TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITTAMA TOIMINIMIKKEISTÖ 15

VKL - TU TYÖEHTOSOPIMUS VANHA PALKKAUSJÄRJESTELMÄ, voimassa 30.9.2008 saakka SISÄLLYSLUETTELO Sivu 4. LUKU 2 PALKAT JA PALKANMAKSU 2 (voimassa 30.9.2008 saakka) 4.1 Palkkausmuoto ja palkanmaksuajankohta 2 4.2 Vähimmäispalkat 2 4.3 Sijaisuus 5 4.4 Perehdyttämislisä 8 4.5 Osa-aikatyö 9 4.6 Provisiopalkkatyö 9 4.7 Toimen vaativuustason määrittäminen 10 4.8 Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä TOPA 14 Huom! Vuorotyölisät on siirretty työehtosopimuksen työaikamääräyksiin kohdaksi 3.3. 18. LUKU 15 TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITTAMA TOIMINIMIKKEISTÖ 15

4. LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU (voimassa 30.9.2008 saakka) 4.1 PALKKAUSMUOTO JA PALKANMAKSUAJANKOHTA 1. Palkka määräytyy toimen vaativuustason vähimmäispalkan, henkilökohtaisen kokemuksen ja muiden henkilökohtaisten tekijöiden perusteella. Näitä ovat henkilön kyky, työsuorituksen määrä ja laatu sekä muut henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät tekijät. 2. Palkka on kuukausipalkka. Palkanmaksukausi on enintään kuukausi. Osa palkasta voidaan sopia maksettavaksi rahanarvoisena luontaisetuna (asunto, auto tms.). Luontaisetujen raha-arvon ja muista muutoksista on sovittava ellei arvon perusteena käytetä sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia arvoja. Palkanmaksupäivän ja -tavan muuttamisesta on sovittava viimeistään kuukautta ennen muutoksen toimeenpanoa. 3. Palkka maksetaan säännöllisesti kiinteinä sovittuina palkanmaksupäivinä työsopimuslain mukaisesti (TSL 2 13-16 mom.).. 4. Toimihenkilölle annetaan palkkalaskelma ja riittävä selvitys palkan muodostumisen perusteista. 5. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä maksettavat korvaukset suoritetaan korvauksiin oikeuttavaa työtä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä. 4.2 VÄHIMMÄISPALKAT 1. Vähimmäispalkka määräytyy toimen vaativuustason ja kokemuksen perusteella. 2

Vähimmäispalkat 1.11.2007 Kokemusvuodet - 7 v 8-11 v. 12-15 v. 16 v. - euro euro euro euro I pkl 4 b 2204 2292 2380 2468 4 a 2059 2140 2223 2306 3 c 1932 2007 2086 2163 3 b 1775 1846 1916 1988 3 a 1667 1733 1800 1866 2 c 1590 1652 1714 1778 2 b 1519 1579 1639 1698 2 a 1451 1508 1566 1622 1 c 1392 1446 1500 1556 II pkl 4 b 2076 2160 2243 2325 4 a 1948 2026 2104 2181 3 c 1836 1910 1983 2057 3 b 1699 1767 1835 1902 3 a 1624 1687 1752 1817 2 c 1551 1610 1671 1733 2 b 1480 1539 1596 1654 2 a 1415 1470 1526 1581 1 c 1360 1412 1465 1518 Paikkakunnat luokitellaan kahteen kalleusluokkaan valtioneuvoston 11.12.2003 tekemän päätöksen mukaisesti: I Paikkakuntakalleusluokka: Brändö, Eckerö, Enontekiö, Espoo, Finström, Föglö, Geta, Hammarland Helsinki, Houtskari, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Inari, Iniö, Joensuu, Jomala, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Korppoo, Kuhmo, Kuivaniemi, Kumlinge, Kuopio, Kuusamo, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Muonio, Nauvo, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemen mlk., Rovaniemi, Salla, Saltvik, Savukoski, Simo, Sodankylä, Sottunga, Sund, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, Vårdö ja Ylitornio. 3

