Nurmijärven kunnan konserniohjeet

Nurmijärven kunnan konserniohjeet Valtuusto 13.12.2006

SISÄLLYSLUETTELO 1. Kunnan omistajapolitiikka. 2 2. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite.. 3 3. Soveltamisala.. 3 4. Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen... 4 5. Konserniohjeen sitovuus 4 6. Kunnan toimielinten toimivallanjako 5 7. Konserniraportointi. 7 7.1. Raportoinnin sisältö ja rajoitukset 7 7.1.1. Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä ohjaus 7 7.1.2. Kirjanpito-, tilinpäätös- ja konsernitilinpäätösperiaatteet. 7 7.1.3. Toiminnan ja talouden raportointi 8 8. Keskitetyt konsernipalvelut ja keskitetyt toiminnot 8 8.1. Keskitetyn toiminnan järjestäminen ja ohjeistus 8 8.2. Tavaroiden ja palveluiden hankintoja ja omaisuuden luovutuksia koskevat ohjeet.. 9 8.2.1. Konsernin sisäiset hankinnat.. 9 8.2.2. Hankintayhteistyö. 9 8.3. Rahoitusta, sijoituksia ja takauksen antamista koskevat ohjeet. 9 8.3.1. Maksuliikenne ja rahoitus. 9 8.3.2. Sijoitustoiminta.. 10 8.3.3. Takauksen ja vakuuden antaminen 10 8.4. Riskienhallinta. 10 8.5. Henkilöstöpolitiikka. 11 9. Kuntakonsernin valvonta, tilintarkastus ja tarkastuslautakunnan tehtävät 11 10. Tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteet ja kunnan edustajien ohjeistaminen. 12 11. Konsernia koskevista asioista tiedottaminen 14 12. Konserniohjeen voimaantulo.. 14 LIITTEET: - konsernikaavio - kirjanpitolaki 1 luku 5,7 ja 8 - tunnuslukujen kaavat

2 1. Kunnan omistajapolitiikka Kunnan omistajapolitiikan tavoitteena on turvata kunnan pitkäjänteinen toiminta ja varmistaa kunnan pääoman käyttöön sekä omaisuuden hankintaan ja hoitoon liittyvän päätöksenteon systemaattisuus, pitkäjännitteisyys ja pääomien käytön tehokkuus. Omistajapolitiikalla ohjataan käyttöomaisuuden ja pitkäaikaisten pääomasijoitusten hankintaa, hoitoa ja luovutusta koskevaa päätöksentekoa kunnassa. Omistajapolitiikassa määritetään kunnan strategisesti tärkeät omistukset, asetetaan sitoutuneen pääoman tuottotavoitteet ja muut tavoitteet, määritellään palvelutuotannon tuotantovälineiden hankintaperiaatteet sekä määritellään vastuut omaisuuden käytössä ja omistukseen liittyvässä raportoinnissa. Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konserniohjaus - miten ohjataan Strategisten tavoitteiden ja prosessien määrittely Vaikutusten ja kustannustehokkuuden mittaaminen ja arviointi Omistajaohjaus - miten kunnan päätösvaltaa käytetään tytäryhtiöissä Valvontaohjeiden anto -kunnan toimielimille ja viranhaltijoille -tytäryhteisöille Kunnan omistajapoliittiset tavoitteet on määritelty tarkemmin valtuuston 31.3.2004 25 päättämissä KUUMA -omistajapolitiikan linjauksissa. Omistajapoliittiset linjaukset ovat saman suuntaiset kappaleessa 11 listattujen tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteiden kanssa.

