Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 Pelastuslautakunta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 Kokousaika 15:00-15:19 Kokouspaikka Keskuspelastusaseman neuvotteluhuone 338 Läsnä Jäsenet Olin, Venla Aivio, Sanna Eklund, Merja Huru, Nina Jauhiainen, Olavi Jensen, Jörgen Kelo, Jarmo puheenjohtaja Muut Hakola, Juha Lilja, Jorma Nordenswan, Henri Virtanen, Kari Wecksten, Simo Rantala, Elina kaupunginhallituksen edustaja pelastusjohtaja asiantuntija hallintopäällikkö asiantuntija tekninen päällikkö asiantuntija pelastuskomentaja esittelijä johdon sihteeri pöytäkirjanpitäjä Puheenjohtaja Venla Olin 40-56 t Simo Wecksten pelastuskomentaja 40-56 Pöytäkirjanpitäjä Elina Rantala johdon sihteeri 40-56

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 Asia 40 PEK/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 41 PEK/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 42 PEK/3 Ilmoitusasiat 43 PEK/4 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 44 PEK/5 Pelastuslautakunnan lausunto Hernesaaren, Länsisatama (20.ko) ja Ulkosaaret (53.ko), osayleiskaavaehdotuksesta nro 12385 45 PEK/6 Pelastuslautakunnan lausunto Vartioharjun Linnavuorenpuiston asemakaavaehdotuksesta nro 12435 46 PEK/7 Pelastuslautakunnan lausunto Kalasataman keskus 2 asemakaavaehdotuksesta nro 12438 47 PEK/8 Pelastuslautakunnan lausunto Veräjämäen Maaherrantien ympäristön asemakaavaehdotuksesta nro 12440 48 PEK/9 Pelastuslautakunnan lausunto Kauppakartanonkatu 16 asemakaavan muutoksesta nro 12443 49 PEK/10 Pelastuslautakunnan lausunto Herttoniemen sairaalan alueen asemakaavaehdotuksesta nro 12444 50 PEK/11 Pelastuslautakunnan lausunto Käskynhaltijantien ympäristön (Oulunkylä, Patola) asemakaavaehdotuksesta nro 12445 51 PEK/12 Pelastuslautakunnan lausunto Jätkäsaaren (Panamanranta, korttelit 20063-20066) asemakaavan muutoksesta nro 12447 52 PEK/13 Pelastuslautakunnan lausunto Krogiuksentie 15 (Munkkiniemi, Kuusisaari 30.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12451 53 PEK/14 Pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta Kulosaaren metroaseman itäisestä sisäänkäynnistä 54 PEK/15 Pelastuslautakunnan lausunto tarkastuslautakunnan lausuntopyyntöön vuoden 2016 arviointikertomuksesta 55 PEK/16 Pelastuslaitoksen viranhaltijoiden hankintavaltuudet 56 PEK/17 Muut asiat

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 1 (102) PEK/1 40 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla pelastuslautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Kelo ja Jauhiainen. pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 2 (102) PEK/2 41 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 3 (102) PEK/3 42 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi 1. Kaupunginvaltuuston 15.3.2017 160 päätös; Vuoden 2016 talousarvion toteutumattomat sitovat toiminnalliset tavoitteet 2. Kaupunginvaltuuston 15.3.2017 163 päätös; Hermannin Mathilda Wreden kujan asemakaavan muuttaminen (nro 12402) 3. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja viranhaltijapäätös 23.3.2017 20 asemakaavan muutoksen voimaantulosta: piirustus numero 12280, Vuosaari, Punakiventie 1 11 4. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja viranhaltijapäätös 23.3.2017 21 asemakaavan muutoksen voimaantulosta: piirustus numero 12396, Munkkiniemi, Lokkalantie 14 5. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja viranhaltijapäätös 23.3.2017 23 asemakaavan muutoksen voimaantulosta: piirustus numero 12283, Hermanni, tontit 21013/3 ja 4 6. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja viranhaltijapäätös 1.4.2017 24 osayleiskaavan voimaantulosta: Koivusaaren osayleiskaava, piirustus nro 12180 7. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja viranhaltijapäätös 12.4.2017 26 asemakaavan muutoksen voimaantulosta: piirustus numero 12392, Haaga, Huopalahden asema ympäristöineen 8. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja viranhaltijapäätös 12.4.2017 28 asemakaavan muutoksen voimaantulosta: piirustus numero 12313, Kaarela, Kuninkaantammenkallio 9. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja viranhaltijapäätös 12.4.2017 29 asemakaavan muutoksen voimaantulosta: piirustus numero 12351, Länsisatama, Tornihotelli ja Sonckin makasiinit 10. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja viranhaltijapäätös 12.4.2017 30 asemakaavan muu-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 4 (102) PEK/3 toksen voimaantulosta: piirustus numero 12403, Oulunkylä, Veräjämäen huvilatontit 11. Kaupunginvaltuuston 29.3.2017 174 tekemä päätös; Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen asemakaavan muuttaminen (nro 12333) 12. Kaupunginvaltuuston 29.3.2017 175 tekemä päätös; Kyläsaaren opiskelijatalojen ja urheiluhallin asemakaavan muuttaminen (nro 12407) 13. Kaupunginvaltuuston 29.3.2017 176 tekemä päätös; Hämeentie 153:n asemakaavan muuttaminen (nro 12303) 14. Kaupunginvaltuuston 29.3.2017 177 tekemä päätös; Lauttasaaren Nahkahousuntie 5:n asemakaavan muuttaminen (nro 12398) pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 5 (102) PEK/4 43 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten 8.3. - 18.4.2017 tekemiä päätöksiä: Pelastuskomentaja 16-22 :t Pelastusjohtaja 18-40 :t Hallintopäällikkö 3 Tekninen päällikkö 2 pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 6 (102) PEK/5 44 Pelastuslautakunnan lausunto Hernesaaren, Länsisatama (20.ko) ja Ulkosaaret (53.ko), osayleiskaavaehdotuksesta nro 12385 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Lausunto antoi lausunnon asemakaavanmuutosehdotuksesta nro 12385, Hernesaaren osayleiskaava, Länsisatama (20.ko) ja Ulkosaaret (53.ko): Asemakaavan puitteissa on varmistettava riittävä sammutusveden saanti. Asemakaavaa laadittaessa on pyrittävä minimoimaan ja / tai etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja liikenteen ruuhkautumisen estämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Laivakatu Hylkeenpyytäjänkatu Hernesaarenranta Eiranranta risteykseen. Edellä mainitun risteysalueen ruuhkautuminen voi muodostua vakavaksi esteeksi mahdolliselle pelastusliikenteelle. Asemakaavaa Hernesaaren alueelle laadittaessa tulee pyrkiä muodostamaan katuverkko, jossa umpikujien määrä on mahdollisuuksien mukaan minimoitu. Kaavoitettaessa umpikortteleita on jo kaavoitusvaiheessa syytä ohjata suunnittelua siten, että rakennussuunnittelussa harkittaisiin omaehtoisia poistumisjärjestelyjä asuinrakennusten varapoistumisteitä suunniteltaessa. Raitioliikenteen infrastruktuuria suunniteltaessa tulee pyrkiä järjestämään ajojohtimien ripustus omiin pilareihinsa katualueelle seinäkiinnitysten sijaan. Tämä sen vuoksi, että mahdollisessa pelastustilanteessa ajojohtimien kannattimet eivät muodostuisi pelastustöitä hidastavaksi esteeksi. pelastuskomentaja Simo Wecksten Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235 juha.rintala(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 7 (102) PEK/5 Lausuntoehdotus n perustelut Lausunto on ehdotuksen mukainen. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää pelastuslautakunnan lausuntoa koskien Hernesaaren osayleiskaavaehdotusta nro 12385, Länsisatama (20.ko) ja Ulkosaaret (53.ko). Osayleiskaava mahdollistaa asumisen, työpaikkojen sekä vapaa-aikaan ja matkailuun liittyvien palveluiden sijoittamisen Hernesaareen. Risteilylaivoilla on osoitettu laituripaikkoja. Alueelle on sijoitettu kaksi venesatamaa. Osayleiskaava-alueen nykyisen maa-alueen pinta-ala on 33ha. Merialueille tehtäviä lisätäyttöjä on noin 11 hehtaaria. Asuntorakentamisen kerrosalatavoite on noin 210 000 k-m2, joka vastaa voin 5100 asukasta. Työpaikka- ja palvelukerrosalatavoite on noin 190 000 k-m2, joka vastaa noin 3800 työpaikkaa. Alueelle suunnitellaan monipuolisia kaupunkiasumisen muotoja. Niitä ovat kerrostalojen lisäksi kaupunkipientalot ja rivitalot sekä kerrostalon ja pientalon asumisratkaisujen yhdistelmät. Tavoitteena on, että alueesta tulee elinvoimainen ja viihtyisä osa Helsingin kantakaupunkia. pelastuskomentaja Simo Wecksten Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235 juha.rintala(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätöshistoria Yleisten töiden lautakunta 05.04.2016 127 15.05.2012 Ehdotuksen mukaan 03.05.2012 Pöydälle

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 8 (102) PEK/5 15.03.2016 Ehdotuksen mukaan 08.05.2012 Ehdotuksen mukaan 17.04.2012 Pöydälle kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419 anu.kiiskinen(a)hel.fi Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237 olli.haanpera(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 83 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Ksv 0836_1, karttaruudut 671495, 670495, 671496 ja 670496 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa 19.1.2016 päivätyn ja 14.2.2017 muutetun Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen nro 12385 julkisesti uudelleen nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :n mukaisesti. Hernesaaren osayleiskaava koskee 20. kaupunginosaa (Länsisatama) ja 53. kaupunginosaa (Ulkosaaret). antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla kohdassa Päätöksenteko. www.hel.fi/ksv että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot. valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 9 (102) PEK/5 Lisäksi lautakunta päätti ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 :n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. 31.01.2017 Pöydälle 26.01.2016 n ehdotuksesta poiketen 19.01.2016 Pöydälle 05.02.2013 Ehdotuksen mukaan äänestyksin 29.01.2013 Pöydälle 02.10.2012 n ehdotuksesta poiketen 18.09.2012 Pöydälle 28.02.2012 Ehdotuksen mukaan 14.02.2012 Pöydälle 07.02.2012 Pöydälle vs. asemakaavapäällikkö Pia Sjöroos Matti Kaijansinkko, projektipäällikkö, puhelin: 310 37195 matti.kaijansinkko(a)hel.fi Jari Huhtaniemi, arkkitehti, puhelin: 310 37197 jari.huhtaniemi(a)hel.fi Sanna Ranki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37146 sanna.ranki(a)hel.fi Jarkko Nyman, insinööri, puhelin: 310 37094 jarkko.nyman(a)hel.fi Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: 310 37403 juha-pekka.turunen(a)hel.fi Opetusvirasto Opetustoimen johtaja 19.10.2016 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Hernesaaren osayleiskaava-alue sijaitsee Helsingin kantakaupungin eteläisellä ranta-alueella Eiran ja Ullanlinnan länsipuolella. Alue rajautuu pohjoisessa Matalasalmenkujaan sekä Laivakatuun ja muilta osin

