VESIHUOLTO VIHREÄN TALOUDEN AIKAKAUDELLE



Samankaltaiset tiedostot
MAISEMADIAGRAMMI VIHREÄN TALOUDEN VESIHUOLLOSTA

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

OLIKO TULEVAISUUDESSA KAIKKI PAREMMIN?

Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO oppituolin haltija, Tampereen Teknillinen Yliopisto (TTY) " Suomalaisen vesihuollon tulevaisuuden haasteet

Katko T.S. Ke 12 TTY

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

Vesivastuusitoumus haaste yrityksille kestävään veden käyttöön ja hallintaan

Lounais-Suomen vesihuoltopäivät Lieto

Globaalit vesihaasteet ja Suomi. Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen Vihreä talous & Vihreä liiketoiminta

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Globaali kestävän kehityksen agenda ja vesitavoitteet Annika Lindblom pääsihteeri, kv. asiain neuvos, ympäristöministeriö

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Fennovoiman vastuullisuusohjelma

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Metsähallitus Luontopalvelut

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT. ISO sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.

Jarmo J. Hukka. Vesihuolto vihreän talouden aikakaudelle

Hyvät vesihuoltopalvelut

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Vesijalanjälki ja vedenkulutus

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Kirkkonummen kuntastrategia

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Interreg Pohjoinen

Vesi on Elämä Vesi on Tulevaisuus

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys Jaakko Hirvola

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia Pekka Peura

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT

Tekes, Vesi-ohjelma

Kiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Mihin ollaan menossa?

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Yhteiskunnallinen yritys

Hiilineutraali kiertotalous

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

- Potentiaalia innovaatioiksi

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Kirjan kuviot & taulukot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

FINNISH WATER WAY SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT)

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Pertti Seuna, EWAn Presidentti

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kaupunkiseutujen aika? Sami Moisio HY BEMINE-seminaari

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella

Transkriptio:

VESIHUOLTO VIHREÄN TALOUDEN AIKAKAUDELLE Dosentti, TkT Jarmo HUKKA, www.cadwes.com 4.6.2014 Helsinki Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP) - VIHREÄ TALOUS: Parantaa ihmisten hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta. Vähentää merkittävästi ympäristöriskejä ja ekologista niukkuutta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) -VIHREÄ KASVU: Voimistaa taloudellista kasvua ja kehitystä. Turvaaluonnonvarojen riittävyyden ja ekosysteemipalvelujen saatavuuden. Rotmans:VIHREÄSSÄ TALOUDESSA ei ole kyse pelkästään teknologisista ratkaisuista vaan myös: kestävistä elämäntavoista; uusista instituutioista; ja kulttuurisista muutoksista. Vihreä talous - seuraava askel kestävässä kehityksessä 1

Vihreän talouden luominen: kolmoishaaste (UNEP 2012) Vihreä talous Ekosysteemi (luonnon pääoma) Päämäärä: Ylläpitää ekologista vastustuskykyä Hyvinvointi (sosiaalinen ja henkinen pääoma) Talous (tuotettu ja taloudellinen pääoma) Päämäärä: Parantaa resurssitehokkuutta Päämäärä: Lisätä sosiaalista tasa-arvoa ja oikeudenmukaista vastuunjakoa UNEP: Vihreän talouden hyödyt saavutetaan investoinneilla vesihuoltopalveluihinja samalla vähennetään köyhyyttä kehitysmaissa. OECD: Vesiasioiden hyvä hallinta on yksi vihreän kasvun peruslähtökohdista. Veteen liittyviä innovointeja ja investointeja vihreään infrastruktuuriin tulee rohkaista. Rio+20: The Future We Want -raportti korostaa erityisesti vesihuollon ja sanitaationkriittistä merkitystä kaikille kolmelle kestävän kehityksen ulottuvuudelle. Asiantuntijat korostavat vesihuolto-investointien merkitystä -kansainvälinen yhteisö ei ymmärrä asian kiireellisyyttä. 2

OY SUOMI AB EI KAI SILLÄ VAAN OLE RIPULIAAA?! 800 miljoonalta ihmiseltä puuttuu puhdas juomavesi 1 000 miljoonaa ihmisestä tekee tarpeensa taivasalla 2 500 miljoonalta ihmiseltä puuttuu asianmukainen sanitaatio WHO ja Unicef 2014 3

