkoneuvosto on hylännyt valittajan oikaisuvaatimuksen kirkkoneuvoston päätöksestä 41 15.2.2017 koskien uurnan luovuttamista Jyväskylän seurakunnan krematoriosta. Kirkollisvalitus voidaan tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Esitys Kirkkoneuvosto antaa Vaasan hallinto-oikeudelle liitteen b mukaisen lausunnon. Päätös 126 Seurakunnan jäsenyys Nuori kirkko ry:ssä (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Nuori kirkko ry:n on perustettu 1.12.2016, jolloin kaikki yhdistyvät järjestöt pitivät ylimääräiset jäsenkokoukset peräkkäin samassa paikassa. Juridisesti Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry muutti nimensä ja sääntönsä ja valitsi kokonaan uuden hallinnon sääntöjen siirtymäsäädöksen mukaisesti. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jutta Urpilainen ja hallituksen puheenjohtajaksi kirkkoherra Heikki Arikka. Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus - PTK ry ja Nuorten keskus ry päättivät järjestöjen purkautumisesta. PTK ja Nuorten keskus ry luovuttivat kaiken omaisuuden, toiminnan ja henkilöstön Nuori kirkko ry:lle (siis juridisesti nimensä muuttaneelle SLK:lle) ja kaikki omaisuussiirrot toteutettiin vuoden 2017 alusta ja on kirjattu pöytäkirjoihin ja asianomaisiin rekistereihin. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen jäsenten jäsenyys jatkuu Nuori kirkko ry:ssä ja ne muutamat seurakunnat, jotka eivät ole olleet SLK:n jäseniä, voivat hakea jäsenyyttä hallitukselta. Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 13 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 Ratkaisu kokoaa yhteen ja tehostaa kolmen seurakunnallisen kasvatusjärjestön toimintaa ja tukee ikäkausi- ja työalarajat ylittävää toimintaa seurakunnissa. Nuori kirkko ry:n jäsenenä on 312 seurakuntaa eli noin 90 % suomenkielisistä seurakunnista. Jäsenmaksu pohjautuu seurakunnan jäsenmäärään ja on 0,037 e / seurakunnan jäsen. Jäsenmaksujen yhteenlaskettu määrä on vähemmän kuin kolmen järjestön yhteenlasketut jäsenmaksut olivat aikaisemmin, mutta erilaisista jäsenmaksuperusteista johtuen yksittäisillä seurakunnilla jäsenmaksu voi nousta. Järjestön suurin yksittäinen rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö, joka myönsi Nuori kirkko ry:lle vuodelle 2017 1.050.000 euron avustuksen, joka on suurempi kuin järjestöjen aikaisemmin saamat avustukset yhteensä. Nuori kirkko ry:n näkökulmasta ei tarvita mitään uusia päätöksiä niiltä seurakunnilta, jotka ovat olleet Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n jäseniä ja jotka haluavat säilyttää jäsenyyden Nuori kirkko ry:ssä. Kirkkoneuvosto on päätöksessään 20.8.2014 (129 ) linjannut, että yhdistyksen/yhteisön jäsenyyden tulee tapahtua koko seurakunnan tasolla ja uudesta yhdistyksen/yhteisön jäsenyydestä päättää kirkkoneuvosto. Jyväskylän seurakunta on kirkkoneuvoston päätöksillä jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: Suomen ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry Suomen poikien ja tyttöjen keskus-ptk ry Nuorten keskus ry Kirkon Paikat ry Suomen hautaustoiminnan keskusliitto ry Kirkkopalvelut ry Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Jyväskylän seurakunnan jäsenmaksuksi Nuori kirkko ry:ssä laskettuna vuoden 2016 jäsenmäärällä on 0,037 x 95.598 henkilöä = 3537,13. Suomen ev.-lut Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n, Suomen poikien ja tyttöjen keskus-ptk ry:n ja Nuorten keskus ry:n vuoden 2016 jäsenmaksut olivat yhteensä 2.020. Esitys Kirkkoneuvosto toteaa Nuori kirkko ry:n perustamisesta johtuneen muutoksen ja hyväksyy Jyväskylän seurakunnan jäsenyyden yhdistyksessä. Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 14 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 127 Luottotappiot vuodelta 2017, 1. erä (Valmistelija Markku Laitinen, puh. 040 545 8750) (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Taloussääntö 11 Saatavien perintä: Saatavien valvonta ja perintä on järjestettävä siten, että kaikki saatavat tulevat ajallaan ja asianmukaisesti perityiksi. Mikäli saatavaa ei ole eräpäivään mennessä maksettu, velallista on kehotettava maksamaan velkansa. Jos saatavaa viivästyskorkoineen ei kehotuksesta huolimatta ole maksettu, on asiassa ryhdyttävä viipymättä perimistoimenpiteisiin. Hallintojohtaja voi perustellusta syystä luopua saatavan perimisestä. Hänen tulee tehdä asiasta kirjallinen päätös perusteluineen. Avoimet saatavat kirjataan kirkkoneuvoston päätöksellä luottotappioiksi sekä myynti- ja muiden saamisten oikaisuiksi välittömästi tuloksettomien perintätoimenpiteiden jälkeen. Saatavien perimistä jatketaan myös tämän jälkeen. Kipan uuden toimintatavan mukaan luottotappiot käsitellään vuosittain kahdessa erässä. Seurakunnan maksamattomat saatavat vuoden 2017 1. luottotappioerässä ovat yhteensä 4.060,53. Summaan sisältyy asuinja liike- ja toimintatilojen vuokria 85,27, hautauspalvelumaksuja 3.261,76, rippikoulumaksuja 126,-, leiri- ja kerhomaksuja 250,-, muita seurakuntatyön maksuja 337,50. Esitys Kirkkoneuvosto päättää kirjata luottotappioksi seurakunnan avoimet saatavat, yhteensä 4.060,53. Päätös 128 Kirkkovaltuuston päätösten laillisuuden toteaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksen 22.5.2017 pöytäkirja on nähtävillä 30.5.2017-29.6.2017. KL:n 10 luvun 6 :n mukaan kirkkoneuvosto suorittaa kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonnan. 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Tuulikki Väliniemen ja 7 muun kirkkovaltuutetun aloite koskien tiedottamista Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 15 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 5 Pipsa Wilhelmsin ja 10 muun kirkkovaltuutetun aloite seurakunnan budjettiprosessin uudistamisesta 6 Vesa Laakkosen ja 9 muun kirkkovaltuutetun aloite leiri- ja retkitoiminnan sähköisen osallistujakortin käyttöönotosta 7 Huhtasuon alueneuvoston jäsenen ja seurakuntavaalien vaalilautakunnan varajäsenen valitseminen. 8 Säynätsalon alueneuvoston varajäsenen valitseminen 9 Erkki Helteen luottamustoimien lakkaaminen ja Keltinmäen alueneuvoston jäsenen valitseminen 10 Pipsa Wilhelmsin ero kirkkoneuvoston jäsenyydestä ja kirkkoneuvoston varsinaisen jäsenen valitseminen 11 Jyväskylän seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2016 12 Henkilöstökertomus 2016 13 Aloitteet 14 Ilmoitusasiat 15 Valitusosoitus Esitys Kirkkoneuvosto toteaa kirkkovaltuuston päätökset laillisiksi. Päätös 129 Kirkkohallituksen yleiskirjeet (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Yleiskirjeet ovat nähtävillä kokouksessa ja haettavissa Internetosoitteesta www.evl.fi Yleiskirje 10/2017: Suuri ihme rippikoulusuunnitelma 2017 Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi yleiskirjeet. Päätös 130 Ilmoitusasiat 1) Kirkkovaltuuston 6.10.2014 (9 ) hyväksymän ja kirkkohallituksen 4.12.2014 vahvistaman Jyväskylän seurakunnan ja Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (KOAS) välisen esisopimuksen toimeenpano. 2) Vaasan hallinto-oikeus on esittänyt 30.5.2017 lausuntopyynnön koskien kirkkovaltuuston 9.3.2017 (4 ) tekemää päätöstä KiOy Reimarin osakkeiden hankinnasta. Lausunto valmistellaan kirkkoneuvoston 23.8.2017 kokoukseen. Esitys Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 16 9.6.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 14.6.2017 131 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä Kirkkolain 24 luvun mukaisesti. Tarkastajien nimikirjaimet

Liite asiaan nro: 117

Liite asiaan nro: 118

Liite asiaan nro: 121

Liite asiaan nro: 124/a Leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelma JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Ohjausryhmän raportti 7.6.2017

1. Toimeksianto ja työryhmän kokoonpano Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 8.12.2016, 223, käynnistää kirkkovaltuuston hyväksymässä päivitetyssä kiinteistöstrategiassa tarkoitetun leiritoiminnan strategisen suunnittelun perustamalla ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia kirkkoneuvostolle kesäkuun kokoukseen 2017 tuotavaksi leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta kirkkoneuvosto voi päättää leirikeskuksia koskevien ratkaisujen jatkovalmistelusta. Kehittämissuunnitelman laatimisessa ohjausryhmän ja sen alaisuudessa toimivien kahden työryhmän tuli ottaa tarvittavilta osin huomioon aiemmassa leiritilasuunnitellussa (2011-2013) koottu valmisteluaineisto, Jyväskylän seurakunnan uusi toimintastrategia ja siihen nojautuvat muut toiminnalliset kehittämissuunnitelmat, meneillään oleva henkilöstösuunnittelu. Luonnollisesti myös 2015 hyväksytty päivitetty kiinteistöstrategia luo puitteet myös leirikiinteistöjä koskeville suunnitelmille. Toiminnallisen näkökohtia selvittävän työryhmän tuli kuulla riittävässä laajuudessa alueseurakuntien ja yhteisten työyksiköiden toiminnallisia työntekijöitä. Alueneuvostojen ja johtokuntien lausuntoja pyydetään kuitenkin vasta aikaisintaan kirkkoneuvoston käsiteltyä raporttia. Kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavia osa-alueita: - arvio leiritoiminnan yleisistä kehityssuunnista vuoteen 2025 mennessä - seurakunnan omaa leiritoimintaa ja muuta nimenomaan leiritiloja edellyttävää seurakuntatyötä koskevat strategiset painopisteet tuleviksi vuosiksi ja arvio näiden painopisteiden vaikutuksista henkilösuunnitteluun - strategisiin linjauksiin perustuva konkreettinen arvio tulevien vuosien leiritilatarpeista seurakunnan omaa toimintaa varten niin tilojen laajuuden, sijoittumisen kuin tilojen muun luonteen osalta - Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltuminen täyttämään tulevien vuosien toiminnalliset tarpeet ja tähän liittyvien investointitarpeiden ja kiinteistöistä luopumisen mahdollisuuksien kartoittaminen, mukaan lukien kustannusvaikutukset - arvio ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen tarjoamista mahdollisuuksista ja kustannusvertailu omistettujen ja vuokrattavien tilojen välillä - arvio seurakunnan yhteistyökumppanien leiritilatarpeista ja arvio tämän toiminnan merkityksestä seurakunnan perustehtävän toteuttamiselle sekä arvio tämän toiminnan kustannusvaikutuksista - arvio muun ulosvuokraukseen liittyvän liiketoiminnan mahdollisuuksista tulevina vuosina - ehdotus kiinteistöstrategian päivittämiseksi leiritilojen osalta - ottaa osana kokonaisuutta huomioon myös tulipalossa tuhoutuneen Lehtisaaren kesäkodin tulevaisuuteen liittyvät erityiskysymykset ja selvittää mahdollisuudet liittää kesäkodin toiminta osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta - toteaa, että muiden näkökohtien rinnalla on työryhmän työskentelyssä otettava huomioon lapsivaikutusten arvioinnin edellyttämät seikat Ohjausryhmään valittiin hallintojohtaja Anu Lajunen (pj.), kirkkovaltuuston pj Heikki Tynkkynen, kirkkovaltuuston vpj Erkki Puhalainen ja kirkkoneuvoston vpj Mauri Sompa, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan pj Tapio Lampinen, yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan pj Terhi Pulli, kirkkoherra Arto Viitala, kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen ja yhteisen seurakuntapalvelun johtaja 1

