Kuivakäymäläkuulumisia Raini Kiukas DT-keskus Kuivakäymälä WWW.DT-KESKUS.FI
RT -KORTTI RT-kortisto on suomalaisen Rakennustieto Oy:n julkaisema kortistomuotoinen tietokokoelma, joka sisältää tietoa ja ohjeita mm. rakenteista, tilasuunnittelusta, rakennusalan sopimuksista ja tehtävänjaosta. Myös rakennusalan säädökset ja vertaileva tieto erilaisista rakennusalan tuotteista julkaistaan kortistossa. Kortisto on saatavissa RT Net -nettipalveluna. Sitä julkaistaan myös CD- ja paperimuodossa. Ensimmäiset RT-kortit laati Alvar Aallon aloitteesta 1942 perustettu Suomen Arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimisto (vuodesta 1947 nimellä Asemakaava- ja Standardisoimislaitos, nykyisin Rakennustieto) yhteistyössä eri järjestöjen ja alan asiantuntijoiden kanssa sekä Rakennusstandarditoimikunnan valvonnassa. Rakennuksen eri osien ohjeistuksesta RT-kortisto laajeni 1945 myös keittiökalusteiden standardointiin. Wikipediasta otettu tieto
UUSI RT KORTTI VEDETTÖMÄT JA VÄHEÄVETISET KÄYMÄLÄT RT 69-11177 LVI 23-10246 OHJE Korvaa RT 69-10585 (v. 1995) ja LVI 23-10246 20 VUODESSA ON TULLUT RUNSASTI UUSIA KÄYMÄLÄMALLEJA JA KÄYTTÖ MYÖS RAVINTEIDEN KIERRÄTYS LISÄÄNTYNYT
OHJEEN SISÄLTÖ Uudessa ohjeessa käsitellään kuivakäymälöiden ja vähän vettä käyttävien käymäläjärjestelmien toimintaperiaatteita, tilatarpeita, teknisiä ominaisuuksia sekä ylläpidon asettamia vaatimuksia. Ohjeen tarkoitus on auttaa kulloiseenkin käyttökohteeseen parhaiten soveltuvan käymälätyypin valinnassa ja käymäläjärjestelmän suunnittelussa. Lisäksi esitellään keskeiset tällaisiin käymälöihin liittyvät säädökset ja lisätiedon lähteitä. SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 KÄSITTEITÄ 3 KÄYMÄLÄJÄTTEEN MÄÄRÄ JA OMINAISUUDET 4 LAINSÄÄDÄNTÖ 5 KÄYTTÖKOHTEET JA KÄYMÄLÄTYYPIN VALINTA 6 KÄYMÄLÖIDEN PERUSTYYPIT 6.1 Kuivakäymälät 6.2 Vähän vettä käyttävät huuhtelukäymälät 6.3 Vedettömät urinaalit 7 ILMANVAIHTO 8 SIJOITUS, TILANTARVE JA VARUSTELU 8.1 Ulkokäymälät 8.2 Sisäkäymälät 8.3 Käymälähuoneen varustelu 9 KÄYMÄLÄJÄTTEEN KÄSITTELY 9.1 Kompostointi ja lannoitekäyttö 9.2 Jäteveden käsittely KIRJALLISUUTTA
TEKIJÄT Toimikunnan jäsenet Seppo Niiranen, sihteeri, Rakennustietosäätiö Mia O'Neill, HTT, Käymäläseura Huussi ry, hall. pj, Syklissä RAKSA-projektin projektipäällikkönä Raini Kiukas, DT-keskus Kuivakäymälä, suunnittelija FISE, laitemyyjä, Aino-Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry, ISO standardin Suomen edustaja Erkki Santala, DI, Hajaputsari ry Hannamaija Fontell, Biolan Oy, tuotekehitysjohtaja Pekka Kauppi, SYKLI, LVI asiantuntija
JOHDANTO Vedettömät ja vähän vettä käyttävät käymälät soveltuvat yhtä lailla käymäläratkaisuksi kuin tavanomaiset vesikäymälätkin. Tarkoituksena on yleensä vähentää jäteveden määrää, säästää rakennus- ja käyttökuluissa tai sovittaa käymälä paikkaan, johon muun tyyppinen ratkaisu ei sovellu. Keskeiset perusteet järjestelmälle ovatkin kunkin kiinteistön ominaispiirteet, jotka ohjaavat optimaalisen käymäläratkaisun valintaan. Erityisesti pesu- ja käymälävesien erilliskäsittely sekä siihen liittyvä käymäläjätteiden hyötykäyttö on ympäristöystävällinen, taloudellisesti edullinen ja pilaantumiselle herkillä alueilla usein järkevin tapa ratkaista jätevesihuolto.