3 2. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan strategian ja tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjeen tavoitteena on, että kunnan tytär- ja osakkuusyhteisöt, kuntayhtymät ja muut kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat valtuuston hyväksymiä ja asettamia tavoitteita. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. 3. Soveltamisala Konserniohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kuntayhtymissä ja kunnan osakkuusyhteisöissä kunnan edustajien tulee pyrkiä siihen, että kunnan konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä. Tytäryhteisöksi nimitetään niitä yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on määräysvalta. Kunnalla on määräysvalta muussa yhteisössä, kun sillä on enemmän kuin puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen, yhdistyksen, säätiön tai niihin verrattavien sääntöjen nojalla oikeus nimittää tai erottaa enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä taikka enemmistö sellaisen toimielimen jäsenistä, joka nimittää hallituksen tai sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava määräämisvalta. Tätä ohjetta sovelletaan kulloinkin kuntakonserniin kuuluviin tytäryhteisöihin, joihin kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta (LIITE). Kuntakonserniin kuuluvat tällä hetkellä seuraavat kunnan määräysvallassa olevat tytäryhteisöt: - Kiinteistöosakeyhtiö Aitohelmi - Kiinteistöosakeyhtiö Klaukkalan Säästökeskus - Nurmijärven Sähkö Oy - Rajamäen Uimahalli Oy - Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy - Kiinteistöosakeyhtiö Aleksis Kiventie 14 - Kiinteistöosakeyhtiö Nurmijärven Virastotalo - Kiinteistöosakeyhtiö Impivaara

4 Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöä, jossa emoyhtiöllä on joko yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien konserniyhteisöjen kanssa merkittävä omistusosuus ja huomattava vaikutusvalta. Kunnan osakkuusyhteisöllä tarkoitetaan kirjanpitolain 1 luvun 7 ja 8 :ien tarkoittamaa omistusyhteysyritystä ja osakkuusyritystä (LIITE). Kunnan osakkuusyhteisöjä ovat tällä hetkellä seuraavat yhteisöt: - Arkadian Koulukiinteistöt Oy - Kiinteistöosakeyhtiö Rajamäen Liikeristeys - Nurmijärven Liikennepalvelukeskus Oy Kunta on jäsenenä tällä hetkellä seuraavissa kuntayhtymissä: - HUS, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri - Keski-Uudenmaan Ammattikoulutusyhtymä - Nikinharjun kuntayhtymä - Uudenmaan Erityispalvelut - Uudenmaan Liitto - Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymä. Tätä ohjetta sovelletaan kulloinkin konserniin kuuluviin yhteisöihin. Lista yhtiöistä päivitetään talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä vuosittain. 4. Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen Konserniohjeen hyväksyy valtuusto. Konserniohje käsitellään ja hyväksytään myös kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen hallituksissa ja yhtiökokouksissa tai vastaavissa toimielimissä. 5. Konserniohjeen sitovuus Kuntakonsernissa hyväksyttyä konserniohjetta noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Käyttäessään omistajaohjausta kunta ottaa huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei saa käyttää siten, että yhteisön päätös tai toimenpide tuottaa yhteisön toiselle omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua tai haittaa yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella (yhdenvertaisuusperiaate).

5 Konserniohjeeseen perustuvien yksittäisten ohjeiden ollessa ristiriidassa yhteisöä koskevien säännösten, kuten yhteisö- tai kirjanpitolainsäädännön tai muun pakottavan lainsäädännön kanssa, noudatetaan voimassa olevaa pakottavaa lainsäädäntöä. Yhteisön johdon on ilmoitettava ristiriidasta välittömästi kirjallisesti kunnanjohtajalle. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen tai kuntayhtymän johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta. 6. Kunnan toimielinten toimivallanjako Valtuusto Konsernijohto Kunnanhallitus o määrittelee ja hyväksyy kunnan ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä kunnan omistajapolitiikan linjaukset. o hyväksyy konserniohjeen. o nimeää kunnan edustajat kuntayhtymien valtuustoihin / yhtymäkokouksiin. o konsernijohdolla tarkoitetaan kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa. o ohjaa kuntakonsernia antamalla konsernitason toimintaohjeet ja periaatteet sekä konserniohjetta yksityiskohtaisemmat ohjeet. o valitsee kunnan edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin ja antaa näille ohjeet kunnan edustajien nimeämisestä hallituksiin. o antaa ohjeet kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, jollei ohjeiden antamista ole johtosäännöllä ja toimintasäännöllä annettu kunnan muulle viranomaiselle. o seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan ja valvonnan järjestämistä sekä ohjeiden noudattamista ja tekee tarvittaessa kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksia. o antaa toimintakertomuksen yhteydessä valtuustolle tiedot tytäryhteisöjen toiminnasta.