(ohjausryhmään on osallistunut vs yhteisen seurakuntapalvelunpalvelunjohtaja. Tuomas Palola) Ohjausryhmän alaisuudessa on toiminut 1) toiminnallinen työryhmä: vs. yhteisen seurakuntapalvelun johtaja Tuomas Palola (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, työalasihteeri Heini Lekander ja kasvatuksen pappi Johanna Puupponen 2) kiinteistötyöryhmä: kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, talouspäällikkö Markku Laitinen ja työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen Ohjausryhmän työskentely: Ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa ( 27.2.2017, 15.5.2017, 30.05.2017). Alatyöryhmät ovat laatineet omat raporttinsa, jotka ovat tämän raportin liitteenä. 2. Taustaa Kirkkovaltuusto hyväksyi 14.12.2015, 12, Jyväskylän seurakunnan kiinteistöstrategian päivityksen. Leirikeskusten osalta päivitettyyn kiinteistöstrategiaan ei sisälly yksityiskohtaista toimenpide-ehdotusta, vaan jatkovalmistelua koskeva seuraava linjaus: Laaditaan seurakunnalle leiritoiminnan strategia, jonka perusteella voidaan määritellä säilytettävät leirikeskukset sekä niiden ympärivuotinen tai kesäaikainen käyttö. Tämän leiritiloja koskevan peruslinjauksen on katsottava olevan peruste kaikkien aiempien valmistelujen ja päätösten uudelleen arvioinnille. Sekä vuoden 2010 alkuperäisessä kiinteistöstrategiassa että myös vuoden 2015 päivitetyn version listauksessa leiritiloista kaikki muut kiinteistöt on sijoitettu säilytettäviin kohteisiin paitsi Mutasen leirikeskus, Sarpatin leirimaja ja Tyyppälän maja, jotka ovat hankesuunnittelua edellyttävien kiinteistöjen joukossa. Säilytettävien kategoriaan ovat siis listattuina Vesalan kurssikeskus, Koivuniemen leirikeskus ja partiomajat Sammalinen, Teerilahti ja Syvälahti sekä lisäksi Lehtisaaren kesäkoti, joka sittemmin tuhoutui tulipalossa kesällä 2016. Edellä mainittujen kiinteistöstrategialinjausten lisäksi kirkkovaltuusto päätti toukokuussa 2013 päivittää kiinteistöstrategiaa leirikeskusten osalta ensinnäkin siten, että Vesalan leirikeskus säilyy kiinteistöstrategian säilytettävien kiinteistöjen kategoriassa ja tähän liittyen käynnistetään hankesuunnittelu, jonka sisältönä on a) Verkko-rakennuksen peruskorjaus ja laajennus siten, että siihen toteutetaan nyt päärakennuksessa sijaitsevat keittiö ja toimistotilat, opetus- ja kokoontumistilat sekä riittävät majoitustilat, sekä b) Rysä-rakennuksen riittävät korjaustoimen-piteet sekä edellä mainittujen jälkeen c) Vesalan leirikeskuksen päärakennuksen ja siihen liittyvien majoitustilojen purku ja d) Rantasaunan purku ja uudelleen rakentaminen. ja toiseksi kirkkovaltuuston päätöksen mukaan Mutasen leirikeskus siirretään säilytettävien kiinteistöjen kategoriaan. Tätä kirkkovaltuuston linjausta ei ehditty toteuttaa ennen kiinteistöstrategian päivitetyn version laatimista ja siihen liittyvää edellä mainittua linjausta leiritoiminnan uudesta strategisesta tarkastelusta ja sen jälkeisestä leiritilojen määrän määrittelystä. Leiritoimintaa ja leiritiloja koskeva asiakokonaisuus on erittäin laaja ja moniulotteinen. Aihetta on katsottava ensinnäkin toiminnan näkökulmasta, mihin edellä todetussa linjauksessa leiritoiminnan strategian laatimisesta lähinnä viitataan. Leirit ovat keskeinen osa seurakuntatyötä. Yksistään noin 50 vuosittaista rippikouluryhmää edellyttävät merkittävää henkilöstö- ja toimitilaresurssia. Leirit ovat olennainen osa myös useimpien muiden työalojen toimintaa. Laajalla leiritoiminnalla on merkittäviä kustannusvaikutuksia niin henkilöstökuluihin kuin muihin toimintakuluihin. 2

Leirikeskusten tiloja käytetään runsaasti myös muuhun seurakunnalliseen toimintaan kuin varsinaisiin leireihin eli myös esimerkiksi iltatilaisuuksiin, koulutuksiin ja kokouksiin. Seurakunnan oma toiminta on leirikeskusten ensisijainen käyttötarkoitus, mutta omalta toiminnalta käyttämättä jäävää leiritilakapasiteettia voidaan antaa muiden toimijoiden käyttöön, mikä on merkittävää myös leirikeskuspalveluiden talouden kannalta. Aiemman valmistelun yhteydessä kirkkoneuvoston 8.6.2011, 116,asettama työryhmä antoi raportin leiritilatarpeista ja asiakirjaa käsiteltiin kirkkoneuvostossa ensimmäisen kerran 15.2.2012, 49. Raportti sisälsi laajan katsauksen leiritilojen silloiseen käyttöön ja tarvittavat päivityksen suorittaen palvelee edelleen yhtenä lähtökohtana leiritoiminnan strategiselle suunnittelulle. Leiritoiminnan strategisen suunnittelun perustaksi on luonnollisesti nyt otettava myös kirkkovaltuuston marraskuussa 2016 hyväksymä uusi toimintastrategia. Strategian ei ole suoria viittauksia leiritoimintaan, mutta strategia antaa pohjaa yksityiskohtaisemmille toiminnan kehittämisohjelmille. Esimerkiksi strategian suuntaviiva annamme eväitä lasten ja nuorten kasvuun antaa lähtökohdan kasvatuksen kokonaisuutta koske-van kehittämissuunnitelman laatimiselle. Varhaiskasvatuksen ja nuoriso- ja rippikoulutyön tulevaisuuden linjaukset ovat keskeinen osa myös leiritoiminnan strategisesta suunnittelua. Lisäksi myös kirkkoneuvoston 23.11.2016 käynnistämällä henkilöstö-suunnitelman laatimisella on heijastusvaikutuksia leiritoiminnan suunnitteluun ja vastaavasti leiritoiminnan suunnitelmilla tietenkin myös henkilöstösuunnitteluun. Kiinteistöstrategian päivitykseen sisältyvässä leirikeskuksia koskevassa linjauksessa siis painotetaan ensisijaisesti leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeiden hahmottamista, mutta siinä kuitenkin samalla viitataan siihen, että seuraavassa vaiheessa on tehtävä päätöksiä leirikiinteistöjen tulevaisuudesta. Eri yhteyksissä on käynyt ilmeiseksi, että Jyväskylän seurakunnan leiritiloista etenkin Vesala ja Mutanen edellyttävät merkittäviä investointeja. Jo investointitarpeet edellyttävät perusteellista harkintaa sen suhteen, miten suuri määrää leiritiloja Jyväskylän seurakunnan on syytä omistaa itse. Investointikustannusten ohella leiritiloista koituu huomattavia henkilöstömenoja ja muita käyttökuluja, joskin ulkopuolisesta toiminnasta saadaan myös tuottoja. On selvää, että tulevaisuudessakin tarvitaan tietty määrä seurakunnan omia leiritiloja, mutta toisaalta jo nykyisin järjestetään leiritoimintaa merkittävässä määrin myös ulkopuolisissa leiripaikoissa. Omistettujen leiritilojen ja ostettujen leiripalveluiden tasapainoisien suhteen määritteleminen on keskeinen osa leiritoimintojen kehittämistä. Koska leirikeskusten toiminnallisten tarpeiden kartoittamiseen ja niihin liittyvien strategisten linjausten laatimiseen on varattava riittävästi aikaa ja toisaalta myös leirikiinteistöjen investointitarpeiden kartoitus ja mahdollisten tilaratkaisujen alustavakin hahmottelu vaatii aikaa, näyttää mielekkäältä käynnistää tässä vaiheessa suunnitteluprosessi, jossa samanaikaisesti selvitetään sekä leiritoiminnan että leirikiinteistöjen kehittämismahdollisuuksia. 3. Toiminnallisen ryhmän ja kiinteistötyöryhmän näkemyksiä Toiminnalliset näkökohdat Tehtäväksi annon mukaisesti toiminnallisen työryhmä on tehnyt leiritoiminnan yleisten kehityssuuntien arviointia ja arvioinut Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltumista näiden kehityslinjojen mukaiseen visioon nähden. Myös Lehtisaaren kesäkodin toiminnan liittämisestä osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta arvioitiin. Työryhmä otti kantaa myös ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen mahdollisuuksista vastata Jyväskylän seurakunnan leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeita. 3

Toiminnallinen työryhmä näki keskeisinä arvoina leirikeskustilojen saavutettavuuden ja tilojen ajanmukaisuuden. Ratkaisuna työryhmä esitti uuden kaupunkitoimintakeskuksen rakentamista. Tämä vaihtoehto tarjoaisi mahdollisuuden rakentaa nykyaikainen leiritilaratkaisu, jossa voitaisiin huomioida myös tilojen ekologisuus, yhteisöllisyys sekä saada aikaan eri toimintojen synergiaetuja ja tilojen käyttöasteen nousua, joka tehostaisi resurssien käyttöä (toiminnallisen työryhmän raportti luku 3.) Lehtisaaren osalta toiminnallinen työryhmä näkee, että se palvelisi jatkossa lähinnä virkistysalueena ja sinne ei silloin rakennettaisi uutta päärakennusta. Teknistaloudelliset näkökohdat Leiritoiminnan kiinteistöjä selvittänyt työryhmä on ensisijaisesti tarkastellut teknistaloudellisia tunnuslukuja, joita tukemaan on teetetty rakennusten ja järjestelmien kuntoarviointeja osa-alueiden asiantuntijoilla. Yleisesti voidaan todeta, että leiritilojen käyttöaste on hyvin alhainen. Koivuniemessä käyttöasteeseen vaikuttaa merkittävästi se, että sinne ei voi sijoittaa useampaa yhtäaikaista ryhmää, jolloin majoituskapasiteettiä jää tyhjäkäytölle. Toinen merkittävä seikka on, että kiinteistöjen kunto erityisesti Vesalan ja Mutasen osalta on huono. Vesalan käyttöä voidaan nykykunnossa jatkaa enintään toimikauden 2018 loppuun. Nykyiset leiritilat vaatisivat mittavat investoinnit mikäli ne saatettaisiin ajanmukaiseksi ja terveiksi tiloiksi. Taloudellisesti arvioiden leirikeskustoiminta ei ole kannattavaa ja omien leiritilojen ylläpito on kallista. Vuosittain leirikeskusten oman toiminnan ylläpitokustannukset ovat noin 1 M. Käyttöpäiville jaettuna leiripäivän ylläpito maksoi v. 2016 Vesalassa 1990, Koivuniemessä 934, Mutasessa 101 ja Sarpatissa 38 (kiinteistötyöryhmän raportti s.9) Kiinteistötyöryhmän selvityksen perusteella voidaan todeta, että mikäli leiritoimintaa arvioidaan yksinomaan taloudellisesta näkökulmasta leiritoimintapalvelut olisi taloudellisinta ostaa ulkopuolisena palveluna. 4. Ohjausryhmän esitys leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämiseksi Ohjausryhmä on arvioinut toiminnallisia sekä teknis-taloudellisia näkökulmia ja päätynyt esittämään leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen tulevaisuuden järjestämisen osalta seuraavaa: Leiritoiminnan kehittämisvisio Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin 70-80 henkilölle) 4

Vaihtoehdot toteuttamistavasta: 1. Vesalan leirikeskus; nykyiset tilat peruskorjataan siten, että majoituskapasiteettia pienenetään ja tilojen toiminnallisuutta parannetaan tai nykyiset rakennukset puretaan ja alueelle rakennetaan uusi leirikeskus. Siirtymä aikana max. 10vuotta Koivuniemi toimisi leirikeskuskäytössä. 2. Koivuniemi; alueelle rakennetaan lisää toiminta ja majoitustilaa, jotta keskus voisi palvella kahden yhtäaikaisen ryhmän paikkana 3. Joku muu; Koivuniemi toimisi leirikeskuskäytössä siirtymäajan max.10 vuotta Esitys sisältää ajatuksen, että osa leiritiloista varataan ulkopuolisilta toimijoilta. Tämä on välttämätöntä, koska omaa kapasiteettiä ei ole järkevää mitoittaa leiritoiminnan ruuhkahuippujen, kuten kesän rippileirien mukaan. Lisäksi kaikkia toiminnallisia tarpeita, kuten erityisrippikoulut ei voi toteuttaa omissa tiloissa. Esitys on laadittu sen näkemyksen pohjalta, että seurakunnan ulkopuolisten toimijoiden tilatarpeet tai ulosvuokraus ei tule olla ensisijalla seurakunnan leiritilakapasiteettia määritellessä. Tilat tulee ensisijaisesti mitoittaa seurakunnan oman toiminnan tarpeet huomioiden. Vapaata kapasiteettiä on tarkoituksenmukaista myydä ulkopuolisille silloin, jos se on kustannustehokasta. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös mahdollisen ulosvuokrauksen aiheuttamat muuttuvat kustannukset kuten henkilökunnan palkat ja kustannuksia lisäävät erityisvaatimukset. Kiinteistöstrategian päivitys leirikeskuskiinteistöjen osalta - Vesala ja Koivuniemi säilytys (kategoria 1.) tai myynti (kategoria 3.) valitun toimintavaihtoehdon mukaisesti - Mutanen, Sarpatti, Tyyppälä siirretään kategoriaan 3. Myytäessä pyritään löytämään tahoja, jotka mahdollistavat yhteistyön ja tarvittaessa seurakunnalle mahdollisuuden leiritilojen vuokraamiseen. - Ohjausryhmä ei tässä vaiheessa ottanut kantaa Lehtisaaren tulevaisuuteen. Siihen tulisiko Lehtisaari ja sen tuleva toiminta liittää osaksi leirikeskuskokonaisuutta tai siihen tuleeko saareen rakentaa uusi päärakennus. Leiritoiminnan järjestäminen Koivuniemi säilyisi siirtymäajan leiritoiminnan käytössä. Vesalan käyttö leiritoiminnan osalta päättyy tältä osin toimintakauden 2018 jälkeen johtuen kiinteistöjen kunnosta. Leiritoiminnan osalta on välittömästi käynnistettävä leiritilojen hankkiminen toimikauden 2019 leiritoiminnan osalta. Hiippakunta on lisäämässä majoituskapasiteettiä Haapaniemessä. Tämä tarjoaa seurakunnalle mahdollisuuden leirivuorokausien lisäämiseen sekä tilapäisesti, että myös tulevaisuudessa. 5

Jatkotyöskentely Jatkovalmistelussa tulisi ainakin selvittää seuraavat asiat: - Koivuniemen laajentamismahdollisuudet - Vesalan kiinteistöjen purkamismahdollisuus - Mahdollinen muu vaihtoehto - Lehtisaaren tulevaisuus - pyytää lausunnot alueneuvostoilta ja johtokunnilta 6

