2000-luvun alun pohjavesiolosuhteet poikkeusoloja vai ilmastonmuutoksen aiheuttamia tulevaisuudennäkymiä

Samankaltaiset tiedostot
Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kaarinan kaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Liedon kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Pöytyän kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paraisten kaupungin alueella

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Laskuharjoitustehtävät

YHDESSÄ ETEENPÄIN

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

SUURI SAOSTUSKAIVO 8-44 m³

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti)

Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

PISPALAN ETELÄPUOLINEN ALUE POHJAVESISELVITYS RAKENTAMISTA VARTEN

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

HTV:t (poistyöll. ja harj.) Yhteensä. Mies. HTV:t kaikki. HTV:t (poistyöll. ja harj.) HTV:t kaikki. Mies. Yhteensä Lkm % Lkm %

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishanke

TALOT HEINÄSARANKAARI

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Taustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie Kokkola Puh Sposti.

Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pohjaveden huomiointi Tikkurilan alueen rakentamisessa

Hydrologia. Routa routiminen

Mikäli nauhan murtolujuus olisi 7000 kg, olisi tuon vyön nimellislujuus 3500 kg. Metalliosien nimellislujuushan on 5000 kg / 1,4:llä, eli 3571 kg.

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

ESPOON KAUPUNKI KIRKOJÄRVENPUISTON SULFIDISAVI- KARTOITUS JA MASSOJEN LÄJITYS JA HYÖTYKÄTTÖMAHDOLLISUUKSIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella

Lääkkeiden yhteiskunnallinen merkitys

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

MELUSELVITYS HOLLIHAKA, YLIVIESKA

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet LUONNOS 16. maaliskuuta 2012

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN VARAUTUMINEN SUOMEN VESIHUOLLOSSA

KALLAVEDEN KELLOSELÄN ALUEEN MIXOX-HAPETTAMISEN VUOSIRAPORTTI 2014

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA

Rantatunnelin ympäristöseurannat 2018

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Pohjavesiyhteistarkkailujen kehittäminen

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

OLEMME RATKAISU VAATIESSASI VUOKRAPUMPUILTASI PARASTA

HÖGBERGET, MAA-AINESTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI MELUSELVITYS

Hulevedet ja Pohjavesi

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

VEDENHANKINNAN HAASTEET. Tekninen johtaja Ari Kainulainen

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

PROJEKTIVASTAAVA. Jari Elo TEKIJÄ. Heli Jaakola

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

200P 220P 240P 260P 280P 200N 220N 240N 260N

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

eer,: :.. ;,,,,,-,., Fil.lis. Juho Hyyppa Geologian tutkimuskeskus Helsinki MITEN SORANOTTO VAIKUTTAA POHJAVEDEN LAATUUN

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Näytteenottokerran tulokset

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1

Kesän 2018 kuivuuden vaikutukset vesilaitoksilla Kesän 2018 kuivuuden vaikutuksia VVY:n jäsenlaitoksilla selvittänyt kysely

NÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS (6)

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

ELY-keskuksen talvihoitoinfo Varsinais-Suomi. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Työ 15B, Lämpösäteily

Markkinointiesite

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella

Pohjois-Savon ja Kuopion seudun sora- ja pohjavesivarannot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Olemassaolevan infrastruktuurin riskit ja haavoittuvuudet ilmastonmuutoksessa. IVAVIA-kaaviot

Puukauppa, tammikuu 2009

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Kuulutus koskien Herakkaan ja Viuvalan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Transkriptio:

2000-luvun alun pohjavesiolosuhteet poikkeusoloja vai ilastonuutoksen aiheuttaia tulevaisuudennäkyiä Risto Mäkinen / SYKE / AO / HYD Tio Kinnunen / UUS / YV / PVR

Suoen ypäristökeskuksen pohjavesiaseat Seurataan luonnontilaista pohjavettä (pinnankorkeus, laatu) 60 pohjavesiaseaa erityyppisissä pohjavesiesiintyissä Seuranta aloitettu 1975

