Vapaaehtoistoiminnan RAPORTTI VUODELTA 2011 1
RAPORTTI 2011 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ TOIMINNASTA 1. VAPAAEHTOISTOIMINNASTA 1.1. Toiminnan periaatteet 1.2. Rahoitus 1.3. Yhteistyökumppanit ja muu yhteistyö 1.4. Välitystoiminta 1.5. Koulutustoiminta 1.6. Tiedotus ja markkinointi 1.7. Vertaistoiminta 1.8. Vapaaehtoiset muistiasiakkaille-projekti 2
YLEISTÄ Avustajakeskus on vuodesta 1993 alkaen välittänyt vapaaehtoisia avustajia ja oppaita liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille henkilöille. Toiminta aloitettiin aikana, jolloin ei henkilökohtaisten avustajien ja päätösten saanti ollut yleistä eikä kovin helppoa. Haluttiin turvata avustaja vammaisille ja heidän osallistumisensa yhteiskuntaan. Idea lähti Turun seudun lihastautiyhdistyksen jäsenistöstä ja hallitus lähti ideaa viemään eteenpäin. Yhdistys sai oman projektin, jonka kautta ajatusta kokeiltiin ja vietiin eteenpäin. Pian huomattiin, että vapaaehtoisille avustajille oli kysyntää ja tarvetta ja niinpä vuonna 1994 sai alkunsa Avustajakeskus ja laaja yhteistyö järjestöjen ja Turun kaupungin kanssa. RAY rahoitti toimintaa ensin projekteilla, mutta nyt rahoitus vapaaehtoispuolelle tulee RAY:n kohdennetusta avustuksesta ja kuntien tuesta. Kuntien kanssa yhteistyö myös rahoituksen suhteen oli alusta asti selviö, sillä toimintaa haluttiin jatkaa ja kunnat tarvitsivat tarjoamaamme palvelua. Vapaaehtoistoiminnan rinnalla kulki aina palkallisten avustajien välitys, jota tehtiin muun työn ohella. Paikkoja annettiin tiedoksi vapaaehtoisrekissä oleville ja näin välitystoiminta tällä puolella sai alkunsa. Kun vammaispalvelulain muutos oli tulossa, todettiin, ettei resurssit riitä millään toiminnan kehittämiseen, jotta pystyttäisiin vastaamaan lain muutoksen tuomiin haasteisiin. RAY lähti rahoittamaan kehittämisprojektia, joka päättyy vuonna 2011. Tämän projektin kautta olemme voineet kehittää omaa toimintaa ja olla mukana kehittämässä valtakunnallisesti henkilökohtaista apua mm. assistentti-infossa. HENKILÖKUNTA ja HALLINTO Toiminnasta vastaa Turun seudun lihastautiyhdistys ry. Vapaaehtoistoimintaa kehitetään ja arvioidaan yhteistyöryhmissä, jotka koostuvat alueiden vammaisjärjestöistä, kuntien hallintokunnista sekä seurakunnista. Avustajakeskuksessa työskenteli vuoden 2011 aikana 7 työntekijää. Toiminnanjohtajana Sirke Salmela. Alueohjaajana Turussa Kuu-Katjaana Salonen ja hänen äitiyslomansa ja hoitovapaan sijaisena 1.6.2011 alkaen Trygve Svahnström. Vakka-Suomen sekä Etelä-Satakunnan alueella Krista Hellénin äitiysloman sijaisena oli Sari Kinnunen 31.8.asti, jonka jälkeen Krista Hellén aloitti Eteläsatakunnan alueen alueohjaajana. Sari Kinnunen aloitti 1.9. alkaen Vakka-Suomen ja Loimaan seudun alueohjaajana. Salon seudun alueohjaajana aloitti 1.6. alkaen Krista Suosaari-Vihiniemi osaaikaisena. Turussa toimistosta ja taloushallinnosta vastasi toiminnanohjaaja Tarja Vasama. 3