1 Liite asiaan nro: 124/b Leirikeskustarpeen kartoittaminen Jyväskylän seurakunnassa Kirkkoneuvoston kokouksessa 16.12.2016 päätettiin perustaa ohjausryhmä Jyväskylän seurakunnan leirikeskustarpeen kartoittamiseksi ( 224). Ohjausryhmän alaisuuteen perustettiin toiminnallinen työryhmä (virastopappi Tuomas Palola [pj], leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, työalasihteeri Heini Lekander ja kasvatuksen pappi Johanna Puupponen). Päätöksen esittelyssä todettiin muun muassa seuraavaa: Kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavia osa-alueita: - arvio leiritoiminnan yleisistä kehityssuunnista vuoteen 2025 mennessä - seurakunnan omaa leiritoimintaa ja muuta nimenomaan leiritiloja edellyttävää seurakuntatyötä koskevat strategiset painopisteet tuleviksi vuosiksi ja arvio näiden painopisteiden vaikutuksista henkilösuunnitteluun - strategisiin linjauksiin perustuva konkreettinen arvio tulevien vuosien leiritilatarpeista seurakunnan omaa toimintaa varten niin tilojen laajuuden, sijoittumisen kuin tilojen muun luonteen osalta - Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltuminen täyttämään tulevien vuosien toiminnalliset tarpeet ja tähän liittyvien investointitarpeiden ja kiinteistöistä luopumisen mahdollisuuksien kartoittaminen, mukaan lukien kustannusvaikutukset - arvio ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen tarjoamista mahdollisuuksista ja kustannusvertailu omistettujen ja vuokrattavien tilojen välillä - arvio seurakunnan yhteistyökumppanien leiritilatarpeista ja arvio tämän toiminnan merkityksestä seurakunnan perustehtävän toteuttamiselle sekä arvio tämän toiminnan kustannusvaikutuksista - arvio muun ulosvuokraukseen liittyvän liiketoiminnan mahdollisuuksista tulevina vuosina - ehdotus kiinteistöstrategian päivittämiseksi leiritilojen osalta - ottaa osana kokonaisuutta huomioon myös tulipalossa tuhoutuneen Lehtisaaren kesäkodin tulevaisuuteen liittyvät erityiskysymykset ja selvittää mahdollisuudet liittää kesäkodin toiminta osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta - toteaa, että muiden näkökohtien rinnalla on työryhmän työskentelyssä otettava huomioon lapsivaikutusten arvioinnin edellyttämät seikat Toiminnallinen työryhmä kokoontui neljä kertaa (8.2., 23.3., 2.5., 17.5.). Työryhmä ymmärsi tehtäväkseen erityisesti leiritoiminnan yleisten kehityssuuntien arvioinnin ja arvion antaminen Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltumisesta näiden kehityslinjojen mukaiseen visioon nähden. Myös Lehtisaaren kesäkodin toiminnan liittämisestä osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta tehtiin arvio. Työryhmä otti kantaa myös ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen mahdollisuuksista vastata Jyväskylän seurakunnan leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeisiin. 1. Leirikeskustoiminta nykyisellään sekä leiripaikkojen luonnehdintaa Toiminta-ajatus: Jyväskylän seurakunnan leirikeskusten tavoitteena on tarjota seurakunnan työmuodoille korkeatasoiset ja asianmukaiset leirikeskuspalvelut. Tehtävänä on kristillisten perusarvojen pohjalta majoitus-, tila- ja ruokapalveluiden tuottaminen seurakunnan työmuodoille, seurakuntalaisille ja muille asiakkaille ja niiden toteuttamiseen vaadittavien puitteiden ylläpito ja niistä huolehtiminen. Jyväskylän seurakunnalla on tällä hetkellä käytettävissään monipuolisia omia leirikeskustiloja. Leirikeskuksen sisäisen käytön sesongit ajoittuvat pääosin kesäheinäkuulle, marraskuulle ja helmi-maaliskuulle. Tammikuussa, toukokuussa ja elokuussa on erityisen paljon ulkopuolisia ryhmiä. Oma käyttö on vähäisintä tammikuussa,

2 toukokuussa ja elo-syyskuussa. Sisäisen käytön lisäksi leirikeskuksen kapasiteettia myydään ulkopuoliseen käyttöön. Ulkopuoliset vuokraavat tiloja muun muassa koulutuksiin, kokouksiin ja perhe- ja sukutapahtumiin. Jyväskylän leirikeskuksilla ovat ulkoisilla markkinoilla tunnettuja ja niissä on kilpailukykyinen hintataso. Maantieteellinen sijainti Keski-Suomessa vaikuttaa myönteisesti leirikeskuksien kilpailukykyyn. Vajaakapasiteetin myyminen ulkopuolisille on järkevää, koska tyhjillään olevan leirikeskuksen ylläpito on kallista. Jyväskylän seurakunnalla on neljä (4) eri leiripaikkaa (Tyyppälän leirimaja on sisäisellä sopimuksessa vain partiotyön käytössä). Leirikeskuspalveluissa työskentelee tällä hetkellä 11 henkilötyövuotta. Henkilöstö työskentelee vakituisesti Vesalassa, Koivuniemessä ja Mutasessa. Sarpatissa ei ole henkilökuntaa. Ohessa on luonnehdintaa ja tilastolukemia leiripaikoittain. 1. VESALA Vesalan puitteet: Vesalan puitteet soveltuvat parhaiten suurten ryhmien käyttöön ja rakennukset ovat omimmillaan rippikoulutyön, lapsi- ja varhaisnuorten leirien käytössä. Suuret piha-alueet ja ulkotilat tukevat tätä toimintaa hyvin. Kokous- ja koulutuspalveluihin Vesalalla on myös hyvät puitteet, koska käytettävissä olevia luokka- ja kokoontumistiloja on runsaasti myös ruokapalveluiden sujuvaan hoitoon. Majoituskapasiteetti on kokonaisuudessaan 39 huonetta ja 139 vuodepaikkaa. Vesalan etäisyys kaupungin keskustasta on 15 km. Rysä, valmistunut 1969 peruskorjaus 2000 ja 2016 Rysä on ollut perinteisesti rippikoulu- ja varhaisnuorisotyön leiripaikkana. Rysässä on majoitushuoneita 8 ja vuodepaikkoja 42. Rakennus on tarvittaessa täysin itsenäinen ja myös pelkkä vuokrakäyttö ilman Vesalan ruokapalveluita onnistuu. Verkko, valmistunut 1984 Verkko on pääosin rippikoulutyön käytössä, joksi se on alun perin suunniteltukin. Suuret opetus- ja oleskelutilat ovat kokous- ja koulutusryhmien näkökulmasta hyvät, erinomaiset. Verkon Sali mahdollistaa yli 200 hengen tilaisuudet. Luentotila 2 on 30 hengelle. Lisäksi Verkossa on pieni kappeli hartauksia varten, sekä lasten leikkihuone. Verkko on sopiva liikuntarajoitteisten leiritilaksi. Majoitushuoneita Verkossa on 8, joissa on yhteensä 49 vuodepaikkaa. Nuotta, valmistunut 1972 osittainen peruskorjaus 2007

3 Nuotta on ollut perinteisesti diakoniatyön käytössä oleva rakennus. Rippikoulu- ja nuorisotyön näkökulmasta Nuotta on osoittautunut vaativaksi paikaksi leirinpitoa ajatellen seuraavista syistä: majoitustilat solumuotoisina ovat vaikeasti hallittavissa ja valvonnan kannalta ongelmallisia. Yhteistila Katiska liian pieni esim. rippikoulutyön tarpeisiin. Majoitushuoneita Nuotassa on 20, joissa on yhteensä 40 vuodepaikkaa + 10 varavuodetta. Nuotan huoneet ovat muista rakennuksista poiketen 2 hengen huoneita. Oman toiminnan näkökulmasta Nuotta on vajaakäytöllä. Riihikirkko valmistui 1976. Kasteita tai vihkitoimituksia siinä on noin 15-20 vuodessa. Vesalan piha-alue on yhteensä 27,5 ha, mikä mahdollistaa hyvät puitteet erilaisille toiminnoille. Syvälahden leirialue on arvokas jo pelkästään 1890 luvulla rakennetun torpparimökin ja sen aidon pihapiirin ansiosta. Rantapolku Syvälahteen on vaikuttava. Muuta: Rakennuskanta on vuosilta 1969 1984. Tekniikka osin vanhentunutta ja sisäilmaongelmia on havaittu lähes kaikissa rakennuksissa tai osassa niitä. Tämä rajoittaa käyttöä selkeästi. Vesalan käyttölukemia 2016 Asiakaspäiviä (asiakkaita kalenteripäivänä /365): 332 Oman toiminnan varauksia 129 Ulkoisen toiminnan varauksia 171 Kokonaiskäyttöasteesta oman toiminnan osuus 46,1 % Ulkoisen Kokonaiskäyttöasteesta toiminnan osuus 53,9 % Ulkoisen toiminnan korvaus 176.500 Sisäisen toiminnan korvaus 129.100 Vesala / Kaikki tilat oma ulkopuol. oma ulkop. saap. yöp. saap. yöp. päiväkävijä 97 194 200 375 111 58 114 225 85 269 58 114 101 198 273 396 118 167 68 117 265 403 95 115 67 128 159 416 499 495 370 1236 14 238 307 200 193 1099 50 419 358 2 139 479 435 944 378 347 76 113 302 740 166 455 160 339 264 622 100 280 131 262 99 243 82 325 45 90 54 146 312 130 1561 4480 2200 5211 2584 2688 Majoituksen käyttöaste Vesalan osalta 2012-2016 Vesala / Kaikki tilat 2012-16 oma ulkopuol. oma ulkop. saap. yöp. saap. yöp. päiväkävijä 2065 6324 2334 4372 2828 2828 ka % 5 vuotta 18,1 yht 31,1

4 Arvioita lukemista ja käyttöasteesta - toiminnan taso on pysynyt samankaltaisena vertailuvuosina 2012-16 - oman toiminnan määrä on hieman laskusuunnassa - oman toiminnan vähäisyys sisäilmaongelmien vuoksi - tilat soveltuvat enenevässä määrin huonommin leiriryhmien kokoihin (pienet leirit) - tilojen joustavuus mm. yhteiskäytölle minimaaliset (esim. Verkko) 2. KOIVUNIEMI Uusitut tilat otettiin käyttöön kesäkuussa 2004. Ajanmukaiset ja viihtyisät tilat mahdollistavat leirikeskuksen monipuolisen käytön leirejä, kokouksia, koulutustilaisuuksia, retkiä ja perhejuhlia varten ympäri vuoden. Koivuniemi on edelleen uusin, nykyaikaisin ja halutuin leiripaikka. Koivuniemi on yhden ryhmän paikka. Koivuniemen etäisyys kaupungin keskustasta on 15km. Puitteet: Kappeli Piha-alue Koivuniemessä on yhteensä 50 vuodepaikkaa ja 13 majoitushuonetta. Kaikissa tiloissa on omat wc- ja suihkutilat. Opetustila on 80 hengelle, toisen opetustilan puute estää kahden ryhmän yhtäaikaisen paikallaolon. Koivuniemi soveltuu erityisen hyvin liikuntaesteisille. Rantasauna, jossa on pieni kokoontumistila. Jumalanpalvelustoimintoihin valmistui Koivuniemen kappeli syksyllä 2006, joka tarjoaa upeat puitteet hiljentymiselle sekä hartaushetkien ja jumalanpalvelusten viettoon. Pihapiiri on suppea, mutta toimiva. Nuotiokota, lasten leikkikenttä, pieni uimaranta ja metsäpolku niemennokassa Muuta huomioitavaa: * yhden ryhmän paikka kerrallaan toisen ryhmätilan puuttumisen vuoksi * diakoniatyön ja rippikoulutyön tarpeet menevät osin päällekkäin * Koivuniemen ongelmana on joustamattomuus yhteiskäytölle esim. kahden leirin tarpeisiin * ylisuuri majoituskapasiteetti ja vain yksi 40 hengen luokkatila aiheuttavat kapasiteetin huomattavaa vajaakäyttöä * jo 15 hengen ryhmä täyttää leiripaikan Koivuniemen käyttölukemia 2016 Asiakaspäiviä (asiakkaita kalenteripäivänä/365): 296 Oman toiminnan varauksia 65 Ulkoisen toiminnan varauksia 58 Kokonaiskäyttöasteesta oman toiminnan osuus 75,7 %

5 Ulkoisen Kokonaiskäyttöasteesta toiminnan osuus 24,3 % Ulkoisen toiminnan korvaus 56.500 Sisäisen toiminnan korvaus 91.990 Koivuniemi oma ulkopuol. oma ulkop. saap yöp. saap. yöp. päiväkävijä 89 177 48 50 74 29 135 270 63 140 2 0 51 257 43 44 4 64 82 144 99 163 49 0 92 160 64 72 255 51 120 543 0 0 15 0 127 1028 0 0 0 0 63 318 36 85 36 47 102 110 70 80 1 6 114 296 39 67 141 44 90 180 102 95 1 66 84 140 18 36 213 63 1149 3623 582 832 791 370 Majoituksen käyttöaste Koivuniemen osalta 2012-2016 Koivuniemi oma ulkopuol. oma ulkop. saap yöp. saap. yöp. päiväkävijä 1151 3576 595 913 702 334 ka % 26,7 yht 35,2 Arvioita lukemista ja käyttöasteesta - toiminnan taso on pysynyt samankaltaisena vertailuvuosina 2012-16 - oman toiminnan määrä on hieman laskusuunnassa - tilat soveltuvat enenevässä määrin huonommin leiriryhmien kokoihin (pienet leirit ja ulkoiset ryhmät) - tilojen joustavuus mm. yhteiskäytölle minimaalinen - Koivuniemi on mm. kesä-heinä-elokuussa kokonaan varattuna, mutta kapasiteetista suuri osa on käyttämättä 3. MUTANEN

6 Mutasen puitteet Päijänteen rannalla Korpilahden Oittilassa sijaitsee seurakunnan vuonna 1981 rakennettu hirsirakenteinen leirikeskus. Mutanen on Vaaruvuoren kupeessa ja maisemiltaan hulppeimmalla paikalla seurakunnan leiripaikoista. Mutanen on parhaimmillaan lapsi- ja nuorisotyön leiripaikkana. Pienryhmien paikkana Mutanen toimii, koska se on kerrallaan yhden ryhmän paikka. Mutasen etäisyys kaupungin keskustasta on 45km, Korpilahden keskustasta 15km. Päärakennuksessa on 60-paikkainen ruokasali/luentotila ja majoitukseen on 4- hengen huoneita 8 kpl. Lisämajoitustilana on päärakennuksen pihapiirissä kahden huoneen aitta. Majoitustiloja on yhteensä noin 35 hengelle. Rantasaunalla on sauna, pesutilat sekä takkatupa, pieni keittiö ja muutama vuodepaikka Kappeli: Ulkoalue Muuta: Mutasen kappeli on idyllinen 1800-luvun lopulla rakennettu kulttuurihistoriallinen paikka. Ulkoalue on suppea ja ilman rakennettuja aktiviteetteja. Lähimaasto ja etenkin Vaaruvuori tarjoavat hyvät retki- ja samoilukohteet leireille. Päijänne kruunaa vesileikit. Mutasen suurin puute on WC- ja suihkutilojen vähäinen määrä. Se tekee paikasta rippikouluryhmille haasteellisen. Mutasen käyttölukemia 2016 Asiakaspäiviä (asiakkaita kalenteripäivänä/365): 147 Oman toiminnan varauksia 37 Ulkoisen toiminnan varauksia 28 Kävijämäärästä sisäisen toiminnan osuus 38,0 % Kävijämäärästä ulkoisen toiminnan osuus 62,0 % Ulkoisen toiminnan korvaus 41.550 Sisäisen toiminnan korvaus 17.990 Mutanen oma ulkopuol. oma ulkop. saap. yöp. saap yöp. päiväkävijä 0 0 34 34 0 0 26 52 35 70 0 61 26 52 0 175 0 0 13 13 5 5 0 43 17 34 51 75 108 0 109 406 72 48 113 40 0 0 67 302 30 115 0 0 110 216 75 0 24 24 40 40 16 0 9 42 52 77 0 4 58 96 36 72 15 0 25 50 0 0 20 1 307 769 502 1114 377 264 Majoituksen käyttöaste Mutasen osalta 2012-2016

