Toimintakertomus 2006

Toimintakertomus 2006

SISÄLLYSLUETTELO Intendentin katsaus.................................................. 3 Intendentens översikt................................................ 3 I VARSINAINEN TOIMINTA.......................................... 6 1 Konserttitoiminta................................................... 8 2 Kummilapsiprojekti............................................... 10 3 Nuotisto.......................................................... 12 4 Musiikkitalo....................................................... 12 5 Konserttimatkat ulkomaille........................................ 14 6 Yleisö............................................................. 16 7 Levytys- ja taltiointitoiminta....................................... 18 8 Varsinaisen toiminnan arviointia................................... 22 II VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI 1 Tiedotus........................................................... 28 2 Markkinointi...................................................... 29 3 Yritysyhteistyö.................................................... 30 III HENKILÖSTÖ.................................................... 30 IV TALOUS 1 Varsinainen toiminta.............................................. 31 2 Kiertueet.......................................................... 31 LIITTEET Orkesterin vakinaisessa työsuhteessa oleva henkilökunta............ 32 Orkesterin johtokunta............................................. 35 Orkesterivaltuuskunta............................................ 35 Konserttiliite...................................................... 36 Orkesterin levytykset............................................. 44 Orkesterin ulkomaankiertueet..................................... 46

Intendentin katsaus Intendentens översikt Helsingin kaupunginorkesteri soittaa vuosittain noin 100 000 kuulijalle keskimäärin 80 konsertissa. Syyskaudella 2006 Finlandia-talon salin täyttöaste jolla mm. orkesterin toiminnan tuloksellisuutta mitataan oli 85 %. Erittäin hyvä tulos! Sen lisäksi että kaupunginorkesteri soittaa Helsingissä, konserttitarjontaa pyritään laventamaan kehittämällä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja siten monipuolistamaan HKO:n konserttisarjoja muiden orkestereiden vierailuilla. Kaupunginorkesterin ohjelmistopolitiikka perustuu seuraaville perusarvoille: kansainvälisen sinfoniaorkesteriperinteen ylläpitäminen ja kehittäminen yli satavuotias filharmoninen traditio monipuolisesti kiinnostava ohjelmistoprofiili yleisön ja Helsinki-konsernin palvelu Konserttivuonna 2006 ohjelmistopolitiikka vastasi kaupunginorkesterin toiminta-ajatusta. Se tarjosi korkeatasoista klassista musiikkia yleisölle jatkaen siten orkesterin pitkää ja maineikasta historiaa. Sibeliuksen orkesterin ohjelmisto pohjaa vankkaan perinteeseen. Ohjelmisto koostui klassikoista maustettuna uudemmalla musiikilla. Helsingfors stadsorkester ger årligen i medeltal 80 konserter för en publik bestående av c. 100 000 lyssnare. Under höstsäsongen 2006 var Finlandia-husets sals bruksprocent med vilken man mäter bl.a. orkesterverksamhetens resultat 85. En mycket god siffra! Förutom att stadsorkestern spelar i Helsingfors eftersträvas ett breddande av konsertutbudet genom en utveckling av nationellt och internationellt samarbete för att i och med orkesterbesök utifrån göra HSO:s konsertserier mångsidigare. Stadsorkesterns programpolitik bygger på följande grundvärden: upprätthållandet och vidareutvecklandet av en internationell symfoniorkestertradition en över hundra år gammal filharmonisk tradition en mångsidigt intressant programprofil tjänster riktade publiken och Helsingforskoncernen Programpolitiken under konsertåret 2006 motsvarade stadsorkesterns verksamhetstanke. Den erbjöd publiken en högklassig klassisk musik och fortsätter därmed orkesterns långa och ryktbara historia. Sibelius orkesters program bottnar i en stark tradition. Programmet bestod av klassiker och som extrakrydda nyare musik.

Kaupunginorkesteri pyrkii täyttämään tehtävänsä ensisijaisesti Helsingin kaupungin omana orkesterina suunnaten toimintaansa monipuolisesti erilaisille kuulijakunnille. Sinfoniakonserttien lisäksi orkesteri toteutti erilaisia ohjelmakokonaisuuksia elokuva- ja kamarimusiikista kevyen musiikin konsertteihin unohtamatta tärkeää kohdeyleisöä, lapsiperheitä. Konserttivuoden 2006 aikana orkesteri soitti 85 konserttia, joista 47 oli sinfoniakonsertteja Helsingissä. Lisäksi orkesterin ohjelmistossa oli kahdeksan kummilapsiprojektin konserttia sekä muita konsertteja; vappumatineat, elokuvamusiikkia, perhekonsertteja, risteilykonsertteja, yrityskonsertteja, yhteistyökonsertteja museoiden kanssa kuin myös kamarimusiikkia eri puolilla Helsinkiä. Yksi suurimmista ja näkyvimmistä yksittäisistä hankkeista oli edelleen orkesterin kummilapsiprojekti, joka toteutetaan vuosina 2000-2007. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät, juuri kummilapsille suunnitellut konserttikokonaisuudet kiinnostivat ja innostivat mukana olevia 4 600 lapsiperhettä. Ulkomaankiertueet ovat tärkeitä orkesterin taiteellisen kehityksen ja imagon kannalta ja antoivat jälleen mahdollisuuden kansainväliseen vertailuun. Orkesterin julkista kuvaa ja kontaktia eri yleisöryhmiin rakensivat myös taltioinnit televisiossa ja radiossa sekä kansainvälistä kiitosta saaneet levytykset. Musiikkitalohanke eteni vuoden aikana. Rakennushanke saatiin alulle porapatoseinätöiden alkaessa kesäkuussa. Suunnittelujohtaja Stadsorkestern eftersträvar att förverkliga sin uppgift som i första hand Helsingfors stads egna orkester, därmed görande sin verksamhet mångsidig och riktad olika lyssnarmålgrupper. Förutom symfonikonserter förverkligade orkestern olika programhelheter från film- och kammarmusik till konserter med lätt musik utan att samtidigt glömma en viktig målgrupp, barnfamiljerna. Under konsertåret 2006 gav orkestern 85 konserter, varav 47 symfonikonserter i Helsingfors. På orkesterns program stod även åtta konserter i samband med fadderbarnsprojektet, samt övriga konserter: valborgsmatinéer, filmmusik, familjekonserter, kryssningskonserter, företagskonserter, samarbetskonserter med muséer samt kammarmusik i olika delar av Helsingfors. Ett av de största och mest synliga enskilda projekten är fortfarande orkesterns fadderbarnsprojekt som förverkligas åren 2000-2007. De konserthelheter som två gånger i året arrangeras för fadderbarnen intresserade och entusiasmerade över 4 600 barnfamiljer. Konsertturnéerna utomlands är viktiga för orkesterns konstnärliga utveckling och image, och de gav än en gång möjlighet till en internationell jämförelse. Orkesterns offentlighetsbild och kontakt med olika målgrupper skapades även via television och radio, samt med hjälp av skivinspelningar som blivit internationellt prisade. Under året avancerade musikhusprojektet, dammväggsborrandet inleddes i juni. Planeringschefen utnämndes att inleda sin tjänst fr. o.m 1.9.2006 och de akustiska testen av huvudsalens miniatyrmodell

nimitettiin tehtäväänsä 1.9.2006 alkaen, ja akustiset mittaukset pääsalin pienoismallissa aloitettiin lokakuussa. Useat eri työryhmät valmistelivat hankkeen yksityiskohtia Kiinteistöosakeyhtiön hallitukselle, joka kokoontui vuoden aikana yksitoista kertaa. Kaupunginorkesterin taloustilanne parani vuoden 2006 aikana. Orkesteri sai lisää toimintavaroja, joilla mm. saatiin yksi vakituinen toimihenkilö, orkesteriassistentti, lisää toimistoon. Kansainvälisessä kilpailussa yritysten ja koulutetun työvoiman houkuttelemiseksi taloudellisiin kasvukeskuksiin Helsingin laadukas kulttuurikaupunki-imago on vahva vetovoimatekijä. Pääkaupungin korkeatasoisen kulttuuri-imagon rakentamisessa kaupunginorkesterilla on keskeinen rooli. On mieluisaa todeta, että kaupunginorkesteri menestyi työssään varsin hyvin. Tavoitteet ja päämäärät asetettiin korkealle. Myönteinen kehitys on todettavissa kävijämäärien ja erityisesti kausikortin hankkineiden asiakkaiden määrän tasaisessa kasvussa. Kausikortteja myytiin ennätykselliset 4 497. Menestyksekkäät kiertueet ja levytykset saivat runsaasti kansainvälistä näkyvyyttä ja kiitosta. Elina Siltanen Intendentti inleddes i oktober. Olika arbetsgrupper lade fram projektets detaljer för Fastighetsaktiebolagets styrelse som under året församlades elva gånger. Stadsorkesterns ekonomiska situation förbättrades under år 2006. Orkestern fick mer verksamhetstillskott med vars hjälp man bl.a. fick en ny vakant tjänst, en orkesterassistentur, till byrån. I den internationella konkurrensen är Helsingfors kvalitativa kulturstadsimage en stark attraktionsfaktor då det gäller att locka företag och skolad arbetskraft till ekonomiska tillväxtcentra. Stadsorkestern har en central roll i skapandet av huvudstadens högklassiga kulturimage. Det är trevligt att konstatera att stadsorkestern gjorde rätt väl ifrån sig i sitt arbete. Mål och målsättningar hade satts högt. Man kan notera en positiv tendens i publikmängd och antal sålda säsongkort. Säsongkorten såldes i rekordantal, 4 497 stycken. Framgångsrika turnéer och inspelningar har uppmärksammats internationellt och fått ett gott mottagande. Elina Siltanen Intendent

6

I VARSINAINEN TOIMINTA Vuoden 2006 konserttiohjelmistoa juhlistettiin kolmella eri vuosisadalla eläneen säveltäjäneron merkkipäivien myötä. Tammikuussa kuolematon W.A. Mozart täytti 250 vuotta, heinäkuussa tuli kuluneeksi 150 vuotta Robert Schumannin varhaisesta kuolemasta, syyskuuhun huipentui Dmitri Shostakovitshin syntymän 100-vuotisjuhla. Kaupunginorkesterilla oli juhlinnan kohteena myös oma säveltäjä, orkesterin alttoviulisti Lauri Saikkola, jonka musiikkia kuultiin hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlan kunniaksi maaliskuussa. Konserttivuosi muotoutui vakiintuneeseen tapaan Suosikkisarjojen ja Klassikkosarjan konserttien ympärille. Yhteensä 85 konsertissa ja 23 julkisessa kenraaliharjoituksissa kävi 96 770 henkilöä. Orkesterin avoimia kenraaliharjoituksia seurasi 1 139 kuulijaa. Konsertit hinnoiteltiin edelleen niin, että mahdollisimman monilla kuntalaisilla olisi mahdollisuus tulla konsertteihin. Koululais- ja muut pedagogiset erityisryhmät yli kuntarajojen käyttivät aktiivisesti mahdollisuutta käydä maksutta orkesterin julkisissa kenraaliharjoituksissa ja konserteissa. Yhteistyötä tehtiin Helsingin juhlaviikkojen kanssa ja orkesteri esiintyi festivaalilla kaksi kertaa. Lisäksi orkesteri vieraili Itämerifestivaalilla Tukholmassa soittaen konsertit myös risteilyaluksilla mennen tullen sekä teki konserttimatkat Göteborgiin ja Espanjaan. Kummilapsiprojektin konserttitapahtumat sekä keväällä että syksyllä ja jo perinteinen kamarimusiikkikavalkadi Ateneumissa sisältyivät samoin vuoden ohjelmaan. Taiteilijatapaamisia järjestettiin yleisölle kuudesti, kerran kussakin sarjassa keväällä ja syksyllä. Konserttien jälkeen näihin puolisen tuntia kestäviin maksuttomiin yleisötilaisuuksiin jäi 80-100 kuulijaa. HKO:n alttoviulistin Lauri Saikkolan syntymän 100-vuotisjuhlakonsertin yhteydessä 23.3. Keravan museo rakensi Finlandia-talon yleisölämpiöön Saikkolan elämästä ja valokuvataiteesta kootun näyttelyn.