1. VAPAAEHTOISTOIMINNASTA 1.1. TOIMINTAPERIAATTEET Avustajia välitetään vapaa-ajantoimintoihin esimerkiksi harrastuksiin ja asiointeihin. He eivät tee kodinhoidollisia tai sairaanhoidollisia tehtäviä eivätkä toimi kuljettajina. Avustamiseen liittyy aina yhdessä, ei puolesta tekeminen. Vapaaehtoinen mahdollistaa vammaisen henkilön osallistumisen ja omatoimisen tekemisen yhteiskunnassa. Avustajalle tai oppaalle syntyvät kulut, esimerkiksi matkakulut, korvaa asiakas suoraan vapaaehtoiselle. Vapaaehtoiset avustajat tulevat mukaan toimintaan pääsääntöisesti avustajakurssien kautta. Kursseilla käydään läpi erilaisuuden kohtaamista, eri sairauksia ja vammoja sekä opetellaan avustamista ja opastamista käytännön harjoitusten avulla. Avustajakeskus toimi vuoden 2011 aikana 18 eri kunnan alueella. Yhteistyökunnat olivat Aura, Eura, Kaarina, Laitila, Lieto, Loimaa, Köyliö, Masku, Mynämäki, Naantali, Raisio, Rauma, Salo, Somero, Säkylä, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa. Uusina kuntina mukaan tulivat vuoden aikana Loimaa ja Aura. Vuoden aikana Avustajakeskuksessa kehitettyä tietotaitoa ja verkostokanavia hyödynnettiin myös Henkilökohtaisen avun keskus projektissa, jonka yksi tavoitteista on myös kehittää koko keskuksen toimintaa eteenpäin. VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET Vapaaehtoistoiminta tuottaa vastavuoroista iloa kaikille osapuolille Toiminta on tasa-arvoista Jokainen tulee mukaan vapaaehtoisesti Vapaaehtoiselle ei makseta palkkaa (kulut korvataan) Vapaaehtoinen toimii tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin eikä korvaa ammattityötä Vapaaehtoinen toimii tukea tarvitsevan ihmisen, hänen omaistensa ja ammattihenkilöiden yhteistyökumppanina Toiminnassa kunnioitetaan jokaisen itsemääräämisoikeutta Vapaaehtoinen on luotettava Vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen Vapaaehtoinen toimii puolueettomasti Vapaaehtoinen saa tukea ja rohkaisua toimintaansa 1.2. RAHOITUS RAY:ltä saatiin kohdennettua toiminta-avustusta koko toimintaan ja hallinnointiin. Mukana olevat kunnat maksoivat ostopalveluna tai avustuksena oman osuutensa toiminnasta. Koulutustoimintaan saatiin tukea Opintotoiminnan keskusliitto ry:ltä ja lisäksi avustajakeskuksella oli myös omaa varainhankintaa, joka koostui myydyistä koulutuksista sekä t-paitojen myynnistä. Vuoden 2011 rahoitus koostui seuraavasti: Ray 55 %, Ok- opintokeskus 2,4%, kunnat 39,1% ja muut tulot 3,5%. Kulujen osalta jakauma oli seuraava: henkilöstökulut 61%, vuokrat 6%, matkakuluja 6%, posti- ja puhelinkulut 4%, koulutuskulut 4,5% ja muut 18,5%. 4
1.3. YHTEISTYÖKUMPPANIT JA MUU YHTEISTYÖ Avustajakeskuksen vahvoina yhteistyökumppaneina ovat eri toiminta-alueiden vammaisjärjestöt ja yhteistyökunnat. Paikallisten toimintayksiköiden, seurakuntien ja eri tiedotusvälineiden kanssa oltiin myös tiiviisti yhteistyössä. Avustajakeskuksen paikalliset yhteistyöryhmät ovat yksi tärkeä toiminnan keskustelu- ja kehittämisfoorumi. Nämä ryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa pohtimaan