ULKOKÄYMÄLÖIHIN EDELLEEN Ulkokäymälöiden rakentamisohjeita esitetään RT-ohjeessa 936.70 Ulkokäymälä, puurakenteinen, suunnitteluohje. Ohjeen mukaan rakennettaessa tulee tarkistaa mitoituksen soveltuvuus käytettäville jäteja alusastioille (eli käymälälaitteen korkeus ja leveys sekä rakennuksen korkeus)
TUOTOSTEN MÄÄRÄSTÄ JA LAADUSTA Aikuisen ihmisen vuorokaudessa tuottaman virtsan määrä keskimäärin on 1,5 litraa eli vuositasolla noin 500 litraa. Kiinteiden ulosteiden määrä aikuisilla on keskimäärin 50 kg vuodessa.
KÄSITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Käyty läpi keskeisimmät käsitteet, kuivakäymälät ja jätevedet Lainsäädännöstä MRL, TSL, YSL, kuntien määräykset, vesihuoltolaki, lannoitevalmistelaki (omaan käyttöön sallittu toistaiseksi) Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki = elinkaariajattelu Standardeja ole, vaikka ovatkin rakennustuotteita ei siis CE-merkintä koskee vain jokin osaa
KÄYMÄLÄTYYPIT Käymälöiden pääjaotteluna voidaan pitää vesihuuhtelua tai sen puuttumista. Vesihuuhtelua käyttävistä käymälöistä tässä ohjeessa tarkastellaan vain tavanomaista vähemmän huuhteluvettä tarvitsevia käymälöitä. Kun vesihuuhtelua ei käytetä lainkaan, puhutaan erilaisista kuivakäymälöistä. Monissa käymälätyypeissä kiinteät ulosteet ja virtsa voidaan erotella jo käymäläistuimessa tai suotonesteenä säiliössä. Kullakin käymälätyypillä ja myös eri valmistajien tuotteilla on toisistaan poikkeavia käyttöominaisuuksia. Asiantuntevan, riippumattoman suunnittelijan tai muun useita käymäläratkaisuja tuntevan asiantuntijan apu on valintatilanteessa tärkeää. Asukkaan tulisi kuitenkin perehtyä itse jo käymälätyyppiä valittaessa käymälän ominaisuuksiin ja käyttöohjeisiin.
KÄYMÄLÄTYYPPITAULUKKO
KÄYTTÖKOHTEET JA KÄYMÄLÄTYYPIN VALINTA Käymälätyyppi valitaan soveltuvaksi aiottuun käyttökohteeseen ja tulevalle käyttäjälle tai käyttäjäryhmälle. Peruskriteereitä ovat: sijainti/tila käyttäjämäärä tuotoksen käsittely- ja käyttömahdollisuus sähkön, veden ja viemäröinnin saatavuus ilmanvaihto käytön ympärivuotisuus. Erilaisia kohteita ja käyttötilanteita ovat: kesäkäyttöiset vapaa-ajan asunnot talvella satunnaisesti käytettävät vapaa-ajan asunnot ympärivuotisesti yhden perheen käytössä olevan vapaa-ajan asunnot useamman perheen tai muussa yhteiskäytössä olevat ympärivuotiset vapaa-ajan asunnot ympärivuotiset yhden perheen asunnot työmaakäymälät ja muut tilapäiskäyttökohteet veneet ja matkailuautot yleisökäyttöön tarkoitetut käymälät retkeilykohteissa
LÄMPIMÄN TILAN KUIVAKÄYMÄLÄN SIJOITUS Kuivakäymälän sijoitukseen vaikuttavat muun muassa seuraavat seikat: mahdollinen kellari tai korkea sokkelitila, yhteys ulos tyhjennystä varten olemassa olevissa rakennuksissa tarjolla olevat sijoituspaikat tarvitaanko käymäläistuin useammassa kerroksessa sähkön saatavuus tuuletuspuhallinta varten, tuhkaavien käymälöiden tehontarve onko rakennus jatkuvasti lämpimänä vai ajoittain lämmittämättömänä tarvittavan kuivikkeen kuljetusreitti ja varastointi poistettavan jätteen hygieeninen kuljetusreitti (ei keittiötilojen kautta) hajujen estäminen ja ilmavaihdon järjestäminen. KÄSIENPESUN JÄRJESTÄMINEN