6 Kunnanjohtaja Palvelualuepäällikkö Kunnan talousjohtaja Kunnan edustajat o johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan konsernipolitiikkaa. o vastaa näiden ohjeiden mukaan kunnanjohtajalle kuuluvista tehtävistä. o seuraa kunnan omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa kunnanhallitukselle ja yhteisöille. o seuraa kuntakonsernin ja konserniohjeen toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kunnanhallitukselle ja yhteisöille. o seuraa toimialallaan kunnan omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa konsernijohdolle. o seuraa toimialallaan kuntakonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä konsernijohdolle. o vastaa konserniohjetta yksityiskohtaisempien ohjeiden valmistelusta sekä seuraa tytäryhteisöjen toimintaa, taloudenhoitoa ja konserniohjeen soveltamista. o kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttajina. Kunnan edustajat toimivat tytäryhteisöjen hallintoelimissä siten, että valtuuston yhteisöille asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. o vastaavat toimialaansa kuuluvien tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnan seurannasta ja tekevät tarvittaessa toimenpideehdotuksia sekä raportoivat tarvittaessa konsernijohdolle. Esteellisyyttä koskevat säännökset otetaan huomioon kunnan edustajia tytäryhteisöjen hallintoelimiin valittaessa. Kuntalain 52 :n perusteella yhteisöjääviä sovelletaan hallintolain 27-30 :n mukaisesti kunnan tytäryhteisön hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan hallintoelimen jäseneen, joka on valittu kunnan edustajaksi. Kun tytäryhteisön asiaa käsitellään kunnan hallinnossa, em. kunnan edustaja on esteellinen. Esteellistä kunnan edustajaa voidaan kuitenkin kuulla asiantuntijana kunnan toimielimessä. Hallintolain yhteisöjäävi koskee vain hallituksen, hallintoneuvoston tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenyyttä tai toimitusjohtajaa tai sitä vastaavassa asemassa olevaa. Esteel-

7 lisyys ei koske yhtiö- tai yhtymäkokousedustajia, eikä jääviyttä synny silloin, kun henkilöllä on yhteisön kokouksessa läsnäolooikeus. 7. Konserniraportointi 7.1. Raportoinnin sisältö ja rajoitukset 7.1.1 Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä ohjaus Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tytäryhteisöjen on toimitettava vuosittain kunnalle taloussuunnitelma, johon sisältyy tulos-, rahoitus- ja investointisuunnitelma kunnanhallituksen erikseen antaman aikataulun mukaisesti. Taloussuunnitelman on oltava vähintään kolmevuotinen ja siitä on käytävä ilmi tytäryhteisöille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma tehdään viidelle vuodelle. Tytäryhteisön talousarvio toimitetaan kunnanhallitukselle tiedoksi. Tytäryhteisöt neuvottelevat kunnanjohtajan kanssa liikesalaisuuksien piiriin kuuluvista asioista. 7.1.2 Kirjanpito-, tilinpäätös- ja konsernitilinpäätösperiaatteet Kuntakonserniin kuuluvissa yhteisöissä noudatetaan kuntalain ja kirjanpitolain mukaisia kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteita sekä määräyksiä. Tytäryhteisöillä on oltava kalenterivuotta vastaava tilikausi. Erityisestä syystä voi kunnanhallitus hyväksyä poikkeavan tilikauden tilapäiseksi käytännöksi. Kunnanhallituksella on toimivalta järjestää tarvittavat neuvottelut tytäryhteisöjen kanssa sekä antaa tarkempia ohjeita konsernitilinpäätöksen laadintaan liittyvästä raportoinnista. Kunnanhallitus antaa yksittäiset ohjeet konsernitilinpäätöstä varten annettavien tietojen sisällöstä, muodosta ja aikatauluista tytäryhteisöille ja osakkuusyhteisöille vuosittain ennen tilikauden päättymistä. Tietoja pyydetään tytär- ja osakkuusyhteisöjen lisäksi kuntayhtymiltä. Kunnan talousjohtaja antaa näitä ohjeita täydentäviä tarpeellisia ohjeita. Kunnan konsernitilinpäätös käsittää tällä hetkellä konsernitaseen ja sen liitteenä ilmoitettavat tiedot. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli tilivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tytäryhteisöissä tavoitellaan kuntaemon kanssa yhdenmukaista tilipuitteistoa ja tilien sisältöä.

