Ähtärin kaupunki Lausunto 17.05.2016 Asia: VM035:00/2016 Regeringens propositionsutkast till riksdagen om ändring av lagen om samservice inom den offentliga förvaltningen Remissinstansens följebrev Följebrev Ähtärin kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 16.5.2016 ja todennut lakialoitteen sinällään tarpeelliseksi pyrkiessään edistämään hallinnon palvelujen saatavuutta yhdenvertaisesti koko maassa sekä parantaa viranomaisten toiminnan tehokkuutta. Esityksellä pyritään tukemaan digitalisaatiokehitystä ja mahdollistamaan riittävän asiointipisteverkon kustannustehokas ylläpitäminen luomalla puitteet valtion ja kuntien asiakaspalvelutehtävien hoitamiseksi yhteispalveluna. Ähtäri käynnisti aikanaan vuonna 2007 nykyisen voimassa olevan lainsäädännön mukaisen yhteispalvelupistetoiminnan ensimmäisenä. Samoin Ähtäri on ollut alusta lähtien mukana etäpalvelutoiminnassa. 1 Kap. Inledning Johdannossa tuodaan esiin jo kauan nähty ongelma, että palveluvalikoima yhteispalvelupisteissä ei ole kehittynyt toivotulla tavalla koska palvelun järjestäjät (yleensä kunnat) ja palveluntuottajat ovat melko vapaasti voineet asiasta sopia. Valtiovarainministeriön 2012 tammikuussa asettamassa julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun kehittämishankkeessa päädyttiin yhtenäiseen palveluvalikoimaan. Viidellä paikkakunnalla ko. palveluvalikoimaa pilotoitiin ja saadut kokemukset olivat hyviä. Pyrkimystä ylläpitää valtion viranomaisten käyntiasiakaspalveluita voidaan pitää hyvinkin perusteltuna vaikkakin samalla ilmaistaan palvelupisteiden edelleen jatkuva väheneminen. 2 Kap. Nuläge Julkisen hallinnon asiakkuusstrategiassakin vuodelta 2013 on linjattu, että sähköisen palvelukanavan rinnalla tulee asiakkaalle tarvittaessa järjestää myös mahdollisuus käyntiasiointiin. Nykyisen hallituksen linjausta toisaalta edelleen kehittää digitaalisia palveluja, mutta myös auttaa niitä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluja, voidaan pitää kannatettavana. Lausuntopalvelu.fi 1/5
Nykytilanteen arviossa on aivan oikein kiinnitetty huomiota mm. siihen, että valtionhallinnon palveluntuottajien toimipisteitä lakkautetaan myös ilman, että edes olisi pyritty löytämään alueelta toinen viranomainen, jonka kanssa olisi mahdollista solmia yhteispalvelusopimus ja näin säilyttää asiakaspalvelujen saatavuus alueella. Tämä asia on perustunut palveluntuottajien omaan vapaaseen harkintaan solmia sopimuksia yhteispalvelupisteistä. 3 Kap. Målsättning och de viktigaste föreslagen Esityksen yleisenä tavoitteena on mainittu olevan edistää julkisen hallinnon viranomaisten asiakaspalvelujen saatavuutta yhdenvertaisesti koko maassa sekä parantaa viranomaisten toiminnan tehokkuutta. Samalla mainitaan digitalisoinnista ja mahdollisuuksien luomisesta kattavan asiointipisteverkon kustannustehokkaaksi ylläpitämiseksi puitteita luomalla. Tässä yhteydessä on viitattu Asiakaspalvelu 2014- hankkeen valmistelussa kehitettyihin ja pilotoituihin asiakaspalvelun toimintamalleihin joiden hyvät kokemukset voitaisiin tuoda osaksi yhteispalvelutoimintaa. Ähtärin kaupungin käsityksen mukaan näiden kokemusten hyödyntäminen olisi edellyttänyt myös ko. hankkeen lakiluonnoksessa esittämien toimien lakisääteistämistä jolloin olisi saavutettu mm. yhtenäinen palveluvalikoima ja yhteisten asiakaspalvelupisteiden sijaitseminen kohtuetäisyydellä asukkaista. Samalla olisi tuottavuus ja tehokkuus parantunut. 