I.1 Konserttitoiminta Kevätkausi 2006 Helmi-maaliskuussa kuultiin kolme uutta teosta Suomen ensiesityksinä. Sarjan aloitti virolaisen Erkki-Sven Tüürin sävellys, joka on sävelletty avioparille, viulutaiteilija Isabelle van Keulenille ja klarinetisti Michael Collinsille. Oboisti Helen Jahren soitti Kimmo Hakolan hänelle omistaman, edellisenä syksynä kantaesityksensä Norjassa saaneen oboekonserton. Musica nova Helsinki - festivaalin konsertissa esitettiin Rammstein-yhtyeen teksteihin sävelletty laulusarja Mein Herz brennt, jonka on säveltänyt Torsten Rasch. Kevätkaudella solisteina omasta orkesterista esiintyivät konserttimestari Erkki Palola, lyömäsoitinten äänenjohtaja Markku Hannola, käyrätorvien äänenjohtaja Mika Paajanen sekä oboen äänenjohtaja Anni Haapaniemi yhdessä fagotin vs. äänenjohtajan Erkki Suomalaisen sekä I-viulisti Kalinka Reinikaisen ja sellisti Samuli Peltosen kanssa. Kansallisen veteraanipäivän juhlan yhteydessä Finlandia-talossa 27.4. HKO esitti henkilökohtaisen konserttikutsun paikalle saapuneille sotaveteraaneille ja lahjoitti heille yhteensä 370 lippua ylikapellimestari Segerstamin johtamaan konserttiin 24.5. Finlandia-talossa. Kevätkausi päättyi yhteislaulukonserttiin Jo joutui armas aika, jonka johti Leif Segerstam. Lavalla nähtiin myös Satu Sopanen, pianisti Lenni-Kalle Taipale ja laulaja-kitaristi Marzi Nyman. Orkesteriteosten ohessa laulettiin tuttuja lauluja menneiltä kouluvuosilta. Sanat heijastettiin orkesterin takana olevalle seinälle. Tapahtuma oli jymymenestys. Syyskausi 2006 Kaupunginorkesterin syyskausi oli tavallista kansainvälisempi. Konsertit alkoivat Mahlerin kahdeksannen sinfonian esityksillä Helsingissä ja Tukholmassa Itämeri-festivaalilla. Lokakuussa orkesteri konsertoi Göteborgissa. Marraskuisella kiertueella Espanjassa esiinnyttiin San Sebastianissa, Madridissa, Zaragozassa ja Pamplonassa. Maailmanluokan taiteilijoiden halukkuus tulla Suomeen on selvä osoitus siitä, että Helsingin kaupunginorkesteri ja suomalaiset muusikot rankataan korkealle kansainvälisessä kilpailussa. Kaupunginorkesterin syyskauden avasi ylikapellimestari Leif Segerstamin johtama Wagner- konsertti 7.9. solistina maailmankuulu bassomme Juha Uusitalo, joka tulkitsi vaikuttavasti keskeisiä monologeja Wagnerin oopperoista. Avajaiskonsertti myös radioitiin valtakunnallisesti. Helsingissä toimiva diplomaattikunta oli runsaasti edustettuna konsertissa. Selloprofessori Arto Noras solistina ja Okko Kamu kapellimestarina oli yksi syksyn loppuunmyydyistä konserteista. Viulutaiteilija Shlomo Mintz palasi monien vuosien jälkeen Helsinkiin ja maailman ykköstrumpetisti Håkan Hardenberger esiintyi jälleen joulukuussa orkesterin solistina. Taiteilijavieraiden joukossa oli syksyllä useita kansainvälisesti menestyneitä nuoria lahjakkuuksia, jotka soittivat nyt ensimmäistä kertaa kaupunginorkesterin solisteina; viulistit Ning Kam ja Anna-Liisa Bezrodny, huilisti Sharon Bezaly, pianisti Jonathan Biss sekä orkesterin oma oboisti Anni Haapaniemi. Syyskausi oli myös suomalaisten kapellimestarien juhlaa; Leif Segerstam, John Storgårds, Esa-Pekka Salonen, Pietari Inkinen, Okko Kamu, Juha Kangas ja Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin perustajan ja ensimmäisen ylikapellimestarin Robert Kajanuksen syntymän 150-vuotisjuhla järjestettiin 2.12. Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin historiallisissa saleissa yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Yliopiston musiikkiseuran kanssa. Sekä menneiden aikojen mestarien että kaupunginorkesterin omien muusikoiden sävel-

tämä kamarimusiikki soi eri puolilla upeata museopalatsia. Taiteellisesta suunnittelusta vastasi konserttimestari Erkki Palola, joka myös esiintyi illan aikana viulistina, kapellimestarina ja säveltäjänä. Juhlaesitelmän Kajanuksesta säveltäjänä piti prof. Eero Tarasti. Keväällä kaupunginorkesterilla oli ilo vastaanottaa keräilijä Kalevi Aallon lahjoittama professori Robert Kajanuksen pienoistaidetaulu, joka muodostuu hopeisesta ja pronssisesta mitalista (Emil Wikström 1926) sekä exlibriksestä (Anna-Liisa Stigell 1931). Joulukuussa orkesteri osallistui Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin tiloissa järjestettyyn Kajanus 150 vuotta -juhlanäyttelyyn lainaten siihen mm. Hilda Flodinin Kajanus-marmoriveistoksen ja Hugo Backmanssonin Kajanus-muotokuvan sekä em. Kajanuksen juhlamitalit. Millennium-teknologiapalkinto jaettiin toisen kerran syyskuussa Helsingin messukeskuksessa. Palkinto myönnettiin professori Shuji Nakamuralle, joka on kehittänyt uusia vallankumouksellisia valolähteitä. Helsingin kaupunginorkesteri esiintyi ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla palkinnonjakotilaisuudessa. Tilaisuudessa esitettiin orkesterin omien muusikoiden tilausteokset: Teppo Ali- Mattilan Ippun ja Jorma Härkösen Dansmusik för Gruppen Fyra. Lisäksi ohjelmassa oli Tommi Kärkkäisen säveltämät Fanfare Liber Serentem ja CYGNUS X-1 Book III sekä Finlandia-hymni. Tanssiryhmä GruppenFyra esitti orkesterin säestämänä kolmiosaisen tanssiteoksen Humanity, Technology, Harmony. Tilaisuus televisioitiin suorana lähetyksenä useisiin maihin. Kaupunginorkesterin muusikoiden perinteisen kamarimusiikkikavalkadin keskeinen teema oli suomalainen kamarimusiikki 1950-1970-luvuilta. Ateneumissa järjestetyssä tapahtumassa oli mukana yhteensä 74 muusikkoa. Suunnittelusta vastasivat Kalinka Reinikainen, l-viulu, ja huilun vuorotteleva äänenjohtaja Elina Vuorela. Orkesterin II-viuluryhmä järjesti viikonloppukurssin ja konsertin Finlandia-talon kamarimusiikkisalissa Tero Latvalan johdolla. Vuotalossa järjestettiin vuoden aikana viisi kamarimusiikkikonserttia. Yleisradio radioi vuoden aikana 7 konserttia. Ulkomaankiertueiden konserteista radioitiin suorana lähetyksenä Esa-Pekka Salosen johtama Mahler-konsertti Tukholman Berwaldhallenissa.

10

I.2 Kummilapsiprojekti Orkesterin 4 600 kummilapselle ja heidän vanhemmilleen järjestettiin kahdeksan konserttitilaisuutta, joista osassa lapsilla oli mahdollisuus osallistua itsekin musiikin tekemiseen. Orkesteri esiintyi näissä tilaisuuksissa sekä täydessä kokoonpanossa että pienemmissä yhtyeissä. Toukokuun kummilapsikonsertteihin kokoonnuttiin Finlandia-talon konserttisaliin. Ohjelmassa kuultiin mm. HKO:n kontrabasistin Jorma Härkösen säveltämä Paraglider sekä Itä-Helsingin musiikkiperuskoulun ekaluokkalaisten trumpetistien mainio Ostakaa makkaraa -esitys. Kapellimestarina toimi ylikapellimestari Leif Segerstam ja juontajalaulattajana Satu Sopanen. Yhteisen konsertin jälkeen jakaannuttiin kolmeen musiikkipajaan; konserttisalin lavalla kummilapset pääsivät istumaan orkesterilaisten rinnalle ja yhdessä kapellimestari Leif Segerstamin kanssa luotiin räppisävellys paperiarkeille ja orkesterille Satu Sopasen opastuksella. Kamarimusiikkisalin lämpiössä toinen ryhmä palasi vuoden 2000 kummilapsikonserttien tunnelmiin jousikvintetin esittämän Järnefeltin Kehtolaulun ja Melartinin Perhosvalssi-musiikkisadun myötä. Terassisalissa meno yltyi välillä kovaksikin innokkaiden pikkumuusikoiden osallistuessa Mirva Minkkisen ja Heidi Tamperin vetämään yhteismusisointiin djembe-rumpujen ja kapuloiden kera. Aiheena olivat Afrikan savannilla liikuskelevat eläimet: kirahvit, leijonat ja norsut. Lokakuussa esikoululaisiksi kasvaneet kummilapset saapuivat Finlandia-talolle jälleen. Kapellimestari Atso Almila ja Satu Sopanen juonsivat jo lähes oppitunnin mittaisen konsertin. Orkesterin eteen nousivat myös 6- vuotiaat kummilapset Ilmari, Risto, Viivi, Daniel, Saara ja Ella sirot kanteleet kainalossaan ja kajauttivat orkesterin säestyksellä aidon Lapin joiun. Tshaikovskin Kukkaisvalssi Pähkinänsärkijäbaletista, Brahmsin Unkarilainen tanssi nro 5 ja Sibeliuksen Alla Marcia olivat konsertin orkesterinumeroita. Solistina esiintyi lyömäsoittaja Markku Hannola tulkiten kirjoituskoneella Andersonin Typewriter-teoksen, joka suorastaan hypnotisoi yleisön. Televisiossa (TV1) esitettiin joulupäivänä toimittaja-ohjaaja Iza Lewenstamin kuusivuotinen dokumentti upeine kuvasarjoineen ja hienoine haastatteluineen. Ohjelmalla oli runsaat 120 000 katsojaa. 11