8 7.1.3 Toiminnan ja talouden raportointi Osavuosikatsaukset annetaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Ne laaditaan kunnanhallituksen antamien ohjeiden ja määrittelemien aikataulujen mukaisesti. Tytäryhteisöjen on toimitettava osavuosikatsausjaksolta samoin kuin tilinpäätöksenkin yhteydessä koko tilivuodelta seuraavat raportit: - talousarvion toteutuminen tuloslaskelman muodossa - osavuosikatsausten yhteydessä arvio talousarvion toteutumisesta vuositasolla - selvitys rahoitusasemasta/sijoitustoiminnasta - selvitys vuositavoitteiden toteuttamisesta ja toteutusvaiheesta - lähiajan merkittävimmät toiminnalliset ja taloudelliset tapahtumat. Vuosiraportointi tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä. Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava kirjanpitolain ja osakeyhtiölain 8 luvun säännösten mukaisesti. Merkittävät poikkeamat hyväksytystä suunnitelmasta, talousarviosta ja rahoitusasemasta on raportoitava aina välittömästi konsernijohdolle. Tytäryhtiön on annettava konsernijohdon pyynnöstä muitakin selvityksiä toiminnastaan ja taloudestaan. 8. Keskitetyt konsernipalvelut ja keskitetyt toiminnot 8.1. Keskitetyn toiminnan järjestäminen ja ohjeistus Konsernipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joita konserniyhteisö tuottaa keskitetysti muille konserniyhteisöille. Konsernipalveluissa on otettava huomioon kohdan 8.2. hankintalainsäädännön asettamat reunaehdot ja rajoitukset. Tytäryhteisöjen on selvitettävä konsernijohdon kanssa etukäteen konsernipalveluiden käyttö. Keskitettyjä toimintoja ovat mm. maksuliikenne ja konsernitilinkäyttö, riskienhallinta mukaan lukien vakuutusten kilpailutus, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen järjestäminen, vieraan pääoman hankinta sekä tukipalvelut kuten monistus, postitus, varastotoiminnat, kuljetustoiminnat, ruoka- ja siivouspalvelut, alueiden ja tilojen huolto ja kunnossapitopalvelut, toimisto- ja taloushallinnon palvelut, tietojärjestelmät. Päätös keskitettyjen toimintojen käyttämisestä tehdään erikseen kussakin tytäryhteisössä konsernijohdon ohjeistuksen mukaisesti, ellei ole perusteltua syytä poiketa siitä. Kunnan tilapalvelu koordinoi kunnan omistamien tilojen käyttöä. Toimintayksiköt sijoitetaan ensisijaisesti kunnan omistamiin tiloi-

9 hin. Ulkoisten tilojen vuokraamiseen on oltava konsernijohdon suostumus. 8.2. Tavaroiden ja palveluiden hankintoja ja omaisuuden luovutuksia koskevat ohjeet 8.2.1. Konsernin sisäiset hankinnat 8.2.2. Hankintayhteistyö Hankintalainsäädännön mukainen hankintojen kilpailuttamisvelvollisuus koskee kunnan tytäryhteisöjä. Konsernin sisäisiä hankintoja suunniteltaessa hankintasäännösten asettamat reunaehdot ja rajoitukset on otettava huomioon. Tarkemmat ohjeistukset sisällytetään erikseen annettaviin kunnan hankintaohjeisiin. Tytäryhteisöjen on selvitettävä hankintayhteistyön edellytykset kunnan hankintatoimelta ennen hankintojen toteuttamista. Päätös hankintayhteistyöhön osallistumisesta tehdään erikseen kussakin tytäryhteisössä kuntaemon ohjeistuksen mukaisesti, ellei ole perusteltua syytä poiketa siitä. Kunnan hankintaohjeissa annetaan yksityiskohtaisemmat määräykset hankintojen menettelytavoista, yhteishankinnoista ja hankintavaltuuksista. Hankintalainsäädäntö koskee vain hankintoja. Merkittävien käyttöomaisuushyödykkeiden ja arvopapereiden luovutuksista on neuvoteltava kunnanjohtajan kanssa. 8.3. Rahoitusta, sijoituksia ja takauksen antamista koskevat ohjeet 8.3.1. Maksuliikenne ja rahoitus Konsernitasolla pyritään yhteisöjen yhteistyöllä parhaaseen mahdolliseen tulokseen ja taloudelliseen hyötyyn. Kuntakonserni hyödyntää konsernitilijärjestelmää ja sisäistä pankkia. Tytäryhteisöllä on velvollisuus hyvissä ajoin aloittaa neuvottelu kunnanjohtajan tai kunnan talousjohtajan kanssa rahoitus-, kassavirta-, otto- ja antolainasopimuksia varten. Sopimusajat, tiliehdot tms. saatetaan kuntaemon kanssa yhdenmukaisiksi, kilpailukykyisiksi ja asianmukaisiksi konsernin kaikissa tytäryhteisöissä. Tytäryhteisöt järjestävät rahoituksensa yhteistyössä kunnan kanssa.