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 10 (102) PEK/5 mereen. Hernesaari on ollut vuosikymmeniä telakka- ja satamakäytössä, toiminta jatkunee aina vuoteen 2017 asti. Alueen länsirannalla sijaitsee kaksi risteilyalusten laituripaikkaa. Eteläosassa sijaitsevat helikopterikenttä, lumenkaatopaikka ja veneiden huoltotoimintaa sekä väliaikainen maanläjitysalue. Alueen nykyiset meluhaitat syntyvät ajoneuvoliikenteestä sekä satama- ja helikopteritoiminnasta. Satamatoiminta on vilkkainta Jätkäsaaren matkustajasataman puolella. Hernesaaren eteläkärjessä sijaitsevan helikopterilentopaikan toiminnan merkittävin melu aiheutuu Tallinnaan suuntautuvasta reittiliikenteestä. Melu on voimakkainta helikopterien nousu- ja laskeutumisvaiheissa. Yöaikaan kenttää voidaan käyttää ainoastaan hätä- ja pelastuslentoihin. Jätkäsaaren matkustajasataman ja Hernesaaren risteilylaiturien aluksista aiheutuu myös ilma- ja hajupäästöjä alueelle. Alueen pohjoispuolelle Hietalahteen jää telakkatoimintaa. Hernesaareen on suunniteltu raitiotieyhteys keskustaan. Yhteyden myötä Hernesaaren asema kaupunkirakenteessa muuttuu keskeisemmäksi. Hernesaareen tulee sijoittumaan asumista, työpaikkoja sekä vapaa-aikaan ja matkailuun liittyviä toimintoja. Asuinrakennusten kerrosluku on keskimäärin Helsingin kantakaupungille tyypillinen 6 7 kerrosta. Korttelirakenne on tiivis ja kaupunkimainen ja rakennukset rajaavat katutilaa. Rakennettua puistoa tulee yhteensä noin 6,4 ha, eli noin 12,4 m2 asukasta kohden. Asuinkylien välissä sijaitsevat kolme pienimittakaavaista puistoaluetta ovat varsinaista rantapuistoa suojaisempia. Niille voidaan sijoittaa oleskelupaikkoja, leikkipaikkoja ja pieniä pelikenttiä. Asuntorakentamisen kerrosalatavoite on noin 210 000 k-m2, joka vastaa noin 5 100 asukasta. Suurimman haasteen alueen suunnittelulle asuinkäyttöön aiheuttaa laivaliikenteen ja helikopteritoiminnan edellyttämät meluntorjuntatoimet. Asuinkylien länsireuna rakennetaan mahdollisimman umpinaisena. Rakennusten päädyt voidaan suunnata kohti satama aluetta, jolloin kortteleiden parvekkeet, terassit ja piha-alueet avataan itään kohti merinäkymiä. Asemakaavoituksessa joudutaan lisäksi kiinnittämään huomiota rakenteiden ääneneristävyyteen. Hernesaari kuuluu eteläisen suurpiirin yhteiseen Kampinmalmin, Ullanlinnan, Vironniemen ja Suomenlinnan tarkastelualueeseen. Opetusvirastossa on nähty tarkoituksenmukaiseksi varata Hernesaaresta tilaa luokkien 1-2 opetusta varten n. 100 lapselle päiväkodin yhteyteen. Lapset ovat kuitenkin tavanomaista alttiimpia ilman epäpuhtaus- ja meluhaitoille ja tästä johtuen on toivottu että PY-kortteleiden sijoitusta tutkittaisiin, jotta lasten käytössä olevat tilat ja liikuntakentät voitaisiin sijoittaa suojaisiin paikkoihin, joissa ilmanlaatu- ja melutilanne on mahdollisimman hyvä. Opetusvirasto on aikaisemmin todennut että alueelta puuttuu 283 604 lähikoulupaikkaa tarkasteluajankohtana 2012 2021 ja että alueen suunnitellun asukasmäärän mukaan karkeasti arvioiden alue tuottaisi n. 600 laskennallista peruskouluikäistä oppilasta.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 11 (102) PEK/5 Uusien ennusteiden oppilasmäärät näyttävät että kasvuvauhti on aikaisempaa ennustetta nopeampaa ja koulutilojen tarve näyttäytyy näiden lukujen valossa suuremmalta kun mitä on ollut nähtävissä. Eteläiseen suurpiirin alueelle tullaan tarvitsemaan sekä ruotsinkielisille että suomenkielisille koulut lähitulevaisuudessa. Mitoitusta on syytä tarkastella uudelleen suunnittelun edetessä, mutta jo nyt voidaan olettaa että varaus suomenkieliselle alkuopetuskoululle tulee jäämään liian pieneksi, tarve on koululle joka sisältää 1-6 luokat. Koululle pitää myös varata riittävästi tilaa koulupihaa varten. Mia Kuokkanen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291 mia.kuokkanen(a)hel.fi Liikuntalautakunta 14.04.2016 53 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Lausunto Liikuntalautakunta antoi seuraavan lausunnon 20. kaupunginosaa (Länsisatama) ja 53. kaupunginosaa (Ulkosaaret) koskevasta Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta nro 12385: Lautakunta pitää hyvinä ehdotukseen liittyviä hahmotelmia vesiurheilukeskuksesta ja uudesta venesatamasta (W/LV) sekä veneilyyn liittyvistä kaupallisista tiloista (P/TY). Venesatama-alue mahdollistaa muun muassa noin 770 uutta venepaikkaa (sisältäen vierasvenesataman paikat), laituripaikkoja vesibussiliikenteelle sekä vesiurheilukeskuksen. Merellisen Helsingin kehittämistä varten kyseiset toiminnot ovat tärkeitä. Toiminnot täydentävät Helsingin virkistyspalveluja, matkailupalveluja ja merellisiä liikuntapalveluja sekä niiden muodostamaa palveluverkkoa. Koivusaarta rakennettaessa alueelta häviää suuri osa siellä olevista veneiden talvisäilytyspaikoista sekä kerhorakennus. Näille korvaavat alueet ja tilat on suunniteltu Hernesaareen. Hernesaaren osayleiskaavaehdotukseen nykyisessä laajuudessaan merkityt merelliset palvelut mahdollistavat, että muilta alueilta häviäville talvisäilytyspaikoille ja seurojen kerhotiloille saadaan korvaavat paikat ja tilat. Helsingin jatkuva kasvu luo yhä lisääntyvää kysyntää merellisille palveluille. Liikuntalautakunta pitää tärkeänä, että osayleiskaavaehdotuksen merelliset toiminnot säilytetään siinä laajuudessa, kun ne ehdotuksessa on merkitty. Asuntorakentamisen itäpuolelle, merenrantaan, on osoitettu noin kuuden hehtaarin puisto, joka koostuu puistokaistaleesta ja kolmesta kortteleiden välisestä taskupuistosta. Taskupuistoihin on suunniteltu leikki-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 12 (102) PEK/5 ja lähiliikunta-alueita. Taskupuistojen pieni koko hankaloittaa monipuolisten ja korkealaatuisten lähiliikunta-alueiden toteuttamista. Suuremmat puistokokonaisuudet olisivat tästä näkökulmasta tarkoituksenmukaisempia, sillä ne helpottaisivat tasokkaiden lähiliikunta-alueiden toteuttamista. Puistoon suunniteltua esteetöntä jalankulun ja pyöräilyn virkistysreittiä liikuntalautakunta pitää hyvänä. Liikuntavirasto on tähän asti ollut mukana osayleiskaavaehdotuksen suunnittelussa ja tämä suunnitteluyhteistyö on toiminut hyvin. Liikuntalautakunnan mielestä tämän yhteistyön tulisi edelleen jatkua ja liikuntaviraston tulisi olla mukana muun muassa venesatama-alueen ja vesibussiliikenteen jatkosuunnittelussa. 24.04.2012 Ehdotuksen mukaan osastopäällikkö Kirsti Laine-Hendolin Martina Jerima, suunnittelija, puhelin: 310 87967 martina.jerima(a)hel.fi Matti Kuusela, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 87783 matti.kuusela(a)hel.fi Ari Maunula, vs. Osastopäällikkö, puhelin: 310 87809 ari.maunula(a)hel.fi Kiinteistölautakunta 07.04.2016 150 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Lausunto Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Helsingin kaupungin 20. kaupunginosaa (Länsisatama) sekä 53. kaupunginosaa (Ulkosaaret) koskevasta Hernesaaren osayleiskaavasta nro 12385 seuraavan lausunnon: Osayleiskaavasta yleisesti Länsisataman Hernesaaren osayleiskaava koskee Hernesaarta ja sitä ympäröiviä vesialueita Matalasalmenkujan eteläpuolella (jäljempänä kaava-alue ). Osayleiskaavan perusteella vastaisuudessa laadittava asemakaava/-kaavat luovat toteutuessaan maankäytölliset edellytykset uuden asuin- ja työpaikka-alueen sekä satama- ja puistoalueiden toteuttamiselle Hernesaareen. Osayleiskaavan keskeisenä tarkoituksena on liittää Hernesaari toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti osaksi ympäröivää kantakaupunkia. Tavoitteena on, että kaavoituksellisesti luodaan edellytykset monipuoliselle ja omaleimaiselle asuntorakentamisel-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 13 (102) PEK/5 le sekä mahdollistetaan tarkoituksenmukainen ja alueelle sopiva toimitila-, palvelu- ja liikerakentaminen. Hernesaaren osayleiskaavaratkaisu perustuu yhdyskuntarakenteen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen ja myös jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan, mitä voidaan pitää kestävän yhdyskuntarakenteen edistämisen kannalta tärkeänä tavoitteena. Alueen nykyinen maapinta-ala on noin 33 hehtaaria, mutta lisätäyttöjen ja kaivauksien myötä kaava-alueen maapinta-ala tulee olemaan noin 40 hehtaaria. Asuntorakentamisen kerrosalatavoite on noin 250 000 k- m², joka vastaa noin 6 000 asukasta. Työpaikka- ja palvelukerrosalatavoite on noin 150 000 k-m², joka vastaa noin 3 000 työpaikkaa. Kyse on siten kaupungin strategisten tavoitteiden kannalta varsin merkittävästä uudesta osayleiskaavasta. Osayleiskaavaa voitaneen kokonaisuutena arvioiden pitää melko yksityiskohtaisena, sillä etenkin sen selostusosassa on esitetty varsin yksityiskohtaisia ja tulevaa asemakaavoitusta ohjaavia suunnittelu- ja toteutusperiaatteita. Näin ollen kiinteistölautakunnan lausunnossa on kiinnitetty erityistä huomiota juuri selostusosasta ilmeneviin suunnittelun ja toteuttamisen periaatteisiin siltä osin kuin po. asioilla on relevanssia kiinteistötoimen näkökulmasta. Osayleiskaavan kaavakartta määräyksineen on liitteenä nro 1. Kaavaalueen havainnekuva puolestaan on liitteenä nro 2. Huomioita osayleiskaavan selostuksesta Kerrostalovaltainen asuntoalue (AK) Selostuksen mukaan kaava-alueelle tutkitaan vaihtoehtoisia kaupunkiasumisen malleja kaupunkisuunnitteluviraston laatimiin selvityksiin tukeutuen, ja merelle avautuvat näkymät ovat merkittäviä kaavoitukseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on monipuolinen asuntojen rahoitus- ja hallintamuotojakauma ja myös erityis- ja senioriasumiselle varataan tiloja. Laivakadun, kaava-alueen kokoojakadun, varrelle ollaan suunnittelemassa 8-9 kerrosta korkeita kerrostaloja, ja asuinkortteleiden kerrosluku pienenee asteittain mentäessä kohti itäpuolen rantapuiston kortteleita, joiden suunniteltu kerrosluku on viisi kerrosta. Pysäköinti tultaisiin sijoittamaan pääosin asuinkortteleiden pihakansien alle ja osin maanpäällisiin pysäköintitaloihin. Asuinkortteleiden sisäinen kannenalainen pysäköinti tultaisiin ainakin pääosin tekemään nykyisen maanpinnan yläpuolelle, mikä vähentää tältä osin rakentamisen kustannuksia. Asuinkortteleiden ja muiden toimintojen osalta tultaisiin käyttämään kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä asunto- ja työpaikkatonttien autopaikkamäärien laskentaohjeita.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 14 (102) PEK/5 Kiinteistölautakunta toteaa, että asuntorakentamisen kerrosalatavoitetta (noin 250 000 k-m², 6 000 asukasta) voitaneen pitää oikeansuuntaisena ottaen huomioon kiinteistötoimelle asetetut vuotuiset tavoitteet liittyen mm. luovutettuun asuinkerrosalaan sekä tonttien maanmyynti- ja vuokratuloihin. Toteutuessaan osayleiskaavaehdotus tukee hyvin em. tavoitteiden saavuttamista. Kiinteistölautakunta toteaa kuitenkin, että jatkosuunnittelun yhteydessä voitaisiin paikoin tutkia edellytyksiä vieläkin tiiviimmälle asuntorakentamiselle. Erityisesti tulisi tutkia, voitaisiinko kaava-alueen lounaisosaan havainnekuvasta ilmenevän pyöreämuotoisen korttelin pohjoispuolelle sijoittuvat kaksi asuinkorttelia jakaa kolmeksi kortteliksi, jolloin saataisiin jonkin verran lisää luovutettavaa asuinkerrosalaa. Kiinteistölautakunta toteaa kaavaselostuksen mukaisesti, että kaavaalueen pitkänomainen muoto ja kolmella puolella avautuva meri tekevät mahdolliseksi merinäköalan melkein kaikissa asunnoissa. Tämän vuoksi valtaosa kaava-alueen tonteista tultaneen luovuttamaan vapaarahoitteiseen sääntelemättömään vuokra- ja/tai omistusasuntotuotantoon erikseen järjestettävillä hinta- ja/tai laatukilpailuilla lautakunnan myöhemmin päättämin ehdoin. Erityisesti kaava-alueen itäpuolelle tulevan puiston yhteyteen rajautuvat tontit sekä eteläkärkeen sijoittuvat tontit soveltuvat varsin hyvin mainittuun tarkoitukseen. Po. tontit tultaneen luovuttamaan pääosin myymällä. Kaava-alueen keski- ja pohjoisosaan Laivakadun itäpuolelle sijoittuvat tontit soveltuvat taas paremmin säänneltyyn ja välimuodon (ml. Hitas, ASO, opiskelija-, nuoriso- ja senioriasunnot) asuntotuotantoon. Mainitut tontit luovutetaan lähtökohtaisesti pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla. Kiinteistölautakunta päättää asuntotonttien rahoitus- ja hallinta-muotojakaumasta ja muista varausja luovutusehdoista aikanaan järjestettävien tontinvarauskierrosten yhteydessä. Kiinteistölautakunta katsoo, että asuinkortteleiden pysäköinti tulisi jatkosuunnittelun yhteydessä ratkaista niin, että asuinkortteleille toteutetaan korttelikohtaiset maanalaiset pihakannen alapuolelle sijoittuvat pysäköintilaitokset. Pysäköintilaitokset eivät siten saisi ulottua usean korttelikokonaisuuden alueelle, sillä mainitut ratkaisut ovat juridishallinnolliset hyvin haasteellisia ja työläitä. Edelleen lautakunta katsoo, että kunkin pysäköintilaitoksen ajoyhteys tulisi toteuttaa yleiseltä katualueelta niin, ettei muodosteta eri laitosten välisiä maanalaisia ajoyhteyksiä, sillä tällaiset järjestelyt ovat niin ikään erittäin monimutkaisia. Lautakunta toteaa, että havainnekuvasta ilmenevä korttelirakenne johtaa joka tapauksessa siihen, että asuinkortteleiden toteuttaminen tulee edellyttämään monimutkaisten yhteisjärjestely- ja/tai rasitesopimusten laatimista eri hankkeiden kesken. Näin ollen hankkeiden rakentamisen koordinointiin ja hankkeiden toteutumisen edellytysten arviointiin ja varmistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota myös kiinteistötoimen osalta.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 15 (102) PEK/5 Julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY) Osayleiskaavan selostuksessa todetaan, että laivaliikenteen melusta, ranta-alueen tuulisuudesta ja kaupunkikuvallisista syistä johtuen PYkortteli on sijoitettu keskeisesti alueelle raitiotiepysäkin ja palvelujen läheisyyteen. Mainittuun kortteliin ollaan suunnittelemassa alkuopetuskoulua, päiväkotia, pelikenttää ja leikkipihoja. Kiinteistölautakunta toteaa, että mainittu kortteli muodostaa selkeän ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, eikä esimerkiksi suurta päiväkodin yksikköä ole järkevää sijoittaa asuinkortteleiden yhteyteen. Lautakunta katsoo kuitenkin, että tarvittaessa myös kivijalkatiloihin voisi tutkia sijoitettaviksi yksityisiä päiväkoteja täydentämään alueen palvelutarjontaa, etenkin alueen rakentumisen vaiheittaisuudesta johtuen. Kiinteistölautakunta toteaa, että mainitulle alueelle sijoittuvat hankkeet on järkevintä toteuttaa selkeästi yhdessä korttelikokonaisuudessa, jolloin Helsingin kaupunki (kiinteistöviraston tilakeskus) vastannee pääosin niiden rakennuttamisesta. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue sekä työpaikka-alue (PY/TP) Mainitulle alueelle sijoittuvat muun ohella valtion viljavaraston viljasiilo sekä Fordin tehdasrakennus 1940-luvulta. Jatkosuunnittelun yhteydessä viljasiiloille etsitään selostuksen mukaan toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä viljan varastointia perustellumpi käyttötarkoitus. Ns. Fordin talo on jatkosuunnittelun yhteydessä tarkoitus suojella ja sen kulttuurikäyttömahdollisuuksia tullaan jatkossa tarkemmin selvittämään. Kiinteistölautakunta katsoo, että ajateltujen suojelumääräysten ei tulisi olla tarpeettoman tiukkoja ja että kaavamääräyksin tulisi mahdollistaa po. rakennuksen tuleva mahdollisimman monipuolinen ja vaihtoehtoinen käyttö myös nykyinen käyttötarkoitus huomioon ottaen. Palvelujen ja hallinnon alue sekä työpaikka-alue (P/TP) Palvelujen ja hallinnon sekä työpaikkojen alueet sijoittuvat kaava-alueen etelä- ja pohjoisosiin. Osayleiskaavan pohjoisosassa valtion viljavaraston käytön on suunniteltu jatkuvan viljan varastointiin toistaiseksi. Venesataman pohjoispuolelle kaava-alueen eteläosaan ollaan suunnittelemassa työpaikka-aluetta, johon tulisi mahdollisesti sijoittumaan matkailuun tukeutuvia palveluita, kuten esimerkiksi hotelli. Lautakunta toteaa, että mahdollinen hotellirakennusoikeuden kaavoittaminen edistäisi tavoitetta saada Helsingistä valtameriristeilijöiden lähtö- tai paluusatama, mikä osaltaan toisi matkailutuloja ja parantaisi Helsingin hieman puutteellista majoituskapasiteettia. Mainitun alueen lounaispuolelle sijoittuu vielä palvelujen ja hallinnon alue sekä teollisuusalue (P/TY), jonne ollaan suunnittelemassa veneilyn ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan keskittymää.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 16 (102) PEK/5 Muita huomioita osayleiskaavan selostuksesta ja kaavaratkaisuista Osayleiskaavan selostuksessa todetaan, että asemakaavoituksen yhteydessä alueen pelastus- ja huoltoreitit suunnitellaan tarkemmin. Pelastusreitteinä tulevat toimimaan katuyhteyksien lisäksi itärannan puiston sekä asuinkortteleiden keskellä kulkevat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. Kiinteistölautakunta katsoo, että jatkosuunnittelun yhteydessä katujen ja erityisesti puistoyhteyksien mitoitukseen ja sijaintiin liittyvät kysymykset tulisi ratkaista siten, että pelastusautot pystyvät varmasti ja vaivattomasti kulkemaan myös kapeimpien kujien ja puistoyhteyksien välissä. Edelleen selostuksen mukaan jätehuolto suunnitellaan järjestettävän jätteen putkikeräysjärjestelmällä, jolloin jätteiden koontiasema voisi mahdollisesti sijoittua ns. Fordin talon eteläpäähän. Samoin tutkitaan myös mahdollista liittymistä Jätkäsaaren jätteen putkikeräysjärjestelmään. Lautakunta katsoo, että jätteen putkikeräysjärjestelmää tai sen toteutumista ei tulisi ensisijaisesti säännellä vastaisuudessa laadittavien asemakaavojen avulla. Joka tapauksessa jätteen putkikeräysjärjestelmän toteutumisen taloudelliset edellytykset tulisi arvioida tarkkaan ottaen huomioon mm. kaava-alueen tuleva käyttäjäkiinteistöjen määrä, joka on määrällisesti selvästi pienempi kuin Jätkäsaaressa, jossa järjestelmä on jo käytössä. Samoin alueellisen koontiaseman sijoittaminen kaava-alueelle tulee tutkia huolella. Lopuksi osayleiskaavan selostuksessa todetaan, että jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään keinoja alueen rakentamisaikaisten ja pysyvien julkisten ympäristötaidehankkeiden edistämiseksi. Kiinteistölautakunta toteaa, että erityisesti rakennusaikaisten ympäristötaidehankkeiden edistämiseen tulisi lähtökohtaisesti suhtautua varauksella, sillä on tarpeetonta lisätä kaava-alueen toteuttamisen ja rakentamisen kustannuksia etenkään, mikäli kyse on ainoastaan väliaikaisista ratkaisuista. Myös pysyviksi tarkoitettujen ympäristötaidehankkeiden toteuttamiseen tulisi suhtautua varauksellisesti ottaen muun ohella huomioon vallitsevat taloudelliset olosuhteet. Huomioita osayleiskaavamerkinnöistä ja -määräyksistä Kiinteistölautakunta toteaa, että kaava-alue on varsin selkeästi ja tarkoituksenmukaisesti jaettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi ja muiksi alueiksi, jotka muodostuvat pääasiassa julkisten palvelujen ja hallinnon sekä työpaikkojen alueista. Erilaisten toimintojen eriyttäminen helpottanee kaava-alueen tulevaa toteutumista, sillä asuntorakentamisen on mahdollista edetä ripeälläkin tahdilla olematta liikaa toiminnallisesti tai alueellisesti sidoksissa kaava-alueen muun käyttötarkoituksen mukaiseen rakentamiseen. Osayleiskaavamerkinnät ( PY, PY/TP,