12

I.3 Nuotisto Orkesterin monivuotista Orchestra Planning and Administration System -tietokantaprojektia jatkettiin. Valtakunnallisesti arvokas nuottiarkisto on siirretty kokonaisuudessaan sähköiseen tietokantaan. Konserttiohjelmatietoja päivitettiin orkesterin koko historian ajalta lähdemateriaaleina Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupunginarkiston kokoelmat sekä vanhat sanomalehdet. Kaupunginarkistoon siirrettiin kaikki arkistoitavat, kaksikymmentä vuotta vanhemmat asiakirjat, konserttiohjelmat, julisteet sekä lehtileikkeet. I.4 Musiikkitalo Musiikkitalohankkeen ensisijainen tavoite on saada aikaiseksi akustisilta ominaisuuksiltaan huippuluokkainen konserttisali. Yasuhisa Toyota (Nagata Acoustics Inc.) joukkoineen ja arkkitehtitoimiston (Laiho-Pulkkinen- Raunio) edustajat ovat yhdessä työstäneet eri tapoja akustiikan testaamiseksi jo suunnitteluvaiheessa. Perinteisten arkkitehtipiirustusten ja leikkauskuvien lisäksi on luotu 3D-tietokonemalli, jossa salia voi tarkastella tietokoneruudulla kolmiulotteisesti. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi akustikot edellyttivät, että pääsalista rakennettiin pienoismalli suhteessa 1:10. Kampin vanhan linja-autoaseman lipunmyyntihalliin rakennettiin pienoismalli, joka on ulkomitoiltaan kuusi metriä pitkä, neljä metriä leveä ja neljä metriä korkea. Tulevan salin lavan korokemalli rakennettiin marraskuussa Pasilan studioon M7, ja orkesteri kävi kokeilemassa korokemalleja kahteen otteeseen pitäen harjoitukset sekä Leif Segerstamin että John Storgårdsin johdolla. Kokeilu tuotti pääosin positiivista palautetta jatkotyöskentelyä varten. Joitakin yksityiskohtia toivottiin kuitenkin vielä paranneltavan. 13

I.5 KONSERTTIMATKAT ULKOMAILLE Itämerifestivaali 24.-28.8.2006 Tukholmassa Kaupunginorkesteri osallistui edellisen vuoden tapaan kapellimestari Esa-Pekka Salosen johdolla Itämerifestivaalille Tukholmassa. Ohjelmassa oli Gustav Mahlerin kahdeksas sinfonia, lisänimeltään Tuhannen sinfonia. Konsertti toteutettiin yhteistyössä Ruotsin radion sinfoniaorkesterin kanssa. Kuoro-osuuksista vastasivat Cantores Minores Suomesta, Ruotsin ja Latvian radiokuorot sekä Mikaelin kamarikuoro Ruotsista. Solisteina esiintyivät Soile Isokoski, Lisa Gustafsson, Ricarda Merbeth, Hilke Andersen, Lilli Paasikivi, Mika Pohjonen, Tommi Hakala ja Ain Anger. Kaiken kaikkiaan lavalla oli yhteensä noin kolmesataa esiintyjää. Konsertti oli loppuunmyyty. Sekä meno- että paluumatkalla kaupunginorkesteri konsertoi Silja Serenaden risteilylavalla. Menomatkalla ohjelmassa oli kevyttä klassista Atso Almilan johdolla. Paluumatkalla orkesteri soitti Esa-Pekka Salosen johdolla Ravelin, W.A.Mozartin ja Richard Straussin musiikkia solisteinaan HKO:n omat muusikot, oboen äänenjohtaja Anni Haapaniemi ja käyrätorven äänenjohtaja Mika Paajanen. Laivamatkoilla esiintyi lisäksi HKO:n omia kamarimusiikkiyhtyeitä. Göteborg 13.-14.10.2006 Lokakuussa kaupunginorkesteri vieraili Göteborgissa, jossa se konsertoi kahdesti Konserthusetissa. Ohjelmassa oli Rautavaaran Before the Icons, Brahmsin neljäs sinfonia sekä Szymanowskin ensimmäinen viulukonsertto solistina Mi-kyung Lee. Vierailukonsertit oli liitetty Göteborgin sinfoniaorkesterin omaan kausisarjaan; göteborgilaiset itse olivat tuolloin konserttikiertueella. Konserttikiertue Espanjassa 9.-15.11.2006 Orkesterin 47. ulkomaankiertue suuntautui Espanjaan. Ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla orkesteri konsertoi San Sebastianissa, Madridissa, Zaragozassa sekä Pamplonassa. Kiertueen solistina esiintyi viulisti Shlomo Mintz, ja ohjelmistossa oli Brahmsin, Bartókin ja Sibeliuksen musiikkia. Orkesterin konsertteja seurasi ulkomaankiertueilla yhteensä 10 270 kuulijaa. 14

Virtuoosisuutta ja pohjoismaista lämpöä HKO:n eilinen konsertti oli ainutlaatuinen. Orkesteri, mukanaan verraton viulisti, vahvisti käsitystä pohjoismaisten esiintyjien erittäin korkeasta tasosta... Tulos oli suoraan sanoen ikimuistettava. On mahdotonta lyhyesti kuvailla tulkintaa, jonka orkesteri esitti Sibeliuksen toisesta sinfoniasta. Orkesteri soitti intensiivisesti ja selkeästi, dynamiikaltaan joustavasti seuraten tarkkaan Segerstamin rauhallista ja herkkää versiota, loistaen kaikissa neljässä osassa. María José Cano / Diario Vasco 11.11.2006 Tervetuloa suomalaisten ääniavaruuteen Joulupukin olemuksestaan huolimatta (sanottakoon tämä kaikella kunnioituksella) Leif Segerstam on yksi suomalaisista kapellimestarikyvyistä, joka johti säästeliäin elein Helsingin kaupunginorkesteria ja onnistui esittämään mieleenpainuvan Sibeliuksen toisen sinfonian. Suomalaisilla vaikuttaa olevan luontainen ymmärrys jostain, jota voisimme, termin monimerkityksellisyydestä huolimatta, kutsua ääniavaruudeksi: kyky saada samanaikaiset soitinryhmät kuulumaan selkeästi erillisinä ja noudattaa täsmällistä tempoa, jotta seuraava taite olisi aina täydellisesti ajoitettu. Kun se onnistuu, kuten Segerstamilta koko sinfonian ajan, se vaikuttaa täysin luonnolliselta ja johdonmukaiselta, vaikkei todellakaan ole helppoa. Orkesteri oli hyvin korkeatasoinen kautta koko konsertin, joka huipentui ihastuttavasti osaan Sibeliuksen Karelia-sarjasta. Koskahan he tulevat uudelleen. Javier Sayas / El Periodico de Zaragoza 14.11.2006 15

I.6 YLEISÖ Tavoite: Orkesteri järjestää vuoden aikana konsertteja Finlandia-talossa 45 kertaa. Lisäksi orkesteri esiintyy Helsingin juhlaviikoilla ja Musica nova Helsinki -festivaalilla. Kummilapsiprojekti erikoiskonsertteineen jatkuu ja tapahtumia järjestetään vuoden aikana useita, jotta kaikki 4 600 kummilasta vanhempineen pääsevät osallistumaan toimintaan. Klassikko- ja Suosikkisarjojen kausikorttimyynnin kehitys Kaupunginorkesteri soitti vuoden aikana 85 konserttia, joista 47 oli sarjakonsertteja. Sarjakonserteissa oli yhteensä 63 049 kuulijaa. Orkesteri esiintyi Helsingin juhlaviikoilla ja Musica nova Helsinki -tapahtumassa. Kummilapsille järjestettiin vuoden aikana kahdeksan erikoiskonserttia, joissa oli läsnä yhteensä 6 303 kummilasta ja heidän vanhempaansa. Kummilapsikonsertit olivat maksuttomia, ja ne on tarkoitettu vain kummilapsiprojektissa mukana oleville perheille. Finlandia-talossa järjestetyissä konserteissa vuonna 2006 oli keskiarvo 1 361 kuulijaa. Vastaava vuoden 2005 keskiarvo oli 1 342 ja vuoden 2004 keskiarvo 1 315 henkilöä. Normaalihintaisten ja erilaisten kampanjakertalippujen osuus kokonaismyynnistä oli 36,8 % ja eläkeläislippujen 10,9 %. Kausikorttien ja sarjalippujen osuus lipunmyynnistä oli 49,3 %. Normaalihintaisia kausikortteja oli 46,8 % ja eläkeläiskausikortteja 53,2 %. Opiskelija-, varusmies- ja työttömien lippujen osuus myynnistä oli 2,9 %. Koululaisryhmät käyttivät mahdollisuutta käydä maksutta seuraamassa HKO:n julkisia kenraaliharjoituksia (23) opettajien johdolla. Lisäksi orkesterin konserttivieraina kävi koululaisia ja opiskelijoita pääkaupunkiseudun kouluista ja musiikkiopistoista ohjatuissa pienryhmissä. Näiden nuorten vieraiden kokonaiskävijämäärä oli yhteensä 2 948 kuulijaa. Kausikorttien myynti kasvoi edellisestä vuodesta 2,1 %. Myytyjä kausikortteja oli 4 497 kappaletta. vuosi 2004 2005 2006 kevät 2014 2036 2197 syksy 2190 2370 2300 yhteensä 4204 4406 4497 Yksityisasiakkaiden ja yritysten yhteystietojen keräämistä jatkettiin orkesterin oman suoraja asiakassuhdemarkkinoinnin tarpeisiin. Asiakasrekisterissä oli vuoden 2006 lopussa 19 800 tilaajaa. 16

KONSERTTITILASTO 2006 KONSERTIT 2006 KPL MYYTY VAPAAL MUUT YHTEENSÄ Sinfoniakonsertit 47 52681 7420 2948 63049 vierailu 1 315 5 0 320 Kamarimusiikkikonsertit 9 1766 319 0 2085 vierailu 0 0 0 0 0 Viihdekonsertit 5 5286 1088 1000 7374 vierailu 3 320 0 300 620 Kummilapsikonsertit 8 0 0 6303 6303 vierailu 0 0 0 0 0 Muut konsertit 3 3305 83 0 3388 Julkiset kenraalit (23) 1 514 0 625 1139 OMAT KONSERTIT YHTEENSÄ 77 64187 8915 11176 84278 Tilausesiintymiset 2 1372 850 0 2222 Konsertit ulkomailla 7 9914 356 0 10270 KAIKKI YHTEENSÄ 86 75473 10121 11176 96770 TV1 1 (120 000 katsojaa) YLEISRADIO 7 SVERIGES RADIO 1 Konsertit ulkomailla: Ruotsi 3 Espanja 4 17