VESIHUUHTELUKÄYMÄLÄN SIJOITUS Vapaa-ajan asunnon tarpeetonta lämmitystä tulisi välttää, jopa jättää rakennus käytön väliaikoina kokonaan kylmilleen. Vesijohtojen sijoitus rakennuksessa ja rakenteissa vaikuttaa siihen, miten ne voidaan tyhjentää talviajaksi. Ns. peruslämmölle jätettäessäkin voi tulla tilanteita, jolloin rakennus kylmenee, esimerkiksi pitkien sähkökatkojen aikana. Tällöin itsesäätyvä saattolämmityskään ei välttämättä estä vaurioita. Vähävetisen huuhtelukäymälän paikkaan asuintilojen yhteydessä vaikuttaa ratkaisevimmin käymälän tarvitseman oman viemärin sijoittaminen. Viemäri asennetaan tavallista suurempaan kaltevuuteen, vähintään 5 %. Viemärissä ei saa olla mutkia eikä sen pituus saa ylittää 10 metriä. Viemäriin liitetään katolle johtava tuuletusviemäri. Umpisäiliö ankkuroidaan mahdollista pohjaveden nostetta vastaan, jotta viemärin kaltevuus pysyy riittävänä. Piha-alueella vältetään toimenpiteitä, jotka voivat aiheuttaa viemärin painumia tai kohoamista.
VÄHÄN VETTÄ KÄYTTÄVÄ JA KOMPOSTIIN
ALIPAINEKÄYMÄLÄN SIJOITUS Alipainekäymälän viemärissä voi olla jopa 90 asteen kulmia eikä sen tarvitse viettää alaspäin. Viemäriputkena käytetään 50 mm:n tai repijäpumppua käytettäessä 32 mm:n putkea. Viemärin enimmäispituuden ja nostokorkeuden sanelee pumpun teho. Yleensä nostokorkeus on alle 3 metriä, ja viemärin pituus voi olla jopa kymmeniä metrejä. Pitkissä viemäreissä pumppu on käymälälaitteen yhteydessä ja viemäri toteutettu paineputkella. Tavanomaista tuuletusviemäriä ei käytetä alipaineviemäröinnin yhteydessä, mutta umpisäiliölle järjestetään tuuletus. Koska jätteen kuljetukseen alipaineella tarvitaan ilmaa, korvausilmalle avataan riittävä tuloreitti käymälähuoneeseen. Alipainekäymälän sijoituspaikkaan rakennuksessa voi vaikuttaa myös tyhjennyksessä syntyvän imuäänen häiritsevyys.
ALIPAINEKÄYMÄLÄN ASENNUKSESTA Käymälä ja tila eivät tarvitse erillistä tuuletusta. Alipainekäymälässä on itsessään tuuletusmekanismi. Min: 32 cm (10 NT + 15 MB) Max: 2 m (10 NT) 5 m (15 MB) Maksimi etäisyys Vacuumaratorin ja säiliön välillä on 30 m Lisää tehoa saadaan Vacuumarator 15 MB:n avulla Maksimi nostokorkeus 5 m Maksimi etäisyys 100 m
IMURI SÄILIÖN PÄÄLLÄ
KÄYMÄLÄN ILMANVAIHTO (TÄRKEIN) Kaikki kuiva- ja ulkokäymälät, pakastavaa käymälää lukuun ottamatta, vaativat erillisen suoran ilmanvaihtokanavan käymälälaitteesta tai säiliöstä käymälärakennuksen ulkopuolelle tai kytkennän olemassa olevaan ilmanvaihtojärjestelmään. Vähän vettä käyttävien käymälöiden kohdalla käymälähuoneen ilmanvaihto toteutetaan kuten tavallisen vesikäymälän yhteydessä.