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 17 (102) PEK/5 P/TP, P/TY ) ovat melko yleisluonteisia ja mahdollistavat erilaisten toimintojen sijoittamisen kaava-alueelle vastaisuudessa laadittavien tarkentavien asemakaavojen perusteella. Näin ollen niiden tarkempaan läpikäyntiin ei tässä suunnitteluvaiheessa ole edellä esitettyä suurempaa tarvetta. Osayleiskaavan määräyksissä todetaan muun ohella, että rakentamisessa ja yhdyskuntateknisessä huollossa on suosittava energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä menetelmiä, rakenteita ja materiaaleja. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä tulee edistää. Kiinteistölautakunta katsoo, että määräys on melko yleisellä tasolla ilmaistu ja voi johtaa monenlaisiin tulkintoihin. Lautakunta toteaa, ettei asiaa tulisi säädellä kaavamääräyksin eikä kyseessä muutoinkaan ole sellainen asia, jota tulisi käsitellä osayleiskaavan tasolla. Maanomistus ja -hallinta Lopuksi Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen maan, joten kaava-alueella ei tarvitse tehdä maankäyttösopimuksia. Alueella on maanvuokrasopimuksia useiden eri toimijoiden kanssa, joista merkittävin on Arctech Helsinki Shipyard Oy. Po. vuokrasopimus on voimassa 31.12.2017 asti. Vuokralaisella on oikeus saada pidennettyä vuokra-aikaa enintään 31.12.2018 saakka. Maanvuokrasopimus käsittää alueita kaava-alueen pohjois- ja keskiosissa. Arctech Helsinki Shipyard Oy:n telakkatoiminnat on tarkoitus siirtää kaava-alueen pohjoispuolelle mainitun maanvuokrasopimuksen päätyttyä, ja kiinteistötoimi on jo käynyt alustavia neuvotteluja asiasta vuokralaisen kanssa. Muita kaava-alueeseen kohdistuvia maanvuokrasopimuksia ovat mm. Kiinteistö Oy Helsingin Argonauticalle pienvenetelakkatoimintaa varten tehty maanvuokrasopimus, jonka vuokra-aika päättyy 30.6.2020, Jääkenttäsäätiölle urheilu- ja liikuntatarkoituksia varten tehty maanvuokrasopimus, jonka vuokra-aika päättyy 31.12.2020, sekä yksityishenkilölle pienvenetelakkatoimintaa varten tehty maanvuokrasopimus, jonka vuokra-aika päättyy 30.6.2018. Kiinteistölautakunta toteaa, että edellä mainitut ja muut kaava-alueeseen kohdistuvat maanvuokrasopimukset ja niiden hallinnointi tulee ottaa huomioon kaava-alueen jatkosuunnittelussa ja toteutussuunnittelussa niin, ettei kaava-alueen toteuttaminen niiden vuoksi viivästy tarpeettomasti. Kiinteistölautakunta puoltaa Hernesaaren osayleiskaavaa nro 12385 edellä esitetyin huomioin.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 18 (102) PEK/5 Lopuksi kiinteistölautakunta toteaa, että osayleiskaavan perusteella jatkossa laadittavat asemakaavat tulee tarvittavilta osin valmistella yhteistyössä kiinteistötoimen ja kaupungin muiden eri hallintokuntien kanssa. 14.06.2012 Ehdotuksen mukaan vs. osastopäällikkö Esko Patrikainen Kristian Berlin, kiinteistölakimies, puhelin: 310 36438 kristian.berlin(a)hel.fi 15.03.2016 40 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Lausunto antoi seuraavan lausunnon Länsisatama (20.ko) ja Ulkosaaret (53.ko), Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta nro 12385: Alueen liikenneratkaisuja suunniteltaessa tulee huomioida raitiovaunukiskojen käytettävyys hälytysajoneuvojen reittinä ja vastaavasti ajolankojen mahdollisesti muodostama este pelastustöille. Kiveykset tai korokkeet eivät saa estää raitiovaunukaistojen käyttöä pelastusajoneuvojen ajoreittinä. Kaavoituksessa tulee kiinnittää huomiota liikennejärjestelyjen toimivuuteen ruuhkatilanteessa. Kaavoitusvaiheessa tulee tutkia mahdollisuutta kahden toisistaan riippumattoman ajoväylän rakentamista Hernesaaren alueelle, millä varmistettaisiin pelastusajoneuvojen nopea pääsy sammutuskohteeseen. Luonnospiirustuksissa monet korttelit ovat hyvin umpinaisia. Jo kaavoitusvaiheessa tulee huomioida pelastuslaitoksen toimintamahdollisuudet korttelien sisäpihoilla tai vaihtoehtoisesti luotava riittävät järjestelyt, jotka mahdollistavat asukkaiden omatoimisen pelastautumisen. Alueen suunnittelussa tulee huomioida riittävä sammutusveden saatavuus. 08.05.2012 Ehdotuksen mukaan vs. pelastuskomentaja Jorma Lilja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 19 (102) PEK/5 Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235 juha.rintala(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 12.2.2016 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 5.2.2016 Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta. Kaupunginmuseo on päättänyt antaa seuraavan lausunnon. Osayleiskaavan tavoitteena on liittää Hernesaari rakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti osaksi kantakaupunkia. Rantapuisto, risteilijäsatama, veneily ja vesiurheilu tekevät uudesta asuinalueesta monipuolisen ja kiinnostavan kaupunginosan. Merellisen maiseman ja näkymien osalta muutos nykyiseen verrattuna on huomattava. Asemakaavavaiheessa on otettava huomioon Fordin tehdasrakennuksen ja valtion viljavaraston rakennusten suojeluarvo. Ne kertovat Hernesaaren teollisesta historiasta ja ne ovat arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti arvokkaita rakennuksia. Toiminnallaan ne edelleenkin rikastuttavat alueensa luonnetta. Aiemmasta ehdotusvaiheesta poiketen ainoastaan Fordin tehdasrakennus on merkitty osayleiskaavaehdotuksessa suojeltavaksi sr-merkinnällä. Kaupunginmuseo pitää puutteena, ettei valtion viljavaraston rakennuskokonaisuuden kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja ole osayleiskaavassa otettu huomioon. Kaupunginmuseo esittää, että myös viljavarastorakennus merkitään kaavakarttaan suojeltavaksi rakennukseksi. 13.12.2011 Lausunto annettu Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 503756846 sari.saresto(a)hel.fi Kaupunginhallitus 27.05.2013 624 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Päätös

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 20 (102) PEK/5 Käsittely Kaupunginhallitus päätti palauttaa osayleiskaavan siten valmisteltavaksi, että nykyisen selvitysalueen varauksesta luovutaan ja asuntorakentamisen ja risteilijälaivasataman tilatarpeet toteutetaan ensisijaisesti olemassa olevan Hernesaaren puitteissa. 27.05.2013 Palautettiin Palautusehdotus: Osku Pajamäki: Palauttaa osayleiskaavan siten valmisteltavaksi, että nykyisen selvitysalueen varauksesta luovutaan ja asuntorakentamisen ja risteilijälaivasataman tilatarpeet toteutetaan ensisijaisesti olemassa olevan Hernesaaren puitteissa. Kannattajat: Tuuli Kousa Palautusehdotus: Belle Selene Xia: Perussuomalaiset esittävät, että kaupunginhallitus palauttaa asian valmisteltavaksi siten,että selvitysalueeseen (ES-4) sisällytetään ns. Merikeskus (P/TY) ja sen eteläpuolella oleva meriallas (W/LV) sekä kannas ja vesiallas, ja että osayleiskaavasta laaditaan vaihtoehto, jossa Hernesaaren eteläkärjessä ei ole mereen tehtäviä lisätäyttöjä. Xian vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Äänestys JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI-ehdotus: Palauttaa osayleiskaavan siten valmisteltavaksi, että nykyisen selvitysalueen varauksesta luovutaan ja asuntorakentamisen ja risteilijälaivasataman tilatarpeet toteutetaan ensisijaisesti olemassa olevan Hernesaaren puitteissa. Jaa-äänet: 6 Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Belle Selene Xia Ei-äänet: 9 Jorma Bergholm, Dan Koivulaakso, Tuuli Kousa, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tarja Tenkula