7 Mutanen oma ulkopuol. oma ulkop. saap. yöp. saap yöp. päiväkävijä 265 804 396 738 595 199 ka % 8,7 yht 17,6 Arvioita lukemista ja käyttöasteesta - toiminnan taso on pysynyt samankaltaisena vertailuvuosina 2012-16 - oman toiminnan määrä on vaatimaton. Vain yksi oman toiminnan rippileiri on ositettuna leiripaikkaan - ulkoinen toiminta huomattavasti omaa toimintaa vilkkaampaa - ongelmaksi koetaan etäisyys ja suppeat tilat mm. rippileirille - saniteettitilojen vaatimattomuus on myös suurimpia ongelmia Vertailu leiripaikkojen (Vesala-Koivuniemi-Mutanen) välisestä käytöstä Vuosien 2012-2016 tunnusluvut 2012-16 Vesala / Kaikki tilat Koivuniemi Mutanen oma ulkopuol. oma ulkop. oma ulkopuol. oma ulkop. oma ulkopuol. oma ulkop. saap. yöp. saap. yöp. päiväkävijä saap yöp. saap. yöp. päiväkävijä saap. yöp. saap yöp. päiväkävijä yhteensä 2065 6324 2334 4372 2828 2828 1151 3576 595 913 702 334 265 804 396 738 595 199 majoituksen % oma ja yhteensä Maj. % 18,3 yht 31,1 26,7 yht 35,2 8,7 yht 17,6 leiripaikkojen välinen käyttö % 59 % 72 % 69 % 84 % 33 % 16 % 17 % 10 % 8 % 12 % 14 % 6 % Leiripaikkojen välinen yhteensä 66 % 24 % 10 % Vuoden 2016 jaottelu leirikeskuksittain: 2016 Vesala / Kaikki tilat Koivuniemi Mutanen Sarpatti Asiakaspäiviä / 365 332 296 147 215 Oman toiminnan varauksia 129 65 37 56 Ulkoisen toiminnan varauksia 171 58 28 67 Kokonaiskäytöstä oma % 46 % 76 % 38 % 45 % Kokonaiskäytöstä ulkoinen % 54 % 24 % 62 % 55 % Sisäisen toiminnan korvaus 129.100 91.900 17.900 5.090 Ulkoisen toiminnan korvaus 176.500 56.500 41.550 8.550 Leiripaikkojen käytöstä ja tilastoista yhteenvetoa - kokonaiskäyttö kaikissa leiripaikoissa on 2012-16 kokonaismäärältään tasaista - oman käytön hienoinen aleneva suunta on nähtävissä - päivätoimintojen määrä on myös hieman laskussa - tilojen kapasiteetti ei vastaa nykyistä leirikokoa, vaan jättää täytenä ollessaankin majoituskapasiteettia isolta osalta käyttämättä - suosituimpien tilojen (Koivuniemi, Verkko) jakaminen useamman käyttäjäryhmän kesken on hankalaa (Verkko) tai mahdotonta (Koivuniemi) - sisäilmaongelmat hankaloittavat useiden paikkojen käyttöä (Verkko, Nuotta). Samalla korjatut tilat (Rysä) jäävät varaamatta aikaisemman maineen vuoksi - oman toiminnan käytölle tiloja on liikaa ja niiden olemassaolon oikeutusta joudutaan hakemaan ulkoisen myynnin kautta (majoitus-% ja oman toiminnan määrä) - nykyisten leiritilojen soveltuvuutta leiritarpeisiin tulevaisuudessa tulisikin tarkastella leirien tarpeiden (määrä ja koko) kautta. - leiritilan tulisi minimissään palvella kahden leirin/ tapahtuman yhtäaikaista käyttöä.

8 4. SARPATTI Puitteet Tikkakoskella sijaitseva leirimaja Sarpatti valmistui Luonetjärven rannalle vuonna 1991. Päärakennuksessa on olohuone-keittiö, kolme makuuhuonetta. Makuupaikkoja on yhteensä 12 vuodetta + mökkirakennus 8 hengelle. Sauna pesu- ja pukeutumistiloineen on päärakennuksessa. Sarpatin etäisyys kaupungin keskustasta on n. 25 km, Tikkakosken keskustasta 5 km. Piha-alueella on nuotiokota ja leirihartauspaikka. Leiripaikan läheisyydessä n. 300 m päässä on nuotiopaikka. Käyttö Muuta: Sarpatti on toiminut valmistumisestaan lähtien monien pienryhmien ja leiriläisten kokoontumispaikkana. Tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille. Paikka on omatoimipaikka, jonne emäntäpalvelu toimittaa omalle toiminnalle pyydettäessä ateriapalvelut. Soveltuu erityisesti pienleireille ja on omatoimipaikka. Sauna on pieni, mutta saunaryhmät pitävät muuten Sarpattia ihanteellisena. Sarpatti on suosittu kohde ulkopuoliselle käytölle. Sarpatin käyttölukemia 2016 Asiakaspäiviä (asiakkaita kalenteripäivänä/365): 215 Oman toiminnan varauksia 56 Ulkoisen toiminnan varauksia 67 Ulkoisen toiminnan korvaus 8.550 Oman toiminnan korvaus 5.090 Arvioita lukemista ja käyttöasteesta - toiminnan taso on pysynyt samankaltaisena vertailuvuosina 2012-16 - pien- ja päiväleirien pitopaikka. Paikka käyttää eniten Tikkakosken alueseurakunta - oman toiminnan määrä on pieni, n. 2 % kokonaisleiriasteesta. - Ulkoinen toiminta omaa toimintaa vilkkaampaa - Sarpatti on pidetty paikka omatoimisuuden vuoksi

9 5. TYYPPÄLÄN LEIRIMAJA (osoitettu partiotyön käyttöön, ei muussa leirikäytössä) Tyyppälän leirimaja Seppälänkankaan vieressä. Tyyppälänjärven rannalla sijaitsevassa leirimajassa on tupa, keittiö sekä sauna pesu- ja pukuhuoneineen. Varsinaisia makuutiloja Tyyppälässä ei ole. Leirimajaan majoittuneet ovat nukkuneet patjoilla. Sijainniltaan Tyyppälä on kaupungista 9 km. Pirttiin mahtuu 35 henkeä. Piha-alue Muuta Koostuu parkkialueesta, jossa on mahdollisuus pelata esim. lentopalloa. Seurakunnan omaa toimintaa ei Tyyppälässä partiotoimintaa lukuun ottamatta ole. Majoitusmahdollisuuden puute ja ulkovessat koetaan hankaliksi. Tyyppälän käyttölukemia 2011 (uudempia ei saatavilla) Asiakaspäiviä (asiakkaita kalenteripäivänä/365): 119 Oman toiminnan varauksia 16 Ulkoisen toiminnan varauksia 57 Ulkoisen toiminnan korvaus 3.000 Arvio vuodesta 2018 Tyyppälän leirimajalla ei nykyisellään merkitystä leiritoiminnan kannalta. 2. Leirikeskustarve työaloittain DIAKONIATYÖ Diakoniatyön leirit ovat edelleen varsin suosittuja, ja niistä tulee kiittävää palautetta. Silti leiritoiminnan tavoitteisiin ja arviointiin tullaan jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota. Leirityö on toimintaa, jollaista monelta osin muut tahot eivät Jyväskylässä tarjoa. Syynä muiden tahojen vähäiseen leiritarjontaan ovat muun muassa henkilöstöresurssit ja kuljetuksiin tarvittavien varojen puute. Jyväskylän seurakunnassa tehtävän diakoniatyön leiritarve tällä hetkellä on n. 40 leirivuorokautta vuodessa. Lisäksi on Kehitysvammaisten rippikoulu. Yöpymisvuorokausien lisäksi diakoniatyöllä on leiripäiviä. Tällaisille tarve on tällä hetkellä n. 20 päivää/vuosi. Päiväleirien määrää olisi diakoniatyön osalta henkilöstöresursseista johtuen helpompi kasvattaa kuin pidempien leirien määrää. Mutasella on järjestetty ainoastaan päiväleirejä 4 päivänä, kaikki Korpilahden alueseurakunnan järjestämänä.

10 Diakoniatyön tulevaisuuden tarpeita leirikeskustiloille Leiritiloissa tulisi voida siirtyä sisäkautta kokoontumistiloista ruokailutilaan. Esimerkiksi esim. kehitysvammaisten ja vanhusten pukeutuminen pakkas- tai sadepäivinä on joskus hidasta ja vaikeaa) Erillinen kappelitila on tärkeä leirikeskuksessa. Jumalanpalvelus- ja hartauselämä on keskeinen ja tärkeä osa diakonian leiritoimintaa. Tiloissa tulee huomioida saavutettavuus ja esteettömyys. Kokoontumistilojen tulisi olla helposti erilaisten ryhmien toiminnan mukaan muokattavissa, huomioiden myös liikkumisessaan erilaisia apuvälineitä käyttävät henkilöt (pyörätuoli, rollaattori jne). Toiminnan näkökulmasta kokoontumistiloissa tulee olla yhteisessä käytössä tarvikkeita, niin että kaikkea ei tarvitsisi kuljetella mukanaan. Siitä on silloin selkeästi sovittava, kuka tarvikkeiden hankinnasta ja riittävyydestä vastaa. Paikka, jossa vapaaehtoiset voivat osallistua myös ruokailun järjestämiseen pitäisi säilyttää. Eli laitoskeittiön lisäksi tulee olla myös toinen keittiötila, jossa voi valmistaa ruokaa tai leipoa, vaikka ei olisi keittiöalan ammattilainen. Diakoniatyön kannalta leirikeskuksiin olisi tärkeää tulevaisuudessa päästä julkisilla kulkuneuvoilla, koska monella ei ole omaa autoa. Jatkossa voi olla, että toiminnan budjetissa ei ole enää varaa nykyisen kaltaisiin kuljetuspalveluihin seurakunnan toimesta. Kuuluvuuteen liittyviin asioihin on tarvetta kiinnittää entistä enemmän huomiota tiloissa (äänentoisto, kaiuttomuus, induktiosilmukan käyttömahdollisuus yms.). Ikääntyvien määrän lisääntyessä myös kuulon sairaudet ja vaikeudet lisääntyvät. Diakonian leirityön tarpeet monimuotoistuvat Päihdetyö - erityisesti pienten ryhmien sekä yhteistyötahojen kanssa yhdessä järjestettyjen leirien määrä on kasvussa. Väestön ikääntymisen myötä erilaisten vanhusten leiripäivien määrä voi tulla kasvamaan. Alueseurakuntien ja Yhteisen seurakuntapalvelun päiväleirejä tulee lisää. Useimmiten ne ovat arkipäivinä aikavälillä 9-16. Alueseurakunnilla on myös halua ja tarvetta lisätä perheleirien määrää. Perheleireillä voi olla tarvetta mm. iltaisin omatoimikeittiölle (lasten ruokien lämmittäminen). Vapaaehtoisten järjestämät retket, leirit ja tilaisuudet toivottavasti tulevat tulevaisuudessa lisääntymään tai ainakin toinen vastuuhenkilö on viranhaltijan lisäksi seurakuntalainen. Tämä voi tuoda tarvetta luoda selkeät ohjeet vastuunjaosta, mistä viranhaltija vastaa, mistä leirikeskuksen henkilökunta ja mikä vastuu vapaaehtoisilla voi olla esimerkiksi tilojen käyttöön ja sopimiseen liittyen. Diakonian näkökulmasta tarvetta on myös yhteistyössä järjestetyille koulutusluonteisille päivätilaisuuksille. Silloin asianmukainen tekniikka koulutustiloissa ja tilojen joustava muunneltavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. RIPPIKOULUTYÖ Vuonna 2017 toteutuu 46 rippikouluryhmää. Omista leirikeskuksista Koivunimeen ja Vesalan Verkkoon on sijoitettu yhdeksän ryhmää. Vesalan Rysään on sijoitettu neljä ryhmää. Mutasen leirikeskuksessa pidetään yksi Korpilahden alueseurakunnan ryhmä. Oman seurakunnan kirkoilla/ muissa tiloissa pidetään viisi päiväkoulua ja selkokielinen rippikoulu. Haapaniemen hiippakuntakartanossa Kuortaneella pidetään kahdeksan