avustajatoiminnan tilannetta ja kehittämään toimintaa eteenpäin. Yhteistyö kumppaneiden kanssa on ollut sujuvaa ja välillä hyvin vuorovaikutteista. Kumppanit tiedottavat toiminnastamme aktiivisesti jäsenille, joka on suuri etu ja apu toiminnan eteenpäin viemiselle. Palautetta ja kehittämiseen liittyviä kommentteja yhteistyökumppanit tuovat esille omatoimisesti ja rakentavasti. Raumalla avustajakeskus oli aktiivisesti mukana Koukku-työryhmässä, joka koostui alueen vapaaehtoistoimintaa järjestävistä yhdistyksistä. Turun seudulla oltiin mukana Kansalaisareenan alueellisessa Valikko työryhmässä, jossa oli mukana noin 20 alueen vapaaehtoisjärjestöistä. Salon seudulla oltiin mukana aktiivisesti paikallisen Kumppari-työryhmän toiminnassa, jossa myös mukana noin 10 alueen vammais- ja kansanterveysjärjestöistä. Tiivistä yhteistyötä tehtiin vuoden aikana Turun liikuntatoimen kanssa mm. erityislasten uimakoulujen yhteydessä sekä Raumalla erityisryhmien liikunnanohjaajan viran myötä alkoi myös siellä yhteistyön kehittäminen. Yhteistyötä aloitettiin myös uudella rintamalla. Maahanmuuttajia tukevien järjestöjen sekä projektien kanssa aloitettiin keskustelut yhteistyön mahdollisuuksista niin Turussa kuin Salossakin. 1.4. VÄLITYSTOIMINTA Välitystoiminta jatkoi kasvuaan vuoden aikana. Keikkamäärät kasvoivat noin 500 keikalla, joka osittain johtuu uusien kuntien mukaan tulosta, mutta myös muissa kunnissa tapahtuneesta toiminnan tehostumisesta. Välitystoimintaa kehitettiin vuoden aikana eteenpäin palvelemaan paremmin niin asiakkaita kuin avustajiakin. Selkeästi myös työntekijöiden vakiintuminen ja sitä kautta toiminnan selkiytyminen toi lisäetua ja resurssia. Yhteistyötä tehtiin palkallisen puolen välityksen kanssa ja etsittiin laajasti toimintoja, joista kumpikin puoli hyötyisi ja resurssit tulisivat paremmin käyttöön. Välityksen avuksi ja tehostamiseksi saatiin kehitettyä yhteinen, verkossa oleva tiedostojen kirjasto, johon kaikilla oli mahdollisuus päästä ja jossa oli aina se viimeisin tieto. Siellä pystyttiin myös jakamaan tietoa avoimista keikoista salatusti ja näin jakamaan tietoa reaaliajassa. Samassa otettiin käyttöön yhteinen kalenteri ja yhteystietojen jako, joiden avulla myös saatiin tehostettua tiedonjakoa ja ajanmukaista tietoa. Välitystyöryhmä kokoontui säännöllisesti käyden läpi välitykseen liittyviä asioita. Ryhmä jatkoi myös vapaaehtoistoiminnan rajojen tarkistamisen ja selkiyttämisen sekä välityksen prosesessointia. ASIAKKAAT Asiakkaita oli vuoden aikana melkein 500, näistä ryhmiä n. 50. Ryhmissä asiakkaita oli muutamasta aina useaan kymmeneen, mutta näitä ei erikseen tilastoitu, vaan ryhmä on tilastoitu aina yhdeksi asiakkaaksi. Asiakasmäärä putosi edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu hienoisesta tilastoinnin muuttumisesta sekä siitä, että työntekijävaihdosten yhteydessä tilastointitavat olivat erilaiset eivätkä ne täysin olleet ajan tasalla. Asiakasmää- 5