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 21 (102) PEK/5 Tyhjä: 0 Poissa: 0 Äänin 9-6 kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. 20.05.2013 Pöydälle apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024 tanja.sippola-alho(a)hel.fi Helsingin Energia -liikelaitos 24.5.2012 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Helsingin Energian lausunto liitteessä 1. Kivirinne Jouni, Yleissuunnitteluinsinööri, puhelin: +358 9 617 2936 jouni.kivirinne(a)helen.fi Opetuslautakunta 15.05.2012 74 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Päätös Opetuslautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon. Hernesaaren suurimpia suunnitteluun liittyviä haasteita ovat katu-, laiva- ja helikopteriliikenteeseen liittyvät melutekijät sekä Länsisataman matkustajaliikenteeseen liittyvät ilma- ja hajupäästöt. Julkisten palvelujen ja hallinnon PY-kortteleiden sijoitusta tulee vielä tutkia, jotta lasten käyttöön tulevat koulutilat ja liikuntapaikat sijoittuisivat ilmanlaatu- ja melutilanteen kannalta mahdollisimman suotuisiin paikkoihin. Osayleiskaavan tulee mahdollistaa koulun mitoituksen tarkistaminen alueen rakentumisen edetessä ottaen huomioon lähialueiden oppilaskehitys. Lasten ja nuorten toimintatilojen oikea sijoittaminen ja mitoitta-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 22 (102) PEK/5 minen edellyttää yhteistyötä kaavoittajan ja palveluhallintokuntien välillä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291 kaisa.nuikkinen(a)hel.fi Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 15.05.2012 88 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Päätös Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon: Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, ettei sillä ole omalta osaltaan huomautettavaa Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta, joka rakentaa merellistä Helsinkiä. Kaavan toteuttamisen lähtökohdiksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, että Hernesaaren alueelle on jo nyt hakeutunut runsaasti ns. luovien alojen yritystoimintaa. Tämän toimintaedellytysten turvaaminen alueella on tärkeää ja vahvistaa alueen elinvoimaisuutta jatkossakin Koko vapautuvaa telakka-aluetta tulisikin tarkastella kokonaisuutena siten, että siellä varataan eri vaiheissa mahdollisuuksia luovien alojen ja myös suosittujen Pop up yritysten käyttöön. Tähän liittyen tilojen väliaikaiskäyttöä alueella tulisi systemaattisesti kehittää. Kaava-alueen ulkopuolella kokonaisuuteen liittyy mm. Konepaja, joka ollaan kunnostamassa Elävän musiikin yhdistyksen Elmu Ry:n käyttöön. Rantapuistoon syntyvät luovat toiminnot tukevat alueen kiinnostavuutta myös matkailun näkökulmasta. Kaupunginvaltuuston 14.12.2011 hyväksymässä Helsingin kaupungin kulttuuristrategiassa (luvussa ympäristö ja kaupunkirakenne) todetaan, että kaupunki varmistaa uusien alueiden suunnittelussa ja vanhoja, tyhjentyviä tiloja korjattaessa myös kulttuurin käyttömahdollisuudet. Tällaisissa hankkeissa lähtökohtana on, että ulkopuoliset tahot ovat päätoimijoina. Hyviä kansainvälisiä esimerkkejä tällaisista löytyy esimerkiksi Creative Metropoles Eu-hankkeen julkaisusta How to support Creative industries.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 23 (102) PEK/5 Kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi Hernesaaren kaavavalmisteluun liittyen Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:ltä Fordin taloa koskevan rakennushistoriaselvityksen (18.4.2011). Fordin talon katsotaan muodostavan erittäin mielenkiintoisen ja muutoksista huolimatta hyvin säilyneen, arvokkaan arkkitehtonisen kokonaisuuden, jonka kerroksisella historialla on erityistä merkitystä tulevaisuuden uuden kaupunginosan siteenä Hernesaaren teolliseen menneisyyteen. Erillisessä ideasuunnitelmassa Talli (arkkitehti Pia Ilonen ja Karoliina Hoppu 20.12.2011) tutki suojeltavan rakennuksen käyttömahdollisuuksia erilaiseen kulttuurikäyttöön (mm. tanssi, elokuva, kuvataide). Tiloja vuokrattaisiin vaiheittain taiteilijoille ja taidealan yrittäjille Kaapelitehtaan mallin mukaisesti. Kulttuurikeskuksella sekä rakennusta vuokraavalla kiinteistösijoitusyhtiöllä (Ovenia Oy) on ollut ohjausryhmässä edustus. Suunnitelman lähtökohtana on pidetty Fordin talon toimintojen ja syntyvän vetovoimaisen kulttuurikeskuksen liittämistä merellisen alueen uuteen konseptiin, jossa risteilymatkustajien ulottuville luodaan uusi matkustajaterminaali, hotelli- ja kongressikeskus, liiketilaa ja kulttuurisesti kiinnostava ympäristö. Vastaavia toteutettuja malleja on mainittu mm. Amsterdamista (risteilyterminaali, musiikkitalo, hotelli). Hernesaaren alue on myös ollut osana yhdeksän kaupungin satama-aluiden uusiokäyttöä tutkivaa Urbact II -hanketta CTUR. Rakennusten uusiokäyttöön liittyvistä esimerkeistä Helsingissä ideasuunnitelmassa mainitaan Kaapelitehdas, siihen hallinnollisesti liitetty Suvilahti sekä Tennispalatsi, Lasipalatsi ja Korjaamo. Nämä ovat nykyisin kaupungin omistuksessa, mutta toimivat kiinteistöyhtiöinä tai kokonaan kulttuurialan yrittäjille vuokrattuina. Fordin talon huoneistoala on n. 12 500 m2, josta on jo vuokrattu tiloja tapahtumatoimistolle ja mm. tanssin harjoituskäyttöön. Fordin talolle on kaavassa mahdollistettu myös laajennusosa. Ideasuunnitelman mukaan eri käyttötarkoituksiin tarvittavia muutoksia voidaan toteuttaa asteittain monivaiheisessa prosessissa, johon selvityksellä pyritään luomaan puitteet. Pienin muutoksin kulttuuritoimijoita voitaisiin nykyistä enemmänkin sijoittaa jo nyt. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta katsoo, että kaupunkisuunnitteluviraston ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n esitykset luovat hyvän pohjan Hernesaaren kaava-alueen, telakka-alueen ja Fordin talon jatkokehittelylle. vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 24 (102) PEK/5 Paiju Tyrväinen, vs. osastopäällikkö, puhelin: 310 29874 paiju.tyrvainen(a)hel.fi Helsingin Satama -liikelaitos 15.5.2012 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Kaupunkisuunnitteluviraston valmistelussa olevasta otsikossa mainitusta osayleiskaavaehdotuksesta Helsingin Satama toteaa mielipiteenään seuraavaa: Osayleiskaavaehdotuksessa esitetään asumisen, työpaikkojen sekä vapaa-aikaan ja matkailuun liittyvien palveluiden sijoittamisen Hernesaareen. Risteilylaivoille on osoitettu kahden nykyisen laituripaikan lisäksi yksi uusi laituripaikka. Helikopterikentälle on osoitettu uudelle täyttömaalle pysyvä sijainti. Lisäksi alueelle on sijoitettu kaksi venesatamaa: purjevenesatama ja vesiurheilukeskus. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pääosin työpaikka-, teollisuus-, toimisto- ja satamatoimintojen aluetta. Aluetta kehitetään tuotannon ja varastoinnin, palvelujen, toimitilojen sekä sataman käyttöön. Lisäksi alueelle saa rakentaa tiloja julkisten palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon, virkistyksen ja liikenteen käyttöön. Alueen eteläkärkeen on varattu hallinnon ja julkisten palvelujen alue. Aluetta kehitetään hallinnon, julkisten palvelujen, korkeakoulutuksen ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomien toimitilojen, asumisen ja virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Alueen kaakon ja lounaan puoleisille rannoille on osoitettu puistoalueet. Kaakon puoleinen rantapuisto on osa Helsinki-puistoa. Keskustan kulttuuripuistoa ja alueellisia kaupunkipuistoja kehitetään monipuolisina toiminta-, kohtaamis-, kulttuuri- ja luontoympäristöinä. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 8.12.2010, tullut kaava-alueella voimaan 10.6.2011) alueen kaakkoisosassa on merkintä nykyiset rakennetut maanalaiset tilat. Alueella ovat voimassa asemakaavat n:o 10800 / 14.11.2001(Kvsto), 10683 / 24.3.1999 (Kvsto), 6154 / 21.4.1970 (Sis.as.min.), 8775/ 23.12.1983 (Sis.as.min,), 4940 / 26.5.1961 (Sis.as.min.), 8761 / 16.3.1984 (Ympäristömin.) ja 8418 / 9.2.1982 (Sis.as.min.). Kaavojen mukaan alue määritetty pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, satama-, rautatie- ja katualueiksi ja puistoalueiksi.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 25 (102) PEK/5 Osayleiskaavaa laadittaessa tulee varmistaa, että suunnittelualueen maankäyttö ei ole ristiriidassa satamatoiminnan vaatimusten kanssa. Erityisesti on selvitettävä asumisen edellytykset ja viihtyvyystekijät lähtien siitä, että asumisen välittömässä läheisyydessä on vilkas laivaliikenne ja laituritoimintoja. Sataman läheisyyteen sijoittuvissa asuinkortteleissa on rakenteellisin ratkaisuin huomioitava laivaliikenteen asettamat rajoitukset äänieristykseen ja kortteleiden ilmanlaatuun. Helsingissä käy vuosittain touko lokakuun välisen aikana keskimäärin 250 kansainvälistä risteilyalusta. Risteilymatkustajien määrä ja alusten koko kasvavat jatkuvasti. Vuonna 2011 Hernesaaressa vieraili noin 300 000 risteilyvierasta. Kaikki Helsinkiin saapuvat yli 214 metriä pitkät risteilyalukset ohjataan Hernesaaren risteilylaituriin, johon tällä hetkellä mahtuu yhtä aikaa kaksi 300 metriä pitkää alusta. Suurimmissa aluksissa on 2 000-3 000 matkustajaa. Risteilyvieraat tekevät useimmiten ohjatun päiväkierroksen tilausbusseilla, joita voi olla jopa 60 laivaa kohden. Risteilymatkustajia palveleva turvatoimialue (ISPS-alue) on aidattu ja sen tämän hetkinen pinta-ala on noin 2,1 hehtaaria. Alueella on matkamuistomyymälöitä ja muuta pienimuotoista palvelutoimintaa. Risteilyalukset ovat toistaiseksi tehneet päivävierailuja, eivätkä ne ole yöpyneet Hernesaaressa. Nyt lausunnoilla olevassa osayleiskaavaehdotuksessa satama-alueelle osoitetaan lisää laituritilaa, jolla pyritään mahdollistamaan kolmen risteilyaluksen vierailu Hernesaaressa samanaikaisesti. Nykyiset laiturialueet ovat kiinteästi aidattua Sataman turvatoimialuetta (ISPS-alue), ja kaikki satamaan ja laivoihin liittyvä toiminta tapahtuu suljetun alueen sisäpuolella. Laiturialueen mitoituksessa onkin huomioitava laivaliikenteen kannalta merkittävät toiminnot eli laivojen kiinnittäminen laituriin sekä laivojen huollon ja risteilymatkustajia noutavien tilausbussien vaatima tilantarve. Terminaalirakennuksen suunnittelussa on huomioitava satamatoiminnan luonne ja turvattava näiden tilojen käyttö Sataman tarpeisiin erityisesti matkustajien vaihtoon liittyvissä aluskäynneissä (esim. tulli - ja rajamuodollisuudet). Uuden risteilylaiturin toiminnallisen leveyden tulee olla noin 60m. LS -merkintää (Risteilyliikenteen satama-alue. Alue varataan liikenteen hoidon kannalta tarpeellisia tiloja varten. Aluetta voidaan käyttää veneiden talvisäilytykseen satamatoiminnan sen mahdollistaessa.) tulisi täsmentää muiden määräysten lisäksi siten, että alue on ensisijaisesti risteilyalusten käytössä. Tämä siksi, että ajoittain voi olla tarvetta esim. odotuslaiturille, miehistön vaihtoon tms. Osayleiskaavaehdotuksessa vesialueelle (W) esitetään mahdollisuutta rakentaa siltoja ja satamatoiminnan kannalta tarpeellisia rakenteita. Sil-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 26 (102) PEK/5 lan tms. toteuttamista varten tulee kaavaehdotuksen merkintää täsmentää siten, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon alueen tekniset vaatimukset (tuulikuorma, korkeustaso, turvallisuus ja alusten tilantarve korkeussuunnassa) sekä hankkeen taloudelliset seikat. Tulevaisuudessa risteilylaituriin tulee mahdollisesti päästä kiinnittymään myös yli 60 metriä korkealla aluksella. Tanskan salmessa Stora Beltin sillan alituskorkeus on 65 metriä, mikä mahdollistaa suurten alusten saapumisen Itämerelle. Hernesaaren eteläkärjen ja Pihlajasaaren välissä meren vesisyvyys on rantojen lähellä noin 0-8 metriä ja Länsisatamaan johtavalla Lokkiluoto- Saukonnokka laivaväylällä noin 10 13 metriä. Hernesaaren ja Jätkäsaaren välisen vesialueen syvyys on (9) - 11 metriä, Hernesaaren risteilylaiturien kohdalla syvyys on 9,8 ja 9,0 m metriä. Hernesaaren ja Sirpalesaaren välisellä vesialueella vesisyvyys on noin 15 metriä lukuun ottamatta paria selännettä, joiden kohdalla vesisyvyys on noin 9 metriä. Yksi tällainen selänne on noin 400 metrin etäisyydellä Hernesaaren rannasta. Hernesaaren eteläkärkeen suunnitellun helikopterikentän toimivuutta on tarkasteltu erillisessä viitesuunnitelmassa (Hernesaaren helikopterikenttä). Jatkosuunnittelussa on huomioitava satamatoiminta sekä Jätkäsaaressa että Hernesaaressa ja laivaväylän sijainti suhteessa helikopterikenttään sekä se, että risteilylaituriin tulee mahdollisesti päästä kiinnittymään myös yli 60 metriä korkealla aluksella. Suunnittelualueen halki kulkeva kokoojakatu on risteilysataman liikennettä välittävä katu. Sen tilavarauksessa tulee huomioida kaikki liikennemuodot (autoliikenne, pyöräily, jalankulku, joukkoliikenne) sekä ympäröivien kortteleiden synnyttämän liikenteen liittyminen katuverkkoon. Erityisesti on huomattava risteilymatkustajasataman toiminnan luonteeseen liittyvä jalankulku ja tilausbussiliikenne sekä laivojen ja terminaalin tarvitsema huoltoliikenne. Helsingin Satama pitää hyvinä suunnitelmia joukkoliikenteen ja jalankulkureittien kehittämisestä alueella, samoin kuin satama-alueen liittämistä osaksi kaupunkirakennetta. Lehtonen Satu, suunnittelupäällikkö, puhelin: +358931033527 satu.lehtonen(a)hel.fi Terveyslautakunta 08.05.2012 115 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Päätös

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 27 (102) PEK/5 Terveyslautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: "Hernesaaren noin 5 100 asukkaan palvelujen järjestämisen on tarkoitus tukeutua pääosin olemassa olevaan sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon. Hernesaaren väestöpohja ei edellytä omaa terveysasemaa. Hernesaaren terveyspalvelut sijaitsevat Viiskulman terveysasemalla. Jatkossa terveysasemapalvelut tulevat sijaitsemaan Marian sairaalan alueella, kun sinne rakennetaan Viiskulman korvaava terveysasema. Terveyspalvelujen saavutettavuuden kannalta hyvät liikenneyhteydet Hernesaaresta Marian alueelle ovat keskeisiä. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida, että sosiaali- ja terveystoimi yhdistetään vuoden 2013 alussa. Terveyskeskus ja sosiaalivirasto ovat osallistuneet viranomaisyhteistyöhön Hernesaaren osayleiskaavaehdotusta valmisteltaessa. Valmistelu on pohjautunut nykytilanteen palveluverkon tavoitteisiin. Terveyslautakunnalla ei ole huomautettavaa Hernesaaren osayleiskaavaehdotukseen." toimitusjohtaja Matti Toivola Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256 pirjo.sipilainen(a)hel.fi Sosiaalilautakunta 02.05.2012 142 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00 Päätös Sosiaalilautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta seuraavan sisältöisen lausunnon. Hernesaaren noin 5 100 asukkaan palvelujen järjestämisen on tarkoitus tukeutua pääosin olemassa olevaan sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon. Hernesaaren väestöpohja ei edellytä omaa terveysasemaa. Hernesaaren lapsiperheiden kotipalvelun ja varhaisen tuen, perheneuvolan ja lastensuojelun palvelut tullaan järjestämään osana eteläisen alueen palveluja. Aikuisten ja ikääntyvien palvelut tukeutuvat