11 rippikoululeiriä, Piispalassa yksi, Kiponniemessä Vesangassa yksi, Marttisissa Virroilla yksi, Suonenjoella yksi, Sotkamossa yksi, Rukalla yksi, Ahvenanmaalla yksi ja Virossa kaksi. Muualla kuin omissa leirikeskuksissa pidetään siis 17 ryhmää. Rippikoulutyö tarvitsee toiminnassaan tulevaisuudessakin ulkopuolisia leirikeskuksia, koska kaikki rippikouluryhmät eivät mahdu omiin leirikeskuksiin. Meillä on kysynnän vuoksi paine järjestää rippikoululeirejä ennen juhannusta mahdollisimman monta. Lisäksi halutaan tarjota monimuotoinen rippikoulukartta, jossa on tarjolla teemaleirejä esim. Virossa ja Lapissa. Omista rippikoulupaikoista Mutanen ei vastaa rippikoulun tarpeisiin. Mutasen leirikeskus sijaitsee hyvällä paikalla, ja se on toimiva paikka pienemmille ryhmille. Rippikoululeirillä on pääsääntöisesti 25 rippikoululaista, 6 isosta ja 3 työntekijää eli 34 henkeä. Korpilahden rippikouluista yksi voi olla Mutasella. Mikäli Mutasen leirikeskus nostaa profiiliaan riittävillä wc- ja suihkutiloilla sekä majoitushuoneilla, voidaan sinne sijoittaa lisää rippikoululeirejä. Lisäksi sisäilmaan liittyvät asiat tulee tarkistaa. Nykyisellä kapasiteetilla leirikeskus ei vastaa tarpeita, jotka viikon mittainen leiri 34 hengen voimin vaatii. Vesalan sisäilmaongelmien sekä leiriläisten/työntekijöiden oireilujen takia Verkko ja Rysä näyttäytyvät rippikoulutyön kannalta hankalassa valossa. Koivuniemi on halutuin ja toimivin vaihtoehto. Tulevaisuuden rippikoulutyössä leirit pitävät pintansa, niiden suosio on koko maassa jopa kasvanut vuonna 2017. Osallistujamäärä todennäköisesti laskee kuitenkin tulevaisuudessa ja siten leiripaikkojen tarve vähenee hiukan. Vielä ei ole ollut selvää näyttöä tarpeen pienenemisestä. Leiritarve rippikoulutyössä keskittyy hiihtolomaan ja kesäaikaan. Muutaman ryhmän osalta on lisäksi viikonloppuleiri talvella (5vkl). NUORISOTYÖ Jyväskylän seurakunnassa pidetään isoskoulutukseen, muuhun nuorten toimintaan sekä kouluikäisten toimintaan liittyen leirejä alla olevalla tavalla. Leirien ja näin ollen leirivuorokausien määrät vaihtelevat hiukan vuosittain, mutta keskiarvoisesti se on vuositasolla oheisen taulukon mukainen: isoset nuoret kouluikäiset vuorokausia yhteensä Keskusta 4 2 +2 3+1 21 Huhtasuo 4 2 2 16 Keltinmäki 4 1 3 16 Kuokkala 4 2 3 18 Säynätsalo 4 tulevaisuudessa retket 8 yhdistyy isosleiriin Korpilahti 2 4 Tikkakoski 2 2 4 16 Palokka 3 3 3+1 18 Vaajakoski 3-4 2 3 18 YSP/erityisnuorisotyö Saapas Jopo 2-4 18 3 YSP/nuorisomusiikki 2 4 YHT. 34 23 23 157

12 Keskimäärin alueseurakunnissa on 3-4 isoskoulutusleiriä vuodessa. Nuorten leirejä on kaksi ja kouluikäisten leirejä kahdesta kolmeen. Leirien pituus on pääsääntöisesti kaksi vuorokautta. Yhteisen seurakuntapalvelun järjestämät leirit palvelevat alueseurakuntia mm. Saappaan ja kouluyhteistyön muodossa. Kaikki leirit pidetään pääsääntöisesti seurakunnan omissa leirikeskuksissa. Lähinnä erityisnuorisotyö ja nuorten aikuisten työ järjestää leirejä muuallakin. Nuorisotyön omiin leirikeskuksiin liittyvät toiveet Mutaseen toivotaan lisää saniteettitiloja ja muutakin tilaa, jotta siellä voidaan toteuttaa isompia leirejä. Mutanen koetaan kouluikäisille kaupungin toiselta laidalta tai keskeltä käsin liian kaukaiseksi leiripaikaksi. Kouluikäisillä voi vielä ikävä yllättää. Kunnon siivous olisi tarpeen. Vesalan käyttöä hankaloittaa ja rajoittaa sisäilmaongelmat sekä oireet, joita ihmiset siellä saavat. Äänieristyksen puute mm. Rysän vessoissa koetaan hankalana, ja vessoja on yleensäkin liian vähän. Vesalaan kaivataan siisteyttä ja kohennusta yleisilmeeseen. Sarpatti koetaan pienenä, mutta sopivankokoisille ryhmille toimivana. Siellä on leirielämähenkeä. Tikkakoskelaisille sopiva. Uusi nopeampi uuni tarvitaan. Koivuniemi on halutuin leirikeskus. Useat työntekijät pyrkivät hakeutumaan sinne sisäilmaoireilun takia. Koivuniemen kapasiteetti ei riitä. Nuorisotyön leirien määrä on suhteellisen vakio. Leirit ovat keskeinen osa nuorisotyötä ja niiden suosio on suuri. Leirien määrä ei tule tulevaisuudessa kasvamaan. Toiveena ja pyrkimyksenä on, että leirimäärät eivät vähene. Työntekijä- ja kiinteistöresurssit sanelevat tulevaisuuden leiritarjonnan. Nuorten leirejä kannattaa järjestää, sillä leireille on mahdollista osallistua, vaikka ei sitoutuisikaan viikkotoimintaan. Leirit antavat mahdollisuuden elämykselliseen kristillisyyteen. Jyväskylän seurakunnan lapsi- ja perhetyön leirit 2017 ja suunnitelma vuodelle 2025 Leiripäivät Leirit/vrk YSP 5 4 Huhtasuo 2 Keskusta 4 Kuokkala 6 2 Keltinmäki 1 5 Säynätsalo 2 Korpilahti 4 Palokka 2 2 Tikkakoski 9 Vaajakoski 1 2 yht. 28 23 vrk Lapsi- ja perhetyön leiripäivät ovat parisuhdepäiviä, lasten kesäleiripäiviä, perheiden leiripäiviä, isien iltaa, äitien iltaa ja perheiden iltaa. Leirit ovat isovanhempilapsenlapsileirejä, äitien ja tyttöjen leiri, perheleirejä myös yhdessä diakoniatyön kanssa sekä kouluikäisten leirejä yhdessä varhaisnuorisotyön kanssa.

13 Leirikeskuksista Mutasta käyttää lähinnä Korpilahden alueseurakunta ja Sarpattia Tikkakosken alueseurakunta. Muut käyttävät Vesalaa ja Koivuniemeä. Myös Lehtisaarta on käytetty päiväleireihin. Leiritoiminnalle on kysyntää erityisesti koulujen loma-aikoina. Tulevaisuudessa on tarkoitus pitää leiritarjonta samansuuntaisena kuin se on nyt. Pyrkimys on kehittää leiritoimintaa seurakuntalaisten toiveet sekä työntekijäresurssit ja leiritilat huomioiden. Yhteistyö eri työalojen kesken on tärkeää. MAAHANMUUTTAJATYÖ Maahanmuuttajatyön leireistä suurin osa on pidetty Vesalassa. Vesalassa on jo totuttu maahanmuuttajatyön erityistoiveisiin, ja tilat sopivat parhaiten toimintoihimme. Siellä on riittävästi piha-aluetta liikkua ja tutustua luontoon. Muutama pienempi leiri ja leiripäivä on toteutettu Mutasessa. Kehityssuuntana on päiväleirien toteuttaminen. Jyväskylässä ovat maahanmuuttajatyöhön rakentuneet hyvät ja toimivat yhteistyöverkostot, ja vastuuta on jaettu. Seurakunnan järjestämä leiri- ja retkitoiminta on tärkeä tuki kotoutumisen tukemisessa, ja monia leirejä tehdään laajasti yhteistyöverkoston kanssa, mm. kaupungin maahanmuuttajapalveluiden, eri projektien ja yhdistysten kanssa. Leirit ovat maahanmuuttajille kuin mummola ja toimivat henkireikänä päästä kodin ulkopuolelle ja tavata muita. Maahanmuuttajat tulevat ns. yhteisöllisistä kulttuureista, joten leirit toteuttavat tämän yhdessä olemisen ja elämän jakamisen tarpeen. LÄHETYSTYÖ Lähetystyön osalta leiritilatarve on vähäistä. Sitä selittää se, että lähetystyössä toimivat vapaaehtoiset osallistuvat omien alueseurakuntiensa järjestämille leireille. Omissa leirikeskuksissa on ollut koko seurakunnallisia seminaari- ja koulutuspäiviä seurakuntalaisille, työntekijöille ja luottamushenkilöille 2-3 vuodessa. Näitä jatketaan tulevaisuudessakin. Aika ajoin on tarvetta majoittaa lähetti tai kokonainen lähettiperhe sekä yhteistyökirkoista tuleva vierasryhmä tai kuoro Vesalaan tai Koivuniemeen. RETRIITIT Vesalassa pidetään kerran vuodessa viikonlopun mittainen koko leirikeskuksen tilat varaava pidettävän sielunhoidollinen retriitti, johon osallistuu keskimääräisesti 100 120 henkilöä. Mutasessa on järjestetty lauantai-illasta sunnuntai-iltaan kestäviä Sanan ja rukouksen työryhmän retriittejä sekä hiljaisuuden retriittejä. Mutanen on erittäin toimiva tila niihin, koska osallistujamäärä on 10-15 henkilöä. Koivuniemi on myös hyvä retriittipaikka, mutta sinne ei majoitukseen mahdu sataa osallistujaa. Samoin majoitustilojen tyyppi (suuret huoneet) rajaavat sen käyttökelpoisuutta tehokkaaseen retriittitoimintaan. KOHTAAMISPAIKKA-TOIMINTA Kohtaamispaikka-toiminta käyttää Vesalaa tai Koivuniemeä siten, että kaksi kertaa vuodessa pidetään koko viikonlopun kestävä Alfa-viikonloppu (joskus pelkkä lauantai), kaksi kertaa vuodessa viikonlopun mittainen alakouluikäisten leiri, yksittäisiä koulutustapahtumia kerran lukukaudessa tai vuodessa, miesten saunailta lähes kerran kuukaudessa, Kohtaamispaikan retkipäivä on kerran vuodessa, yleensä keväällä.

14 TYÖYHTEISÖT JA LUOTTAMUSHENKILÖT Kaikissa leirikeskuksissa toteutetaan eri toimintayksiköiden päivän mittaisia toimintakausia edeltäviä suunnittelukokouksia. Myös erilaiset työryhmät ja strategiapajat on helppo järjestää leirikeskuksissa. 3. Työryhmän näkemys Jyväskylän seurakunnan leirikeskustarpeesta KAUPUNKITOIMINTAKESKUS-AJATTELU Työryhmä pitää lähtökohtana sitä, että seurakuntien leiritoiminnan profiili ja käytännöt tulevat merkittävästi muuttumaan tulevien vuosien aikana. Siksi työryhmä päätyy esittämään, että Jyväskylän seurakunnan leirikeskusratkaisuksi valittaisiin kaupunkialueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuva toimintakeskus. Työryhmä perustelee näkemystään seuraavasti: EKOLOGIA Tilojen monikäyttöisyyden tulee olla lähtökohta mietittäessä leirikeskusratkaisuja. Maisemallisten arvojen sijaan ratkaisuissa on otettava huomioon leirikeskusten rakentamisen/peruskorjauksen ja ylläpidon sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Rakennus- ja korjaustöiden yhteydessä on pystyttävä siirtymään sellaisiin rakennusteknisiin ylläpitojärjestelmiin, joiden ympäristöjalanjälki on mahdollisimman pieni (esim. maa- tai kaukolämpö sekä aurinkosähkö). Myös toiminnan pyörittämisestä aiheutuva ympäristövaikutus on otettava huomioon arvioitaessa eri ratkaisuvaihtoehtoja (esim. toimintaan liittyvät kuljetusratkaisut). EKONOMIA Jyväskylän seurakunnalla on merkittävästi kiinteistömassaa, jonka ylläpito vaatii huomattavia taloudellisia resursseja. Tiloilla on kuitenkin keskimääräisesti jokseenkin alhainen käyttöaste. Kaupunkitoimintakeskus palvelisi niin leiri- ja retkitoimintaa kuin viikkotoimintaa ja mahdollistaisi tilojen ulosvuokrauksen seurakunnan toiminnasta nousevan tarpeen ulkopuolella. SYNERGIA-EDUT Seurakunnan tavanomainen viikkotoiminta pystytään toteuttamaan samoissa leirikeskuksen tiloissa, jolloin oheisvälineistön hankinnassa pystyttäisiin siirtymään monipuolisempaan yhteiskäyttöön. YHTEISÖLLISYYDEN LUOMINEN Leirikeskukset ovat perinteisesti tarjonneet hyvän toimintaympäristön yhteisöllisyyden luomiseen. Tämä on kuitenkin ollut hyvin ikä- tai kohderyhmäsidonnaista. Kaupunkialueelle sijoittuva toimintakeskus mahdollistaisi yhteisöllisyyden laaja-alaisemman kokemisen siitä näkökulmasta, että normaali viikkotoiminta toimisi samoissa tiloissa leirikeskustoiminnan kanssa mahdollistaen näin rakennuksiin liittyvän leimautumispinnan. RUOKA- JA ATERIAPALVELUT Kaupunkitoimintakeskuksen keittiö toimisi luontevasti seurakunnan keskuskeittiönä, jolloin siihen tehtyjen investointien voidaan katsoa maksavan itsensä paremmin takaisin, kuin ainoastaan leirikeskuskäyttöä varten rakennetun/peruskorjatun laitoskeittiön. AJANTASAINEN Nykyisin käytössä olevat leirikeskukset on rakennettu oman aikakauden mitoitusten ja tyylin sekä seurakunnallisen toiminnan profiilin mukaisesti. Nämä määritteet

15 eivät enää ole ajantasalla 2020-luvulla. SAAVUTETTAVUUS Kaupunkialueella kävely-/pyörämatkan päässä sekä julkisen liikenteen reitin varrella sijaitseva toimintakeskus olisi paitsi paremmin saavutettavissa, myös houkutteleva pistäytymiskohde seurakuntalaisille. KÄYTTÖASTEEN NOUSU Kaupunkitoimintakeskus poistaisi nykyisin käytössä olevia leirikeskuksia leimaavan sesonkiaikoja lukuun ottamatta alhaisen käyttöasteen. Toimintakeskus toimisi myös seurakunnan kesäkotina, jolloin Lehtisaareen ei rakennettaisi päärakennusta, vaan se säilyisi kaupunkilaisten virkistyskäyttöalueena sellaisessa muodossa kuin se palon jälkeen on ollut. STRATEGIAT työryhmä katsoo, että sen esittämä ratkaisu on Jyväskylän seurakunnan strategioiden (henkilöstö-, talous-, kiinteistö-) mukainen.