10 8.3.2. Sijoitustoiminta Kunnan kannalta merkittävien tytäryhteisöjen on järjestettävä sijoitustoimintansa yhteistyössä kunnan kanssa. Koko konsernissa noudatetaan valtuuston 24.9.2003 97 hyväksymiä sijoitustoiminnan perusteita, jotka koskevat kassavarojen sijoittamista. Kassavarojen sijoittaminen - kunnanhallitus päättää kunnan perimistä koroista ja mahdollisista luottolimiiteistä - kassavarojen sijoittamisesta on määräykset kunnan hallintosäännöissä. Tytäryhteisön on neuvoteltava kunnanjohtajan tai kunnan talousjohtajan kanssa kassavarojen sijoitustoiminnasta, koska sijoitukset ovat kertaluonteisia ja sisältävät erityispiirteitä, johon konserniohjeessa ei voida varautua. Sijoituksen onnistumisesta vastaa kuitenkin ensisijaisesti tytäryhteisön päätösvaltainen toimielin. Valtuusto antaa tarvittaessa erikseen ohjeet toimialasijoittamisesta. 8.3.3. Takauksen ja vakuuden antaminen Valtuuston toimivaltaan kuuluu takauksista päättäminen. Yhteisön, jolle takaus tai vakuus annetaan, on tuotettava kunnan palveluja tai edistettävä muutoin kunnan tai konserniyhteisön toimialaan kuuluvia tehtäviä. Kunta voi taata tytär- ja osakkuusyhteisöjen ottolainoja, mikäli se alentaa lainakustannuksia tai tytäryhteisöillä ei ole muita vakuuksia. Kunta vaatii takaukseen pääsääntöisesti vastavakuuden ja/tai takausprovision. Kunnanhallituksella on toimivalta olla vaatimatta vastavakuutta/takausprovisiota perustellusta syystä, esim. jos kunta avustaa tai rahoittaa yhteisön toimintaa muutenkin oleellisilla määrillä, sisäisissä kunnan ja tytäryhteisön välisissä lainoissa jne. Tytäryhteisö ei ilman konsernijohdon lupaa myönnä takauksia tai käytä omaisuuttaan vakuutena. 8.4. Riskienhallinta Kuntakonsernissa noudatetaan kunnan ja tytäryhteisöjen kesken yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa. Riskienhallinta tytäryhteisöissä tapahtuu kunnassa noudatettavien periaatteiden mukaan. Tytäryhteisöjen on neuvoteltava riittävän ajoissa kunnanjohtajan tai kunnan talousjohtajan kanssa riskianalyyseihin ja riskien va-