Kaikki muut kunnat kuuluvat II paikkakuntakalleusluokkaan. 2. Vähimmäispalkat on laskettu 37,5 tunnin viikkotyöajan mukaan. 3. Kokemusvuosikorotukset 3.1 Kokemusvuosiin luetaan toimihenkilön työkokemus ja koulutus. 3.2 Koulutus kerryttää kokemusta seuraavasti: keskikoulu, kauppakoulu ylioppilastutkinto, kauppaopisto korkeakoulututkinto 2 kokemusvuotta 4 kokemusvuotta 6 kokemusvuotta. 3.3 Työkokemus kerryttää kokemusta seuraavasti: Nykyisen työsuhteen kestoaika riippumatta työn luonteesta: palveluksessa oloaika = kokemuskertymä Muiden työnantajien palveluksessa oloaika toimihenkilötehtävissä riippumatta siitä, onko työnantajana ollut teollisuusyritys, kauppa, pankki, julkisyhteisö tms: palveluksessa oloaika = kokemuskertymä. Kokemusta kertyy työsuhteen kestäessä myös sellaisen palkattoman poissaolon ajalta, kuten työehtosopimuksen tarkoittamalta äitiysvapaaja asepalveluksessa oloajalta. Myös toimen hoitoa edesauttava muu kokemus on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon kokemusvuosikertymässä. Osa-aikatyö muun kuin nykyisen työnantajan palveluksessa kerryttää kokemusta vastaavasti työajan suhteellisen osuuden mukaisesti. 3.4 Kokemusvuodet korottavat vaativuustasojen vähimmäispalkkoja seuraavasti: Vähimmäispalkkoja korotetaan 4 %, jos kokemusvuosia on 8 tai yli mutta alle 12. Vähimmäispalkkoja korotetaan 8 %, jos kokemusvuosia on 12 tai yli mutta alle 16. Vähimmäispalkkoja korotetaan 12 %, jos kokemusvuosia on 16 tai yli. 4

4. Poikkeukselliset vähimmäispalkat 4.1 Jos työaika oleellisesti poikkeaa 37,5 h/vko, tämä otetaan huomioon vähimmäispalkkavertailussa. 4.2 Noudatettaessa 40-tuntista viikkotyöaikaa korotetaan vähimmäispalkkoja vastaavasti työajan lyhennys huomioon ottaen, eli 2,6 %. 4.3 Alle 18-vuotiaat toimihenkilöt 17 vuotta täyttäneen toimihenkilön vähimmäispalkka on 80 % vaativuustason vähimmäispalkasta. Vastaavasti 16 vuotta täyttäneen toimihenkilön vähimmäispalkka on 70 % vaativuustason vähimmäispalkasta. Tätä vähennyssääntöä ei sovelleta, jos toimihenkilö suorittaa samaa työtä kuin täysi-ikäinen toimihenkilö ja hänellä on työn edellyttämä ammattitaito ja pätevyys eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia. 4.4 Harjoittelijat Toimihenkilötehtäviin tulevan toisen henkilön ohjauksessa työtä tekevän 18 vuotta täyttäneen toimihenkilön kanssa voidaan sopia korkeintaan vuoden kestävästä harjoitteluajasta, jolloin harjoittelun kuutena ensimmäisenä kuukautena toimihenkilön vähimmäispalkka on 80 % ja seuraavina kuutena kuukautena 90 % nimikkeen vähimmäispalkasta. 4.3 SIJAISUUS 1. Sijaisuuteen liittyvistä työ- ja palkkaehdoista sovitaan ennen sijaisuuden vastaanottamista. 2. Sijaisuuskorvauksen maksaminen edellyttää, että sijaisuus kestää yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa (10 työpäivän yhtäjaksoinen ja sen ylittävä sijaisuusaika). Jos sijaisuuskorvauksen maksamisedellytys täyttyy, korvaus maksetaan sijaisuuden alusta lukien. 3. Toimiessaan toisen sijaisena henkilö ei suorita lainkaan omia töitään, vaan tekee pelkästään toisen henkilön töitä. Sijaisuuskorvauksen maksaminen edellyttää siirtymistä ylempään vaativuustasoon kuuluvan 5

