Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 769/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset televisiolähetykset loppuvat maassamme 31.8.2007. Tämän jälkeen television katseluun tarvitaan joko digitaalisovitin tai digitaalitelevisio. On laskettu, että Suomen noin viidestä miljoonasta televisiovastaanottimesta vain noin joka seitsemäs on digitaaliajassa. Todennäköistä on, että syyskuussa 2007 jää useita satoja tuhansia talouksia ilman televisiota, sillä sovittimien määrän ei uskota yleistyvän riittävää tahtia. Ongelmana on se, että digitaalisovittimien ja -televisioiden hinnat ovat niin korkeita, ettei maamme pienituloisimmilla ole varaa ostaa laitteita. Laissa Yleisradio Oy:stä sanotaan, että yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Koska ihmiset pakotetaan ostamaan sovitin, päätös analogisten lähetysten lopettamisesta asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Jos pienituloisella ei ole rahaa ostaa päivittäiseen toimeentuloonsa tarvittavia hankintoja, ruokaa, vaatteita tai muita välttämättömiä asioita, ei voida olettaa hänellä olevan varaa sijoittaa digisovittimeen kymmeniä euroja. Digitalisointipäätöstä varten liikenne- ja viestintäministeriö pyysi professorien Antero Jyrängin ja Mikael Hidénin lausuntoja asian perustuslaillisista näkökohdista. Annettujen lausuntojen mukaan valtion pitäisi harkita digivastaanottimien tukemista, koska päätös asettaa kotitaloudet taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Myös oikeuskansleri Paavo Nikula kiinnitti vuoden 2004 kertomuksessaan huomiota digitalisoinnin tuomaan ongelmaan sananvapauden, julkisen palvelun ja kustannusten kielteisten vaikutusten näkökulmasta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä pyytämiensä asiantuntijalausuntojen mukaisiin toimiin digivastaanottimien kustantamiseksi pienituloisille ja takaako hallitus, että jokaisella suomalaisella on syyskuussa 2007 yhtäläinen mahdollisuus seurata televisio-ohjelmia varallisuudesta riippumatta? Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2005 Matti Kangas /vas Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 769/2005 vp: Aikooko hallitus ryhtyä pyytämiensä asiantuntijalausuntojen mukaisiin toimiin digivastaanottimien kustantamiseksi pienituloisille ja takaako hallitus, että jokaisella suomalaisella on syyskuussa 2007 yhtäläinen mahdollisuus seurata televisio-ohjelmia varallisuudesta riippumatta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Television tärkeyden vuoksi televisiotoiminnan jakeluverkkojen digitalisointi on merkittävä yhteiskuntapoliittinen kysymys, jossa on otettava huomioon kaikki katsojat tasapuolisesti. Analogisten jakeluverkkojen sulkemista vuonna 2007 Yleisradion ja valtioneuvoston keväällä 2004 tekemien periaatepäätösten mukaisesti puoltavat monet syyt. Tehdessään ehdotuksen analogisten verkkojen sulkemisajankohdasta ministeriön asettama parlamentaarinen työryhmä lähti siitä, että hyvissä ajoin ennen lopetusvaihetta kaikilla suomalaisilla on asuinpaikasta ja varallisuusasemasta riippumatta oltava mahdollisuus saada digitaalisen television palvelut kohtuullisin kustannuksin ja vaivatta käyttöönsä. Suurelta osin nämä tekniset reunaehdot ovat jo toteutuneet. Uuden viestintätekniikan yhteiskunnallisia vaikutuksia tarkasteltaessa on toistuvasti tuotu esiin huoli niin sanotusta digitaalisesta kuilusta eli siitä, että osa kansalaisista jää osattomaksi uuden tekniikan tuomista eduista samalla kun vanhojen järjestelmien palvelut heikentyvät. Tämä koskee olennaisesti myös televisiota. Takertuminen elinkaarensa lopussa olevaan analogiseen järjestelmään merkitsisi televisiojärjestelmän jakautumista rikkaiden erilaisia hienouksia ja laadukkaampia ohjelmia maksullisesti tarjoavaan digitaaliseen televisioon ja köyhien vähitellen rapautuvaan analogiseen ilmaistelevisioon. Ministeriö pitää erittäin tärkeänä, että siirtyminen digitaaliseen televisiotoimintaan tapahtuu valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetyssä aikataulussa. Vuonna 2004 päätetty useamman vuoden siirtymäaika antaa kansalaisille ja eri toimijoille aikaa varautua muutokseen. Television katsojat voivat päättää omalta kannaltaan parhaimman hetken hankkia digisovitin. On tärkeätä, että digitaalisesta televisiosta on tarjolla riittävästi tietoa. Sen tulee olla helposti kaikkien saatavissa ja asiat on esitettävä selkeästi ja ymmärrettävästi. Tosiasioihin perustuva oikea-aikainen viestintä on olennainen osa onnistunutta siirtymävaihetta. Ministeriön asettaman digi-tv-viestintäryhmän kansalaistiedottamisen painopiste on ensi vuodessa, jolloin pyritään saavuttamaan jokainen suomalainen tv-kotitalous. Valtioneuvosto totesi periaatepäätöksessään, että digitaaliseen televisiotoimintaan siirryttäessä kiinnitetään vahvasti huomiota siihen, että kaikkia katsojia kohdellaan yhdenvertaisesti eikä kukaan jää väliinputoajan asemaan. Katsojilta digitaalisten lähetysten vastaanotto edellyttää digisovittimen tai digitaalisen televisiovastaanottimen hankintaa. Myös yhteisantenniverkkojen kunnostamisesta aiheutuu joillekin katsojille kustannuksia. Kuten valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan, kysymys mahdollisesta julkisin varoin tapahtuvasta vastaanotinkannan vaihdon subventoimisesta ei ole ajankohtainen, koska eri tasoisia ja hintaisia digisovittimia on yleisesti kaupan ja perussovittimien hinta on laskenut edelleen. 2