rän putoaminen on kuitenkin pieni ja jatkoa ajatellen on tilastointi mallinnettu, joten vastaavanlaisia tilanteita ei tilastoinnin suhteen enää pääse tapahtumaan. Asiakkaiden keski-ikä oli keskimäärin 60 vuotta, mikä kertoo iäkkäiden vammaisten avustajatarpeesta. Iäkkäiden asiakkaiden määrä onkin kasvanut viime vuosina, mikä on tuonut mukanaan myös ongelmatilanteita mm. muistiongelmat. Asiaan on tartuttu ja viime vuonna aloitettiin kehittämishanke yhdessä Varsinais-Suomen muistiyhdistys ry:n kanssa nimellä Vapaaehtoiset muistiasiakkaille. Asiakkaita on ohjattu palkallisen avun pariin, jos vapaaehtoistoiminta ei ole ollut ratkaisu tai jos asiakas selkeästi hyötyisi myös palkallisen avustajan avusta. On myös kartoitettu muita asiakkaan asuinkunnassa olevia vapaaehtoistoiminnan muotoja ja kerrottu niistä asiakkaille. ASIAKASMÄÄRÄT 800 600 400 200 189 293 524 288 288 298 528 606 595 497 415 361 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 AVUSTAJAT Avustajien määrä laski vuoden aikana hieman. Avustajia oli vuoden vaihteessa 475. Suurin osa tuli peruskurssien kautta, jotkut löysivät toiminnan ns. puskaradion kautta tai alan koulutuksen kautta. Vapaaehtoistoiminnasta kerrottiin myös palkkatyötä hakeville avustajille, joista osa oli kiinnostunut toimimaan myös vapaaehtoisena. AVUSTAJAMÄÄRÄT 600 500 400 300 267 270 267 260 246 260 316 325 406 436 499 475 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 6
Varsinkin opiskelijat löysivät vapaaehtoistoiminnasta mielekästä tekemistä palkkatyön ohella. Avustajien keski-ikä oli noin 40 vuotta, mikä kertoo siitä, että toimintamme on kiinnostavaa myös nuorille ihmisille. Avustajat ovat mukana keskimäärin 2-4 vuotta, mikä johtuu paljon siitä, että mukana on paljon nuoria ihmisiä, joiden elämäntilanteet muuttuvat paljon; muutetaan paikkakuntaa, hankitaan perhe, haetaan uusia haasteita. Mukana on kuitenkin myös avustajia, jotka ovat olleet mukana 10-15 vuotta ja silti jaksavat aina innostua toiminnasta. Tärkeää on avustajien jaksamisen kannalta tietenkin tukeminen ja ohjaus sekä koulutukset, joita ilman ei suurin osa haluasi eikä jaksaisi tehdä vapaaehtoistoimintaa aktiivisesti. Näihin olemme alusta asti panostaneet, eikä niistä ensimmäisenä luovuta. Olemme pitäneet tärkeänä myös loppuvuoden yhteydenottoa kaikkiin avustajiin. Tällöin vaihdetaan kuulumisia, päivitetään tietoja ja kerätään keikkamäärät tilastointiin. Näin saamme yhteyden avustajaan ja voimme osoittaa, että hän ei ole yksin, vaan me olemme häntä varten. VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEIKKAMÄÄRÄ Keikkamäärä kasvoi vuoden aikana hienosti. Uusien kuntien alueella toiminta löysi paikkaansa ja asiakkaat löysivät palvelun pariin. Tässä työssä kuntien viranomaisilla oli tärkeä rooli tiedottamisella. He pystyivät tiedottamaan palvelusta juuri oikeille asiakasryhmille omien väyliensä kautta. Kunnissa, joissa tällaista yhteyttä ei saatu luotua esim. työntekijävaihdosten tai organisaatiomuutosten takia, huomattiin selkeästi keikkamäärien lasku ja uusien