henkilön sijaiseksi. Tällöin korvaus on sijaisuustehtävän vaativuustason mukainen palkka. 4. Toimiessaan sijaisena oman toimensa ohella henkilö hoitaa sekä omat työnsä että sijaisuustoimeen kuuluvat työt. Korvauksen maksaminen edellyttää, että sijaisuus aiheuttaa merkittäviä muutoksia toimihenkilön tehtävissä. Korvauksen suuruus on 14-35 % toimihenkilön omasta henkilökohtaisesta palkasta. Soveltamisohje: 1. Yleistä Toimihenkilölle voi syntyä oikeus sijaisuuskorvaukseen hänen hoitaessaan oman toimensa ohessa toisten toimihenkilöiden tehtäviä tai hänen toimiessaan toisten henkilöiden sijaisena. Toimiessaan toisen sijaisena henkilö ei suorita lainkaan omia töitään, vaan tekee pelkästään toisen henkilön töitä. Nämä työt voivat olla luokiteltuja samaan, alempaan tai ylempään vaativuustasoon kuin toimihenkilön omat tehtävät. Toimiessaan oman toimensa ohella henkilö hoitaa sekä omat työnsä että sijaisuustoimeen kuuluvat työt. Nämä voivat olla helpompia, samanarvoisia tai vaativampia kuin toimihenkilön omat tehtävät. 2. Korvauksen maksaminen Sijaisuuskorvauksen maksaminen edellyttää, että sijaisuus kestää yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa (10 työpäivän yhtäjaksoinen ja sen ylittävä sijaisuusaika). 2.1 Toiminta sijaisena Toimiessaan sijaisena korvaus maksetaan vain, mikäli sijaisuustehtävät ovat vaativampia kuin toimihenkilön omat tehtävät. Korvauksen suuruutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon mm. kuinka paljon vaativampia tehtävät ovat ja sijaisuuden pituus. Korvauksen maksaminen edellyttää siirtymistä ylempään vaativuustasoon kuuluvan henkilön sijaiseksi. 6

2.2 Toiminta oman toimen ohella Toimittaessa sijaisena oman toimen ohella, on korvauksen maksamisen tarpeellisuus ja suuruus vaikeammin määriteltävissä. Korvauksen maksaminen edellyttää tällöin toimihenkilön tehtävissä vastuun ja työmäärän merkittävän lisääntymisen, alaisten lukumäärän selvän kasvamisen. Tämä merkitsee useimmiten sekä työn laadun että määrän olennaista lisääntymistä. Pelkkä työn määrän vähäinen lisäys ei ole olennaista varsinkaan silloin, kun lisätehtävät ovat helpompia kuin henkilön omat tehtävät. Esimerkiksi kesäaikana on otettava huomioon omien tehtävien mahdolliset kausivaihtelut ja niiden vaikutus henkilön kokonaistyömäärään sijaisuuden aikana sekä tehtävien hoitoon kuluva aika. Sopimusmääräys koskee kaikkia sijaisuuksia, jotka täyttävät yllä mainitut edellytykset. Mukaan luetaan myös vuosilomasijaisuudet. 3. Ulkopuolella jäävät sijaisuudet Sijaisuuskorvausta ei tarvitse maksaa esimerkiksi: - alle kahden viikon sairaustapauksen johdosta, - tapauksista, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta tämän ollessa kurssilla tai ollessa muuten vastaavan syyn takia poissa, - tilanteissa, joissa on paikallisesti sovittu, että henkilökohtaisessa palkassa on otettu huomioon myös mahdolliset sijaisuudet. 4. Korvauksen suuruus 4.1 Toiminta sijaisena Sijaiselle maksetaan sijaisuustehtävän vaativuustason mukainen palkka. 4.2 Toiminta oman toimen ohella Sijaisuuskorvauksen suuruus on 14-35 %. Se lasketaan toimihenkilön omasta henkilökohtaisesta palkasta. Mikäli korvauksen maksamisedellytys täyttyy, se maksetaan sijaisuuden alusta alkaen. 5. Sijaisuudesta sopiminen Sijaisuusjärjestelyjä aiheuttavat useimmiten vuosilomat. Syinä saattavat olla lisäksi äitiyslomat ja vastaavat, asevelvollisuus, kertaus- 7