Liite asiaan nro: 124/c Leiritoiminnan kiinteistöt JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Kiinteistötyöryhmän raportti 5.6.2017

1. Leiritoiminnan kiinteistöjen selvityksen laatijat Jyväskylän seurakunnan leirikiinteistöjen teknistä kuntoa, hoidon, huollon ja ylläpidon sekä käyttäjäpalveluiden kulurakennetta suhteessa käyttöasteeseen on arvioitu tämän selvityksen puitteissa kirkkoneuvoston toimeksiannosta helmi-toukokuussa 2017. Erillinen työryhmä on asetettu laatimaan leiritoiminnalle toiminnallinen tulevaisuuskuva. Tässä raportissa on esitetty seurakunnan omistamien leiritoiminnan kiinteistöjen tarvitsemat välttämättömät korjaustoimenpiteet vuosille 2017-2025 ilman laatutason nostoa, eikä esitettyihin euromääräisiin määräraha-arvioihin ole sisällytetty varauksia rakennuslupamenettelyjen yhteydessä mahdollisesti esiin tulevista viranomaisvaatimuksista peruskorjausten yhteydessä. Suoritettujen kuntoarvioiden pohjalta on laskettu korjausinvestointitarpeita ja muodostettu PTS-suunnitelmia kunnossapidon suunnittelun tueksi. Lisäksi on työryhmän toimesta koottu yhteen leirikeskuskohtaiset kiinteistöjen päiväkävijöiden määrät ja majoitusasteet sekä tarkasteltu leirikiinteistöjen ulkoisia toimintatuottoja, henkilöstömenoja ja ylläpitokuluja nykyisillä käyttöasteilla ja henkilöstöllä. Kiinteistötyöryhmä on kokoontunut neljä kertaa (10.3, 24.3, 27.4 ja 8.5.2017). Työryhmään ovat kuuluneet leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, talouspäällikkö Markku Laitinen, työsuojeluvaltuutettu/kansainvälisen työn työalasihteeri Ulla Klemettinen ja puheenjohtajana kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen. Työryhmän työtä on ohjannut kirkkoneuvoston asettama ohjausryhmä ja kirkkoneuvoston asettama tehtävän anto. Kiinteistötyöryhmän lisäksi leiritoiminnan selvitystyötä on tehnyt rinnakkainen toiminnallinen selvitystyöryhmä. Työryhmän työ on keskittynyt kiinteistöjen teknisen kunnon arviointiin ja talouslukuihin tarkastellen ylläpitoa sekä huoltoa rakennusten elinkaarten eri vaiheissa. Kuntoarviointeja ovat suorittaneet vesikattojen osalta Kattotutka Oy, rakennusten kuntoa sekä LVISjärjestelmiä on arvioinut ISS Palvelut Oy. Sähköasennusten määräaikaistarkastuksia on suorittanut Inspecta Tarkastus Oy ja palotarkastuksia Keski-Suomen Pelastuslaitos. Kohteisiin joissa on vakituista henkilökuntaa, tullaan v. 2017 tekemään työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ja ainakin osaan kohteista myös ympäristöterveydenhuollon viranomaistarkastukset. 2. Leiritoiminnan kiinteistöjen selvityksen tarpeellisuus Vaikka selvitystyöstä on hyötyä myös leiritoiminnan kiinteistöjen korjaustarpeiden priorisointiin, on se tässä vaiheessa tehty ensisijaisesti leiritoiminnan strategian tarpeisiin. Seurakunnan ennusteet tulevien vuosien talouden kehittymisestä ovat ajaneet seurakunnan tasapainottamaan taloutta jo usean vuoden ajan. Nykyiset ja oletettavasti 1.

odotettavissa olevat tulevatkin kiinteistöjen ylläpitoon ja korjauksiin käytettävissä olevat määrärahat eivät tule riittämään kaikkien nyt omistuksessa olevien leirikiinteistöjen säilyttämiseen. Määrärahat kamppailevat samoista euroista toiminnallisten määrärahojen kanssa ja on selvää, etteivät käytettävissä olevat määrärahat riitä osin heikkokuntoisten kiinteistöjen peruskorjaamiseen käyttäjilleen terveellisiksi ja turvallisiksi. Leirikeskuksia voidaan käyttää perusasioiden ollessa kunnossa nykytasoisina, mutta mikäli tarvittavien korjaustoimenpiteiden vuoksi joudutaan hakemaan uutta rakennuslupaa, on koko kyseessä oleva kohde saatettava kaikilta osin vastaamaan peruskorjausajankohdan viranomaisvaatimuksia alkuperäisen rakentamisajankohdan vaatimusten sijaan, mm. ilmanvaihdon ja märkätilojen osalta. Mainittakoon, ettei leirikeskuksista yksikään ole seurakunnan nykyisen voimassa olevan kiinteistöstrategian luovuttavien listoilla ja sen vuoksi alustava PTS-suunnitelma kunnossapidosta ja välttämättömistä investoinneista on laadittu voimassa olevan seurakunnan kiinteistöstrategian näkökulmasta. Leiritoiminnan luonne on viime vuosina muuttunut ja mahdollisesti muuttumassa edelleen lyhytkestoisemmaksi. Käyttäjät on tilastoitu päiväkävijöihin ja selvitetty myös majoitusaste. Yleisesti ottaen leiritoiminta on painottunut vuosi vuodelta enemmän päivätoiminnan suuntaan kuin myös leirien pituudet ovat lyhentyneet. Teemaleirit seurakunnan ulkopuolisiin kohteisiin ovat lisääntymässä. Enenevässä määrin perusripareita viedään pois seurakunnan omista tiloista johtuen osin omien leirikeskusten puutteelliseksi koetusta tilajärjestelyistä ja huonosta kunnosta. Nähtäväksi jää mikä vaikutus leirivuorokausien määrään ja leiripituuksiin on suunnitteilla olevalla työajattomien muutoksella työaikalain piiriin. Rakennusten ja tilatyyppien käyttöasteiden laskennassa kirkkohallituksen emeritus yliarkkitehti Eero Raatikaisen laatiman ohjeistuksen mukaan rakennus on 100 % käytössä jos se on oikeasti viimeistä sijaa myöten täynnä eli tilat ovat 100 % käytössä jos oikeasti sitä ovat. Nythän meillä isokin leirikiinteistö on täyteen buukattu jos paikalla on rippileiri, kun useampien kokoontumistilojen puuttuessa koko leirikeskus varataan rippileirin käyttöön kokonaan usein vajaateholla. Esimerkkinä tästä on Koivuniemi ja Mutanen yhden leirin paikkoina. Koivuniemessä majoitustilaa olisi useammallekin yhtäaikaiselle ryhmälle, mutta ei kokoontumistilaa. Vesalassa voi rippileirejä olla 2 3 yhtä aikaa. 3. Selvitystyön toteutus Lähtötietoina olemme käyttäneet aiempia leirikeskuskiinteistöjen selvityksiä, tarkennettua seurakunnan kiinteistöstrategiaa sekä järjestelmistä saatuja toteutuneita talouslukuja, laadittuja kuntoarvioita ja viranomaistarkastuksissa esille tulleita teknisten järjestelmien kunnossapitotarpeita kuin myös tilojen käyttäjien esille tuomia vaatimuksia leiritoimintaan osoitettujen kiinteistöjen laatutasosta. 2.

Vertailutietoja muiden seurakuntien leirikiinteistöjen vastaaviin tunnuslukuihin ei tässä vaiheessa ole nähty tarvetta tehdä, koska strategiaa valmistellaan ainoastaan Jyväskylän seurakunnan oman käytön ja resursoinnin tarpeisiin. Karkeasti täysihoitovuorokauden kokonaiskustannus ulkoisissa vuokratiloissa vastaisi vastaavaa kustannusta täydellä kapasiteetilla olevissa omissa leiritiloissa. Omien leiritilojen osalta kapasiteetin vajaakäyttöisyys, tilojen kunnon vuoksi nousujohteiset ylläpitokulut ja nähtävissä olevat investointitarpeet lisäävät kokonaiskustannuksia lähivuosina olennaisesti. Jyväskylän seurakunta omistaa 5609 kem² leirikiinteistöjä 8 toimintapisteessä koostuen neljästä leirikeskuksesta ja kolmesta partiomajasta ja luontokohde Lehtisaaresta. Henkilökuntaa on kolmessa leirikeskuksessa, Vesalassa, Koivuniemessä ja osan vuotta Mutasella sekä Lehtisaaressa on YSP:n toimintavaroilla ja osin työllistämistuella palkattuja kausityöntekijöitä. Sarpatin henkilöstökuluissa eivät näy Tikkakosken kirkonpalveluskunnan Sarpatissa tekemät kiinteistön hoito- ja huoltotyöt, koska niistä ei ole pidetty erillistä seurantaa. Leirikeskussihteerin ja leirikeskusisännän työpanos on kohdennettu seuraavasti Vesala 63 %, Koivuniemi 24 %, Mutanen 10 % ja Sarpatti 3 %, koska monilla eri laskennoilla vuosittaiset varausmäärät, käyttäjämäärät ja talousarvion lukemat toiminnan määränä jakautuvat likimain samoin esitetyin prosenttiosuuksin. Kiinteistöjen pitäminen käyttökuntoisina edellyttää vuosittaisia ylläpito- ja kunnossapitomäärärahoja sekä elinkaaren eri vaiheissa myös välttämättömiä peruskorjausmäärärahoja korjausvelan hillitsemiseksi. Vesalan leirikeskuksen kohdalla on peruskorjausta ja osin kunnossapitoa laiminlyöty viime vuosien aikana ja päärakennus on kahden vuoden päästä elinkaarensa päässä. Päärakennuksessa sijaitsevat keittiö ja myös Verkon lämmitystä palveleva lämpökeskus. Lehtisaaren saaminen entisen laajuiseen päiväkävijäkäyttöön vaatii uudisrakentamisen investointimäärärahat. Koivuniemi on pääsääntöisesti teknisesti kunnossa ja vaatii vain normaalia huoltoa ja kunnossapitoa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mutasen pesu- ja sosiaalitilat ovat huonokuntoiset ja riittämättömät. Talousarvion 2018 laadintaohjeistuksen mukaan myös kiinteistötoimen määrärahojen kululeikkaus on 3 %. Käytettävissä olevien määrärahojen aleneminen asettaa entisestään haasteita kunnossapidon ja huollon määrärahojen kohdistamisesta omassa ydintoiminnassa vajaakäyttöisille leiritoiminnan kiinteistöille. Kiinteistöjen kunnossa pysymisen kannalta tärkeintä ovat vesikattojen tarpeenmukaiset korjaus- ja uudistamistyöt. Kaikkien tarkastettujen leirikeskusten vesikattojen huoltoa on laiminlyöty ja vaativat myös korjaustoimenpiteitä. Tärkeimpien kunnostustoimien joukossa ovat myös rakennusten perustusten ympärillä tehtävät tarpeen mukaiset maanpintojen uudelleen muotoilut, kasvien poistot, salaojitus- ja viemäröintityöt sekä sisäpuolisten vesijärjestelmien kunnossa pysyminen. Viimeisen vuoden aikana on aiempaa enemmän kiinnitetty huomiota teknisten järjestelmien huolto- ja vikakorjaustöihin ajantasaisesti vaurioiden ja sitä kautta sisäilmahaittojen estämiseksi tilojen pysyttämiseksi käyttäjilleen terveellisinä ja turvallisina. Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla 3.

mahdollistetaan myös kiinteistöjen arvon säilyminen ja turvataan suunniteltu elinkaari ja jopa jatkuminen. Ulkoisten vuokratilojen vertailua ei tähän selvitykseen ole tässä vaiheessa sisällytetty. Vuoden 2017 seurakunnan 47:sta rippikoulusta on leirikouluja 41, joista omissa leirikeskuksissa pidetään Mutasella 1 (7 vrk), Koivuniemessä 10 (74 vrk) ja Vesalassa 13 (93 vrk) kpl, yhteensä 24 kpl (Σ 174 vrk). Riparileireistä pidetään muualla 17 kpl ja päivärippikouluja on 6 kpl omissa kirkoissa Huhtasuolla, Palokassa, Tikkakoskella, Vaajakoskella, Kaupunginkirkossa ja Taulumäellä. Alueseurakunnittain perusriparileirit 30 kpl jakaantuvat seuraavasti, Huhtasuo 2 (Vesala 2), Keltinmäki 4 (Vanhamäki 1, Vesala 3), Keskusta 5 (Marttinen 1, Koivuniemi 2, Vesala 2), Korpilahti 2 (Mutanen 1, Koivuniemi 1), Kuokkala 4 (Koivuniemi 1, Vesala 3), Palokka 5 (Haapaniemi 4, Vesala 1), Säynätsalo 2 (Haapaniemi 1, Vesala 1), Tikkakoski 2 (Haapaniemi 1, Koivuniemi 1), Vaajakoski 4 (Haapaniemi 2, Kiponniemi 1, Koivuniemi 1). Omiin leirikeskuksiin riparileirien osalta tukeutuvat Huhtasuo, Korpilahti ja Kuokkala 100 %, Keskusta 80 %, Keltinmäki 75 %, Säynätsalo ja Tikkakoski 50 %, Vaajakoski 25 % ja Palokka vain 20 %. Syyksi alueseurakuntien keskittämiseen riparileirejään ensisijaisesti muualle, on esitetty omien leiritilojen soveltumattomuus leiritoimintaan. Leirikeskukset on aikanaan rakennettu ja niitä ylläpidetään ensisijaisesti oman toiminnan tarpeita varten. Perusriparileirien lisäksi aluejaosta riippumattomia teemarippileirejä on v. 2017 11 kpl (Vesala 1, Koivuniemi 3, Piispala 1, Vuokatti 1, Oivanki 1, Ahvenanmaa 1, Viro 2, muualla käyvät 1). Selvityksen yhteydessä on sivuttu myös jo aiemmin selvitettyjä ja kaavailtuja Vesalan, Mutasen ja Koivuniemen toteuttamatta jääneitä lisätilatarpeita. Perinteiseen leirikäyttöön majoitustiloja on liikaa jo nyt eivätkä nykyiset toimintatilat ole kaikilta osin tarkoituksenmukaisia, joten nykyisten leirikeskusten nykyisten tilojen peruskorjaaminen ei ratkaisisi leiripaikkojen nykyvaatimusten edellyttämää tilakysymystä. Sen sijaan lähellä kaupunkia sijaitsevista päiväkävijäpaikoista on pulaa, joka on ilmennyt korostuneesti Lehtisaaren kesäkodin tuhoutumisen jälkeen, vaikka Lehtisaari ei ollut ennen tuhoutumista omalle toiminnalle oleellisen tärkeässä roolissa, on saaren päärakennuksen tuhoutuminen tuonut konkreettisesti esiin päiväkävijäpaikan puutteen. Vaikeasti saavutettavana kesäkotina Lehtisaari ei koskaan mahdollistanut laajamittaista seurakunnan toiminnallista käyttöä. Säännöllisessä käytössä olevan päiväleiripaikan tulisi olla hyvien kulkuyhteyksien päässä lähellä keskustaa. Koivuniemen kappeli on uusin ja parhaassa kunnossa oleva leirikeskusrakennus, mutta ei ole löytänyt käyttäjiään. Ainoat toiminnan järjestämät erilliset tapahtumat siellä vuoden mittaan ovat retriittiviikonloput ja kauneimmat joululaulut riparileirien hartauskäytön lisäksi. Vesalan riihikirkossa on muutamat häät ja kasteet vuoden tarkasteluvälillä. Riihikirkolla ei kuitenkaan ole vesipistettä eikä sosiaalitiloja eikä ole Vesalan 4.