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 28 (102) PEK/5 myös olemassa olevaan palveluverkkoon. Hernesaaren suunnittelussa tulee kuitenkin varautua itsenäisen toimeentulon mahdollistaman erityisasumisen sijoittumiseen asuntokortteleihin. Hernesaaren osayleiskaavaehdotus vastaa päivähoidon palveluverkon tarpeisiin. Hernesaari kuuluu Kallio-Ullanlinna-Vironniemi päivähoitoalueeseen. Päivähoitoalueella päivähoidon tarve on keskimääräistä suurempi suhteessa alle kouluikäiseen väestöön. Hernesaaren vuosien 2020-2045 rakentamis- ja väestöennusteen mukaan päivähoidon palvelujen suurin tarve ajoittuisi vuoden 2030 paikkeille. Ennusteen perusteella laskennallinen päivähoidon tarve Hernesaaressa vaihtelisi noin 130-260 päivähoitopaikan välillä 60 %:n kattavuudella. Hernesaaressa tavoitteena on täydentää päivähoidon palveluverkkoa isommilla omilla tonteilla sijaitsevilla toimipisteillä. Kerrostalojen alakertaan sijoittuvia ns. kivijalkapäiväkoteja tarvitaan mahdolliseen tilapäiseen päivähoidon tarpeeseen ruuhkahuippuina. Päivähoidon ja leikkipuistotoiminnan palvelut sijoittuvat hyvin kaavassa osoitetuille julkisten palvelujen ja hallinnon alueille. Päivähoidon palveluverkon suunnittelussa varaudutaan kahden Y-tontilla sijaitsevan päiväkodin tarpeeseen, joiden kummankin laajuudeksi arvioidaan 1 200-1 500 brm2 ja ulkotilat 1 700-2 500 brm2. Leikkipuisto- ja kerhotoiminnan mitoituksena käytetään noin 250-300 brm2 huomioiden lasten vapaan liikkumisen mahdollistamat ulkotilat puistossa. Jatkosuunnittelussa tulee huomioitavaksi, että sosiaali- ja terveystoimi yhdistetään vuoden 2013 alussa ja päivähoito muodostaa samaan aikaan oman varhaiskasvatuksen käsittävän virastonsa. Sosiaalivirasto mukaan lukien päivähoito ja terveyskeskus ovat osallistuneet viranomaisyhteistyöhön Hernesaaren osayleiskaavaehdotusta valmisteltaessa. Siten valmistelu on pohjautunut nykytilanteessa käytettävissä olevaan tietoon palveluverkon tavoitteista Hernesaaressa. Sosiaalilautakunnalla ei ole huomautettavaa Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta. sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Inkeri Rehtilä, erityisasiantuntija, puhelin: 310 62841 inkeri.rehtila(a)hel.fi Kaupunginmuseon johtokunta 24.04.2012 42 HEL 2011-003791 T 10 03 02 00

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 29 (102) PEK/5 Päätös Kaupunginmuseon johtokunta päätti antaa Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon: Osayleiskaavan tavoitteena on liittää alue rakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti osaksi kantakaupunkia. Osayleiskaava mahdollistaa asumisen, työpaikkojen sekä vapaa-aikaan ja matkailuun liittyvien palveluiden sijoittamisen Hernesaareen. Risteilylaivoille on osoitettu kahden nykyisen laituripaikan lisäksi yksi uusi laituripaikka. Helikopterikentälle on osoitettu uudelle täyttömaalle pysyvä sijainti. Lisäksi alueelle on sijoitettu kaksi venesatamaa. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on pääosin työpaikka-, teollisuus-, toimisto- ja satamatoimintojen aluetta. Asuminen ei ole yleiskaavan mukainen toiminto, minkä vuoksi osayleiskaava on laadittu. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen ja tulee korvaamaan alueellaan voimassa olevan yleiskaava 2002:en. Osayleiskaava-alueella on kaksi sr-merkinnällä suojeltavaa rakennusta. Toinen on entinen Fordin tehdasrakennus, jonka suunnitteli vuosina 1943 45 arkkitehti Gunnar Nordström. Kookas kalkkihiekkatiilinen rakennus on edustava esimerkki aikakauden teollisuusarkkitehtuurista. Toinen suojeltavaksi esitetty rakennus on valtion viljavaraston käyttöön suunniteltu rakennuskokonaisuus. Sen ovat suunnitelleet vuonna 1953 arkkitehdit Aili ja Niilo Pulkka. Rakennuksen huomiota herättävin osa on korkea siilo-osa. Rakennuksista on tehty rakennushistoriaselvitykset (2011). Rakennusten suojelutavoitteet tarkentuvat asemakaavan laatimisen yhteydessä. Asemakaavoituksessa huomioon otettavaa on rakennusten suojeluarvo Hernesaaren teollisesta historiasta kertovina ja arkkitehtonisesti ja arvokkaina rakennuksina, toiminnaltaan alueen luonnetta rikastavana osana sekä maisemallisina maamerkkeinä. Johtokunta pitää myönteisenä, että aiemmin esitetyistä 16-kerroksisista tornitaloista on luovuttu. Uudisrakentaminen tulee selostuksen mukaan olemaan 6-7 kerroksista, mikä turvaa suojeltavan viljavaraston siiloosan säilymisen paikallisena maamerkkinä ja samalla säilyttää alueen mittakaavan kantakaupungille ominaisissa korkeusasemissa. Merellisen maiseman ja näkymien osalta muutos nykyiseen verrattuna on huomattava. Useat laaditut havainnekuvat kertovat muutoksen laajuudesta. Tasaisella kentällä sijaitsevien lähinnä telakan käytössä olleiden suurikokoisten hallien tilalle tulee asuinrakentamista, rantapuisto ja kanavia. Mittavia merialueen täyttöä ja pengerryksiä vaativa helikopterikenttä muuttaa maisemaa. Suurikokoinen helikopterikenttäalue LL-1 sulkee merellisiä näkymiä etelään. Kaupunginmuseon johtokunta pitää

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 30 (102) PEK/5 esitettyä helikopterikentän ja erityisesti sen vaatimien täyttöjen ja pengerrysten mitoitusta erittäin ongelmallisena Helsinkipuiston merialueen ja maiseman vaalimisen kannalta. yksikön päällikkö Anne Mäkinen Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483 sari.saresto(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 31 (102) PEK/6 45 Pelastuslautakunnan lausunto Vartioharjun Linnavuorenpuiston asemakaavaehdotuksesta nro 12435 HEL 2016-000206 T 10 03 03 Lausunto antoi seuraavan lausunnon Vartioharjun Linnavuorenpuiston asemakaavaehdotuksesta nro 12435: Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta pelastuslaitoksen toimintaan. pelastuskomentaja Simo Wecksten Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236 katja.seppala(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee lähivirkistysaluetta, joka sijaitsee Itäväylän eteläpuolella Linnavuorenpuistossa Vartioharjun teollisuusalueen ja rakenteilla olevan Tankomäen asuntoalueen välisellä alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden siirtolapuutarhan toteuttamisen teollisuusalueen reunaan ja itään aukeavalle rinteelle sekä laakson säilymisen yleisessä virkistyskäytössä. Tavoitteena on, että puutarhapalstojen vyöhyke muodostaa mittakaavaltaan ja kasvillisuudeltaan virkistysalueelle luontevan reunan. Palstat on ryhmitelty siten, että kulttuuriympäristö, I maailmansodan aikainen linnoituslaitteiden ketju ja nykyinen polkuverkosto säilyvät. Ajoneuvoliikenne siirtolapuutarhalle ohjataan Linnanherrankujan kautta ja pysäköinti on keskitetty kadun päässä olevalle pysäköintialueelle siirtolapuutarhan reunaan. Alueelle on suunniteltu siirtolapuutarha, jossa on 87 puutarhapalstaa, yhteisrakennus ja 54 autopaikkaa. Noin 200 m²:n kokoiselle palstalle on mahdollisuus rakentaa Helsingin rakennusvalvontaviraston alueelle

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 32 (102) PEK/6 hyväksymien rakennustapaohjeiden ja tyyppipiirustuksien mukainen siirtolapuutarhamökki. Mökki koostuu kahdesta, yhteensä 25 m² kokoisesta asunto- ja varastomoduulista. Mökkien kerrosala on yhteensä 2175 k-m² ja yhteistilan 200 k-m². Helsingin kaupunki omistaa maan. Asemakaava on tehty kaupungin aloitteesta. pelastuskomentaja Simo Wecksten Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236 katja.seppala(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.02.2017 113 HEL 2016-000206 T 10 03 03 Ksv:n hankenumero 1482_4 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa 28.2.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12435 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju)lähivirkistysaluetta ja 47.kaupunginosan (Mellunkylä, Mellunmäki) lähivirkistysaluetta. antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin / antaa päätöksen perusteluista ilmenevän vastineen esitettyyn mielipiteeseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 33 (102) PEK/6 näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko www.hel.fi/ksv että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä. Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nro 12435 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. 07.06.2016 Ehdotuksen mukaan asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37221 mervi.nicklen(a)hel.fi Kaisa Karilas, arkkitehti, puhelin: 310 37315 kaisa.karilas(a)hel.fi Jussi Jääskä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37129 jussi.jaaska(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel.fi Kati Immonen, insinööri, pilaantunut maaperä ja pohjavesi, puhelin: 310 37254 kati.immonen(a)hel.fi Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217 sakari.mentu(a)hel.fi Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: 310 37403 juha-pekka.turunen(a)hel.fi Rakennusvirasto 2.3.2016 HEL 2016-000206 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1231-00/16 (Vartiokylän (45.ko)

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 34 (102) PEK/6 asemakaavan muutos, Linnavuoren siirtolapuutarha-alue) 4.3.2016 mennessä. Uutta siirtolapuutarha-aluetta suunnitellaan Linnavuorenpuiston länsireunaan, alueelle, joka rajautuu pohjoisessa Linnanherrankuja - Linnanpajantien välille ja etelässä Tankovainiontiehen. Palstojen määrä olisi 70-85 ja koko noin 200 m2. Puistokäytävä linjataan siirtolapuutarhan reunaa mukaillen Vartiokylänlahden ja Itäväylän välille. Rakennusvirasto pitää uudenlaisen siirtolapuutarhan perustamista Linnavuorenpuistoon hyvänä ideana. On hyvä asia, että rakennusviraston hallinnassa oleva arvoniitty on merkitty säilytettäväksi. Jatkosuunnittelussa on alueelle tehtävä kattava pohjatutkimus. Hyötypuutarhan perustaminen alueelle vaatii kohtuullisen suuria investointeja, koska on varauduttava mahdollisiin pilaantuneiden maiden poistoihin ja näin ollen merkittäviin massanvaihtokustannuksiin. Asemakaavatyön edetessä on sovittava siirtolapuutarhan rakentamisen kustannusvastuista eri osapuolten kesken. Asemakaavan muutoksesta syntyy kustannuksia uusien siirtolapuutarha-alueiden rakentamisesta käytäväverkostoineen ja paikoitusalueineen sekä alueen liittämisestä kunnallistekniseen verkostoon. Kaupunginhallitus linjasi vuonna 2009, että kokonaan uudet siirtolapuutarhat palstoineen, kuten tämä alue, on toteutettava yksityisellä rahoituksella. Palstojen viljelytoiminta ei saa heikentää Mellunkylänpuron veden laatua. Rakennusvirasto toivoo, että jatkosuunnittelu tuo tullessaan selkeän ja toimivan siirtolapuutarhakonseptin, jossa osapuolten vastuualueet ja yleiset tavoitteet käyvät selkeästi ilmi. Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838 nina.mouhu(a)hel.fi Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939 silja.hurskainen(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 9.2.2016 HEL 2016-000206 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 20.1.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 35 (102) PEK/6 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt tiedoksi Linnavuorenpuiston asemakaavamuutoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa. Vartiokylän Linnavuorenpuiston länsireunaan, alueelle joka rajautuu pohjoisessa Linnanherrankuja Linnanpajantien välille ja etelässä Tankovainiontiehen, suunnitellaan uutta siirtolapuutarha-aluetta. Palstojen määrä olisi 70-85 ja koko noin 200 neliömetriä. Palstoille saisi rakentaa pienen siirtolapuutarhamökin. Perinneniitty ja avoin maisema puiston keskellä säilyisi. Suunnitellun eteläisen siirtolapuutarha-alueen keskellä kulkee pohjoisetelä suuntainen 1. maailmansodan aikainen puolustusasema V:9 (1000011292), jossa on yhdeksän betonista konekivääri- ja tähystysasemaa. Niiden välillä on ollut yhdyshauta, joka on täytetty. Katetut rakenteet on räjäytetty. Puolustusasema liittyy eteläpuolella Vartiokylän Linnavuoren puolustusasemaan V:8 ja keskiaikaiseen mäkilinnaan, jotka kuuluvat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt listaukseen (RKY 2009) osana Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteita. Voimassa olevassa asemakaavassa puolustusasema on merkitty sm alueena, jota ei saa muinaismuistolain (295/1963) perusteella kaivaa, peittää, muuttaa tai muuten kajota. Siirtolapuutarha on mahdollista rakentaa ympäristöön ottamalla huomioon puolustusasema jättämällä sen ympärille riittävästi avointa tilaa. Puolustusasema voidaan tuoda muutosten yhteydessä nykyistä paremmin esiin siivoamalla ja osittain tai kokonaan esille kaivamalla. Kaivannot täytyy todennäköisesti tyhjentää haitallisista jätteistä. Mahdollisesti esille jätettävissä kaivannoissa tulee ottaa huomioon turvamääräykset. Kyseeseen voi tulla niiden osittainen täyttäminen tai aitaaminen. Puolustusasemaa koskevia toimenpiteitä pitää tarkentaa siirtolapuutarha-alueen suunnittelun edistyessä. Puolustusasema täytyy tutkia arkeologisesti ja dokumentoida tunnetuilta ja mahdollisti löydettäviltä tuntemattomilta osiltaan. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja asemakaavamuutokseen. Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552 markku.heikkinen(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 36 (102) PEK/6 Nimistötoimikunta 27.01.2016 4 HEL 2016-000206 T 10 03 03 Nimistötoimikunta keskusteli Vartiokylän kaupunginosassa Vartioharjun osa-alueella Linnavuorenpuistossa sijaitsevan siirtolapuutarhan nimeämisestä. Nimistötoimikunta päätti esittää siirtolapuutarhalle nimeä Vartioharjun siirtolapuutarha Botbyåsens koloniträdgård (siirtolapuutarha) Perustelu: Vartioharjun osa-alueen mukaan. Lisäksi nimistötoimikunta esittää, että Itäväylän pohjoispuolelta Varjakanpuistoa ja Vartiokylänlahtea kohti kulkevan jalankulku- ja pyöräilyyhteyden nimeä Varjakantaival Väringsskedet jatketaan siirtolapuutarhan alueella tällä hetkellä nimettömän yhteyden nimenä. Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386 johanna.lehtonen(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 37 (102) PEK/7 46 Pelastuslautakunnan lausunto Kalasataman keskus 2 asemakaavaehdotuksesta nro 12438 HEL 2016-006416 T 10 03 03 Lausunto antoi Kalasataman keskus 2 -nimisestä asemakaavan muutoksesta nro 12438 seuraavan lausunnon: Pelastuslaitokselle tulee mahdollistaa hälytysajoyhteys Lautatarhankatua pitkin metroasemalle ja sähkönsyöttöasemalle. Kalasatamakeskuksen länsipuolinen hotellirakennus on metrimääräisen korkeutensa puolesta sellainen, että paloturvallisuuden ja pelastuslaitoksen operatiivisen toimintakyvyn mahdollistamiseksi rakennus on varustettava seuraavilla järjestelyillä: Rakennus on varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla. Yksi rakennuksen hisseistä on varustettava laittein, jotka mahdollistavat hissin käytön tulipalotilanteessa. Hissin kori on mitoitettava paarikuljetukseen sopivaksi. Rakenteellista paloturvallisuutta ja pelastushenkilöstön toimintakykyä koskeva jatkosuunnittelu tulee käydä pelastusviranomaisen kanssa tarvittavin erillisneuvotteluin. pelastuskomentaja Simo Wecksten Pekka Ronkainen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31031238 pekka.ronkainen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelia 10593, korttelin 10620 tonttia 6, korttelin 10621 tonttia 6, sekä katualueita. Asemakaavan muutoksessa käsitellään Ka-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 38 (102) PEK/7 lastaman keskuksen kahta tornia, keskuksen länsipuolella sijaitsevia yhtä korttelia ja katualueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kalasataman keskuksen kahden tornin käyttötarkoituksen muutoksen ja hotellin rakentamisen keskuksen länsipuolella olevaan kortteliin. Lisäksi kaavaratkaisu mahdollistaa Lautatarhankadun muuttamisen jalankulku- ja pyöräilykaduksi sekä Festarikujan rakentamisen. Tavoitteena on Kalasataman keskuksen kahden tornin käyttötarkoituksen muuttaminen siten, että toimistotorni muutetaan asuinkäyttöön ja hotellitorni muutetaan toimiston ja huoneistohotellin tarpeisiin. Nykyinen toimitilakortteli muutetaan hotellirakennusten korttelialueeksi ja mahdollistetaan arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen toteuttaminen kortteliin. Uutta asuntokerrosalaa on 10 930 km2. Asukasmäärän lisäys on noin 240 asukasta. pelastuskomentaja Simo Wecksten Pekka Ronkainen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31031238 pekka.ronkainen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.02.2017 115 HEL 2016-006416 T 10 03 03 Ksv 2123_6 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 39 (102) PEK/7 asettaa 28.2.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12438 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelia 10593, korttelin 10620 tonttia 6, korttelin 10621 tonttia 6 sekä katualueita. antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko www.hel.fi/ksv että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laskuttamaan hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nro 12438 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Salla Hoppu, arkkitehti, puhelin: 310 37240 salla.hoppu(a)hel.fi Johanna Iivonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37137 johanna.iivonen(a)hel.fi Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37482 raila.hoivanen(a)hel.fi Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37250 kaarina.laakso(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37311 matti.neuvonen(a)hel.fi HEL 2016-006416 T 10 03 03