I.7 LEVYTYS- JA TALTIOINTITOIMINTA Orkesterin ja Ondine-levy-yhtiön monivuotinen yhteistyö jatkui menestyksekkäästi. Kevätkaudella julkaistiin maailman ensilevytyksenä Aulis Sallisen ooppera Kuningas lähtee Ranskaan, jossa kaupunginorkesteria, nuoria suomalaissolisteja sekä Suomen filharmonista kuoroa ja Tapiolan kuoroa johtaa Okko Kamu. Sekä kansainvälinen että kotimainen media reagoi levyyn erittäin positiivisesti (ks. sivu 21). Samoin kevätkaudella ilmestynyt Jean Sibeliuksen orkesterisäestyksellisiä lauluja sisältävä Luonnotar-levy keräsi ensi kuukausista lähtien huippuarvosteluja ja täysiä tähtisarjoja erityisesti ulkomaisessa lehdistössä. Sopraano Soile Isokoskea, ylikapellimestari Leif Segerstamia ja Helsingin kaupunginorkesteria kiitettiin vuolaasti jokaisessa arviossa (ks. sivu 20). Kolmas vuonna 2006 ilmestyneistä levyistä Song of My Heart koostuu Einojuhani Rautavaaran orkesterisäestyksellisistä lauluista, jotka baritoni Gabriel Suovanen tulkitsee Leif Segerstamin johtaman kaupunginorkesterin solistina. Orkesterin julkaisemat levyt viimeisten neljän vuoden aikana (2003-2006) ja niiden myyntitilasto 31.12.2006: Vuosi Levynumero Nimi Myynti 2003 ODE 1026-2 Sibelius: Symphonies 2 & 6 3078 2003 ODE 1034-2 Suomalainen rukous 9543 2003 ODE 653-2 Malmstén: Musiikkia lapsille 4900 2004 ODE 1039-2 Corigliano: Symphony 2 & The Mannheim Rocket 3150 2004 ODE 1016-2 Rouse: Der gerettete Alberich & Rapture 3450 2004 ODE 1035-2 Sibelius: Symphonies 3 & 5 3285 2005 ODE 1061-2 Lastenlaulujen aarreaitta 1737 2005 ODE 1041-2 Rautavaara: Garden of Spaces 2843 2005 ODE 1040-2 Sibelius: Symphony 4 & Pohjola s Daughter & Finlandia 2894 2006 ODE 1066-2 Sallinen: Kuningas lähtee Ranskaan 1559 2006 ODE 1080-5 Sibelius: Luonnotar 5018 2006 ODE 1085-2 Rautavaara: Song of My Heart 783 Yleisradio radioi vuoden aikana seitsemän konserttia ja Ruotsin Radio yhden. YLE-TV1 esitti joulupäivänä vuosina 2000-2006 kuvatun, orkesterin kummilapsiprojektista kertovan dokumentin. 18

Vuonna 2006 julkaistiin kolme uutta levyä: AULIS SALLINEN: KUNINGAS LÄHTEE RANSKAAN Kronikka musiikkiteatterille tulevan jääkauden ajasta Kolminäytöksinen ooppera Libretto: Paavo Haavikko Solistit: Tommi Hakala & Jyrki Korhonen & Riikka Rantanen & Lilli Paasikivi & Mari Palo & Laura Nykänen & Jyrki Anttila & Herman Wallén Santeri Kinnunen, kertoja Suomen filharmoninen kuoro & Tapiolan kamarikuoro Helsingin kaupunginorkesteri Okko Kamu, kapellimestari ODE 1066-2D JEAN SIBELIUS: LUONNOTAR Orkesterisäestyksellisiä lauluja Soile Isokoski, sopraano Helsingin kaupunginorkesteri Leif Segerstam, kapellimestari ODE 1080-5 / SACD + CD hybridi EINOJUHANI RAUTAVAARA: SONG OF MY HEART Orkesterisäestyksellisiä lauluja Gabriel Suovanen, baritoni Helsingin kaupunginorkesteri Leif Segerstam, kapellimestari ODE 1085-2 19

POIMINTOJA KOTI- JA ULKOMAISISTA LEVYARVOSTELUISTA 2006 Soile Isokosken, Leif Segerstamin ja HKO:n Sibelius-levylle kertyi ylistystä kotimaassa ja kansainvälisessä mediassa: Jean Sibelius pystyi kohdistamaan sekunneissa tunnelmaan ja/tai mielialaan, mihin tavallisilta kuolevaisilta meni tunteja. Tämä loistavasti tuotettu Sibeliuksen orkesterisäestyksellisiä lauluja sisältävä tallenne todistaa väitteen... Soile Isokoskella on ihanteellinen ääni, hämmästyttävän kirkas tumman ja dramaattisen orkesterisoinnin ympäröimänä. Nämä teokset hyötyvät Leif Segerstamin johtaman Helsingin kaupunginorkesterin hienosti jännitteisestä soitosta. Suunnattoman ihanaa. ***** Rob Cowan / The Independent 24.4.2006 Soile Isokoski en såväl röstligt som uttrycksmässigt nära nog optimal uttolkare av denna repertoar Leif Segerstam är en minst sagt förståelsefull ledsagare på podiet känns den färska Ondineutgåvan på många sätt bode lyckad och angelägen. Mats Liljeroos / Hufvudstadsbladet 26.4.2006 Kuukauden levy 5/2006: Soile Isokoski ei ole koskaan tehnyt kauniimpaa levytystä. Hänen tulkintansa Luonnottaresta on markkinoilla olevista levytyksistä ylivoimaisesti paras... Segerstam ja Helsingin kaupunginorkesteri ovat kautta levyn yhtä erinomaisia... jos et ole aiemmin tutustunut tähän musiikkiin, hanki levy välittömästi... Loistava julkaisu. David Hurwitz / Classicstoday.com & ClassicsTodayFrance.com 1.5.2006 Viikon levy: Soile Isokoskella on epäilemättä äänityyppinsä kaunein ääni, loistava Mozartin ja Richard Straussin musiikissa. Tällä levyllä hän on yhtäläisen loistelias sibeliaani... Isokoski on ihanteellinen Sibeliuksen musiikin tulkitsija, laulaen esimerkillisellä selkeydellä ruotsiksi ja äidinkielellään suomeksi. Hugh Canning / The Sunday Times 7.5.2006 Isokosken fraasien taju, linjan hallinta ja hengityksen rikkeettömyys saavat ihastuttavasti tummuneen äänen liitelemään sävelavaruudessa. Leif Segerstamin muotoilema orkesteriosuus hehkuu kosmista mystiikkaa. Veijo Murtomäki / Helsingin Sanomat 12.5.2006 Viikon levy: Soile Isokoski on tehnyt loistavan levyn, joka sisältää 18 laulun lisäksi unohtumattoman karun, Kalevala-innoitteisen Luonnottaren... Isokoski laulaa teokset vahvalla sekoituksella hellyyttä ja intohimoa, äänen rikkautta ja hienovaraista dynamiikan vaihtelua, kauniisti kelluvia ja muotoiltuja liitäviä kaaria... Sibeliuksen lauluihin ensi kertaa tutustuvat eivät löydä vakuuttavampaa johdatusta, harrastajat tulevat haltioitumaan. Geoffrey Norris / The Daily Telegraph 13.5.2006 20

Aulis Sallisen Kuningas lähtee Ranskaan -oopperan ensilevytys muodostui kansainväliseksi arvostelumenestykseksi: Soile Isokoski välittää Sibeliuksen musiikin mystisen ekstaattisuuden loistavan puhtaalla äänellään Leif Segerstamin johtaman täysin idiomaattisen säestyksen tukemana. Sunday Telegraph 14.5.2006 On vaikeaa kuvitella taitavampaa tulkitsijaa kuin sopraano Soile Isokoski, tällä levyllä laulullisesti ja henkisesti luonnollisessa elementissään Helsingin kaupunginorkesterin ja Leif Segerstamin kanssa. Anthony Holden / The Observer 21.5.2006 10/10: Soile Isokoski valloittaa ei vain teosten kauneuden takia vaan myös siksi, että hän luo täydellisen taiteen hetkiä. Klassik-Heute.de Johtava klassisen musiikin verkkosivusto Classics- Today.com arvioi ensilevytyksen täyden kympin arvoiseksi niin taiteelliselta tasoltaan kuin äänitykseltään. Toimittaja Robert Levine kiitteli: Sallisen pureva musiikki ja ilmeisen viekas nokkeluus tekevät tästä hurmaavan esityksen... Elämää sykkivä, ainutlaatuinen teos. Toukokuun lopulla BBC Radio 3 valitsi Kuningas lähtee Ranskaan -taltioinnin viikon levyksi. Kesäkuussa BBC Music Magazine valitsi ensilevytyksen kuukauden oopperataltioinniksi ja Operalehti samoin kuukauden levyksi. Molemmista arvioinneista vastannut toimittaja John Allison totesi: Teosta on osuvasti luonnehdittu aikuisten saduksi, eikä se ole menettänyt mitään vaikuttavuudestaan: päähenkilö aloittaa idealistina ja päätyy vallasta hullaantuneeksi, sotaa lietsovaksi tyranniksi. Teoksessa on syvyyttä ja vauhtia oopperassa on kuultavissa Sallisen synnynnäinen dramaturgian taju. Kantaesityksen aikanaan johtanut Okko Kamu vastaa levytyksestä koko arvovallallaan. Gramophone-lehti valitsi Sallisen oopperalevytyksen yhdeksi heinäkuun Kuukauden levyistä (Editor s Choice). Levyn arvioinut kriitikko Guy Rickards hehkutti: Tämä on Sallisen paras ja syvällisin ooppera Kuningas lähtee Ranskaan on purevan satiirinen musiikillinen allegoria... Loistavasti orkestroidun orkesterisatsin merkitys on ratkaiseva Ondinen loistelias äänitys poimii niin neljän naisen hiljaisimmat mietiskelyt kuin Kuninkaan suuren tykin, Parlamentin, räjähtävät purkaukset. Suosittelen lämpimästi. 21