11 kuuttamiseen liittyvistä asioista. Riskienhallintaan liittyvien vakuutusten ym. sopimusten sopimusajat ja muut käytännöt yhdenmukaistetaan konsernitasolla. 8.5. Henkilöstöpolitiikka Konsernin tytäryhteisöjen on noudatettava toiminnassaan soveltuvin osin kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöstrategian periaatteita. Etenkin harkinnanvaraisten työsuhteen etujen myöntämisessä tytäryhteisöjen on noudatettava kunnan käytäntöä. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi harkinnanvaraiset palkkaedut ja harkinnanvarainen työvapaa sekä työntekijän oikeus henkilöstökoulutukseen, luontoissuorituksiin ja lisäeläke-etuihin. Henkilöstön hankinnassa on yhteisöjen otettava huomioon konsernin sisäiset henkilöstön siirtotarpeet. Tytäryhteisöt liittyvät jäseneksi kunnan työnantajayhteisöön, ellei toiminnan laatu ja tytäryhteisön etu muuta edellytä. Tytäryhteisöt järjestävät eläkevakuutuksensa Kuntien eläkevakuutuksessa silloin, kun se on kunnan edun mukaista eikä tytäryhteisön etu muuta edellytä. 9. Kuntakonsernin valvonta, tilintarkastus ja tarkastuslautakunnan tehtävät Tunnusluvut ja mittarit, joilla tytäryhteisöjen toiminnan kannattavuutta, vaikuttavuutta ja talouden tilaa kuntakonsernissa arvioidaan ovat seuraavat (laskentakaavat ovat liitteenä): kannattavuuden tunnusluvut: - liikevaihdon muutosprosentti - sijoitetun pääoman tuottoprosentti - liiketulosprosentti - oman pääoman tuottoprosentti maksuvalmiuden tunnusluvut: - kassajäämä - current ratio - vaihto-omaisuuden kiertonopeus (esitetään mikäli tunnusluvulla on merkitystä toiminnassa) vakavaraisuuden tunnusluvut: - omavaraisuuden aste - lainojen hoitokate - lainat/asukas. Tytäryhteisöjen sisäinen valvonta järjestetään kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti. Tytäryhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajan vastuulla on sisäisen valvonnan rakenteiden luomi-

12 nen omassa organisaatiossaan. Sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kunnassa vastaa kunnanhallitus ja sen valvontavastuu on kunnanjohtajalla ja toteuttamisvastuu tilivelvollisilla. Palvelualuepäälliköt vastaavat omalla toimialallaan valvonnan toteuttamisen organisoinnista ja tulosaluepäälliköt omalla toimialallaan siitä, että sisäisen valvonnan menetelmät ovat käytössä ja sisältyvät päivittäisiin toimintarutiineihin. Lisäksi edellä mainittujen on jatkuvasti seurattava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä tarpeellisiin toimenpiteisiin aina, kun lainsäädännön tai sisäisten ohjeiden vastaista tai muutoin epätaloudellista ja tehotonta toimintaa havaitaan. Kunnan sisäisellä tarkastuksella on oikeus tarkastaa tytäryhteisön toimintaa haluamassaan laajuudessa. Yhteisö antaa tarpeelliset tiedot ja avustaa niiden saannissa. Kuntalain 72 :n mukaan valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastajan tulee olla JHTT tilintarkastaja tai JHTT- yhteisö. Osakeyhtiön tilintarkastuksesta on voimassa, mitä osakeyhtiölaissa ja tilintarkastuslaissa säädetään. Osakeyhtiössä on oltava yksi tilintarkastaja, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä useammasta tilintarkastajasta. Tilintarkastajan valitsee yhtiökokous. Yhtiökokous voi valita yhden tai useamman varatilintarkastajan. Kuntalain 74 :n mukaisella tilintarkastajalla on oikeus tarkastaa yhteisön toimintaa ja tavoitteiden toteutumista haluamassaan laajuudessa. Yhteisö antaa tarpeelliset tiedot ja avustaa niiden saannissa. Kunnan vastuullinen JHTT- yhteisö valitaan myös tytäryhteisöjen tilintarkastajaksi. Näin varmistetaan tärkeän konserniyhteyden säilyminen kunnallisessa tilintarkastuksessa. Tilintarkastajan valinnasta päättää kuitenkin ao. tytäryhteisön toimielin. Kunnan tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä huolehtiminen. 10. Tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteet ja kunnan edustajien ohjeistaminen Kuntakonserniin kuuluvan yhteisön on ennen omaa päätöksentekoaan selvitettävä konsernijohdon kannanotto asiaan silloin, kun päätettävä asia merkittävästi vaikuttaa yhteisön tai kunnan toimintaan tai taloudelliseen vastuuseen. Tytäryhteisön johdon tulee toimia huolellisesti ja yhteisön edun mukaisesti. Kannanoton selvittämisen yhteydessä on huomioitava yhteisön omistajien yhdenvertaisuuden periaate ja tytäryhteisön etu.