asiakkaiden puuttuminen. KEIKKAMÄÄRÄT 7000 6000 5000 4000 3000 2400 3037 3307 2895 2854 3134 3590 3740 4663 5671 5880 6260 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Myös vammaispalvelulain muutos ja sen voimaantulon esilläolo vei huomiota pois vapaaehtoistoiminnalta. Kuntien työntekijät olivat myös uuden tilanteen edessä eikä aikaa tietenkään riittänyt aina vapaaehtoistoiminnan esilläpitoon. Omaa tiedotusta alettiin lisätä kohdennetuksi syksyn aikana suoraan ja yhteistyötä järjestöjen kanssa myös tehostettiin. Järjestöt olivatkin aktiivisia toiminnastamme tiedottajia ja avustajien käyttäjiä. 7
1.5. KOULUTUSTOIMINTA Koulutustoiminta on yksi tärkeimmistä toimintamme osa-alueista. Olemme panostaneet laadukkaisiin perus- ja lisäkoulutuksiin. Koulutusten tulee tarjota vapaaehtoisille juuri heidän tarpeitaan vastaavaa tietoa ja taitoa. Koulutuksen järjestämisessä on yhteistyö järjestöjen kanssa ollut ensiarvoisen tärkeää. Heidän kauttaan olemme saaneet niin peruskursseille kuin lisäkoulutuksiinkin hyviä puhujia ja luennoijia, jotka ovat tuoneet asiakkaiden elämän lähemmäs vapaaehtoisia ymmärrettävällä tavalla. Heidän kauttaan on tullut myös hyviä lisäkoulutusehdotuksia ja muita koulutusideoita. Peruskursseja järjestettiin koko toimialueella kattavasti Kurssilaisista lähes 90% jäi mukaan toimintaan. Vapaaehtoistoimintaan avustajat tulevatkin pääsääntöisesti juuri kurssien kautta. Kursseista tiedotetaan lehdissä ja kotisivuilla ja puskaradion kautta mukaan tulee kursseille myös jonkin verran vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita. Viime aikoina on myös tullut mukaan kursseille avustajan työstä kiinnostuneita, jotka haluavat kokeilla avustamista ensin vapaaehtoisina kun aiempaa kokemusta ei alalta ole. Lisäksi on mukana esim. opiskelijoita, jotka tekevät rinnakkain kumpaakin puolta, saaden näin kokemusta erilaisista avustajan töistä. Lisäkoulutuksia järjestettiin seuraavasti Avustajakurssien luennot olivat avoimia lisäkoulutuksia rekisteröityneille vapaaehtoisavustajille. Kauempaa tuleville järjestettiin yhteiskuljetuksia koulutuksiin. Koulutusten arviointi Koulutuksista osallistujilta on aina pyydetty arviointi kurssin onnistumisesta ja sisällöistä. Kurssiarvioinnit peruskursseista olivat hyviä. Keskiarvo (asteikko 1-4) oli kaikkien kurssien osalta oli 3,5 vuonna 2011. Vuonna 2010 keskiarvo oli 3,5. Lisäkoulutuksista keskiarvo oli 3,5. Nämä arvioinnit antavat suuntaa sille, että koulutuksissa on onnistuttu ja että tarjonta on ollut sopivaa ja osuvaa. Kehittämistä kuitenkin on aina. Tiedottamista tulee tarkentaa ja materiaalien osalta tulee päivitystä tehdä. Vertaistukitoimintaa kehitettiin vuoden aikana. Vertaistukiryhmät yhdistettiin ja niitä vetivät vertaisohjaajat alueilla. Vuoden aikana kokoonnuttiin Turussa 6 kertaa, muilla alueilla yhteensä 3 kertaa vuoden aikana. Aiheet koskettelivat avustajan arkisia tilanteita ja vuorovaikutusta. Muu koulutus Avustajakeskus vastasi viittomakielenohjaajien koulutuksessa avustamisen osakurssin Turun kristillisellä opistolla ja osallistui Timalin aikuiskoulutuskeskuksen Avustajana arjessa-koulutukseen. Työntekijä kävi kouluttamassa myös Lihastautiliiton kurssityöntekijöitä. 8