I.8 VARSINAISEN TOIMINNAN ARVIOINTIA Selkeänä asiakastyytyväisyyden ja -uskollisuuden mittarina toimii konserttien tasaisen korkea täyttöaste; vuonna 2006 konserttien keskimääräinen täyttöaste oli 80,1 %, joka on kansainvälisestikin huipputasoa. Loppuunmyytyjä konsertteja oli vuoden aikana Finlandia-talossa kaikkiaan kahdeksan. Kaupunginorkesterin ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon eri-ikäiset kuulijakunnat; niin vauvat, koululaiset, uskollinen kausikorttiyleisö kuin satunnaiset kuulijatkin. Lisäksi on järjestetty konsertteja muuallakin kuin orkesterin kotisalissa Finlandia-talossa. Orkesteri on vieraillut vuoden aikana pienemmin kokoonpanoin mm. Ateneumin taidemuseossa, Vuotalossa ja yliopistomuseo Arppeanumissa. Lippujen hinnankorotus vuoden 2006 alussa oli niin kohtuullinen (noin 15 %), ettei lipun hinta ole muodostunut esteeksi konsertissa käynnille. Yleisön sitoutuminen omaan orkesteriinsa on jatkunut edelleen vahvana; tämän osoitti kevätkaudella toteutettu kantayleisötutkimuskin. Rakentavan vuorovaikutuksen lisääntyminen orkesterin ja kuulijoiden välillä on pantu merkille monessa yhteydessä. Kaupungin kasvavat kielivähemmistöt on pyritty ottamaan toiminnassa huomioon. Kautta 124-vuotisen historiansa orkesterissa on palveltu asiakkaita sekä suomen että ruotsin kielellä. Vuosikymmen sitten orkesterin viestintä muuttui kolmikieliseksi (suomi/ruotsi/ englanti), asiointi on mahdollista myös venä- 22

jän ja saksan kielillä. Yritysyhteistyön kautta tavoitetut konserttikävijät ovat tuoneet uutta potentiaalista asiakaskuntaa. Yritysasiakkaiden kanssa on kehitetty palvelutuotteita sidosryhmien huomioimiseen konserttien yhteydessä kuten konserttilipun yhteyteen paketoidut tarjoilut ja esittelytilaisuudet. Erityisen suuren suosion konsertit ovat saavuttaneet yritysten oman henkilöstön huomioimisessa teemalla hengähdystauko ja juhla arjen keskellä. Kummilapsiprojekti on jo kuuden vuoden ajan ollut merkittävä osa orkesterin pedagogista toimintaa ja saanut jatkuvasti huomiota osakseen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Projekti on herättänyt ihastusta ja kerännyt kiitosta monella saralla; jouluna 2006 TV1:n lähettämä kummiprojektin monivuotinen, laaja-alainen seurantadokumentti sai erityisen runsaasti myönteistä palautetta. Hallintokuntien välinen yhteistyö oli aktiivista; edellä mainittiin mm. konserttisarja Vuotalon kanssa. Sosiaalivirasto välitti kutsut perinteiseen eläkeläisten maksuttomaan vappumatineaan, ja toimintaterapiakeskus toi säännöllisesti mielenterveyspotilaiden ryhmiä konsertteihin. Peruskoulujen ja lukioiden musiikinopettajat toivat koululaisryhmiä maksutta kenraaliharjoituksiin ja konsertteihin. Työväenopiston musiikkikurssien opettajat toivat ryhmiään iltakonsertteihin samoin maksutta. Kaupunginkirjaston toimipisteet ovat vuosien ajan olleet tärkeä osa orkesterin julkaisujen jakeluverkostoa. Lisäksi kaupunginkirjasto tarjosi verkkosivuillaan kirjallisuus- ja levyluetteloita orkesterin kausiohjelmistoon liittyen. Helsingin juhlaviikot on samoin orkesterin pitkäaikainen yhteistyökumppani. Konsertti- ja levytystoiminnan laatua voidaan arvioida myös median julkaiseman kritiikkipalautteen pohjalta. Viime vuosina julkisuudessa on vahvistunut kuva erittäin ammattitaitoisesta ja taiteellisesti kunnianhimoisesta soittajistosta, jonka tavoitteet toteutuvat kansainvälisesti korkealla tasolla. Myönteinen kehityslinja jatkui edelleen, mistä ovat osoituksena kiittävät arviot niin kotimaan lehdistössä kuin kansainvälisessäkin mediassa (ks. arvostelusitaatit sivuilla 24-27). Syyskausi alkoi jo toistamiseen yhteistyöllä Esa-Pekka Salosen kanssa. Kansainvälisesti kiinnostavin suomalaiskapellimestari toi mukanaan vauhtia niin orkesterille kuin muullekin henkilökunnalle; Helsingin juhlaviikkojen ja Itämerifestivaalin konsertit onnistuivat. Taiteellisesti merkittäväksi on osoittautunut orkesterin omien muusikoiden esiintyminen solistina tai muissa haasteellisissa tehtävissä kansainvälisissäkin yhteyksissä. Kansainvälinen kiinnostus kaupunginorkesterin levytyksiä kohtaan on vauhdittanut orkesteria levyttämään muusikoiden työsopimuksen mahdollistaman maksimimäärän vuodessa. Leif Segerstamin ja Okko Kamun johtamat levytykset ovat niittäneet kiitosta vuoden 2006 aikana. Levy-yhtiö Ondinen kanssa tehdyn monivuotisen yhteistyön seurauksena kaupunginorkesterin tunnettuus maailmalla on kasvanut, mitä kehitystä on tukenut erityisesti Ondinen tehokas kansainvälinen jakeluverkosto. Orkesterin toimistohenkilökunta kasvoi yhdellä työntekijällä. Perustehtäviensä ohella miltei jokainen tiimin jäsen on osallistunut lukuisten Musiikkitalon toimintaa suunnittelevien työryhmien toimintaan, mikä on lisännyt työpaineita entisestään. Kummilapsiprojektin monivuotinen projektisihteeri lopetti osa-aikatyönsä kevätkaudella, jolloin projektin käytännön vetovastuu palautui toimistoon. Tilapäistä toimistotyövoimaa jouduttiin vuoden mittaan palkkaamaan runsaan 900 työtunnin verran lähinnä arkistointi-, levyeditointi- ja postitustehtäviin. Vastaavankokoisiin kansainvälisiin orkestereihin verrattuna HKO:n toimistohenkilökunta onkin erittäin pieni. Kansainvälisellä kentällä yritysten ja organisaatioiden toimintaa arvioidaan yhä useammin niiden brändiä ja julkisuuskuvaa mittaamalla vuotuisen tuloksenteon ohella. Nämä kvaliteetit ovatkin nousseet yhä keskeisemmiksi menestystekijöiksi, sillä yrityksen arvostettu brändi on sen tuloksellisen toiminnan ja kasvun vahvimpia takeita. Toukokuussa 2006 Helsingin kaupunginorkesteri oli mukana suuren suomalaisen talouslehden lukijatutkimuksessa, jonka tulokset olivat ilahduttavia. Vaikka tutkimukseen osallistuneista yritysmaailman toimijoista HKO:n konserteissa oli käynyt vain kymmenesosa, orkesterin brändin tunsi muista yhteyksistä 66 % - ja mielikuvat olivat sangen myönteisiä. 23

POIMINTOJA KOTIMAAN KONSERTTIARVOSTELUISTA 2006 Filmihullut ranskalaissäveltäjät Kaupunginorkesterin Loppiaiskonsertille on tilausta ja traditiotakin. Yleisö on eriytynyttä, joten HKO palvelee kiitettävästi muitakin kuin taidemusiikin kuulijoita. HKO soitti Besanconin nuorten kapellimestarikilvan juuri voittaneen Lionel Bringuierin johdolla menevästi. Veijo Murtomäki / Helsingin Sanomat 9.1.2006 Hehkua ja harmautta John Storgårds todellakin on kehittynyt myös suuria muotorakenteita suvereenisti hahmottavaksi kapellimestariksi. Kannattaa myös aina muistaa hänen poikkeuksellisen laaja-alainen ohjelmistopolitiikkansa Hän toteuttaa vakaumuksellisesti taiteilijan syvää tehtävää. Hän tuo esille uutta aineistoa, uusia ajatuksia ja herättää keskustelua. Lauri Otonkoski / Helsingin Sanomat 4.2.2006 Taistelevat solistit ja sotasinfonia Atso Almilan johtama HKO oli hyvässä vedossa koko konsertin ajan. Sergei Prokofjevin viidennen sinfonian tulkinnassa oli muhkeaa massaa ja sotasinfonian jytinää. Samuli Tiikkaja / Helsingin Sanomat 11.2.2006 Mot en högre musikalisk förståelse Solisterna Michael Collins och Isabelle van Keulen var naturligtvis ypperliga och HSO-musikerna hade en på det hela taget bra kväll, utmynnande i Prokofjevfinalens lika hedonistiska som exakt kalibrerade klangorgie. Mats Liljeroos / Hufvudstadsbladet 12.2.2006 Sankarillisia sävelmietteitä Brahmsin Traagisesta alkusoitosta on hyvä aloittaa nimenomaan silloin, kun se kyetään soittamaan niin hyvin, niin intensiivisesti, puhtaasti, dramaattisesti ja jyhkeästi kuin Helsingin kaupunginorkesteri päävierailijansa John Storgårdsin johdolla torstaisessa konsertissaan teki. Oboisti Helén Jahren joka on tilannut konserton Kimmo Hakolalta esitti solistiosuuden suurenmoisella taidolla ja herkkyydellä. Myös orkesteri oli upeasti tehtävänsä tasalla John Storgårds teki myös Beethovenin viidennessä sinfoniassa erinomaista jälkeä. Kokonaisuus oli sulavalinjainen ja sopusuhtainen Kaikkien samasta, maagisen tenhovoimaisesta kohtalomotiiville perustuvasta materiaalista versoavien osien karakterisointi oli täydellisen osuvaa ja toimivaa. Matti Lehtonen / Turun Sanomat 4.3.2006 Shakespearen sonetit soivat myös orkesterilla Helsingin kaupunginorkesteri ja Leif Segerstam päättivät loistavan konserttinsa Musorgskin Näyttelykuvilla Vahvaa karakterisointia oli myös Segerstamin työskentelyssä, sillä hän loi jokaiselle osalle selvän luonteen. Teoksen päättävässä Kiovan suuressa portissa HKO:n soinnissa oli väkevää hurmiota. Samuli Tiikkaja / Helsingin Sanomat 18.3.2006 Kaunista ja koskettavaa Einojuhani Rautavaaran mykistävän kauniilla ja koskettavalla Adagio Celeste -teoksella alkanut konsertti alkoi lupaavasti. Teoksessa toteutuu kuuntelijan osuus ekstaattisena: säveltäjä on onnistunut valjastamaan erilaiset nykyaikaiset sävellystekniikat musiikille. Helsingin kaupunginorkesterille omistetun teoksen tulkinnassa oli MYÖS poikkeuksellista hartautta ja antaumuksellisuutta. Tuomas Airola / Keskipohjanmaa 21.3.2006 24