leirikeskuksesta erillisenä tilana kovin käyttökelpoinen. Riihikirkko on kirkoksi vihitty entinen riihi, joka ei ole alkuperäisellä paikallaan, joten on tarvittaessa helposti siirrettävissä muualle esim. vesikaton uusimisen yhteydessä. Riihikirkon vesikaton uusiminen on ajankohtainen v. 2018. Sammalisen, Tyyppälän ja Teerilahden majat ovat partiolaisten käytössä. Käyttäjätilastot eivät ole olleet työryhmän käytettävissä kuinka tehokkaassa käytössä majat partiokäytössä ovat tosiasiallisesti olleet. Leirikeskuksiin kuulumattoman Lehtisaaren toimintaa pyörittää yhteisen seurakuntapalvelun ylläpitämä partiotoiminta. Sarpatti omatoimipaikkana ilman henkilökuntaa on pääsääntöisesti ulkopuolisten käytössä. Sarpatin tilojen majoitusastetta ei ole pystytty määrittelemään, koska kulloinkin paikalla olevien ulkopuolisten käyttäjien määriä ei ole tilastoitu. Majoitusasteiden keskiarvo leirikeskuksissa vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä on ollut n. 27,9 %, nyt se on oman toiminnan osalta 16,1 % ja ulkopuolisen käytön kanssa Σ 27,9 %. Kokonaismajoitusaste on pysynyt samana, mutta oman toiminnan osuus on vuosi vuodelta pienentynyt. Käyttöastetta on lisätty ulkoisilla asiakkailla. Ulkoisten asiakkaiden palveleminen ja majoituslaitoksena toimiminen ei kuitenkaan ole seurakunnan ydintoimintaa. Päiväkävijät Mutanen Koivuniemi Vesala Σ srk vieras srk vieras srk vieras srk vieras oma oma oma oma 2013 726 168 817 269 3509 3176 5052 3613 2014 511 358 636 126 2954 2519 4101 3003 2015 558 59 635 559 2348 2772 3541 3390 2016 377 264 791 370 2584 2688 3752 3322 muutos-% 2013 -> 2016 väh. 48 % nousua 57 % väh. 3 % nousua 38 % väh. 26 % väh. 15% väh. 26 % väh. 8 % Seurakunnan oman toiminnan päiväkävijöiden määrä on laskenut kaikissa tarkastelluissa leirikeskuksissa. Ainoastaan vain vieraskäytön päiväkävijöiden määrä on ollut nouseva Mutasella ja Koivuniemessä. Majoitusaste on oman toiminnan osalta aikavälillä 2013 -> 2016 noussut Mutasessa 13 % ja Koivuniemessä 7 %, Vesalassa sen sijaan laskenut 38 %. Vesalan v. 2016 majoitusasteen laskuun vaikuttaa Rysän alkuvuonna huonoksi koettu sisäilma ja osin kesäkaudelle ajoittunut 6 kk alakerran salin lattiaremontin aiheuttama tilojen käyttökatko. Käyttökatko aiheutti Vesalalle 1500 hlöleirivrk menetyksen. 5.

2016 Vesala oman käytön majoitusaste ulkop. majoitusaste Koivuniemi oman käytön majoitusaste ulkop. majoitusaste Mutanen oman käytön majoitusaste ulkop. majoitusaste 12,6 % 15,8 % 27,0 % 7,0 % 8,7 % 12,6 % 2015 Vesala oma ulkop. Koivuniemi oma ulkop. Mutanen oma ulkop. 17,5 % 13,0 % 26,3 7,8 % 9,6 % 8,7 % 2014 Vesala oma ulkop. Koivuniemi oma ulkop. Mutanen oma ulkop. 17,8 13,6 % 27,2 7,4 % 9,7 9,7 % 2013 Vesala oma ulkop. Koivuniemi oma ulkop. Mutanen oma ulkop. 20,2 12,5 % 25,3 10,0 % 7,7 6,9 % Vieraskäytön majoitusaste vastaavana aikana on noussut Mutasessa 83 % ja Vesalassa 26 %, Koivuniemessä sen sijaan laskenut 30 %. Vesalan vieraskäytön majoitusasteen nousuun on vaikuttanut lähiseudun suurten rakennustyömaiden väliaikaisasuntojen tarve, joten muutoksen ei voida katsoa olevan vakiintunut. Nykyisten leirikeskusten laajuustiedot ovat 5 609 kem², tilavuus 18 971 rm³. Alustava peruskorjaustarve vuosille 2017 2023 on 4,2 milj.. Peruskorjaustarpeisiin on huomioitu myös esiin tulleet kiireelliset korjaustarpeet. Leirikeskuskiinteistöjen ollessa kerrostunutta vuosilta 1930-2005 tulee jatkossa varautua nykyaikaistamiskustannuksiin, ellei huonokuntoisista kiinteistöistä ajallaan luovuta. Yleinen kiinteistöjen tason ja käyttökelpoisuuden säilyttävä korjauskustannusvaraus tulee olla n. 3 % ja tasoa korottavat ja energiansäästöön tähtäävät tekniset korjaustoimenpiteet n. 2 % kiinteistön uudisarvosta. Tarvittavia kiinteistöjen kokonaisvuosikustannuksia laskettaessa ei voida unohtaa myöskään käytönaikaisia ylläpitokustannuksia, jotka vanhenevan tekniikan vuoksi ovat nousujohteisia. Leirikiinteistöjen kokonaiskustannukset muodostuvat käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista, joita ovat mm. veden ja sähkön kulutukset, siivous, jätehuolto, lämmitys, kiinteistön huolto ja kunnossapito sekä kiinteistöjen rakentamisesta ja olemassaolosta aiheutuvista investointikustannuksista, laskennallisista poistoista, veroista ja vakuutuksista. Kiinteistöpalvelut koostuvat kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon sekä toimitiloihin ja käyttäjiin kohdistuvista palveluista. Kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluilla säilytetään kiinteistön kunto, arvo, ominaisuudet ja olosuhteet halutulla tasolla sekä 6.

käyttäjäpalvelujen avulla luodaan käyttäjille edellytykset harjoittaa toimintaansa kiinteistössä. Seurakunnan leirikiinteistöjen pito on ollut perinteisesti ja ensisijaisesti seurakunnan omaa toimintaa varten, joskin taloudellisista syistä on resurssien puitteissa palveltu myös ulkoisia asiakkaita ja näin haettu olemassaolon oikeutusta oman leiritoiminnan ja käytön vähetessä. 3137 kem² Vesala 2013 2014 2015 2016 Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 271 527,17 291 036,06 202 218,72 388 868,61 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 117 235,46 117 418,48 115 164,25 92 582,95 Henkilöstökulut 357 109,70 324 387,18 335 878,87 304 533,83 Vesalan ylläpito / a 745 872,33 702 841,72 653 261,84 785 985,39 - ulkoiset tulot 144 830,70 164 230,16 170 311,55 176 568,74 Todellinen Vesalan vuosiylläpitokulu 601 041,63 568 611,56 482 950,29 609 416,65 447 kem² Mutanen 2013 2014 2015 2016 Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 22 084,80 23 455,76 36 691,62 24 756,25 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 14 808,85 21 806,05 16 996,14 20 760,51 Henkilöstökulut 51 462,16 51 084,23 42 721,60 39 247,85 Mutasen ylläpito /a 88 355,81 96 346,04 96 409,36 84 764,61 - ulkoiset tulot 11 365,48 22 180,71 18 576,83 41 555,27 Todellinen Mutasen vuosiylläpitokulu 76 990,33 74 165,33 77 832,53 43 209,34 1048 kem² Koivuniemi 2013 2014 2015 2016 Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 172 246,31 189 871,55 200 083,01 173 385,86 Käyttäjäpalvelut ja maksut 43 078,02 41 968,26 57 554,89 43 493,31 Henkilöstökulut 130 148,76 124 804,12 133 963,67 135 533,73 Koivuniemen ylläpito / a 345 473,09 356 643,93 391 601,57 352 412,90 - ulkoiset tulot 57 750,40 47 601,88 55 740,07 55 767,01 Todellinen Koivuniemen vuosiylläpitokulut 287 722,69 309 042,05 335 861,50 296 645,89 7.

171 kem² Sarpatti 2013 2014 2015 2016 Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 16 189,64 18 414,85 21 725,53 16 396,86 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 1 816,57 1 515,41 1 943,18 396,38 Henkilöstökulut 2 266,35 2 429,40 2 494,03 2 523,08 Sarpatin ylläpito / a 20 272,56 22 359,66 26 162,74 19 316,32 - ulkoiset tuotot 7 659,60 7 456,63 7 510,71 8 565,33 Todellinen Sarpatin vuosiylläpitokulu 12 612,96 14 903,03 18 652,03 10 750,99 (200) 50 kem² Lehtisaari 2013 2014 2015 2016 Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 3 942,63 4 623,76 11 505,19 5 796,60 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 5 025,73 1 277,66 4 108,35 6 179,21 Henkilöstökulut puuttuu 63700,00 60600,00 62900,00 Lehtisaaren ylläpito / a puuttuu 69 601,42 76 213,54 74 875,81 - ulkoiset tuotot 467,74 0 0 0 Todellinen Lehtisaaren vuosiylläpitokulu puuttuu 69 601,42 76 213,54 74 875,81 84 kem² Tyyppälä 2013 2014 2015 2016 Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 6 162,90 7 525,34 10 528,88 5 031,69 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 2 126,94 1 501,42 183,95 5,04 Tyyppälän ylläpito / a 8 289,84 9 026,76 10 712,83 5 036,73 - ulkoiset tuotot 3 055,60 1 346,78 330,65 32,26 Todellinen Tyyppälän vuosiylläpitokulu 5 234,24 7 679,98 10 382,18 5 004,47 188 kem² Sammalinen 2013 2014 2015 2016 Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 6 765,00 1 942,44 1 290,65 1 217,35 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 346,79 74,70 0,00 0,00 Sammalisen ylläpito / a 7 111,79 2 017,14 1 290,65 1 217,35 190 kem² Syvälahti 2013 2014 2015 2016 Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 1 570,75 1 243,95 462,87 521,27 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 0,00 0,00 0,00 0,00 Syvälahden ylläpito / a 1 570,75 1 243,95 462,87 521,27 8.