JOKAAMULEHTI SUURKATASTROFI KEHITYSMAISSA eilen taas 10 000 kuollutta ja 70 000 vakavaa sairastapausta katso video ULKOMAAT 3.6.2014 16:12 PÄIVITETTY 17:45 Jokaamulehti Kolmannessa maailmassa menehtyi taas eilen jopa 10 000 ihmistä puolet heistä lapsia puhtaan juomaveden, sanitaation ja hygienian puutteeseen. Lisäksi 70 000 ihmistä sairastui vakavasti. Useimpien pelätään menehtyvän saamiinsa tauteihin. Tämä sama uutinen toistuu joka päivä johtuen päättäjien välinpitämättömyydestä. Koleran uhri Unmikistanissa NääsPhoto Suosittele 6 Kirjoita kommentti Ohjeet:Kirjoita kommenttisi tähän. Voit ottaa kantaa, mutta muista hyvät tavat. Kirjoittajat vastaavat itse kommenteistaan. Keskustelu on esimoderoitu eli kommentit luetaan ennen julkaisua. KENIA ONKO KUKAAN KIINNOSTUNUT TIETÄMÄÄN KUINKA USEIN MEILLÄ EI OLE SÄHKÖÄ TAI VETTÄ.?! VETTÄ EI 9 TUNTIIN PÄIVÄSSÄ!! 4

21.5.2014 ETIOPIA MEITÄ ON 44 MILJOONAA Kuva Harri Mattila, Benishangul-Gumus, Etiopia 2010 5

Vihreän talouden saavuttaminen ei ole mahdollista takaamatta, että jokaisella on vesihuolto-ja sanitaatiopalvelut YK:n vesivuosikymmenen ohjelma 2011 Hallintojärjestelmien parannukset, vesisektorin reformit sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittäminen ovat tärkeimpiä mahdollisuuksia nopeuttaa siirtymistä vihreään talouteen UNEP 2011 6

Miten U.S. pärjää vihreän talouden vertailussa? suurin vesijalanjälki asukasta kohden HIILIJALANJÄLKI 2 483 m 3 vuodessa Keskiverto amerikkalainen kuluttaa VIISI kertaa enemmän energiaa kuin maapallon asukas keskimäärin suurin hiilijalanjälki asukasta kohden ulkomaisen vesijalanjäljen osuus 19% Maa Vesimaksut, vedenkulutus sekä investoinnit vesihuollon infrastruktuuriin eräissä OECD-maissa Vesi-ja jätevesimaksu a (USD/m 3 ) Vedenkulutus b (l/pv/h) Investoinnit vesihuoltopalveluihin (USD, miljardia) c Nykyiset vuotuiset investoinnit Keskimääräiset vuotuiset investoinnit vuoteen 2025 Kanada 2,01 335 7,875 15,74 Suomi 3,63 145 1,140 2,15 Norja 3,76 195 d 1,380 2,55 USA 2,10 305 87,930 167,63 Englanti ja Wales Skotlanti 6.71 5,84 140 12,499 27,96 a) Global Water Intelligence 2008 in OECD 2010 b) Expert Panel on Groundwater, Renzetti 2009 in Vander Ploeg 2011 c) OECD 2006 d) EUREAU 2009 Hukka, J.J. and Katko, T.S. 2014.Appropriate Pricing is a Must for Sustainable Water Services. AWWA 2014 Sustainable Water Management Conference, March 30 - April 2, 2014. Denver, USA. 7

Maa Vesihuollon infrastruktuurin investointivaje Väestömäärä Vesihuollon infrastruktuurin tila Arvioitu investointivaje (EUR) Arvioitu investointivaje per asukas (EUR) Kanada 35182000 Hyvä 52628000000 1450 (Erittäin hyvä-erittäin heikko) Norja 5043000 Vesi 3; 13227000000 2630 jätevesi 2 (5-1) Suomi 5426000 7 (10-4) 4803000000 890 USA 320 051 000 D (A-E) 406 424 000 000 1 270 Hukka, J.J. and Katko, T.S. 2014. Appropriate Pricing is a Must for Sustainable Water Services. AWWA 2014 Sustainable Water Management Conference, March 30 - April 2, 2014. Denver, USA. 5 Dirty Secrets About the U.S. Economy by Umair Haque 12:00 PM May 2, 2014 Yhdysvalloilla on valtavat investointialijäämät koulutuksessa, terveydenhuollossa, liikenteessä, energiassa ja INFRASTRUKTUURISSA 8