Markku Hannola Mika Paajanen Kalinka reinikainen Erkki Suomalainen Samuli Peltonen Aale Lindgren Sallinen keskustelee sinfonisesti lyömäsoittajan kanssa Kaupunginorkesterin lyömäsoittaja Markku Hannola olikin esityksen keskipiste. Vankka tekniikka ja monipuolisuus synnyttivät vakuuttavan tulkinnan. Sallis-spesialisti Okko Kamu tarjosi Hannolalle oivallista tulitukea. Samuli Tiikkaja / Helsingin Sanomat 1.4.2006 Kolmoiskonserttoa levyttämään! Tulkoon asia nyt kerrankin lyhyesti selvitetyksi. Se joka HKO:n puolelta keksi kiinnittää tämän konsertin vierailijoiksi kapellimestari Susanna Mälkin, viulisti Henning Kraggerudin, sellisti Johannes Moserin ja pianisti Henri Sigfridssonin, voi kyllä onnitella itseään Leipääntynyttä rutiinia tai pinttyneitä maneereita ei musisoinnista löydy En tiedä, ovatko he paljonkin musisoineet yhdessä, mutta Beethovenin kolmoiskonserton he osaavat hitsata saumattomaksi ykseydeksi. Levyttämään vaan. Bartók tarjoaa Orkesterikonsertossaan HKO:n mainioille muusikoille joitain ihan teknisiäkin konnankoukkuja, mutta kokonaisuudessaan teoksen ideataso on kapellimestarille haasteista hurjimpia. Susanna Mälkki vastaa haasteen koko skaalaan. Lauri Otonkoski / Helsingin Sanomat 8.4.2006 Jun Märkl rakentaa sinfonisia draamoja HKO:n ja Märklin yhteistyö sujui niin hienosti, että paikalla olleet ovat varmasti valmiit toivottamaan hänet tervetulleeksi uudelleen. Märkl on huipputaitava kapellimestari, joka tekee upeaa, hienostunutta detaljityötä ja luo kokonaisuuksista puhuttelevia sinfonisia kertomuksia ja draamoja. Konsertin solisti Mika Paajanen oli HKO:n omista riveistä; hän on ollut vuodesta 2003 käyrätorven äänenjohtaja yhdessä Timo Ronkaisen kanssa. W.A. Mozartin Es-duuri-käyrätorvikonsertto KV447 eteni leikkivän kevyesti ja notkean laulavasti Paajasen käyrätorven soinnissa oli pehmeää romanttista hohdetta. Hannu-Ilari Lampila / Helsingin Sanomat 15.4.2006 Sibeliusta plastisesti Kun Paavo Berglund johtaa Sibeliusta, tunnelma salissa on äärimmäisen keskittynyt. Kuulemmehan elävää kapellimestarilegendaa, joka tuntee sinfoniat läpikotaisin. Berglund on niin yhtä Sibeliuksensa kanssa, että johtamistulos tuntuu alati luonnolliselta: juuri näin Sibeliuksen musiikin tuleekin hengittää ja kehkeytyä. Veijo Murtomäki / Helsingin Sanomat 29.4.2006 Uusia kuulokulmia Joseph Haydnin Sinfonia concertante: Sooloryhmän kadenssienkin perusteella käy selväksi, että aivan suurenmoinen ryhmä solisteja on kerätty orkesterin omista riveistä, viulistina Kalinka Reinikainen, sellistinä Samuli Peltonen, oboistina Anni Haapaniemi ja fagotistina Erkki Suomalainen Luotettavan suurina linjoina rakentuu konsertin jälkipuoliskolla Dvorákin yhdeksäs sinfonia, alaotsikoltaan Uudesta maailmasta. Hitaassa osassa kuulemme, että englannintorvea soittaa oboisti Aale Lindgren sointihehku tallella Kevätiltaan poistuttaessa huomaamme, että naapuritontilla makasiinirakennukset ovat ilmiliekeissä. Että tällaiseen uljaaseen maailmaan olemme nyt päässeet. Lauri Otonkoski / Helsingin Sanomat 7.5.2006 25

Pekka Kauppinen Timo Ronkainen Päivi Korhonen Osmo Linkola Anni Haapaniemi Ihmelapsi aikuistuu Lawrence Fosterin johtama Helsingin kaupunginorkesteri toi romanttisen lämmön Bruchin konserttoon, ja sillä oli myös tasoittava vaikutus solistin (Sarah Changin) nuoruuden intoon. Enescun Oktettoon tutustui toki mielellään, varsinkin kun HKO:n jouset saivat siinä tilaisuuden näyttää lyyrisen vivahdeherkkyytensä, notkean taitonsa ja sointinsa hienostunen puhtauden. Hannu-Ilari Lampila / Helsingin Sanomat 12.5.2006 Sinfoniaa mahtavimmillaan Oli mieltäylentävää kokea Mahlerin kolmas sinfonia Helsingin kaupunginorkesterin iskukykyiseksi harjoittaneen Jukka-Pekka Sarasteen johdolla. Kun päätösosan täydellinen rauha, taivainen sointi laskeutui saliin saattoi vain nauttia jousten loputtomasta laulusta ja samettisen syvästä soinnista. Suomalainen jousikulttuuri on nykyisellään kansainvälistä tasoa. Konserttimestari Pekka Kauppisen soolot olivat hunajaa korville. Veijo Murtomäki / Helsingin Sanomat 20.5.2006 Seisaaltanne hyvät ihmiset! Leif Segerstam ja Satu Sopanen vetivät yli tuhatpäisen yleisön yhteislauluun, jossa raikuivat vanhat, tutut koululaulut. Ja lopuksi, seisaaltanne hyvät ihmiset, Suvivirsi. Taas piti kaivaa nenäliina. Helsingin kaupunginorkesterin kevätkonsertin idea oli loistava. Erilainen, lämminhenkinen, vuorovaikutteinen ja tunteellinen konsertti. Sirpa Pääkkönen / Helsingin Sanomat 3.6.2006 Hur hela universum vibrerar Grundpelaren för det briljanta utförandet av Mahlers åttonde symfoni var dirigenten Esa-Pekka Salonens klarsynta grepp om helheten. Här fanns en genomgående linje både till anda och struktur. När slutkören satte in kunde åhöraren känna hur hela universum vibrerar. Mikael Kosk / Hufvudstadsbladet 20.8.2006 Juha Uusitalo naulitsee kuulemaan Finlandia-talollinen ihmisiä oli tullut kokemaan huippukonsertin ja sen se myös sai. Siellä missä Helsingin kaupunginorkesteri, kapellimestari Leif Segerstam ja Richard Wagnerin musiikki kohtaavat, on lupa odottaa paljon. Annmari Salmela / Helsingin Sanomat 9.9.2006 Wagnerkonsert med underbar känsla Stadsorkestern spelade här så gott som felfritt och Segerstams underbara känsla för musikens puls och patos fick en att rysa av välbehag Det blev stående ovationer till sist för detta program som skulle ha varit i tyngsta laget för vem som helst. Jan Granberg / Hufvudstadsbladet 9.9.2006 26

Ogenerat vackert och halsbrytande virtuost Stadsorkesterkollektivet hade, som så ofta under sin omtyckte chefdirigent, en bra kväll med många fina insatser i de olika instrumentgrupperna. Just denna kväll måste en speciell eloge ändå gå till valthornen, som visade framfötterna med besked såväl i Korngold som Strauss. Mats Liljeroos / Hufvudstadsbladet 15.9.2006 Satsaus menneeseen ja tulevaan Helsingin kaupunginorkesterin, Bissin ja Inkisen illan saldo on siis vahvasti plussalla. Ja Tshaikovskin sinfonian Andante-osan perusteella Timo Ronkaisen cornosoundia kannattaa edelleenkin verrata hyvään viiniin, joka ei varttuessaan suinkaan arvoaan menetä. Lauri Otonkoski / Helsingin Sanomat 29.9.2006 Toimiva paketti Mi-kyung Lee, Leif Segerstam ja Helsingin kaupunginorkesteri tavoittivat tämän erikoislaatuisen laajennetun fantasiamuodon aidon hehkun. Kannatan tällaisia ohjelmakokonaisuuksia: kantaesitys, käynti kulutetuimman kantaohjelmiston ulkopuolella ja lopuksi aina välttämätöntä asian ydintä, Brahmsin neljäs sinfonia. Jo Päivi Korhosen ytimekäs huilusoolo sinfonian finaalissa on riittävä peruste teoksen kuuntelemiseen taas kerran. Lauri Otonkoski / Helsingin Sanomat 14.10.2006 Sinfonista kokolihaa Finlandia-talossa Harvoinpa filharmoninen ilta on ollut yhtä täysipainoinen, samalla vaativa ja antava. Tilanne oli tulosta kahden hienon taiteilijan (Segerstam & Mintz) ja kahden mestarisäveltäjän (Bartók & Bruckner) kohtaamisesta. Veijo Murtomäki / Helsingin Sanomat 27.10.2006 Är det här odefinierbar musik? John Storgårds förverkligade partituret av Sjostakovitjs nionde symfoni sakligt och säkert, utan överdrifter. Stadsorkesterns spel var kammarmusikaliskt exakt, virtuost och roligt. Träblåsarna, med klarinettisten Osmo Linkola som primus inter pares, gav sig hän i de enigmatiskt melankoliska melodierna. Folke Forsman / Hufvudstadsbladet 8.11.2006 Isoa myöhäistä romantiikkaa Straussin oboekonserton solisti, HKO:n oma äänenjohtaja Anni Haapaniemi on tavoittanut kaikki keskeiset puupuhallintaiteen hyveet. Hän hallitsee soljuvan, vedenkirkkaan legatolinjan ja analysoi oleellisen melodian ja ornamenttikuvioiden eron. Lauri Otonkoski / Helsingin Sanomat 4.12.2006 Ändlösa parader i evigt ljus Och när Storgårds därtill hade filat på stråkstämmorna intill perfektion med de tydligt entusiastiska HSO-stråkarna och även vibrafonistkillen höll tungan rätt i mun materialiserades den ändlösa paraden till ett nog så fascinerande upplevelse. Mats Liljeroos / Hufvudstadsbladet 18.12.2006 27

II VIESTINTÄ ja Markkinointi II.1 Tiedotus Vuonna 2006 suurimmat muutokset viestinnän toimintaympäristössä tapahtuivat valtakunnan johtavan päivälehden Helsingin Sanomien kulttuurisivujen sekä NYT-viikkoliitteen toimituspolitiikassa. Klassisen konserttimusiikin tarjonnan ennakkoesittelyyn ja jälkiarviointiin käytettiin lehdessä palstatilaa vähemmän kuin aiempina vuosina. Lisäksi NYT-liitteessä julkaistavasta, alan toimijoille tärkeästä tapahtumakalenterista pudotettiin pois klassisen musiikin konserttilistaus loppuvuodesta. Tämä suuntaus korosti entisestään orkesterin oman, mediasta riippumattoman proaktiivisen viestinnän ja erityisesti oman tilaajarekisterin merkitystä. Joukkoviestimille tiedotettiin orkesterin konserteista, kiertueista ja levytyksistä lehdistöreliisein (30), kuvauksin ja taiteilijahaastatteluin. Sähköisen ja printtijakelun piirissä oli runsaat sata toimitusta/toimittajaa. Valtakunnallista medianäkyvyyttä karttui kevätkaudella mm. orkesteriin juuri kiinnitetyn sellistin Samuli Peltosen voittaessa Turun 10. sellokilpailun. Helsingin Sanomat kertoi ennakkoon Erkki-Sven Tüürin helmikuisesta vierailusta, kun HKO:n ohjelmistoon oli saatu Viron johtavan nykysäveltäjän kaksoiskonserton Suomen ensiesitys. Musica nova Helsinki -festivaalilla Suomen ensiesityksensä saanut Torsten Raschin Rammstein-teksteihin säveltämä orkesterilaulusarja Mein Herz brennt herätti laajaa kiinnostusta: mm. TV1:n kulttuuriuutiset ja Nelosen TV-uutiset kuvasivat konsertin harjoituksia illan lähetyksiinsä. Helsingin Henki -lehdessä julkaistiin laaja henkilökuva harpun äänenjohtaja Anni Kuusimäestä. Kaupungin henkilöstölehdessä esiteltiin myös HKO:n kuusi vuotta jatkunut kummilapsiprojekti. Loppukeväästä HKO:n poikkitaiteelliset konserttiproduktiot, vappumatineat solistina Rajaton-lauluyhtye sekä kauden päätöskonsertti Jo joutui armas aika yhteistyössä kitaristi-laulaja Marzi Nymanin ja pianisti Lenni-Kalle Taipaleen kanssa, saivat näkyvyyttä valtamedioissa ennakkopuffien ja myönteisen palautteen muodossa. Etelä-Suomen Sanomat teki kaupunginorkesteria tutuksi lukijoilleen kokonaisen sivun verran erittäin positiivisessa artikkelissa. Kapellimestari Esa-Pekka Salosen johtama Helsingin juhlaviikkojen avajaiskonsertti 18.8. sai liikkeelle musiikkikriitikot myös maakunnista, ja kaupunginorkesterille kertyi poikkeuksellisen suuri määrä kiittävää arvostelupalautetta Mahlerin jättimäisestä kahdeksannesta sinfoniasta. Säveltäjä-kapellimestari Segerstam kiinnostaa mediaa vuodesta toiseen; syyskaudella mm. Laatukeskuksen julkaisema 28