4 Kap. Propositionens konsekvenser Esitys edellyttää, että myös toimivien yhteispalvelupisteiden kustannusten korvaukset tulisi tarkistaa vuoden siirtymäajan puitteissa. Toivottavaa on, etteivät palveluntuottajat ryhdy irtautumaan voimassaolevista sopimuksista vaan päinvastoin uusia ja palveluvalikoimaltaan laajempia sopimuksia tultaisiin jatkossa solmimaan. Toivottavaa on myös, ettei kustannustarkastelut vähentäisi palveluntuottajien kiinnostusta ko. toimintaan. Kokemukset nykyisen lainsäädännön perusteella olivat sellaiset, että ainoa tehokas tapa päästä parempaan yhteispalvelupistetoimintaan valikoimaltaan, kattavuudeltaan ja alueelliselta tasapuolisuudeltaan olisi ollut säädösperusteisen yhteisen asiakaspalvelun järjestämismallin luominen. 2 och detaljmotivering Siirtyminen "avustavista asiakaspalvelutehtävistä" "asiakaspalvelutehtäviin" lainsäädännössä joka säätelisi ko. toimintaa on sinällään perusteltu. Koska kuitenkaan tehtävät johon sisältyisivät "julkisen vallan käyttöä" eivät voisi kuulua po. asiakaspalveluun ei tällä ole kovin suurta merkitystä. Säännöksessä olevasta rajoituksesta johtuen palveluneuvoja ei voisi tehdä esim. hallinnon asiakkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia hallintopäätöksiä tai käyttää muullakaan tavalla julkista valtaa. 3 och detaljmotivering Lausuntopalvelu.fi 2/5
Kyseessä edellisen pykälän mukaiset tekniset terminologiset tarkastelut. Määritelmäosiossa termi "yhteispalvelupiste" esitetään muutettavaksi termiksi "asiointipiste". Uuden termin käyttöönotto aiheuttanee epätietoisuutta. Lakiuudistuksessa on lisäksi esitetty, että Etäpalvelu-sana, joka on pikku hiljaa saatu vakiintumaan käyttöön, korvattaisiin "teknisellä käyttöyhteydellä". Tämäkään esitys ei tunnu loppuun asti harkitulta. 4 och detaljmotivering - 5, 5a, 5b, 5c och detaljmotivering Lakiesityksen 5 pykälä sisältää mm. esityksen henkilöstöä koskevat yleiset vaatimukset ja siinä edellytetään, että yhteispalvelussa olisi asiakaspalvelutehtävien hoitamista varten palveluiden saatavuuden kannalta riittävä määrä palveluneuvojia. Lakiesityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan palveluneuvojien määrään vaikuttava keskeisin tekijä olisi siis asiakaspalvelun saatavuus hallinnon asiakkaan näkökulmasta katsottuna, sillä palvelujen tulisi olla kattavasti saavutettavissa alueellisesti ja niiden tulisi olla sisällöltään yhtenäisiä ja monipuolisia. Näiden, sinällään erittäin tärkeiden periaatteiden, toteutumista olisi edesauttanut siirtyminen säädöspohjaisuuteen. 6, 6a, 6b och detaljmotivering Pykälissä kerrotaan yhteispalvelussa hoidettavista tehtävistä. Yksityiskohtaisissa perusteluissa tuodaan esiin palveluvalikoiman "saattavan" poiketa toisistaan. Erityistapauksina mainitaan toimeksiantajalle eli poliisille toimitettavin löytötavaroiden vastaanottaminen ja em. "teknisen käyttöyhteyden" avulla annettava palvelu. Löytötavaroiden vastaanottamistehtävä ei koskisi löytötavaralain (778/1988) 5 :ssä tarkoitettuja laitoslöytöjä. Lakiesitykseen on sisällytetty viivytyksettömyysvaatimus koskien vastaanotettujen maksujen edelleen toimittamista. Nämäkin pykälät ovat omiaan ylläpitämmän järjestelmän eroavuuksia eri kunnissa. 7 och detaljmotivering Sisällöllisesti ainoa merkittävä asia tässä pykälässä on kohta, joka turvaa löytäjälle asetetun velvollisuuden, jonka mukaan löytäjän tulee toimittaa poliisille löytötavara. Löytötavaran toimittaminen asiointipisteelle täyttää lain vaatimuksen löytötavaran toimittamisesta poliisille. Tämä Lausuntopalvelu.fi 3/5