Teerilahti 2013 2014 2015 2016 Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 476,77 551,11 507,25 478,91 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 66,13 172,00 111,00 0,00 Teerilahden ylläpito / a 542,90 723,11 618,25 478,91 Kaikki leirikeskukset yhteensä 2013 2014 2015 2016 Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 499 395 537 421 484 551 615 932 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 184 504 185 734 196 062 163 417 Henkilöstökulut 540 987 502 705 515 058 481 838 ylläpito / a 1 224 887 1 225 860 1 195 671 1 261 188 - ulkoiset tulot 225 130 242 816 252 470 282 489 Todellinen vuosiylläpitokulu 999 757 983 044 943 201 978 699 Leiritoiminnan kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakulut v. 2016 olivat n. 0,62 milj., käyttäjäpalvelut ja maksut n. 0,16 milj. ja henkilöstökulut n. 0,48 milj., kaikki yhteensä n. 1,26 milj.. Ulkoisia tuloja leirikeskuspalvelujen toiminnasta saatiin v. 2016 0,28 milj., joten vuosinettoylläpitokuluksi jää n. 1 milj. oman leiritoiminnan ylläpitämiseksi. Vesalan käyttöpäiviä on 332/365 ja Koivuniemen 296/365, Mutanen 147/365 ja Sarpatti 215/365. Laskennallisesti leirikeskuksen toimintavuorokauden ylläpito v. 2016 maksoi vuositasolla Vesalassa 1990, Koivuniemessä 934, Mutasella 101 ja Sarpatissa 38. Keskimääräinen kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitokustannusten nousu on n. 5 % vuodessa. Julkisten tilojen ylläpitokustannukset muodostuvat pääosin energian hankinnasta ja ihmistyönä tehtävistä töistä. Molempien kustannusten nousu on nouseva. Kiinteistömassaa tulee vähentää, että linjaus alentaa kiinteistöjen ylläpitoon tarvittavaa kuluresurssia toteutuisi. Se, että annetaan kiinteistöjen korjaamattomina mennä huonoon kuntoon ei täytä järkevän kiinteistöomaisuuden hoitotavoitteita. Nykyisten leirikiinteistöjen välttämättömiin peruskorjauksiin ilman tason korotusta on arvioitu 4,2 milj., jolloin hyväksytään osan kiinteistöjen kunnon huononeminen niin, että ne eivät 9.

suunnittelukauden lopulla enää täytä käytön vaatimia terveellisten ja turvallisten tilojen vaatimuksia ja todennäköisesti uudisinvestointeja tarvitaan. Leirikiinteistöjen budjettia ja strategiaa laadittaessa pohdittavaksi tulevat käytössä olevat määrärahat ja tilojen määrittäminen ensisijaisesti säilytettäviin ja luovuttaviin kiinteistöihin. PTS suunnitelman mukaiset perusparannukset suoritetaan ensisijaisesti säilytettävissä kiinteistöissä, muissa vain käytön turvaavia toimenpiteitä siihen saakka, kun käytössä pidetään. Kiinteistöjen toiminnallinen arviointi tulee jatkossa olla vuosittaista kiinteistö- ja toimintastrategiatyöskentelyä, jolloin helpottuvat mm. korjaustarpeiden priorisointi ja tilojen resursointi suhteessa käyttöasteeseen. Toiminnallisten tarpeiden muuttuessa vajaakäyttöisistä tiloista tulee pystyä luopumaan ja siirtyä joko väliaikaisesti tai pysyvästi vuokrausvaihtoehtoihin. Kiinteistöjen toiminnallinen tarkastelu tulee jatkossa olla saumattomasti osa peruskorjaussuunnittelua nykyisen tilatarpeen lisäksi laajemmin mm. tehokkaamman tilankäytön ja mahdollisesti muuttuneen tilatarpeen tunnistamiseksi jo hankesuunnitelmavaiheessa. Vuonna 2009 tehdyn kiinteistöselvityksen mukaan leirikeskuksista ja majoista Mutasen, Tyyppälän, Lehtisaaren ja Majaniemen oman toiminnan majoitusasteet ja kävijämäärät olivat osoittaneet niissä tapahtuvien toimintojen keskittämistarpeen ympärivuotiseen käyttöön soveltuviin ja peruskorjattaviin muihin leirikeskuksiin. Peruskorjauksia muihin leirikeskuksiin ei ole tehty, Majaniemen leirikeskus myyty, Lehtisaaren päärakennus tuhoutunut, Tyyppälä vajaakäytöllä partiolaisilla ja Mutasessa on ainoastaan yksi oma riparileiri. Pois lukien mahdollisesti uuden leiri-/palvelukeskuksen rakentamista hyvien kulkuyhteyksien päähän keskustan läheisyyteen, ei seurakunnalla näyttäisi olevan tarvetta käyttämättömälle rakennusoikeudelle leirikeskuskiinteistöillä. 10.

Lähivuosien korjaustarpeita 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Vesalan leirikeskus vesikatot Rysä, bitumikermi (korjaaminen) 1 250 400 400 Riihikirkko, kuitusementtilevy (uusiminen) 550 16 000 Verkko, betonitiili (kunnostaminen) 4 480 10 180 22 840 4 200 2023 2024 2025 Nuotta + saunarak., bit.kermi, (uusiminen) VE purkukustannukset 7 600 4 330 155 000 LVIS Rysä (patterilinjat, vesikalusteet, pihavalaistus, jakokeskus) 10 000 15 000 Verkko (julkis. ikkunat, lattia- ja seinäpinnat, saunaosaston uusiminen, maj.tilojen märkätil. uus.) 10 000 25 000 105 000 Nuotta (elinkaari päättymässä 2019) RAK Rysä (ikk. ovien uusim. saunaosaston uusiminen, lattia- ja seinäpintojen uusiminen) 78 000 Verkko 2 000 45 000 10 000 20000 Verkon laajennus Nuotan tilalle 3 000 000 Rantasaunan uudisrakentaminen 400 000 Mutasen leirikeskus vesikatot Päärakennus, kuitusementtilevy (uusiminen) 1 850 850 68 000 Kappeli, ohutlevy (uusiminen) 1 200 13 000 Piharakennukset, palahuopa, bit.pahvi (uusiminen) 2 750 LVIS (talotekniikka käyttöikänsä päässä, pihavalot) 1 000 5 000 5 000 4 000 RAK (pesutilat, saunatilat, kaikki pinnat, ikk. ovet) 2 000 3 000 26 000 10 000 15 000 Koivuniemen leirikeskus vesikatot Päärakennus (korjaustoimenpiteet) 1 500 1 100 3 560 RAK (terassi, saunarak., päärak. julkisivujen huoltomaalaus) 2 000 5 000 LVIS (ös-tilan tuuletus) SÄH (jätevesipumpp. keskuksen uusiminen) 10 000 Sarpatin leirikeskus ei selvitetty RAK/LVI/SÄH Korjauskulut yhteensä 21 230 62 810 3 730 800 140 200 130 000 19 000 - yht. 4,2 milj. 30 000 11.

4. Yhteenveto Leirikiinteistöjen työryhmä hahmotti seuraavia vaihtoehtoja leiritoiminnan strategiaksi 1. keskitetty ratkaisu 2. tukeudutaan ostopalveluihin 3. korjataan nykyisiä Perusteluina eri vaihtoehdoille ja niiden keskinäiselle ensisijaisuusjärjestykselle työryhmä näki, että 1. Keskitetyt omat leiritilat - sijoitettaessa ympärivuotisen keskitetyn ratkaisun toimintakeskus hyvien kulkuyhteyksien päähän keskustasta, leirikäytön lisäksi myös päivä- ja kokouskäyttö mahdollistuu - tilojen käyttö tehostuu ja monipuolistuu, kun tilat suunnitellaan alun perin yhtäaikaiselle moniryhmätoiminnalle - majoitustiloja maksimissaan kahdelle n. 30 hlön ryhmälle, kokoontumis- ja ruokailutiloja vähintään kolmelle yhtäaikaiselle ryhmälle - tavoitteena yhteinen henkilökunta emäntäpalvelun kanssa, joka mahdollistuisi luontaisesti Palokan uuden valmistuskeittiön vaikutuspiirissä - henkilökunnan määrän tarve pienempi kuin hajautetussa mallissa, jota kautta myös hallinnolliset kulut vähenevät - keskittämisen vuoksi kiinteistöjen hoito- ja huoltokulut vähenevät, kun on vain yhdet matkakulut ja uudet tekniset järjestelmät - uudisrakennuksen huoltokorjaus- ja energiakulut alhaisemmat kuin revisioiduissa kiinteistöissä - monipuolista toimintaa ympäri vuoden kesän 2 kk sesonkiajan lisäksi 2. Leiritilat ostopalveluna - tilojen käyttö vain tarvittaessa - ei tyhjien tilojen ylläpitokustannuksia/ulkoisia markkinointiponnisteluja - ei investointikuluja, vuosittain mahdollista n. 1 milj. euron palvelujen ostoon nykyisten leirikeskusten ylläpidolla - leiritilojen saatavuus ei omissa käsissä => tulisi tehdä vuosisopimukset ja käyttömääräsitoumukset kapasiteetin varmistamiseksi myös sesonkiaikaan - leiritilojen kuntoon ei voida vaikuttaa => sopimuksin tulisi varmistaa tilojen asiallinen kunto 12.

3. Peruskorjataan nykyisiä leiritiloja - leiritiloja on käyttötarpeeseen nähden liikaa, kaikkia ei tarvita eikä vähäiselle käytölle kannata peruskorjata - leiritilojen tilajärjestelyt eivät kaikilta osin ole tarkoituksen mukaiset - 2 kk sesonkiajalle mittavat peruskorjausinvestoinnit, silti ei saada uutta vastaavia tiloja, välimatkojen vuoksi päiväkäyttö omassa toiminnassa vähäistä - Vesalan päärakennuksen käyttöikä loppumassa 2 3 vuoden sisällä, vähintään vesikatto on tuolloin uusittava ja sitä ei kannata tehdä, koska rakennus on kaikilta osin uudelleen rakentamisen tarpeessa, päärakennuksessa sijaitsevat koko leirikeskusta palveleva ruokala, Verkkoa palveleva lämpökeskus sekä majoitustiloja, myös saunarakennus tulee uusia, myös Rysä ja Verkko peruskorjauksen tarpeessa. Vesalan kaikille 139:lle yösijalle ei ole tarvetta. - Mutasen leirikeskus tarvitsee mittavan peruskorjauksen pesu- ja saunatilojen, ikkunoiden, ovien, kaikkien pintojen ja vesikattojen uusimisen, myös talotekniikka on käyttöikänsä päässä. Esitetty peruskorjausarvio sei sisällä laatutason nostoa. Mutanen on yhden leirin paikka, ellei majoitus- ja/tai kokoontumistiloja rakenneta lisää. - Sarpatin leirikeskuksen rakennusten kuntoarvioita ei tässä vaiheessa ole tehty, koska omatoimipaikkana ei varsinaisesti ole omassa tehokäytössä eikä sinne ole sijoitettu henkilökuntaa. Majoitustilat ovat alkeelliset. - Koivuniemi teknisesti kunnossa, normaaleja pienimuotoisia huoltokorjauksia lähimmän 10 vuoden aikajänteellä, yhden leirin paikkana aina vajaakäytöllä - Lehtisaareen päärakennuksen rakentaminen luvituksen vuoksi haasteellista eikä silti toisi sinne nykyajan mukavuuksia infran puuttumisen vuoksi, vaikea huollettavuus ja saaressa sijainnin vuoksi lyhyt käyttökausi, vaikka uudisrakennus olisi ns. talviasuttava, saaren täysimittaiseen toiminnan käyttöön ottamiseen liittyy lukuisia vielä ratkaistavia turvallisuusnäkökohtia mm. soutujen turvallisuuden ajoittainen haasteellisuus 13.

Liite asiaan nro: 125/b Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204, 65101 Vaasa Asia Jyväskylän seurakunnan lausunto kirkollisvalituksesta, Dnro 00518/17/2399. Viite Lausuntopyyntö 16.5.2017, 2574/17 Vaatimukset Perustelut Kirkkoneuvosto toteaa, että tehty kirkollisvalitus uurnan luovutuspäätöksestä tulisi hylätä. 1. Seurakunta katsoo, että päätös on tehty kirkkolain ja järjestyksen sekä hautaustoimilain ja Jyväskylän seurakunnan hautaustoimen ohjesäännön edellyttämässä järjestyksessä ja kirkkoneuvosto ei ole ylittänyt asiassa toimivaltaansa. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 1670470/1 25.10.2016 kumonnut kirkkoneuvoston 19.8.2015 ( 158) tekemän päätöksen kyseisen tuhkauurnan luovuttamista koskevassa asiassa ja palauttanut asian kirkkoneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on ratkaisussaan katsonut, että kyseessä on kirkkolain 17 luvun 6 :n mukaisesta muusta hautaamista koskevasta asiasta, joka kuuluu kirkkoneuvoston ratkaistavaksi sekä todennut, että asianosainen (---) ei ole hautaustoimilain 23 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö. Sen sijaan asianosaiset (--- ja ---) ovat lainkohdassa tarkoitetut vainajan lähimmät perilliset. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti ennen asian ratkaisemista kirkkoneuvostossa asianosaisille tuli varata oikeus tulla kuulluksi. Asianosaisten kuuleminen suoritettiin kirjallisesti. Saatujen selvitysten perusteella kirkkoneuvosto päätti 15.2.2017 (41 ) yksimielisesti luovuttaa (---) uurna vainajan lähimmille perillisille (---) ja (---). Jyväskylän seurakunnan hautaustoimen ohjesäännön 24 :n mukaan kirkkoneuvosto vastaa krematorion toiminnasta seurakunnassa, joten se ei ole ylittänyt toimivaltaansa. 2. Kirkollisvalituksessaan asianosainen (---) esittää 16 kohtaisen listan niistä seikoista, jotka hänen mielestään tulisi ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa hallinto-oikeudessa. JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Tellervonkatu 5 Puh. (014) 636 611 Y-tunnus: 0208301-4 40100 Jyväskylä Kotipaikka: Jyväskylä (PL 103, 40101 Jyväskylä) E-mail:jyvaskylan.seurakunta@evl.fi

Seurakunta katsoo, että vain kirkollisvalitukseen sisällytetyissä kohdissa 7, 13 ja 16 viitataan seikkoihin, jotka liittyvät suoraan seurakunnan toimintaan ja toimenpiteisiin ja joilla voidaan katsoa olevan merkitystä kirkkoneuvoston päätösratkaisua uurnan luovutusasiassa arvioitaessa. Kohdissa 7, 13 ja 16 viitataan hautausjärjestelyjen kokonaisprosessiin ja vedotaan siihen, että seurakunnan kannan mukaan uurnan luovuttaminen krematoriosta on osa hautausjärjestelyjä ja liittyy olennaisena osana jo alkaneeseen prosessiin. Näin onkin silloin, kun prosessi ei seurakunnasta riippumattomista syistä keskeydy. Seurakunnan kannalta prosessi alkaa silloin, kun sille esitetään lääkärin antama virallinen hautauslupa, joka vaaditaan jokaisen hautauksen ja tuhkauksen yhteydessä. Hautausluvan esittäjän kanssa sovitaan hautauksen järjestelyistä kokonaisvaltaisesti, eikä hautausluvan esittäjän oikeutta kyseisten järjestelyjen hoitamiseen aseteta yleensä kyseenalaiseksi, mikäli hautauskeskusteluissa ei käy ilmi erityisiä puutteita. Tässä nimen omaisessa tapauksessa yllä mainittu prosessi keskeytyi rintaperillisten 12.6.2015 kirjalliseen kieltoon luovuttaa uurna hautausprosessin aloittaneelle henkilölle. Seurakunta ei voi jättää tällaista vaatimusta huomioon ottamatta. Jyväskylässä 14. kesäkuuta 2017 Jyväskylän seurakunta Arto Viitala kirkkoherra Anu Lajunen hallintojohtaja JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Tellervonkatu 5 Puh. (014) 636 611 Y-tunnus: 0208301-4 40100 Jyväskylä Kotipaikka: Jyväskylä (PL 103, 40101 Jyväskylä) E-mail:jyvaskylan.seurakunta@evl.fi