sidosryhmälehti exba-lehti haastatteli häntä aukeaman verran. Robert Kajanuksen syntymän 150-vuotisjuhla 2.12. Arppeanumissa uutisoitiin valtakunnallisesti; TV1:n Kulttuuriuutiset kuvasi harjoituksia ja kertoi Kajanusjuhlasta Teema-kanavalla sekä YLE1-kanavalla. Joulupäivänä TV1:ssä esitetty tunnin dokumentti HKO:n kummilapsista keräsi 120 000 katsojaa. Observer-mediaseuranta kirjasi kaupunginorkesterin esilläolon painetuissa ja sähköisissä tiedotusvälineissä 750 kertaa. Medianäkyvyys jakautui seuraavasti: 65 % valtakunnalliset ja maakunnalliset päivälehdet, 19 % paikalliset sanomalehdet, 9 % ammatti- ja aikakauslehdet sekä 7 % sähköiset mediat. Orkesterin kolmikielisillä, yli 200 sivua sisältävillä verkkosivustoilla kävi runsaat 83 000 vierailijaa. Aiempien vuosien tapaan orkesteri panosti vahvasti viestintään sekä kantaasiakkaille että uusille kohderyhmille. Orkesterin tilaajarekisterissä oli 19 800 asiakkaan yhteystiedot. Rekisterin ylläpito on ulkoistettu, sillä siihen joudutaan tekemään vuosittain noin 4 000 päivitystä. Tilaaja-asiakkaisiin pidettiin vuoden aikana yhteyttä kuusi kertaa 3-kielisten konserttikalenterien (painokset 40 000 kpl), 2- kielisen Filharmonia-asiakaslehden (painokset 23 000 kpl) sekä suomen- ja ruotsinkielisten myyntiesitteiden välityksellä. Kausijulisteet (500 kpl) toimitettiin konserttilippujen myynti- ja tiedonantopisteisiin, pääkaupunkiseudun kirjastoihin ja musiikkiopistoihin sekä Helsingin kouluihin, laitoksiin ja virastoihin. Konserttien maksulliset kolmikieliset ohjelmalehdet (38) toimitettiin viikoittain. Orkesterin toimintakertomus (2005) painettiin nelivärijulkaisuna, jota käytetään myös orkesterin PR-esitteenä. Se on ollut saatavilla myös orkesterin verkkosivuilla pdf-versiona. II.2 Markkinointi: suuri yleisö Viikoittaiset maksulliset konsertti-ilmoitukset julkaistiin Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. Oman julkaisutuotannon, omien verkkosivujen ja lehti-ilmoitusten ohella konserttiohjelmistot ilmestyivät lukuisissa painetuissa ja sähköisissä tapahtumakalentereissa, joista suurilevikkisimpiä ovat Väliverho (200 000), Kulttuurihaitari (100 000) sekä Helsinki This Week (160 000). HKO:n konserttiohjelmat olivat mukana myös alan toimijoille suunnatussa Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n tapahtumakalenterissa ja pääkaupunkiseudun peruskoulujen opettajien käyttöön toimitetussa Opettajan kulttuurika- 29

III HENKILÖSTÖ lenterissa (Lärarens kulturkalender), jotka molemmat julkaistaan sekä painotuotteena että verkkoversiona. Kevään ja syksyn kausikorttien myyntiaikoina markkinointiesitteitä postitettiin paitsi oman tilaajarekisterin asiakkaille myös liitteinä (110 000 kpl) lehdissä, joiden lukijakunta on profiililtaan tyypillinen kulttuuripalvelujen käyttäjäryhmä. Vuoden mittaan toteutettiin toistakymmentä uusasiakaskampanjaa yhteistyössä erityyppisten yhteisöjen kanssa. Näiden verkostojen välityksellä kontaktoitiin mm. pääkaupunkiseudulla toimivien kulttuuri- ja matkailuyhdistysten jäsenistöjä sekä pääkaupunkiseudun venäjänkielisiä asukkaita. Orkesteri oli mukana omalla osastolla Aikuisena tapahtuu -messuilla, jotka järjestettiin Finlandia-talossa 11.&12.3. Orkesterin ystäväyhdistys Pro Filharmonia oli osastolla myymässä HKO:n levyjä ja kertomassa toiminnastaan. Messut oli suunnattu yli 40- vuotiaille kuluttajille, jotka käyttävät aktiivisesti vapaa-ajanpalveluja, ja ne keräsivät 5 000 kävijää. Orkesterin lipunmyynti on ulkoistettu Lippupisteelle, joka on uudistanut organisaatiotaan ja toimintakulttuuriaan voimakkaasti. Markkinointiyhteistyötä Lippupisteen kanssa laajennettiin, minkä ansiosta orkesteri sai lisänäkyvyyttä Lippupisteen verkkosivuilla ja sähköisissä asiakaskirjeissä. Imagokampanja 140 Abribus-julistevalotaulussa eri puolilla Helsinkiä toteutettiin joulukuussa kevään 2007 kausikorttien myyntiaikana. II.3 Markkinointi: yritysyhteistyö Vuonna 2006 jatkettiin hyvin käynnistynyttä yritysyhteistyötä uusien asiakasryhmien saavuttamiseksi. Yritysten markkinointi- ja henkilöstöpäälliköitä sekä johdon assistentteja, sihteereitä ja kulttuurikerhojen vetäjiä lähestyttiin säännöllisesti orkesterin ja ohjelmiston esittelemiseksi suoramarkkinoinnilla ja järjestämällä tutustumistilaisuuksia konserttien yhteyteen. Uusia kohderyhmiä olivat erilaiset yritysmaailman vaikuttajaverkostot. Vuoden aikana järjestettiin yksi (6.9.) vain yrityksille kohdistettu konsertti. Lisäksi yrityksille markkinoitiin aktiivisesti sarjakonsertteja. Yhdessä Ondine-levy-yhtiön kanssa järjestettiin 2.11. markkinointitilaisuus HKO:n konsertin yhteyteen. Tilaisuuteen kutsuttiin vieraita kummankin järjestäjäpuolen asiakaskunnasta räätälöityjen levy- ja konserttipalvelujen esittelemiseksi uusille avainasiakkaille. Nanso Oy juhli 80-vuotista taivaltaan tarjoamalla sidosryhmilleen Helsingin kaupunginorkesterin konsertin Finlandia-talossa 23.11. Kertomusvuoden päättyessä kaupunginorkesterin palveluksessa oli 107 vakinaista ja yksi määräaikainen työntekijä. Orkesterissa työskenteli ensimmäistä kertaa muusikkona siviilipalvelusmies. Henkilöstö 2004 2005 2006 Ylikapellimestari 1 1 1 Muusikot 98 98 98 Järjestäjät 2 2 2 Hallinto 7 7 8 Yhteensä 107 108 108 Vuonna 2006 järjestettiin kaksi koesoittoa; Eriikka Maalismaa valittiin 27.3. I-viulun soittajaksi ja Jussi Vähälä valittiin 15.5. sellon soittajaksi. Lisäksi aiemmin koesoittonsa suorittaneina aloittivat I-viulun soittaja Paula Nykänen 4.1., soolosellisti Tuomas Ylinen 14.8., sellon soittaja Samuli Peltonen 13.8. ja käyrätorven varaäänenjohtaja Jukka Harju. Työskentelyn orkesterissa lopetti fagotin äänenjohtaja Bence Bogányi. Orkesterin arkiston järjestämiseen ja konserttitaltiointien editointiin käytettiin lisätyövoimaa yhteensä 887 työtunnin edestä. Orkesterin toimistohenkilöstö osallistui sekä kaupungin että yksityisten järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Muusikoille järjestettiin räätälöityä koulutusta sektioittain ulkopuolisten kouluttajien johdolla. Orkesterissa toimi useita erilaisia liikuntaryhmiä. 30

IV TALOUS IV.1 Varsinainen toiminta Tulot Pääsylippujen ja käsiohjelmien myyntitulo oli 687,9 tuhatta euroa, 8,3 % yli budjetoidun. Ero edelliseen vuoteen johtuu lippujen hinnankorotuksesta. Lippujen kappalemääräinen myynti oli lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Muita tuottoja kertyi 25,0 % yli budjetoidun, yhteensä 120,0 tuhatta euroa. Tämä johtui kahdesta tilauskonsertista ja 7 konsertin radiointituotoista. Tulot olivat yhteensä 807,9 euroa ylittäen kokonaistuloarvion 8,4 %. Menot Kaupunginorkesterin menot olivat 8 091,9 tuhatta euroa eli 6,2 % alle talousarvion. Varoja säästyi 533,3 tuhatta euroa. Säästöä syntyi talousarviokohdilta Palkat ja palkkiot, Muut henkilöstökulut, Aineet ja tarvikkeet sekä Vuokrat. Menot ylittyivät Palvelujen ostoista. Orkesterin kahta avoinna ollutta äänenjohtajan paikkaa ei täytetty vuoden aikana. Näitä paikkoja hoidettiin tilapäisratkaisuin. Orkesterissa oli lisäksi pitkiä sairaslomia, joiden sijaistaminen hoidettiin tarvittaessa avustajavoimin. Näin palkoista säästettiin 225,2 tuhatta euroa. Kuluneen vuoden kapellimestari- ja solistikiinnitykset olivat taiteellisesti korkeatasoisia, kuitenkin kustannuksiltaan kohtuullisia, palkkioista säästettiin 120,7 tuhatta euroa. Orkesterin muusikot vierailivat toisissa orkestereissa vaativissa tehtävissä konserttimestareina, äänenjohtajina ja solisteina; tämä laski edelleen palkkakuluja, mutta toisaalta nosti tilapäisten avustajien palkkakustannuksia. Vuokrista säästyi 264,5 tuhatta euroa; 158,5 tuhatta euroa säästöstä selittyy Finlandia-talon henkilökuntakustannusten maksamisella Palvelujen ostoista, muu tilojen vähemmällä käytöllä. IV.2 Ulkomaankiertueet Kaupunginorkesterin konserttikiertueita varten oli Kh:n käyttövaroista myönnetty nettomenoiltaan 190,0 tuhannen euron suuruinen summa. Kiertueisiin saatiin avustuksia 66.0 tuhatta euroa. Kiertueiden kulut olivat 175.5 tuhatta euroa. Kiertueiden nettomenot olivat 112,5 eli 77,5 tuhatta euroa budjetoitua vähemmän. Opetusministeriö tuki orkesterin osallistumista Itämerifestivaaliin 60,0 tuhannella eurolla ja Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus orkesterin Espanjan-matkaa 6.0 tuhannella eurolla. Orkesteri teki kauden aikana kolme ulkomaille suuntautunutta konserttimatkaa; Itämerifestivaali oli kutsunut kaupunginorkesterin konsertoimaan Tukholmaan. Orkesteri vieraili Göteborgin konserttitalon konserttisarjassa. Sanz-Konsert -konserttitoimisto oli kutsunut orkesterin kiertueelle Espanjaan. Taloustiedot 2004 2005 2006 Käyttömenot 7173,7 7548,6 8091,9 Käyttötulot 666,0 722,3 807,9 Netto 6507,6 6826,3 7284,0 Korot ja poistot 34,8 29,8 27,7 Tuottavuus 101,6 104,7 104,8 31