13 Lopullinen päätösvalta ja vastuu on kannanottoa edellyttävässä asiassa aina yhteisön omalla päätöksentekoelimellä, vaikka konsernijohdon kannanotto päätettävään asiaan on hankittu ennen yhteisön päätöstä. Mikäli yhteisön toimielin tekee konserniohjeen mukaan kannanottoa edellyttävässä asiassa päätöksen vastoin konsernijohdon näkemystä, konsernijohdolla on mahdollisuus erikseen harkita siihen liittyvät mahdolliset jatkotoimenpiteet. Yhteisön hallituksen on hankittava konsernijohdon kannanotto seuraaviin toimenpiteisiin: - tytäryhteisön perustaminen - yhteisön toiminta-ajatuksen muuttaminen - yhteisön toiminnan muuttaminen siten, että yhteisö voi menettää hankintalainsäädäntöön tai oikeuskäytäntöön perustuvan sidosyksikköasemansa suhteessa kuntaan - yhtiöjärjestyksen ja sääntöjen muuttaminen - pääomarakenteen muuttaminen - toimintaan nähden merkittävät investoinnit - kiinteistö- ja yrityskaupat - osakkeiden merkintä, mikäli osakkeiden ostamista ja omistamista ei erityisesti annettu yhtiön tehtäväksi - varsinaiseen toimintaan kuulumattomat tai siihen vain epäsuorasti liittyvät investoinnit ja niiden rahoitus - toimintaan nähden tärkeän omaisuuden tai oikeuksien (ml. immateriaalioikeudet) hankkiminen, myyminen, vuokraaminen, luovuttaminen tai panttaaminen - merkittävä lainanotto ja -anto sekä vakuuksien, takausten taikka muiden yhtiöitä sitovien merkittävien rahavelvoitteiden antaminen tai niiden ehtojen muuttaminen - muuhun kuin yhteisön tavanomaiseen toimintaan kuuluvat tai epätavallisin ehdoin tehtävät sopimukset yhtiön ja sen osakkeenomistajan taikka hallituksen jäsenen välillä, kyseisten sopimusten muuttaminen sekä sopimuksiin perustuvista oikeuksista luopuminen - periaatteelliset tai taloudellisesti merkittävät sopimukset ja toiminnan laajakantoiset muutokset - merkittävät henkilöstöpoliittiset ratkaisut - yhtiökokoukselle tehtävä voitonjakoehdotus, mikäli se poikkeaa yhtiön noudattamasta tavanomaisesta voitonjakokäytännöstä - yhteisön omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai selvitystilaan taikka saneerausmenettelyyn hakeutuminen.

14 11. Konsernia koskevista asioista tiedottaminen Kuntalain 29 :n mukaisesti kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön toiminnasta silloin, kun se hoitaa kunnan sille antamaa tehtävää. Yhteisöjä koskevasta tiedotuksesta vastaavat yhteisön puolesta hallitus ja toimitusjohtaja sekä kunnan puolella kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Yhteisön tiedottamisen on tuettava konsernin asettamia tavoitteita ja toimintapolitiikkaa. Tiedottamisessa ja tietojen antamisessa yhteisöjä koskevista asioista on otettava huomioon kunnan yleiset tiedotusperiaatteet sekä julkisuus- ja salassapitosäännökset. Tiedotus voidaan hoitaa tapauskohtaisesti yhteistyössä kunnan ja yhteisön kesken. 12. Konserniohjeen voimaantulo Konserniohje tulee voimaan 1.1.2007 alkaen. Konserniohjeen noudattamista valvoo konsernijohto.

Klaukkalan Jäähalli - liikelaitos Nurmijärven Vesilaitos - liikelaitos Tytäryhteisöt: Kiinteistöosakeyhtiö Aitohelmi (100%) Kiinteistöosakeyhtiö Klaukkalan Säästökeskus (100%) Nurmijärven Sähkö Oy (100%) Asuntoosakeyhtiö Nurmijärven Korppoontie 5 (50%) Tripower Oy (50%) Rajamäen Uimahalli Oy (100%) Nurmijärven Vuokraasunnot Oy (100%) NURMIJÄRVEN KUNTA Osakkuusyhteisöt: Arkadian Koulukiinteistöt Oy (25%) Kiinteistöosakeyhtiö Rajamäen Liikeristeys (39,99%) Nurmijärven Liikennepalvelukeskus Oy (37,29%) Kuntayhtymät: Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS (2,37%) Keski-Uudenmaan Ammattikoulutusyhtymä (5,92%) Nikinharjun kuntayhtymä (33,33%) Uudenmaan Erityispalvelut (4,00%) Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymä (4,02%) Asuntoosakeyhtiö Nurmijärven Lepsämäntie (92,10%) Asuntoosakeyhtiö Kaivotie 17-19 (32,10%) Kiinteistöosakeyhtiö Myllärintie (20,33%) Uudenmaan Liitto (2,99%) Kiinteistöosakeyhtiö Aleksis Kiventie 14 (100%) Kiinteistöosakeyhtiö Nurmijärven Virastotalo (77,53%) Kiinteistöosakeyhtiö Impivaara (53,57%)