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 40 (102) PEK/7 Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:n kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1269-00/16 ja kaavaluonnoksesta, Sörnäinen, Hermannin rantatie 3 ja 9. HKL:n kantana on, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaluonnoksessa tulee ottaa huomioon alueen läheisyydessä liikennöivä metro ja siitä aiheutuvat mahdolliset melu- ja tärinähaitat. Simo Karjalainen, ratatöiden valvoja, puhelin: 310 36888 simo.karjalainen(a)hel.fi Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 10.11.2016 HEL 2016-006416 T 10 03 03 Kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon ohjeen Turvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla vuosina 2020, 2050 ja 2100 mukaiset korkeimmat merivedenpinnan tasot. Hotellitontin osalta (K10593) rakennustöillä ei saa aiheuttaa muutoksia pohjavedenpinnan korkeuteen eikä virtaussuuntaan. Alueella käytettävän perustamistaparatkaisun toteutettavuus tulee tarkastella alueen pohjavesivirtausmallin avulla (SRV/ Pöyry/ Riku Hakoniemi). Käytettävä ratkaisu ei saa aiheuttaa muutoksia virtaussuunnissa myöskään työnaikaisesti. Työnaikaisella pohjavedenpinnan muutoksella voi olla vaikutusta pohjaveden virtaussuuntiin ja siten haitta-aineiden kulkeutumiseen. Kalasataman keskuksen alueella tapahtuvat tornien (korttelit 10620 ja 10621) käyttötarkoituksen muutokset eivät vaikuta rakennusten perustamistapaan. Näiden osalta kaava ei muutu geoteknisestä näkökulmasta. Rakennuskohde on erittäin ahdas ja ympäröivä infra täydentyy korttelin ympärillä jatkuvasti. Ahtaus tulee ottaa huomioon käytettävissä perustamisvaiheen ratkaisuissa. Kohde sijoittuu pääasiallisesti täyttö- ja kitkamaa-alueelle. Maanalaisten rakenteiden osalta ohjeistus aiemmassa kaavassa on hyvä. Miia Paatsema, projektipäällikkö, puhelin: 310 37820 miia.paatsema(a)hel.fi Risto Niinimäki, projektipäällikkö, puhelin: 310 37827 risto.niinimaki(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 41 (102) PEK/7 Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 7.11.2016 HEL 2016-006416 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 25.10.2016 Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa koskien Kalasataman alueen kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaavaluonnosta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta, ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa. Kaavamuutosalue rajautuu Suvilahden entisen sähkö- ja kaasulaitoksen alueeseen, joka on otettu 2000-luvulla kulttuurikäyttöön. Alueesta on muodostunut tunnettu helsinkiläinen kaupunkikulttuurin keskus. Suvilahti sisältyy Museoviraston listaukseen Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä RKY 2009. Alueen rakennusten ja ympäristön vaaliminen on tulevan asemakaavoituksen tavoitteena, eikä alueen arvoja tule ennen kaavan valmistumista heikentää. Kalasataman keskusta koskevan kaavamuutoksen eräänä tavoitteena tulee olla Suvilahden alueen luonteva liittäminen ympärille kehittyvään kaupunginosaan sekä Suvilahden kulttuurikeskuksen toiminnan edellytysten vahvistaminen. Asemakaavoituksessa tuleva Kivihiilenkatu tulee liittää olemassa olevin koroin Suvilahden alueen katuun rajautuviin rakennuksiin, siten että liittyminen kaupunkirakenteeseen on luonteva. Tuleva Festarikuja vahvistaa kulttuurikeskuksen liittymiä alueen muuhun tarjontaan entisellä teurastamoalueella. Festarikujan avautuminen Suvilahden alueelle tulee tapahtua laadukkailla rakenteilla. Olemassa olevia kivimuureja ja säilyneitä penkereitä tulee jatkossakin vaalia mahdollisimman paljon, samoin kuin kaasukellon ja sähkövoimalan väliin jäävää istutettua puistoaluetta. Kaupunginmuseolla ei ole muuta lausuttavaa hankkeesta. Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972 mikko.lindqvist(a)hel.fi Rakennusvirasto 4.11.2016 HEL 2016-006416 T 10 03 03

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 42 (102) PEK/7 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1269-00/16 ja kaavaluonnoksesta, Sörnäinen, Hermannin rantatie 3 ja 9. Määräaika on 25.11.2016. Kalasataman keskuksen kahden tornin käyttötarkoitusta on suunniteltu muutettavan ja keskuksen viereiseen kortteliin suunnitellaan hotellia. Suunnitelmissa on myös ajoneuvoliikenteen poistaminen Lautatarhankadulta sekä Festarikujan rakentaminen. Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1269-00/16 tai kaavaluonnoksesta. Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440 petri.arponen(a)hel.fi Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977 heikki.takainen(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 43 (102) PEK/8 47 Pelastuslautakunnan lausunto Veräjämäen Maaherrantien ympäristön asemakaavaehdotuksesta nro 12440 HEL 2016-003580 T 10 03 03 Lausunto antoi seuraavan lausunnon Veräjämäen Maaherrantien ympäristön asemakaavaehdotuksesta nro 12440: Uudisrakennusten yhteyteen sijoittuva pelastustie tulisi olla läpiajettava. Asemakaavaehdotuksen selostusosan liitteenä olevan pelastuskaavion mukaan useaa rakennusta palveleva pelastustie olisi ns. "umpiperä". Tällaisessa ratkaisussa yksikin väärin pysäköity ajoneuvo tai väärään paikkaan aurattu lumikasa voivat estää pelastusajoneuvojen pääsyn mahdolliseen onnettomuuskohteeseen. Lisäksi onnettomuustilanteen aikainen pelastusajoneuvojen (erityisesti nostolava-auton) sijoittuminen pelastustielle vaikeutuu huomattavasti mikäli rakennuksia ei päästä lähestymään kahdesta eri suunnasta. pelastuskomentaja Simo Wecksten Joonatan Suosalo, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31030222 joonatan.suosalo(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Asemakaavan muutos koskee katu-, viher- ja varikkoalueita, jotka sijaitsevat Oulunkylän Veräjämäessä pääradan kaakkoispuolella. Kaavaratkaisu mahdollistaa Maaherrantien muuttamisen joukkoliikennekaduksi ja poikittaista joukkoliikennettä parantavan pikaraitiolinjan, Raide-Jokerin, toteuttamisen. Maaherrantien mutkan ja pääradan väliselle alueelle kaavaratkaisu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 44 (102) PEK/8 mahdollistaa 10 150 k-m2 uutta asuntokerrosalaa. Asukasmäärän lisäys on noin 250. pelastuskomentaja Simo Wecksten Joonatan Suosalo, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31030222 joonatan.suosalo(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätöshistoria Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) Infra- ja kalustoyksikkö 8.3.2017 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.02.2017 108 HEL 2016-003580 T 10 03 03 Ksv 2241_1, karttaruutu 679497-98, 680497-98 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa 28.2.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12440 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Veräjämäki) puisto-, katu-, suojaviher- ja rautatiealueita (muodostuu uusi kortteli 28044). antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko www.hel.fi/ksv