1.6. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Tiedotus on yksi tärkeistä toiminnan osa-alueista. Sitä pitää tehdä aktiivisesti ja säännöllisesti. Tiedotuksen osalta tehtiin paljon yhteistyötä henkilökohtaisen avun aluetukikeskus-projektin kanssa. Hyödynnettiin olemassa olevia kanavia ja etsittiin uusia. Selkiytettiin materiaaleja ja esitteitä palvelemaan paremmin erilaisia kohderyhmiä. Kotisivut palvelivat uudistettuna paremmin niin asiakkaita, satunnaisia tiedon hakijoita kuin avustajiakin. Niitä kehitetään edelleen palvelemaan paremmin kaikkien siellä vierailevia. Rekisteröityneille avustajille on omat sivut, joilla voitiin tiedottaa heille tärkeistä asioista ja joiden kautta mm. avustajatiedote on luettavissa. Sivuilla on asiakkaita ajateltu helppokäyttöisen yhteydenottolomakkeen osalta. Näin sivujen kautta voi lähettää viestin, kysymyksen, pyynnön tai vaikka kommentin ja saada siihen vastauksen ilman, että täytyy miettiä kenelle asia mahtaisi kuulua tai kehen tulisi ottaa yhteyttä. Avustajakeskus tiedotti toiminnastaan lähes 40:ssä erilaisessa tilaisuudessa. Vuoden aikana avustajakeskus oli esillä myös tiedotusvälineissä ja tapahtumissa. Avustajakeskukselle valmistui markkinointisuunnitelma koko toiminnalle keväällä 2011. Se antoi lisävinkkejä markkinointiin, vaikkakin se oli valmistuessaan hieman jäljessä kehityksestämme. Toiminnasta käytiin kertomassa myös eri oppilaitoksissa ja järjestöissä sekä palveluyksiköissä. Yhteistyötä tehtiin Turku2011 säätiön kanssa ajatellen kulttuuripääkaupungin saavutettavuutta kulttuuripääkaupunkivuoden aikana 2011. Toiminnanjohtaja oli mukana saavutettavuustiimissä ja työntekijät olivat mukana suunnittelussa aktiivisesti. Myös vapaaehtoisia informoitiin mahdollisuudesta lähteä vapaaehtoiseksi kulttuuripääkaupunkivuoteen. Avustajakeskukselle valmisteltiin esittelyvideoita yhteistyössä AMK taideakatemian kanssa. Toiminnan esittelyt Ajankohta Tilaisuus Kuulijoiden määrä 15.2. Tiedotustilaisuus alueen sosiaalityöntekijöille 25 8.2. Jobcafe Turku 60 10.2. Kårkulla 6 31.3. Hansamessut Turku 25 29.4. Someron messut 100 2.5. Raision erityisliikunnan tapahtuma 20 4.5. Kotipalvelu Turku 20 6.6. SAMK 2 28.6. Mainio Vire 2 3.9. Mahdollisuuksien tori Turku 200 20.9. Raision eläkeläiset 100 20.9. Harvinaiset seminaari TYKS 150 22.9. Rauman toimiston avajaiset 10 29.9. Raision kaupungin hoivapalvelut 3.10. Omaishoidon tilaisuus Turku 18 5.10. Vörkkii-tapahtuma Salo 100 15.10. Mynämäen MYY-messut 200 18.10. Seminaari KH Turku 20 22.10. Koukku työryhmän koulutus Rauma 34 9