KIRJANPITOLAKI 1 luku 5 Kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa tai siihen verrattavassa ulkomaisessa yrityksessä (kohdeyritys), kun sillä on: 1) enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen; tai 2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö. Edellä 1 momentissa tarkoitettua ääniosuutta laskettaessa ei oteta huomioon lakiin tai kohdeyrityksen yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin sisältyvää äänestysrajoitusta. Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta kohdeyrityksessä, jos sitä johdetaan yhteisesti kohdeyrityksen kanssa tai kirjanpitovelvollinen muulla tavoin tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa kohdeyrityksessä. Kohdeyrityksen kokonaisäänimäärän laskemiseksi vähennetään ne äänet, jotka liittyvät kohdeyritykselle itselleen tai sen 6 :ssä tarkoitetulle tytäryritykselle kuuluviin osakkeisiin tai osuuksiin. Omissa nimissään mutta toisen lukuun toimivan henkilön äänimäärät luetaan kuuluvaksi sille, jonka lukuun toimitaan. Kirjanpitovelvollisen 1 momentissa tarkoitettuihin äänimääriin ja oikeuksiin ei lueta niitä ääniä, jotka liittyvät, tai sitä oikeutta, joka liittyy: 1) kohdeyrityksen osakkeisiin tai osuuksiin, joita kirjanpitovelvollinen hallitsee jonkun muun henkilön kuin itsensä tai kirjanpitovelvollisen määräysvallassa olevan muun yhteisön kuin kohdeyrityksen lukuun; 2) kirjanpitovelvollisen vakuudeksi saamiin kohdeyrityksen osakkeisiin tai osuuksiin, jos kirjanpitovelvollisen on käytettävä niihin liittyviä oikeuksia vakuudenantajan ohjeiden mukaisesti; tai 3) kohdeyrityksen osakkeisiin tai osuuksiin, joita kirjanpitovelvollinen hallitsee tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvan lainanannon perusteella, jos kirjanpitovelvollisen on käytettävä osakkeiden tai osuuksien äänioikeutta vakuudenantajan edun mukaisesti.

KIRJANPITOLAKI 1 luku 7 ja 8 Omistusyhteysyritys Omistusyhteysyritys on kirjanpitovelvollisen konserniin kuulumaton kotimainen tai ulkomainen yritys, jossa kirjanpitovelvollisella on sellainen omistusosuus, joka luo kirjanpitovelvollisen ja yrityksen välille pysyvän yhteyden ja on tarkoitettu edistämään kirjanpitovelvollisen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toimintaa. Jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä, yritystä pidetään omistusyhteysyrityksenä, jos kirjanpitovelvollisella on vähintään viidesosa yrityksen osakepääomasta tai vastaavasta pääomasta. Osakkuusyritys Osakkuusyritys on omistusyhteysyritys, jossa kirjanpitovelvollisella on huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa mutta joka ei kuulu kirjanpitovelvollisen konserniin. Jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä, omistusyhteysyritystä pidetään osakkuusyrityksenä, jos kirjanpitovelvollisella on vähintään viidesosa ja enintään puolet omistusyhteysyrityksen osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos kirjanpitovelvollisella yhdessä yhden tai useamman tytäryrityksensä taikka kirjanpitovelvollisen tytäryrityksellä yksin tai yhdessä muiden tytäryritysten kanssa on huomattava vaikutusvalta ja 7 :ssä tarkoitettu omistusosuus yrityksessä. Edellä 1 momentissa tarkoitetun ääniosuuden laskemisessa sovelletaan, mitä 5 :n 2 4 momentissa säädetään.