harjoitukset, matkakomennukset sekä eläkkeelle siirtymisen aiheuttamat tilapäisjärjestelyt. Sijaisuuteen liittyvistä työ- ja palkkaehdoista sovitaan ennen sijaisuuden vastaanottamista. Sijaisuuksista on aina pyrittävä sopimaan hyvissä ajoin etukäteen, jolloin on erityisesti määriteltävä sijaisuuden kestoaika. Pitkäaikaisten poissaolojen aikana toteutettavat järjestelyt on syytä ennakolta todeta niin selvästi, ettei synny epäselvyyttä vastuualueista ja palkkausperusteista. 4.4 PEREHDYTTÄMISLISÄ Perehdyttämis- ja työnopastusohjelman mukaista opastustehtävää suorittavalle toimihenkilölle maksetaan opastukseen käytetyltä ajalta, kuitenkin enintään kolmelta viikolta, 4 %:n suuruinen lisä. Soveltamisohje: 1. Perehdyttämisellä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla yritykseen palkattu uusi toimihenkilö tai yrityksessä työtehtävästä toiseen siirtyvä toimihenkilö voi sopeutua uuteen työhönsä, organisaatioon, yritykseen sekä muuhun henkilöstöön. Perehdyttämiseen sisältyy tällöin näiden toimenpiteiden toteutuksen lisäksi myös niiden suunnittelu ja tarkkailu. Perehdyttäminen aloitetaan välittömästi, kun uusi toimihenkilö tulee yrityksen palvelukseen. 2. Työnopastus tarkoittaa uuteen työtehtävään tulevan tai toiseen työtehtävään siirtyvän henkilön valmentamista ja ohjausta suoriutua työtehtävän asettamista vaatimuksista. Työnopastus on työtehtävän teorian ja käytännön opettamista, jossa korostuu työsuojelullisten näkökohtien painottaminen. 3. Työnopastus koskee: - uutta toimihenkilöä työsuhteen alettua, - toimihenkilöä hänen siirtyessään oleellisesti uuteen työtehtävään, - kesäapulaisia ja määräaikaisia toimihenkilöitä erillisen opastusohjelman mukaisesti erityisesti työsuojelun osalta. 4. Jokaista erillistä työnopastustehtävää varten on laadittava kirjallinen opastussuunnitelma, jossa määritellään opastuskohteet ja työnopastukseen käytettävä aika. 8