Geologian tutkiuskeskuksen pohjavesiseuranta Seurataan geologian ja ihisen toiinnan vaikutuksia pohjaveteen (laatu) Aloitettu 1969 Seuranta siirtynyt pääosin ypäristöhallinnolle vuoden 2007 alusta

Valtakunnalliset pohjavesiseurannat Suoen ypäristökeskus Seurataan luonnontilaista pohjavettä (pinnankorkeus, laatu) 60 pohjavesiaseaa erityyppisissä pohjavesiesiintyissä Aloitettu 1975 Geologian tutkiuskeskus Seurataan geologian ja ihisen toiinnan vaikutuksia pohjaveteen (laatu) 50 kohdetta erilaisissa geologisissa ypäristöissä Aloitettu 1969

Valtakunnalliset pohjavesiseurannat Seurantaverkot SYKE GTK

Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee luontaisesti vuodenaikojen ukaan Vaihtelu on erilaista eri osissa aata (regiiit) Ilasto-olosuhteet, aalaji, uodostuan koko, kasvillisuus ja aakerroksen paksuus vaikuttavat pohjaveden pinnan liikkeisiin

87 Karkkilan pohjavesiasea kuuluu alueeseen, ille on tyypillistä lyhyt talvi, aikainen kevät ja pitkä kesä, jolloin pohjavesi laskee iniiinsä. Syksyllä sateet nostavat pohjavedet ylös 86,5 86 85,5 85 84,5 84 00 01 02 03 04 05 06 07

Vuodet 2000 ja 2001 edustavat tyypillistä pinnankorkeusvaihtelua regiiin 4 alueella 87 86,5 86 85,5 85 84,5 84 00 01 02 03 04 05 06 07

Keväällä 2002 pohjavesitilanne oli hyvä 87 86,5 86 85,5 85 84,5 84 00 01 02 03 04 05 06 07

87 Kesä ja syksy olivat läpiiä ja kuivia, pohjavedet laskivat alas. Syyssateet jäivät tuleatta. Loppusyksystä tuuli pohjoisesta tuoden Jääereltä kuivaa ja kylää ilaa. Sateita ei saatu. Näin pohjavesivarastot eivät saaneet täydennystä. 86,5 86 85,5 85 84,5 84 00 01 02 03 04 05 06 07

Talvi oli elko kylä ja pohjavedet laskivat entisestään. 87 86,5 86 85,5 85 84,5 84 00 01 02 03 04 05 06 07

Luen sulaisvedet täydensivät pohjavesivarastoja keväällä 2003 87 86,5 86 85,5 85 84,5 84 00 01 02 03 04 05 06 07

Kesä 2003 oli yös läin ja pohjaveden pinnat laskivat onin paikoin uusiin ennätyslukeiin 87 86,5 86 85,5 85 84,5 84 00 01 02 03 04 05 06 07

Syyssateet 2003 korjasivat tilannetta. Lopullinen palautuinen tapahtui Vuoden 2004 aikana. 87 86,5 86 85,5 85 84,5 84 00 01 02 03 04 05 06 07

Vuosi 2005 edusti taas tyypillistä vuodenaikaisvaihtelua regiiin 4 alueella 87 86,5 86 85,5 85 84,5 84 00 01 02 03 04 05 06 07

Kesä 2006 oli yös läin ja kuiva. Pohjavedet laskivat hyvin nopeasti. Syyssateet ja leuto alkutalvi kuitenkin korjasivat tilanteen. 87 86,5 86 85,5 85 84,5 84 00 01 02 03 04 05 06 07

Vuosina 1999, 2002, 2003 ja 2006 pohjavesi laski hyvin alas Karkkilan pohjavesiasea 87 86 85 84 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Näin tapahtui yös vuosina 1983 ja 1989 Karkkilan pohjavesiasea 87 86 85 84 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91

211 Toinen esierkki on Pudasjärven pohjavesiasea, ikä sijaitsee regiiin 2 alueelta. Tyypillistä alueelle on pitkä talvi ja pohjavesiinii keväällä ennen luen sulaista. Kesä on yös lyhyt ja pohjavesi laskee kesällä vain vähän. 210 209 208 00 01 02 03 04 05 06 07