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 45 (102) PEK/8 että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laskuttamaan hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nro 12440 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Mikael Ström, arkkitehti, puhelin: 310 37470 mikael.strom(a)hel.fi Taneli Nissinen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37447 taneli.nissinen(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37311 matti.neuvonen(a)hel.fi Nimistötoimikunta 08.02.2017 8 HEL 2016-003580 T 10 03 03 Nimistötoimikunta käsitteli Oulunkylän kaupunginosassa Veräjämäen osa-alueella sijaitsevan, virallisesti nimeämättömän viheralueen nimeämistä. Rakennusvirasto on tähän asti käyttänyt puistosta epävirallista nimeä Kestipuisto. Valmisteilla olevassa asemakaavassa osa puistosta jää kaavamuutoksen ulkopuolelle. Nimistötoimikunta päätti esittää puistolle nimeä Kestipuisto Gästparken (puisto) Perustelu: Liitynnäinen, Kestikujan mukaan.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 46 (102) PEK/8 Kestikuja on nimetty lähellä sijaitsevan Oulunkylän Seurahuoneen innoittamana. Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386 johanna.lehtonen(a)hel.fi Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 14.12.2016 HEL 2016-003580 T 10 03 03 Maaherrantien suunnittelualue sijaitsee pääosin Maaherrantien suuntaisella savikon reuna-alueella. Savea on Oulunkyläntien ylittävän ratasillan kohdalla enimmillään noin 8 m ja nykyisen varikkoalueen kohdalla koillisessa noin 4 m. Muualla saven paksuus vaihtelee noin rajoissa 0 3 m. Suunnittelualueella ei ole mitattu pohjavedenpintaa, mutta lähialueella pohjaveden painetaso on vaihdellut noin rajoissa 0,5 2 m syvyydellä maanpinnasta. Suunnittelualueen lounaisosassa sijaitsee Larin Kyöstin tie-pikkukoski -viemäritunneli, ja pohjoisosassa Pitkäkoski-Vanhakaupunki -raakavesitunneli. Alueella tehtävissä maarakennustöissä tulee ottaa huomioon radan ja ratapenkereen läheisyys. Ratapenkereen vierellä tehtävissä kaivutöissä (kellarit) tulee ottaa huomioon ratapenkereen perustamistapa ja stabiliteetti. Junaradan mahdollisesti aiheuttamat tärinävaikutukset suunniteltuihin asuinrakennuksiin tulee arvioida, ja ottaa huomioon rakenteiden suunnittelussa. Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 6.5.2016 Mirva Koskinen, geotekniikkapäällikkö, puhelin: 310 37821 mirva.koskinen(a)hel.fi Suomenkielinen työväenopisto Asiakaspalvelu- ja hallinto-osasto 5.12.2016 HEL 2016-003580 T 10 03 03 Suomenkielisellä työväenopistolla ei ole erityistä lausuttavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1238-01/16. Työväenopistolla on toimipiste Oulunkylässä Kylävanhimmantie 25:ssä, joka palvelee alueen asukkaita yhdessä Maunulatalon kanssa alueella.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 47 (102) PEK/8 Suomenkielinen työväenopisto Asiakaspalvelu- ja hallinto-osasto 9.5.2016 Marko Enberg, asiakaspalvelu ja hallinto-osaston osastopäällikkö, puhelin: 310 88591 marko.enberg(a)hel.fi Rakennusvirasto 1.12.2016 HEL 2016-003580 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1238-01/16, Viikin ja Oulunkylän asemakaavan muutoksesta, 12.12.2016 mennessä. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma korvaa 6.4.2016 päivätyn aikaisemman osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Raide-Jokeri -pikaraitiotien suunnittelun aikataulusta johtuen suunnittelualue on jaettu pienempiin osiin. Maaherrantien tuleva katualue sekä Maaherrantien mutkan ja pääradan väliin jäävä nykyinen varikkoalue suunnitellaan nyt erikseen nopeammassa aikataulussa. Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1238-1/16 Rakennusvirasto 10.5.2016 Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440 petri.arponen(a)hel.fi Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977 heikki.takainen(a)hel.fi Kiinteistövirasto 23.11.2016 HEL 2016-003580 T 10 03 03 Suunnittelualueen pienentäminen on Maaherrantien asemakaava-alueella kannatettava lähtökohta, sillä se tukee periaatetta, jonka mukaan Raide-Jokerin rakentamisaikataulua ei tule vaarantaa tonteille ulottuvilla katualueiden laajennuksilla. Sellaiset Raide-Jokerin mukanaan tuomat katujärjestelyt, jotka vaativat katualueiden leventämistä tonttialueille, olisi ripeästi syytä käsitellä erillisinä täydennysrakentamista edistävinä asemakaavan muutoshankkeina.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 48 (102) PEK/8 Valtteri Halla, maankäyttöinsinööri, puhelin: 09 310 76184 valtteri.halla(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 20.5.2016 HEL 2016-003580 T 10 03 03 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt kaupunginmuseolle tiedon Oulunkylän Maaherrantien ja sen ympäristöä koskevan asemakaavamuutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa. Suunnittelualueeseen kuuluvat pääradan kaakkoispuolella sijaitseva vyöhyke, johon kuuluvat Larin Kyöstin tie 4 ja 6 ja niiden välinen yleinen pysäköintialue sekä Larin Kyöstin tie 8 tontti. Lisäksi alueeseen kuuluu Oulunkylän Seurahuoneen edustan puistoalue sekä puistoalue Oulukyläntien länsipuolella ja erilaisia pieniä näihin alueisiin liittyviä suojaviher- ja liikennealueita sekä kävelyn ja pyöräilyn reittejä. Maaherrantien suunnittelualue on ensimmäinen Oulunkylän keskustan kehittämiseen liittyvistä alueista, joille lähivuosina ryhdytään laatiman asemakaavan muutoksia. Suunnittelualue sijoittuu Oulunkylän nykyisen keskustan tuntumaan ja rautatieaseman läheisyyteen. Oulunkylä on ollut asuttua seutua jo Helsingin perustamisen aikaan. Rautatien rakentaminen Helsingistä Hämeenlinnaan vuonna 1862 ja rautatiepysäkin rakentaminen Oulunkylään vuonna 1873 lisäsi alueen houkuttavuutta. Oulunkylän rautatiepysäkki korotettiin asemaksi vuonna 1881, minkä jälkeen alueella ryhdyttiin osittamaan maata asuntotarkoituksiin. Alueelle rakennetut huvilat palvelivat osittain juuri kesäasukkaita, jotka kaipasivat alueelle palveluita. Oulunkylän Seurahuone aloitti toimintansa vuonna 1882 kylpylaitoksena, jonka yhteydessä toimi pensionaatti eli täysihoitola. Oulunkylän Pensionaatti tuhoutui tulipalossa 1890-luvulla, mutta se rakennettiin vuonna 1897 samalle paikalle uudelleen, mutta aiempaa laajempana tornihuvilana. Vuonna 1905 pensionaatin ravintola nimettiin Oulunkylän Seurahuoneeksi. Ravintolatoiminta päättyi vuonna 1935 ja Helsingin kaupungin omistukseen vuosikymmenet asuntokäytössä ollut rakennus siirtyi vuonna 1979. Oulunkylän Pop/Jazz-opistona ja ammatillisena op-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 49 (102) PEK/8 pilaitoksenakin toiminut rakennus palvelee nykyään alueen järjestöjen ja sosiaaliviraston yhteisessä käytössä nimellä kumppanuustalo. Seurahuoneen ympäristö ja alueen rakennuskanta on muuttunut vuosikymmenten kuluessa voimakkaasti. 1900-luvun alussa Oulunkylän Pensionaattiin kuului neljä asuinrakennusta ja ulkorakennukset. Erityisesti Seurahuoneen takana nouseva rinne on muun Veräjämäen tapaan ollut metsäistä ja vehreätä, mutta päärakennuksen edessä näkymät ovat olleet avoimet. Seurahuoneeseen kuului kylpylävieraita varten komea ja aikakauden ihanteiden mukaisin kasvi-istutuksin varustettu promenadipuisto. Puisto ulottui Oulunkylän asemalle saakka ja siellä kerrotaan olleen myös hirsinen uima-allas. Veräjämäen ja koko Oulunkylän rakennuskanta alkoi muuttua etenkin 1950- ja 1960-luvun kuluessa. Myös Seurahuoneen ympäristöstä purettiin vanhoja huvilayhdyskunnan aikaisia rakennuksia ja korvattiin tehokkaammalla kerrostalorakentamisella. Vuosien kuluessa Seurahuoneen edusta muuttui pelloista joutomaaksi ja lopulta taas puistoksi. Seurahuoneen edustalla on vieläkin voimassa alueen ensimmäinen asemakaava vuodelta 1953, jossa alue on jo määritelty puistoksi ja jonka mukaan myös Larin Kyöstin tie ja Oulunkyläntie alueelle linjattiin. Larin Kyöstin tie 4, 6 ja 8 osalla on voimassa vuonna 1976 vahvistettu asemakaava, jossa kyseiset tontit on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi ALT. Tämän kaavan mukaisesti Larin Kyöstin tie 4, 6 ja 8 tonteilta purettiin vanhat rakennukset pois 1970-luvun kuluessa ja tonteille rakennettiin keskenään hyvin samankaltaiset elementtirakenteiset toimistotalot, jotka on suunnitellut vuosina 1977-1983 Leena Minkkinen / suunnittelu oy mikla. Niitä vastapäätä sijaitsevat asuinkerrostalot ovat myös 1970-luvun lopulta ja 1980-luvun puolivälistä, lukuun ottamatta 1910-luvun puolivälissä rakennettua kookasta puukerrostaloa Arttulaa. Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu Larin Kyöstin tie 4,6 ja 8 tonttien muuttaminen toimistokäytöstä asuinkäyttöön. Myös Maaherrantien ja pääradan välissä sijaitseva liikennealue on tarkoitus muuttaa asuntotontiksi. Raide-Jokerin hankesuunnitelman mukaan Raide- Jokerin reitti tulisi kulkemaan pääosin runkobussilinjan 550 reittiä, eli edelleen Maaherrantietä pitkin. Maaherrantien linjausta suunnitellaan hieman muutettavaksi ja se muuttuisi joukkoliikennekaduksi, jota pitkin Raide-Jokeri tulisi liikennöimään. Lisäksi suunnittelualueelle on tarkoitus linjata kaksi korkeimman laatutason pyöräilyn pääreittiä baanaa. Näistä toinen kulkisi pääradan ja Maaherrantien välissä radan suuntaisesti, toinen reitti erkanisi tästä linjasta ja jatkaisi Maaherrantien ja Veräjän suuntaisesti kohti Viikkiä. Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta tärkeä tavoite on Oulunkylän Seurahuoneen edustan suunnittelu aluetta kokoavaksi rakennetuksi puistoksi. Itse Seurahuoneen rakennus ei kuitenkaan kuulu suunnittelualueeseen.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 50 (102) PEK/8 Kaupunginmuseo pitää esillä olevan Maaherrantien asemakaavan muutokselle asetettuja tavoitteita mahdollisina. Seurahuoneen edustan ja lähiympäristön suunnittelu koetaan tärkeäksi myös kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Aluetta tulee arvioida osana Veräjämäen huvilayhdyskunnan kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta ja tämän tulee myös ohjata suunnittelua. Kaupunginmuseo esittää, että Seurahuoneen edustan puistoalueen vaiheet selvitetään asemakaavan muutoksen lähtöaineistoksi. Selvityksen pohjalta saadaan asemakaavalliset reunaehdot puistoalueen ilmeen ja laajuuden suunnittelulle ja toteutukselle. Kaava-alueelle suunnitellun uudisrakentamisen mittakaavassa ja sijoittelussa tulee ottaa huomioon lähiympäristö ja sen olemassa oleva ja säilyvä rakennuskanta. Lisäksi kaupunginmuseo korostaa, että suunnittelualueen katualueiden ja reittiverkostojen sekä rakentamiselle osoitettujen alueiden laajetessa uusilla kaavamääräyksillä tulee myös tukea ja varmistaa Oulunkylälle ominaisen vehreyden säilyminen. Anne Salminen, tutkija, puhelin: +358931036501 anne.salminen(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 51 (102) PEK/9 48 Pelastuslautakunnan lausunto Kauppakartanonkatu 16 asemakaavan muutoksesta nro 12443 HEL 2015-013166 T 10 03 03 Lausunto antoi seuraavan lausunnon Kauppakartanonkatu 16 asemakaavan muutoksesta nro 12443: Jatkosuunnittelussa tulee huomioida pelastusteiden ajoreittien ja nostopaikkojen tarkemmat järjestelyt rakennusta ympäröivillä ajo- ja kevyenliikenteen väylillä sekä piha-alueella. Huomioitavaa on muun muassa, että pihakannelle tulee kantavuusvaatimus pelastustien vuoksi. Jatkosuunnittelussa tulee myös huomioida porrashuoneiden sivukäytävien palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät järjestelyt, kuten savunpoisto ja käytävien savu- ja palo-osastointi. pelastuskomentaja Simo Wecksten Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236 katja.seppala(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Asemakaavan muutos koskee Itäkeskuksessa Kauppakartanonkadun varrella sijaitsevaa kiinteistöä, jossa on nyt Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokra-asuntoja, kivijalan liiketiloja sekä kaksi pientä päivähoidon yksikköä. Heka Oy on arvioinut, että kohteen rakennustekniset ongelmat ovat suuria ja rakennukset ovat laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa lähivuosina. Peruskorjaus on arvioitu kannattamattomaksi. Kaavamuutos perustuu nykyisten rakennusten purkamiseen, rakennusoikeuden määrän kasvattamiseen ja uuden umpikorttelimaisen asuintalokokonaisuuden rakentamiseen. Kadun varteen rakennetaan nykyiseen tapaan kivijalan liiketiloja. Tontille ei sijoiteta jatkossa päivähoidon