Työnopastus on pääsääntöisesti yksilöllistä. Jos opastettavia on samanaikaisesti useampia, maksetaan tältä ajalta vain yksinkertainen korvaus. 5. Korvausta erikseen nimetylle työnopastajalle maksetaan edellä todettujen periaatteiden pohjalta toimeenpannusta opastuksesta. 4.5 OSA-AIKATYÖ Osa-aikatyötä tekevän toimihenkilön palkan tulee olla oikeassa suhteessa vähimmäispalkkoihin. Palkkaa määriteltäessä on lisäksi otettava huomioon lyhyemmästä työajasta aiheutuvat mahdolliset ylimääräiset kustannukset. Muutoin osa-aikatyötä tekevään toimihenkilöön sovelletaan työehtosopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. 4.6 PROVISIOPALKKATYÖ 1. Provisiopalkkatyö on työ, jossa palkka tai osa siitä on sovittu määräytyväksi muun kuin työhön käytettyyn aikaan sidotun kiinteän kuukausipalkan perusteella. 2. Myös provisiopalkkatyössä palkan määrän tulee olla vähintään toimen vaativuustason mukaisen vähimmäispalkan suuruinen, ja palkankorotusten tulee määrältään vastata kiinteätä kuukausipalkkatyötä tekevien toimihenkilöiden korotuksia. 3. Sovittaessa provisiopalkasta samalla sovitaan yksityiskohtaisesti palkan määräytymiseen liittyvät tekijät. Näitä voivat olla muun muassa myyntitavoite, myytävät tuotteet, myyntialue, myyntimiehen nimetyt asiakkaat, myyntimiehen toimivalta, yksinoikeus, raportointi, toimen vaativuustaso, vähimmäispalkka, takuupalkka, kiinteän palkanosan suuruus, provisio-osuuden erääntymisajankohta ja myyntimiehen vastuu asiakkaan sopimusrikkomuksissa yms. 4. Vuosilomapalkan laskentaperusteena käytetään lomanmääräytymisvuoden keskiansiota. 5. Sairaus- ja äitiysvapaa-ajan palkan laskentaperusteena käytetään 12 edellisen kalenterikuukauden keskiansiota, ellei lyhyemmästä jaksosta ole sovittu. 9

6. Kaikki työtehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut korvaa työnantaja, eikä näitä kulukorvauksia lueta palkkaan. 4.7 TOIMEN VAATIVUUSTASON MÄÄRITTÄMINEN 1. Toimesta laaditaan toimenkuvaus. Toimenkuvauksen perusteella toimi sijoitetaan luokituksen mukaiselle vaativuustasolle. 2. Toimenkuvaus on kirjallinen. Se laaditaan työsuhteen alkaessa. Jos työsuhteen alkaessa on vaikeata määrittää uuden toimihenkilön toimenkuvausta ja toimen vaativuustasoa, toimihenkilön kanssa voidaan sopia määräajasta, jonka kuluessa lopullinen toimenkuvaus ja luokitus tulee toteuttaa. Määräaika on enintään kolme kuukautta. 3. Toimenkuvaukseen kirjataan toimen sisältö siten, että siitä hahmottuvat toimen olennaiset osatekijät ja että sen perusteella voidaan päätellä toimen peruspiirteet erityisesti suhteessa yrityksen muihin toimiin. Toimen jakamista tarpeettoman pieniin osatekijöihin on vältettävä. Mikäli toimi sisältää selvästi eritasoisia tai eri tehtäväalueisiin kuuluvia tehtäviä, nämä osat luetellaan toimenkuvauksessa. Alle 5 %:n aikaosuuksia ja työvaiheita ei merkitä toimenkuvaukseen ellei siihen ole erityistä syytä. 4. Toimen vaativuusluokitus. Kaikki sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat toimet luokitellaan. Toimi luokitellaan toimenkuvauksen perusteella asianomaiselle vaativuustasolle. Vaativuustasoja ovat 1, 2a, 2b, 2c, 3a, 3b, 3c, 4a ja 4b. Vaativuusluokitus aloitetaan sijoittamalla toimi karkealuokitustasolle, joita on neljä (1-, 2-, 3- ja 4-taso). Karkealuokituksen jälkeen toimelle määritellään karkealuokituksen sisällä hienoluokitustaso (a, b tai c). Vaativuusluokituksen eteneminen tapahtuu seuraavasti: (1) laaditaan toimenkuvaus (2) se tarkistetaan (3) suoritetaan karkealuokitus (4) suoritetaan hienoluokitus (5) tarkistetaan tulos vertaamalla sitä yrityksen muihin toimiin (6) luokitus kirjataan toimenkuvaukseen. Vaativuusluokitusta suoritettaessa pääpaino pannaan toimenkuvaukseen kokonaisuudessaan ja toimeen kuuluvien tehtävien pääasialliseen jakautumiseen. 10