27.10. Minimessut Turku 5 31.10. Seniorimessut Naantali 50 2.11. Kotikoidon info Turku 80 14.11. HAKin loppuseminaari 40 14.11. MG-yhdistys 10 29.11. Omaishoidon tilaisuus Säkylä 30 1.12. Menu-messut Turku 100 4.12. TVJ:n myyjäiset Turku 50 8.12. Kitkonpuisto Loimaa 5 8.12. Loimaan vanhuspalvelut 1 8.12. Muistiliitto Helsinki 10 Lehtijuttuja oli seuraavissa: Laitilan Sanomat, Loimaa lehti, Auranmaan viikkolehti, Tukipotti, Alasatakunta, Sovelilehti 1.7. ARVIOINTI Toiminnan arviointi on kehittynyt ja kehittyy edelleen. Arvioinnin tarkoitus on selvittää miten toimintaa toteutetaan ja noudattaako se asetettuja tavoitteita. Vuoden aikana etsittiin uusia tapoja saada toiminnasta palautetta ja arvioida toiminnan vaikutusta. Toimintaa arvioitiin yhteistyöryhmissä, työntekijöiden tiimissä sekä Turun seudun lihastautiyhdistyksen hallituksessa säännöllisesti. Palautetta kerättiin myös koulutuksista ja kursseista. Palautteet kerättiin yhteen ja niitä käsiteltiin erilaisissa ryhmissä ja niihin vastattiin ja tarvittaessa tehtiin toimintamuutokset. 1.8. VAPAAEHTOISET MUISTIASIAKKAILLE-PROJEKTI 2011-2015 Vapaaehtoisavustajat muistiasiakkaille, - vapaaehtoistoiminnalla sisältöä arkeen projekti sai vuonna 2011 vauhdikkaan alun. Vuonna 2011 välitettiin vakituisia vapaaehtoisia avustajia muistisairaille asiakkaille 12. Vakituiset avustajat tekivät vuonna 2011 yhteensä 77 käyntiä asiakkaiden luona. Lisäksi välitettiin vapaaehtoisa avustajia muistiasiakkaille kertaluontoisiin avustustehtäviin yhteensä 594 kertaa. Asiakkaita, joilla muistiongelma on joko pelkästään tai jonkin muun vamman ohella oli Turussa, Maskussa ja Mynämäellä, vaikka projektin ensimmäisenä vuonna toimintaalueena virallisesti olikin vain Turun kaupunki. Projektin puitteissa pystyttiin kuitenkin vastaamaan myös muualla asuvien tarpeisiin kun avustajia osallistui koulutuksiin myös Turun ulkopuolelta. Turussa keikkoja muistiasiakkaille välitettiin 536, suurin osa asiakkaista oli asiakkaita, joilla muisti oli liitännäisenä liikuntavamman kanssa. Muita asiakasryhmiä olivat muisti- ja näkövamma (9) ja pelkkä muisti (53). Asiakkaita (muistioire) oli Turussa 184. Avustajakeskuksen vapaaehtoisia avustajia käytettiin Turussa 1846 kertaa, joten muistiasiakkaiden kanssa tehtyjä keikkoja oli n. 30% kaikista vapaaehtoiskeikoista. Maskussa muistiasiakkaita oli yhteensä 3, joille tehtiin 8 keikkaa. Mynämäellä asiakkaita oli 2, joille tehtiin 50 keikkaa Avustajien ja omaisten tuki ja neuvonta aloitettiin vuoden aikana ja vapaaehtoisiin vakituista avustamista tekeviin avustajiin pidettiin tiiviisti yhteyttä. Kotikäyntejä tehty ensimmäisen vuoden aikana 11. Avustajakeskuksen jo toiminnassa mukana olevia avustajia koulutettiin ensimmäisenä vuonna useita, ja uusia avustajia rekrytoitiin muistiasiakkaiden kanssa toimimiseen. Koulutuksia oli vuoden 2011 aikana useita: a-kursseja (Avustajakeskuksen peruskursseja, joissa muistiosio yhtenä osana kokonaisuutta) oli vuoden aikana 6, osallistujia näillä kursseilla oli 97, b-kursseja pidettiin (a-kurssin käyneille syventävä koulutus muistisairauksista) 3, osallistujia näille kursseille oli 31. Vuonna 2012 projekti laajenee kattamaan Turun ympäristökunnat. 10