Ministerin vastaus KK 769/2005 vp Matti Kangas /vas Liikenne- ja viestintäministeriö on tämän vuoden keväällä asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja edistää digitaalista televisiotoimintaa. Työryhmä seuraa erityisesti digisovittimien yleistymistä ja tekee tarvittaessa siis ehdotuksensa tarpeellisiksi toimiksi sen varmistamiksi, että kaikilla on syyskuussa 2007 yhtäläinen mahdollisuus seurata televisio-ohjelmia. Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 769/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst: Ämnar regeringen vidta åtgärder i enlighet med inhämtade expertutlåtanden för att bekosta digitalmottagare för låginkomsttagare och garanterar regeringen att varje finländare i september 2007 har lika möjligheter att följa televisionsprogram oavsett förmögenhet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Eftersom televisionen är så viktig är digitaliseringen av distributionsnäten för televisionsverksamhet en betydande samhällelig fråga som kräver att alla tittare beaktas jämlikt. Det finns flera orsaker som talar för en nedläggning av de analoga distributionsnäten 2007 i enlighet med de principbeslut som Rundradion och statsrådet fattade våren 2004. När den av ministeriet tillsatta parlamentariska arbetsgruppen lade fram sitt förslag om tidpunkten för när de analoga näten skall släckas utgick man ifrån att alla finländare i god tid före avvecklingsfasen oavsett bostadsort och förmögenhet till en rimlig kostnad och utan svårighet skall ha tillgång till den digitala televisionens tjänster. Dessa ramvillkor har redan till en stor del uppfyllts. När man granskat de samhälleliga konsekvenserna av den nya kommunikationstekniken har det upprepade gånger förts fram en oro över det så kallade digitala gapet, det vill säga att en del medborgare inte kan ta del av de förmåner som den nya tekniken medför samtidigt som tjänsterna i de gamla systemen försvagas. Detta gäller i väsentlig grad även televisionen. Om vi klamrar oss fast vid det analoga systemet som nått slutet av sin livscykel leder det till att televisionssystemet delas upp på en digital television som mot avgift erbjuder olika finesser och högklassigare program för de rika och en så småningom degenererande analog gratistelevision för de fattiga. Ministeriet anser att det är mycket viktigt att övergången till digital televisionsverksamhet sker enligt den tidsplan som framförs i statsrådets principbeslut. Den flera år långa övergångsperiod som fastställdes 2004 ger medborgarna och olika aktörer tid att förbereda sig inför ändringen. Tv-tittarna kan själva bestämma vilken tidpunkt som för deras del är bäst för att skaffa sig en digitalbox. Det är viktigt är det finns tillräckligt med information om den digitala televisionen. Informationen skall vara lättillgänglig för alla och den skall framföras på ett klar och begripligt sätt. Faktabaserad kommunikation i rätt tid är en väsentlig del av en lyckad övergångsperiod. Tyngdpunkten för medborgarinformationen som leds av den av ministeriet tillsatta informationsgruppen för den digitala televisionen ligger på nästa år, då man strävar efter att nå varje finländska tvhushåll. Statsrådet konstaterade i sitt principbeslut att man vid övergången till digital televisionsverksamhet riktar stark uppmärksamhet på att alla tittare behandlas lika och att ingen hamnar utanför utvecklingen. Av tittarna kräver mottagningen av digitala sändningar att de skaffar en digitalbox eller digital televisionsmottagare. En del tittare föranleds kostnader också av iståndsättning av centralantennät. Enligt statsrådets principbeslut är spekulationen om att med offentliga medel subventionera ett byte av samtliga mottagare inte aktuell, eftersom det allmänt saluförs digitalbox- 4

Ministerns svar KK 769/2005 vp Matti Kangas /vas ar av olika kvalitet och i prisklass och priset på grundläggande modeller av digitalboxar fortfarande har sjunkit. Kommunikationsministeriet tillsatte i våras en arbetsgrupp med uppdrag att följa upp och främja digital televisionsverksamhet. Arbetsgruppen följer speciellt noga med i vilken takt digitalboxarna blir vanligare och lägger vid behov fram förslag till nödvändiga åtgärder för att säkerställa att alla i september 2007 har lika möjligheter att följa televisionsprogram. Helsingfors den 20 oktober 2005 Kommunikationsminister Susanna Huovinen 5