Helsingin kaupunginorkesterin vakinainen henkilökunta vuonna 2006

Leif Segerstam Ylikapellimestari John Storgårds Päävierailija I viulu Erkki Palola I Pekka Kauppinen I Jussi Pesonen II Satu Savioja II Mikko Pesonen Rauni-Riitta Enkola Anna Repo Katariina Pesonen Ilkka Viljanen Jani Lehtonen Eija Hartikainen Ilkka Lehtonen Petri Päivärinne Kalinka Reinikainen Anna Malmivirta Paula Nykänen (4.1.2006 alkaen) Eriikka Maalismaa (4.9.2006 alkaen) II viulu Yrjö Lasonpalo 4 Anna-Leena Haikola 4 Heini Kupiainen 6 Teija Slobodeniouk 7 Osmo Vallbacka Heikki Tamminen Teodor Nicolau Kaisa Oravisto Mirjam Suomisto Romano Repo Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Siiri Rasta Linda Hedlund 33 alttoviulu Torsten Tiebout 4 Atte Kilpeläinen 4 Petteri Poijärvi 6 Arja Loukas Mauri Pietikäinen Pekka Laakkonen Heikki Vehmanen Veikko Lipponen Markus Sallinen Aulikki Haahti-Turunen Tuomas Huttunen Kaarina Ikonen sello Tuomas Ylinen (14.8.2006 alkaen) Kari Lindstedt II Leena Kavilo III Jaakko Raulamo Juhani Kivilaakso Ilmo Saaristo Leena Kantola Veli-Matti Iljin Samuli Peltonen (27.3.2006 alkaen) Jussi Vähälä (14.8.2006 alkaen) kontrabasso Ville Väätäinen 4 avoinna 4 Jiri Parviainen 6 Martti Pyrhönen 7 Juha Ertamo Jorma Härkönen Juhani Rantanen Mikko Moilanen

huilu Päivi Korhonen 4 Elina Vuorela 5 Tapio Laivaara pikkolo René Alvas oboe Anni Haapaniemi 4 Jussi Jaatinen 5 Sven-Erik Paananen englannintorvi Aale Lindgrén klarinetti Osmo Linkola 4 Anna-Maija Korsimaa 5 Es-klarinetti Petteri Kivioja bassoklarinetti Heikki Nikula fagotti Bence Bogányi 4 (13.8.2006 saakka) Markus Tuukkanen 5 kontrafagotti Tapio Lehtonen Erkki Suomalainen käyrätorvi Timo Ronkainen 4 Mika Paajanen 4 Jukka Harju 6 (14.8.2006 alkaen) Sakari Niemi Miska Miettunen Sam Parkkonen trumpetti Pasi Pirinen 4 Hannu Pätynen 5 Pertti Kulku Mika Tuomisalo pasuuna Tom Bildo 4 Valtteri Malmivirta 5 Anu Fagerström bassopasuuna Jussi Vuorinen tuuba Petri Keskitalo 4 patarummut Tomi Wikström 4 Mikael Sandström 5 lyömäsoittimet Markku Hannola 4 Pasi Suomalainen 5 harppu Anni Kuusimäki 4 Minnaleena Jankko-Segerstam 5 I / II / III Konserttimestari Soolosellisti 4 äänenjohtaja 5 vuorotteleva äänenjohtaja 6 varaäänenjohtaja 7 III soittaja Muusikot ovat luettelossa palvelusvuosijärjestyksessä. 34

HALLINTO Intendentti Elina Siltanen Hallintopäällikkö Hannu Linna Tiedotuspäällikkö Marianna Kankare-Loikkanen Markkinointipäällikkö Leena Ahvonen Orkesteriassistentti Jere Siukola (15.3.2006 alkaen) Orkesterisihteeri Anu Erkkilä Toimistosihteeri Marjut Turtiainen Nuotistonhoitaja Minna Mäkelin Orkesterijärjestäjät Matti Tähkävuori Tapio Piirainen (1.11.2006 alkaen) HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERIN JOHTOKUNTA 2005-2008 Jäsenet Anja Hinkkanen, puheenjohtaja Marja-Leena Kuusela, varapuheenjohtaja Ulla Grass Juho Romakkaniemi Outi Dammert Juha Kandolin Arto Wikla Kai Koskimies Leif Nysten Kaupunginhallituksen edustaja Sirkka-Liisa Vehviläinen Henkilökohtaiset varajäsenet Rolf Myhrman Cecilia Therman Mirja Halonen Pekka Mattila Marja Anttila Jani Ryhänen Arthur Fuhrmann Leila Vikman Anhild Träskman Risto Meriläinen Johtokunta piti vuonna 2006 neljä kokousta. Vuotuisten toimintakertomusta, talousarvioehdotusta sekä tulevien kausien konserttisuunnitelmia koskevien päätösten lisäksi johtokunta antoi lausunnot tarkastuslautakunnan pyynnöstä vuoden 2005 arviointikertomuksen kohdasta 4.11 sekä kaupunginhallituksen pyynnöstä esityksestä tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelmaksi Helsingissä 2007-2015. Orkesterivaltuuskunta 2006 Kaupunginorkesterin soittajat valitsivat keskuudestaan valtuuskunnan, jonka puheenjohtaja oli Tapio Lehtonen, varapuheenjohtaja Jani Lehtonen ja muut jäsenet Pertti Kulku, Osmo Linkola ja Kalinka Reinikainen. Luottamusmiehenä on toiminut Veli-Matti Iljin. 35

KONSERTIT 2006 Finlandia-talon konserttisalissa, ellei toisin mainita 36

KEVÄTKAUSI 2006 Klassikkosarja 12.1. JOHN STORGÅRDS, johtaja HANNA-LEENA HAAPAMÄKI, sopraano ESSI LUTTINEN, mezzosopraano VILLE SALONEN, tenori ILKKA VIHAVAINEN, basso DOMINANTE, kuoro SEPPO MURTO, kuoronjohtaja Pingoud: Avaruuden laulu, sinfoninen runo Schumann: Nachtlied kuorolle ja orkesterille Mozart: Requiem KV 626 26.1. MICHAEL SCHÖNWANDT, johtaja AMALIE MALLING, piano Horneman: Gurre-sarja orkesterille Mozart: Pianokonsertto nro 19 Nielsen: Sinfonia nro 4 Sammumaton 9.2. ATSO ALMILA, johtaja ISABELLE VAN KEULEN, viulu MICHAEL COLLINS, klarinetti Berwald: Estrella de Soria, alkusoitto Tüür: Noesis, konsertto klarinetille, viululle ja orkesterille (eks) Prokofjev: Sinfonia nro 5 9.3. Musica nova Helsinki JOHN CAREWE, johtaja TUOMAS PURSIO, bassobaritoni TARJA NYBERG, resitoija Sallinen: Sinfonia nro 3 Rasch: Mein Herz brennt, orkesterilauluja Rammsteinyhtyeen teksteihin ja musiikkiin (eks), RADIOINTI, YLE, Radio 1 23.3. DMITRI SLOBODENIOUK, johtaja ERKKI PALOLA, viulu Wagner: Alkusoitto oopperaan Tristan ja Isolde Saikkola: Viulukonsertto Shostakovitsh: Sinfonia nro 15, RADIOIN- TI, YLE, Radio 1 6.4. SUSANNA MÄLKKI, johtaja HENNING KRAGGERUD, viulu JOHANNES MOSER, sello HENRI SIGFRIDSSON, piano Beethoven: Kolmoiskonsertto viululle, sellolle, pianolle ja orkesterille Bartók: Konsertto orkesterille 20.4. EN SHAO, johtaja PAAVALI JUMPPANEN, piano Rahmaninov: Pianokonsertto nro 3 Mozart: Sinfonia nro 41 18.5. JUKKA-PEKKA SARASTE, johtaja MONICA GROOP, mezzosopraano CANTORES MINORES, kuoro EVIVA, kuoro GREX MUSICUS, kuoro SIBELIUS-LUKION KUORO HANNU NORJANEN, MICHAELA IJÄS, MARJUKKA RIIHIMÄKI, kuoronjohtajat Mahler: Sinfonia nro 3, RADIOINTI, YLE, Radio 1 Suosikkisarja 1 18.1. DMITRI SLOBODENIOUK, johtaja ELISABETH LEONSKAJA, piano Ljadov: Lumottu järvi, orkesterilegenda Prokofjev: Pianokonsertto nro 2 Stravinsky: Kevätuhri (1947) 1.2. JOHN STORGÅRDS, johtaja FRANCOIS-FREDERIC GUY, piano Brahms: Pianokonsertto nro 2 Vasks: Sinfonia nro 2 15.2. YASUO SHINOZAKI, johtaja MARTIN FRÖST, klarinetti Debussy: Faunin iltapäivä, sinfoninen runo Hillborg: Peacock Tales, klarinettikonsertto Tshaikovski: Orkesterisarja nro 3 G 37 1.3. JOHN STORGÅRDS, johtaja HELEN JAHREN, oboe Brahms: Traaginen alkusoitto Hakola: Oboekonsertto (eks) - Beethoven: Sinfonia nro 5 15.3. LEIF SEGERSTAM, johtaja GABRIEL SUOVANEN, baritoni Rautavaara: Adagio celeste Rautavaara: Three Sonnets of Shakespeare Rautavaara: Lauluja oopperasta Aleksis Kivi: Ikävyys, Laulu oravasta, Sydämeni laulu Musorgski, orkestrointi Ravel: Näyttelykuvia 29.3. OKKO KAMU, johtaja MARKKU HANNOLA, lyömäsoittimet Ravel: Pavane kuolleelle prinsessalle Sallinen: Sinfonia nro 2 Sinfoninen dialogi Rimski-Korsakov: Sheherazade, sinfoninen runo 12.4. JUN MÄRKL, johtaja MIKA PAAJANEN, käyrätorvi Schumann: Manfred-alkusoitto Mozart: Käyrätorvikonsertto nro 3 Brahms: Sinfonia nro 1 26.4. PAAVO BERGLUND, johtaja Sibelius: Sinfoniat nro 4 Sibelius: Sinfonia nro 7 10.5. LAWRENCE FOSTER, johtaja SARAH CHANG, viulu Beethoven: Egmont, alkusoitto Bruch: Viulukonsertto nro 1 Enescu: Oktetto C-duuri