ILMANVAIHTO PAINOVOIMAINEN Ilmanvaihto järjestetään niin, että ilma kiertää käymäläistuimen kautta omaan erilliseen tuuletusputkeen tai ilmanvaihtohormiin. Käymälähuoneeseen ei asenneta muuta poistohormia. Mahdolliset olemassa olevat poistoilmaventtiilit tukitaan. Jos käymäläistuimessa tai tuuletusputkessa ei ole sähkökäyttöistä puhallinta, tulee putken olla mahdollisimman suora ja korkea hyvän vedon aikaansaamiseksi. Tuuletusputken pää ulotetaan katon harjan yläpuolelle. Putken päähän voidaan asentaa tuulituuletin.
ESIMERKKEJÄ PAINOVOIMAISEEN
Korvausilman saanti on yhtä tärkeä kuin poistokin. - oven alta - raitisilmaventiilistä - ikkunasta ESIMERKKIÄ LISÄÄ
KONEELLINEN POISTO Jos rakennuksessa on koneellinen ilmanpoisto ja käymälälaitteessa on erillinen tuuletusputki, tukitaan käymälätilan poistoilmaventtiili. Tuuletusputki varustetaan erillisellä puhaltimella, perhospellillä ja kärpäsverkolla. Puhaltimen ilmavirta otetaan huomioon talon ilmavirtojen mitoituksessa. Tuuletusputki varustetaan säätöpellillä. Kanavapuhaltimen ohjaus kytketään huippuimurin ohjaukseen. Korvausilma käymälätilaan tuodaan oviraosta tai siirtoilmasäleikön kautta. Käymälätilan alipaineisuus varmistetaan. Tuuletusputken voi liittää myös poistoilmakanavistoon. Silloin kanava tuodaan erillisellä putkella mahdollisimman lähelle poistopuhallinta ja varustetaan säätöpellillä. Haaran jälkeen pääkanavaan asennetaan perhospelti ja nuohousluukku.
ESIMERKKI
KONEELLINEN TULO/POISTO Liitettäessä tuuletus poistokanavistoon, tuodaan liitoskohta mahdollisimman lähelle ilmanvaihtokonetta. Kanava varustetaan säätöpellillä, jotta ilmamäärää pystytään mittaamaan ja säätämään. Pääkanavaan ennen tuuletusputken liittymää asennetaan perhospelti ja nuohousluukku. Jos ilmanvaihtokoneessa on pyörivä lämmön talteenottokenno, ei tuuletusputkea voi liittää poistokanavistoon, koska osa poistoilmasta palautuu tuloilmaan. Ilmamäärät (useampi-istuimisissa käymälätiloissa määrät ovat suuremmat): - erillinen käymälätila (käymälälaitteen kautta) 15 l/s - suihkun yhteydessä 15 l/s yleispoiston ja 10 l/s istuimen kautta Jos kuivakäymälän ilmanvaihto järjestetään erillisellä tuuletusputkella, voidaan toimia kuten koneellisen poistojärjestelmän kanssa. Ilmanvaihtokoneen mitoituksessa otetaan huomioon käymälän tarvitsema ilmamäärä.
TUOTOSTEN KÄSITTELY Taulukko X: Käymälätuotosten varoajat. Käymäläseura Huussi ry. 2014.
HAJUTON TUOTOS KUKILLE
MUITA KUULUMISIA Seuraava kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi järjestetään Tampereen Ammattikorkeakoululla 19-22.8.2015. Konferenssin teemana on Dry Toilet Conference 2015 Solutions. Suomi-päivä seminaari järjestetään Tampereen Ammattikorkeakoululla keskiviikkona 19.8.2015. Ilmoittautuminen Suomi-päivään alkaa maaliskuussa 2015. OmaMökki-messut Helsingin messukeskus 26-29.3.2015 HUUSSIKORTTELI Huussiblogi https://huussiblogi.wordpress.com/ https://huussiblogi.wordpress.com/2014/12/08/maailmankaymalapaivan-seminaari-ongelmasta-resurssiksi/