Läin kesä ja syksy 2002 näkyivät pohjaveden pinnankorkeuden laskuna. Syyssateet jäivät tuleatta ja pohjavesi laski kevääseen saakka. 211 210 209 208 00 01 02 03 04 05 06 07

Tilanne korjaantui luen sulaisvesien ansiosta. 211 210 209 208 00 01 02 03 04 05 06 07

Vuonna 2006 pohjavesi laski kesällä poikkeuksellisen alas. 211 210 209 208 00 01 02 03 04 05 06 07

Näyttäisikin että regiiijako vuosina 2005-06 kuvastaakin luokkaa 3, ille on tyypillistä saansuuruinen kesäinii ja talviinii. 211 210 209 208 00 01 02 03 04 05 06 07

1990-luvulla on ollut useita läpiiä kesiä (1994, 1995, 1996 ja 1999) Pudasjärven pohjavesiasea 211 210 209 208 92 93 94 95 96 97 98 99 00

1980-luvulla ei näitä esiintynyt Pudasjärven pohjavesiasea 211 210 209 208 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91

Poikkeuksena vuosi 1980 Pudasjärven pohjavesiasea 211 210 209 208 75 76 77 78 79 80 81 82

Yhteenveto Kesäkuivuus näyttää lisääntyneen ajanjaksolla 1975-2006 => Pohjaveden regiiit ovat liukuneet lounaasta koilliseen ko. ajanjaksolla jonkin verran Tulevaisuudessa nähdään jatkuuko siirtyinen, vai palataanko takaisin Ilasto on näyttänyt havaintojaksolla 1975-2006 äärevöityisen erkkejä

Suurten hiekka- ja sorauodostuien pinnankorkeus Laajepia uodostuia, issä viive sadetapahtuan ja pohjaveden pinnankorkeuden uutosten välillä on kuukausista vuosiin

Pohjois-Karjalaan ajoittuu vuosille 1977-1980 pohjavesien kannalta hyvin kuiva ajanjakso Jaaankankaan pohjavesiasea 101 100 99 98 7374757677787980818283848586878889909192939495969798990001020304050607

108 Keski-Suoessa on ollut yös kuivuusjakso 1977-80, 1990-luvulla pohjavedet ovat olleet tätä alepana Äijälän pohjavesiasea, Laukaa 107 106 105 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Länsi-Suoessa on ollut erityisen kuivaa 2000-luvulla. Oripään pohjavesiasealla uodostuvan pohjaveden äärää on vähentänyt 2000-luvulla. asean halki enevän tien aantiesuolauksen suojaukset. Oripään pohjavesiasea 83 82 81 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Pinnat ovat laskeneet yös Peräeren rannikolla 173,5 Pyhännän pohjavesiasea 173 172,5 172 171,5 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Ilaston uutoksen vaikutuksia? Pienissä pohjavesiuodostuissa näkyy pohjavesiolojen äärevöityinen kuivuuskausien lisääntyisenä Kesäkuivuuden lisääntyinen on pohjaveden uodostuisen kannalta huono asia, koska kesällä satava pohjavesi ei kerry pohjavedeksi vaan haihtuu => pohjavesivaranto pienenee kesäisin huoattavasti uuallakin kuin Etelä-Suoessa Syyssateiden erkitys pohjaveden uodostuisessa kasvaa Jos talvi lyhenee, poisvirtaava vesiäärä lisääntyy =>pohjavedenpinta laskee ja pohjavesivaranto pienenee Suurten pohjavesiuodostuien pohjavedenpinnat ovat olleet laskussa 1990-luvun alusta lähtien

Vai poikkeusoloja? Suuret pohjavesiuodostuat osoittavat, että useaan vuoden pituisia kuivia jaksoja on ollut ennenkin (Itä-Suoessa 1977-80). Näitä on ahdollisesti ollut yös 30-ja 60-luvuilla. Havaintosarjoja eillä ei näistä vuosikyenistä ole.