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 52 (102) PEK/9 yksikköjä. Asuintonttia laajennetaan kaakkoiskulmassa vähäisessä määrin nykyisen puiston puolelle. Autopaikat sijoittuvat vieressä sijaitsevalle, useamman tontin käytössä olevalla pysäköintikentälle ja rakennuksen-/ pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Rakennusoikeuden määrä on kaavamuutoksessa yhteensä 20 300 k m². Uutta asuntokerrosalaa on 8 500 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 200. pelastuskomentaja Simo Wecksten Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236 katja.seppala(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.02.2017 114 HEL 2015-013166 T 10 03 03 Ksv:n hankenumero 0750_11, karttaruudut 676504, 677504 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa 28.2.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12443 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Itäkeskus) korttelin 45048 tontteja 8 ja 9 sekä puistoaluetta. antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 53 (102) PEK/9 www.hel.fi/ksv että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nro 12443 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: 310 37331 mikko.naveri(a)hel.fi Jussi Jääskä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37129 jussi.jaaska(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel.fi Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 21.6.2016 HEL 2015-013166 T 10 03 03 Kohde sijaitsee savialueella ja saven reuna-alueella. Savikerros paksunee länteen päin ja on paksuimmillaan alueen länsireunalla noin 6 m. Kauppakartanonkadun osalta savikerrokset on suunnitelmatietojen mukaan stabiloitu. Tontin osalla stabilointia todennäköisesti ei ole. Saven yläpuolella ovat pihan rakennekerrokset ja alapuolella kitkamaakerrokset ennen kallionpintaa. Pohjaveden korkeusasema on vuosina 2006 2007 vaihdellut noin 0,6 1,5 m maanpinnasta tontin itäreunassa sijaitsevassa mittauspisteessä. Lähin puupaaluilla perustettu ja siten pohjaveden painetason vaihteluille herkkä rakennus sijaitsee kohteesta noin 150 m päässä. Nykyiset rakennukset on todennäköisesti perustettu paaluilla. Rakennuksia purettaessa tulee maahan jäävien paalujen osalta toimittaa nii-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 54 (102) PEK/9 den tarketiedot (yläpään xyz) Kv/geotekniselle osastolle. Piha-alueiden mahdollinen nykyinen pohjanvahvistus ja tuleva pohjanvahvistustarve tulee selvittää erityisesti mikäli tontin maanpintaa nostetaan nykyisestä saven haitallisten painumien ehkäisemiseksi. Mirva Koskinen, geotekniikkapäällikkö, puhelin: 310 37821 mirva.koskinen(a)hel.fi Rakennusvirasto 20.6.2016 HEL 2015-013166 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1249-00/16, koskien Vartiokylän (45.ko), Itäkeskuksen, Kauppakartanonkatu 16 asemakaavan muutosta 22.6.2016 mennessä. Osoitteessa Kauppakartanonkatu 16 suunnitellaan nykyisten rakennusten purkamista ja korvaamista uusilla asuinkerrostaloilla. Kaavamuutosalue rajautuu Ystävyydenpuistoon, johon on vuonna 2007 tehty Ystävyydenpuiston ja väestönsuojan maanpäällisiin alueisiin liittyvä yleissuunnitelma. Väestönsuojahanketta ei ole toteutettu. Rakennusvirasto voi tarvittaessa varautua toteuttamaan Ystävyydenpuiston yleissuunnitelman tavoitteita. Tonttiin rajautuvaa metsämaisemaa voidaan avartaa metsänhoitotoimin. Rakennusviraston yhteyshenkilöinä asemakaavan laadinnassa toimivat aluesuunnittelija Nina Mouhu ja suunnitteluinsinööri Silja Hurskainen. Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838 nina.mouhu(a)hel.fi Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939 silja.hurskainen(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 7.6.2016 HEL 2015-013166 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 12.5.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 55 (102) PEK/9 Kauppakartanonkatu 16:ssa sijaitsee Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) vuokra-asuntoja ja kaksi pientä päiväkotiyksikköä. Hekan arvion mukaan kohteen laajamittainen peruskorjaaminen ei ole kannattavaa. Suunnittelun lähtökohdaksi on asetettu kiinteistön purkaminen ja uusien, nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin paremmin vastaavien asuinrakennusten toteuttaminen tilalle. Kohteessa toimivien kunnallisten päiväkotien hoitopaikat tullaan korvaamaan uusilla paikoilla lähialueella. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen kaupunkikuvaa luontevalla tavalla täydentävä, mutta nykytilannetta tehokkaampi asuntorakentaminen. Suunnittelualueeseen kuuluu Kauppakartanonkatu 16 tontin lisäksi viereinen pysäköintitontti sekä pieni pala puistoa alueen itänurkassa, jota suunnitellaan liitettäväksi osaksi asuntotonttia. Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavoitus on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Voimassa olevassa asemakaavassa (1975) tontti nro 45048/9 on asuntolarakennusten korttelialuetta (AKS) ja tontti 45948/8 on autopaikkojen korttelialuetta (AP) Muutosalue ulottuu vähäisessä määrin puiston puolelle kaakkoiskulmassa. Yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista asumisen ja toimitilojen aluetta. Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (2015) alue sijaitsee osittain liike- ja palvelukeskustan alueella C1 ja osittain asuntovaltaisella alueella A2. Kauppakartanonkatu 16 nykyiset rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1978. Suunnittelijana toimi arkkitehti Erkki Valovirta/arkkitehtitoimisto Söderlund-Valovirta. Punatiilielementein verhoiltujen asuinkerrostalojen kerroslukumäärä on neljä. Korttelin sisällä sijaitsee lisäksi yksikerroksinen, lautaverhoiltu päiväkotirakennus. Asuintalot omistaa Helsingin kaupunki/helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka). Kohteen omistaja on arvioinut, että kohteen ongelmat ovat suuria ja rakennukset ovat laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa lähivuosina. Mm. epäkäytännölliset huoneistopohjat ja kohteen yleinen tilojen tehottomuus (alun perin rakennettu opiskelija-asunnoiksi) tekevät peruskorjauksesta kuitenkin kannattamatonta. Suunnittelussa on lähdetty siitä, että kiinteistöt puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uudet. Kaavamuutoksella lisätään korttelin rakentamistehokkuutta lähes kaksinkertaiseksi. Korttelin nykyinen tonttitehokkuus on noin e=1,0. Tontille esitetään uutta umpikorttelia, jonka kerroslukumäärä on kauttaaltaan 6 tai pääasiallisesti 6 ja vähäisin osin enintään 7-8 (esim. julkisivuista sisäänvedetty kattokerros). Julkisivut olisivat pääosin punatiiltä. Luonnosmateriaalin mukaan rakennuksen/rakennusten laajuutta, massoittelua ja arkkitehtuuria tutkitaan tarkemmin kaavaehdotuksen valmistumista edeltävän viitesuunnittelun yhteydessä.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 56 (102) PEK/9 Itäkeskuksen rakentumisesta Itäkeskus rakennettiin aluekokonaisuutena, jonka suunnittelu alkoi 1970-luvulla. Helsingin kasvussa näkyi tuolloin voimakas rakentamispaine itään päin ja Itäkeskus oli yksi uusista Helsingin keskustoista, joita suunniteltiin 1970-luvun alussa Kampin ja Pasilan lisäksi. Itäkeskuksen rakentaminen poikkesi muusta lähiörakentamisesta siinä mielessä, että painopiste siellä oli pääkaupunkiseudun alueellisen keskuksen rakentamisessa. Itäkeskus olikin osa nk. cityn tukineliötä, johon kuuluvat myös Malmi, Leppävaara ja Tapiolan aluekeskus. Itäisen aluekeskuksen tutkimisessa päädyttiin vuonna 1971 lopulliseen paikkaan entisen Porvoontien molemmin puolin. Lännessä alue rajautui Marjaniemen siirtolapuutarhaan, etelässä Marjaniemen asuntoalueeseen, pohjoisessa Puotinharjuun ja idässä Puotilan 1960-luvulla rakennettuun lähiöön. Itäkeskuksen paikalla oli tuolloin peltoa. Metro aloitti toimintansa 1982 ja Itäkeskus oli metrolinjan päätepysäkki idässä vuoteen 1986 saakka. Itäkeskuksen osayleiskaavan kaavarunkosuunnittelu alkoi 1972 ja kaava hyväksyttiin vuonna 1974. Aluekeskuksen ydin oli pohjois-eteläsuuntainen kolmen aukion sarja ja niitä yhdistävä kävelyakseli jalankulkusiltoineen Itäväylän ja Turunlinnantien yli. Itäkeskus jaettiin suunnitelmissa selkeästi työpaikka- ja asuinalueisiin. Keskustarakenteen monipuolistamiseksi sinne suunniteltiin myös kulttuuripalveluja. Itäkeskuksen suunnittelussa haluttiin tarkoituksella korjata itäisen Helsingin tilannetta niin, että asuntojen rinnalle tulisi myös työpaikkoja ja palveluja. Modernin kaupunkisuunnittelun idea alueiden toiminnallisesta eriyttämisestä, jossa esimerkiksi asuminen, työpaikat, teollisuus ja liikenne pyrittiin sijoittamaan kukin tietylle alueelle kaupungissa, ei ollut osoittautunut aina toimivaksi ja johti kasvavassa kaupungissa liikenneruuhkiin ja esimerkiksi uusien lähiöiden lähipalveluiden puutteeseen. Itäkeskuksen asuntorakentaminen aloitettiin vuonna 1975 ja monelle lähiölle tyypilliseen tapaan palvelut saatiin sinne myöhemmin. Itäkeskuksen kauppakeskus valmistui vuonna 1984. Itäkeskuksen arkkitehtuuria pidettiin kaupunkisuunnittelijoiden näkemyksissä hyvin tärkeänä: sen avulla luotaisiin omaperäisyyttä ja virikkeinen ympäristö. Rakennusten suunnittelusta järjestettiinkin kaksi suunnittelukilpailua: monitoimitalon ja seurakuntakeskuksen kilpailu 1976 77 ja Rakennuskunta Hakan järjestämä kutsukilpailu (1977 78) Itäkeskuksen maamerkistä. Muidenkin rakennusten suunnittelijoiksi tuli nimekkäitä arkkitehteja. Itäkeskus on yhtenäinen ja omana aikansa suunnitteluihanteita edustava aluekokonaisuus. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan sen ominaispiirteiden tulisi toimia suunnittelun lähtökohtana jatkossakin. Mu-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 57 (102) PEK/9 seolla ei ole asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnosmateriaalista huomautettavaa. Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473 johanna.bjorkman(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 58 (102) PEK/10 49 Pelastuslautakunnan lausunto Herttoniemen sairaalan alueen asemakaavaehdotuksesta nro 12444 HEL 2015-002926 T 10 03 03 Lausunto antoi seuraavan lausunnon Herttoniemen sairaalan alueen asemakaavaehdotuksesta nro 12444: Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa kaava-asiassa. pelastuskomentaja Simo Wecksten Kimmo Kartano, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 0403514306 kimmo.kartano(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää pelastuslautakunnan lausuntoa Herttoniemen sairaalan alueen asemakaavaehdotuksesta nro 12444. Kaavaratkaisu koskee Herttoniemen sairaalan, terveyskeskuksen ja liikuntapuiston aluetta. Tavoitteena on muuttaa nykyisen sairaalan alue asuinalueeksi sairaalatoiminnan päätyttyä ja luoda mahdollisuuksia liikuntapuiston kehittämiselle. Nykyinen sairaala ja terveysasema puretaan. Tilalle rakennetaan 4-8- kerroksisia asuinkerrostaloja. Lisäksi alueelle rakennetaan päiväkotirakennus. Uutta asuntokerrosalaa on 24 250 k-m2, uutta liikekerrosalaa asuntokortteleissa 350 k-m2 ja palvelukerrosalaa 1 800 k-m2. Alueelta poistuu sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kerrosalaa 19 853 k-m2. Asukasmäärä kasvaa noin 600 asukkaalla. Kaavaselostukseen on laadittu alustava pelastuskaavio, jossa on esitetty pelastustiet.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 59 (102) PEK/10 Rakennusten paloturvallisuusratkaisuihin pelastuslaitos ottaa kantaa jatkosuunnittelun yhteydessä rakennuslupavaiheessa. pelastuskomentaja Simo Wecksten Kimmo Kartano, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 0403514306 kimmo.kartano(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.02.2017 104 HEL 2015-002926 T 10 03 03 Ksv:n hankenumero 4845_1, karttaruutu 6676500-02 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa 28.2.2017 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12444 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttöja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Asemakaava koskee 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Länsi-Herttoniemi) korttelin 43157 tonttia 1 ja osaa tontista 2, katu- sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita. Asemakaavan muutos koskee korttelia 43124 ja korttelin 43125 tonttia 5 sekä katu- ja virkistysalueita. antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko www.hel.fi/ksv

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 60 (102) PEK/10 että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12444 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Antti Varkemaa, projektipäällikkö, puhelin: 310 37053 antti.varkemaa(a)hel.fi Markus Ahtiainen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37088 markus.ahtiainen(a)hel.fi Karri Kyllästinen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37347 karri.kyllastinen(a)hel.fi Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258 maija.lounamaa(a)hel.fi Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 13.7.2016 HEL 2015-002926 T 10 03 03 Kiinteistöviraston geoteknisellä osastolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 20.11.2015 Ilkka Vähäaho, osastopäällikkö, puhelin: 310 37811 ilkka.vahaaho(a)hel.fi Nuorisoasiainkeskus 20.11.2015 HEL 2015-002926 T 10 03 03

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 61 (102) PEK/10 Herttoniemen sairaala-alueen suunnittelu on etenemässä siten, että alue muuttuu asumisen käyttöön sairaala- ja terveysasematoiminnan päätyttyä viimeistään vuonna 2018. Asuntorakentamisen yhteydessä vahvistetaan lähipalveluja ja monipuolistetaan liikuntapuiston tarjoamia mahdollisuuksia. Nuorisoasiainkeskus pitää alueelle suunniteltua kehitystä myönteisenä kaupunkirakenteen tiivistämisenä ja palvelujen parantamisena metroradan varrelle. Nuorisoasiainkeskus pitää Herttoniemeä tärkeänä toiminta-alueena. Uusien Herttoniemen toimitilojen sijainti lähellä metroasemaa on ollut nuorisotoimen toiveissa pidempään. Lisäksi nuorisotoimi on sitoutunut turvaamaan Länsi-Herttoniemen alueen varhaisnuorten toiminnot myös jatkossa. Parhaillaan nuorisoasiainkeskus suunnittelee koko Herttoniemen alueen kokonaisratkaisua yhdessä kirjaston kanssa. Kaupunginkirjaston ja nuorisoasiainkeskuksen nykykäytössä oleva kiinteistö Kettutie 8:ssa on vahvistetun asemakaavan mukaan varattu asuntorakentamiselle. Toinen Herttoniemessä sijaitseva nuorisoasiainkeskuksen tila on Herttoniemenrannan nuorisotalo (Paasivaarankatu 6). Se vaatisi laajan ja kalliin peruskorjauksen. Tämän korjauksen suunnittelu on keskeytetty ja alueen kirjaston ja nuorisotoimen tilavaihtoehtoja on selvitetty yhdessä tilakeskuksen ja kaupunginkanslian kanssa. Vaihtoehtotarkastelussa oli kaiken kaikkiaan noin kymmenen kohdetta. Osa vaihtoehdoista sijaitsi epäedullisessa paikassa, osa edellytti laajoja muutostöitä tai osa oli liian kalliita. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, että tilakeskus valmistelee soveltuvan noin1 000 m²:n tilan vuokrausta kirjasto- ja nuorisotoimen käyttöön Herttoniemen metroaseman läheisyyteen rakennettavasta Lähipalvelukeskus Hertsi kiinteistöstä. YIT Rakennus Oy ja Rakennusosakeyhtiö Hartela rakentavat kiinteistön. Herttoniemen alueen nuorisotalon ja kirjaston tilaratkaisuissa tulee sekä metroaseman että Kettutien alueen rakentamistilanteen vuoksi edetä syksyn 2015 aikana kohti toimivia ratkaisuja. Nuorisoasiainkeskus valmistelee osaltaan yhteistä tilanvuokraushanketta. Tämä suunnitelma tuodaan nuorisolautakunnan käsittelyyn 26.11.2015. Kaiken kaikkiaan nuorisoasiainkeskus haluaa olla vahvasti mukana kehittämässä ja parantamassa Herttoniemen alueen nuorisotyön palveluja. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että Herttoniemen sairaala-alueen muuttaminen asumisen käyttöön on myönteinen ja alueen kehitystä eheyttävä ratkaisu.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 62 (102) PEK/10 Samanaikaisesti nuorisoasiainkeskus etsii tiiviisti kirjaston kanssa uutta toimintatilaa Herttoniemen keskuksesta tai sen välittömästä läheisyydestä. Näillä mahdollisesti yhteisillä tiloilla voitaisiin palvella Herttoniemen ja Herttoniemenrannan nuoria ja muita asukkaita. Kettutien nuorisotalosta luopumisen yhteydessä nuorisoasiainkeskus varmistaa, että Länsi-Herttoniemen varhaisnuorten nuorisotyölliset toiminnot turvataan. Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036 harri.taponen(a)hel.fi Rakennusvirasto 12.11.2015 HEL 2015-002926 T 10 03 03 Suunnittelualue Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Herttoniemen sairaalan alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1207-01/15 Herttoniemen (43.ko) asemakaava ja asemakaavan muutoksesta 23.11.2015 mennessä.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 63 (102) PEK/10 Kannanotto Asemakaavan muutoksessa suunnitellaan Herttoniemen sairaala-alueen muuttamista asuinalueeksi. Samalla selvitetään mahdollisuuksia uusille lähipalveluille ja liikunta-puiston toiminnalle. Suunnittelualuetta on laajennettu koskemaan muun muassa myös liikuntapuiston aluetta. Nykyisen pysäköintialueen paikalle ja kadun varteen voi tulla asuinkerrostaloja. Pysäköintijärjestelyjä muutetaan. Kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä koillisesta liikuntapuistoon halutaan parantaa. Liikuntapuiston liikuntapaikkojen ja huoltotilojen lisäämistä tutkitaan. Rakennusvirasto pyytää ottamaan huomioon liikuntapuiston ja siihen rajautuvan laajan lähivirkistysalueen pysäköintitarpeet. Virkistysalueella