Vesihuollon suurimmat haasteet (USA 2014) Haaste Keskiarvo (1-5) Kriittinen tärkeys 1 Vesi- ja viemäriverkoston kunto 4,6 63% 2 Palvelujen saatavuus pitkällä aikavälillä 4,5 64% 3 Infrastruktuurin parantamisen rahoitus 4,4 53% 4 Kansalaisten tietämys vesivarojen arvosta 4,3 48% 5 Kansalaisten tietämys vesihuoltojärjestelmien 4,3 44% ja -palvelujen arvosta 6 Pohjavesien hallinta ja liikakäyttö 4,2 41% 7 Valuma-alueen suojelu 4,2 40% 8 Kuivuus tai ajoittaiset vesipulat 4,1 38% 9 Valmistautuminen poikkeustilanteisiin 4,1 33% 10 Kustannusvastaavuus 4,0 28% 11 Maksujen korostusten hyväksyminen 3,9 30% 12 Pätevän henkilöstön houkutteleminen ja 3,9 29% pitäminen 13 Toiminta nykyisten säädösten puitteissa 3,9 27% 14 Toiminta tulevien säädösten puitteissa 3,9 25% 15 Vedenkäytön hallinta/vesitehokkuus 3,9 26% American Water Works Association. 2014 AWWA State of the WATER INDUSTRY Report 9

Suomen vesihuollon suurimmat haasteet ( 2040) Haaste Keskiarvo (asteikko 1-5) 1 Ikääntyvä infrastruktuuri 4,6 2 Haavoittuvuus ja riskien hallinta 4,4 3 Työvoima ja osaaminen 4,2 4 Tutkimus 4,0 5 Tutkintoon johtava opetus ja työhön ohjaava 4,0 koulutus 6 Veden laatu 4,0 7 Tekninen suorituskyky 3,8 8 Lietteen hyödyntäminen 3,8 9 Tehokas jäteveden puhdistus 3,7 10 Hiljaisen tiedon siirto 3,6 11 Päätöksenteon läpinäkyvyys ja avoimuus 3,6 12 Yhteiskunnallisten ja poliittisten suhteiden hallinta 3,5 13 Asiakastyytyväisyys 3,5 14 Johtamisen ja toiminnan taso laitoksilla 3,5 15 Taloudellinen tehokkuus 3,3 Heino, Takala ja Katko 2011 Vesihuollon suurimmat universaalit haasteet ovat INSTITUTIONAALISIA. Vesihuoltoa tutkitaan tieteellisesti ja kehitetään kuitenkin lähinnä TEKNOLOGISTEN ratkaisujen näkökulmasta (ns. teknologia ratkaisee kaikenlähestymistapa). 10

Vesihuollon TEKNOLOGIAUSKOVAISET Ongelmia ei voida ratkaista samankaltaisella ajattelutavalla ja tietoisuudella, jolla ongelmat on luotu Albert Einstein 11

UNEP 2011 INNOVAATIO- TOIMINTA on prosessi, jolla on kolme erilaista muotoa: TEKNOLOGISET innovaatiot tarjoavat erityisiä tekniikoita materiaalien ja energian hallitsemiseksi tai käsittelemiseksi. INSTITUTIONAALISET innovaatiotyhteiskunnallisten asioiden hallintaan muutokset arvoissa, uskomuksissa, tietämyksessä, normeissa, hallinnollisissa toimenpiteissä, johtamisessa, organisaatiossa, lainsäädännössä ja hallintajärjestelmissä, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia. SUHTEIDEN HALLINNAN innovaatiot yhteistyön, yhteisöllisyyden, solidaarisuuden, yhteisöllisen oppimisen ja hyötyjen jakamisen hallintaan. Miten tehdä näkymättömästä korvaamaton? 12

Ekoinnovaation luokittelujärjestelmä (OECD Oslo-käsikirja) Ekoinnovaation tavoitteet I nstituutiot Organisaatiot ja m arkkinointikeinot Prosessit ja tuotte et Ensisijaisesti ei- t eknologinen m uutos Ensisijaisesti teknologinen m uutos Suurem m at m ahdollisuudet ym päristöhyödyille, m utta vaikeam pi koordinoida Muuttam inen Uudelleen suunnittelu Vaihtoehdot Luom inen Ekoinnovaatiotyypit Kestävät vesihuoltopalvelut (Hukka ja Katko 2014) KESTÄVÄ VESI HUOLTO- PALVELUI DEN TUOTTAMI NEN KESTÄVÄ VESI HUOLTO- PALVELUI DEN JÄRJESTÄMI NEN KESTÄVÄ VESI HUOLLON I NFRASTRUKTUURI KESTÄVÄT VESI HUOLLON I NSTI TUTI ONAALI SET RAKENTEET Hukka ja Katko 2014 13

14