asia on olennainen ja hyvin perusteltu niiden toimipisteiden osalta, joiden kanssa asiasta tullaan sopimaan yhteispalvelusopimuksella. 8, 8a och detaljmotivering 8 pykälä sisältää useimmat yhteispalvelusopimusta ja sen sisältöä koskevat muutokset ja täydennykset. Esitettyä muutosta "yhteispalvelun tarjoamisesta" "yhteispalvelun järjestämiseen" voidaan pitää perusteltuna. Kohtaan kolme on lisätty maininta "teknisen käyttöyhteyden käytöstä" yhteispalvelussa. Tältä osin vakiintuneen "etäpalvelun" käyttö olisi hyvinkin perusteltua vaikkapa tällä ilmaisulla olisikin haluttu tuoda lainsäädäntöön laajempi ilmaus. Tässä yhteydessä sopimuksesta poistuisi "yhteispalvelupisteen tiloja" koskeva ilmaus ja tilalle tulisi "asiointipisteen toimitilat". 8a on lähinnä tekninen muutos jolla nykyisen 8 3 momentin sisältö siirrettäisiin omaksi 8 a :ksi. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi sääntelyn täsmentämiseksi kaksi uutta talletettavia tietoja ja niiden käsittelyä koskevaa momenttia. 10, 10a, 10b och detaljmotivering 10 koskee tiedottamisvelvollisuutta ja siihen on tehty vain vähäinen tekninen täydennys. 10 a koskee viranomaisten tehtäviä ja 1 momentti säilyisi sisällöltään muuttumattomana koskien maakuntien liittojen tehtäviä ko. asioissa (lakiviittaus). Sen sijaan esitetään lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin valtiovarainministeriön apuna yhteispalvelun ohjauksessa ja seurannassa toimivasta julkisen hallinnon yhteispalvelun neuvottelukunnasta. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa viitataan, että neuvottelukuntaan nimettävistä "sidosryhmistä" yksi voisi olla Suomen Kuntaliitto. Samanaikaisesti kaikki palveluja tarjoavat viranomaistahot saisivat edustuksensa neuvottelukuntaan. Voidaankin kysyä onko mahdollisesti yksi edustaja riittävä kuntakenttää edustamaan lähes 200 kunnan järjestäessä ko. toimintaa. Samoin pitää varmistaa maakuntien liiton tärkeän työn jatkuminen yhteispalvelun alalla. Ikraftträdande Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen jälkeen. Kysymys onkin lähinnä se, aiheuttaako voimaantulomääräykseen sisältyvä velvoite, jonka mukaan: " Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt yhteispalvelusopimukset on saatettava tämän lain mukaisiksi yhden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta" ongelmia? Toivottavaa olisi, että ehdotettu lainmuutos edistäisi yhteispalvelun kehittämistä koska sillä on merkittävä rooli ylläpidettäessä maassa edes kohtuullista yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuutta julkisten hallintopalvelujen saannissa. Näitä tavoitteita olisi saavutettu enemmän ja varmemmin säädöspohjaisella velvoittavalla lainsäädännöllä. Annan respons på regeringens proposition - Lausuntopalvelu.fi 4/5
Karjala Seppo Ähtärin kaupunki - Kaupunginhallitus Lausuntopalvelu.fi 5/5