Sen lisäksi otetaan erityisesti huomioon toimen luonteeseen liittyvät sellaiset erityistekijät, kuten tehtävän laaja-alaisuus ja monipuolisuus, vastuu, valmius vaativampiin tehtäviin, kielitaito, poikkeuksellinen rasittavuus ja erityiset olosuhdehaitat. Luokituksen pohjana on yrityksessä suoritettu toimien keskinäisen vaativuuden vertailu. Toimen luokituksen tulee olla oikeassa suhteessa nimikkeistön vastaaviin toimiin ja yrityksen muihin toimiin. 5. Karkealuokitus Karkealuokitus tapahtuu vertaamalla toimenkuvausta kokonaisuutena yleismääritelmiin. Toimi sijoittuu sille tasolle, jonka määritelmää se lähinnä vastaa. Karkealuokituksen yleismääritelmät ovat: Taso 4 Tehtävät ovat vaativampia kuin 3-tasolla. Niissä tarvitaan lisäksi tietoja ja taitoja oman erityistehtävän tai tehtäväalueen hoitamisessa yritysjohdon asettamien tavoitteiden ja esimiehen yleisten ohjeiden puitteissa. Tehtävissä edellytetään ratkaisuja tilanteen vaatimien menettelytapojen valinnassa ilman valmiita ohjeita ja ratkaisumalleja. Taso 3 Tehtävissä vaaditaan erikoistietoja ja -taitoja, jotka on saatu koulutuksella tai työkokemuksella. Tehtävissä tarvitaan yrityksen erilaisten osatoimintojen tuntemusta ja yhdistämiskykyä tai koordinointia yrityksen ulkopuolelle. Harkinta tapahtuu monipuolisen menettelytapasääntöjen tuntemuksen perusteella tai välittömän yleisluontoisen työnjohdon ohjauksessa. Harkintatilanne vaihtelee ja päätöksenteossa tarvitaan omaaloitteista päättelyä, mutta käytännöllä ja menettelytavoilla on kuitenkin selvä esikuva. Taso 2 Tehtävissä tarvitaan harjaantumista koneiden ja työvälineiden käytössä. Työmenetelmät on standardisoitu ja tarkasti määritelty tai ne perustuvat yleisiin työohjeisiin. Tehtävien suorittaminen saattaa edellyttää va- 11

lintaa eri työmenetelmien välillä; tehtävät ovat kuitenkin useimmiten toistuvia. Taso 1 Tehtävissä ei tarvitse ammattikoulutusta, mutta työ edellyttää yksinkertaisten työrutiinien ja koneiden sekä laitteiden käytön oppimista. Tehtävät on tarkoin määritetty ja ne suoritetaan yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti tai läheisen työnjohdon alaisuudessa. Tehtävät toistuvat samanlaatuisissa olosuhteissa ja vaativat opittujen asioiden yksinkertaiseen valintaan perustuvan ratkaisun. 6. Hienoluokitus Hienoluokitus tapahtuu vertaamalla kuhunkin karkealuokituspiiriin kuuluvia toimia keskenään. Hienoluokitusmääritelmät ovat: C hoitaa tehtäviä, jotka ovat vaativampia kuin tämän ryhmän tehtävät yrityksessä keskimäärin. B hoitaa tehtäviä, jotka eivät ole vaativampia tai helpompia kuin tämän ryhmän tehtävät yrityksessä keskimäärin. A hoitaa tehtäviä, jotka ovat helpompia kuin tämän ryhmän tehtävät yrityksessä keskimäärin. Hienoluokituksessa voidaan erikseen ottaa huomioon myös muita vaativuustekijöitä. Näitä tulee tarvittaessa yrityskohtaisesti määritellä. 7. Erityiset luokitusmääritykset a) Ns. 40 %:n sääntö 40 %:n sääntö on sellaisia luokitustapauksia varten, joissa toimen arvioiminen kokonaisuutena ei ole mahdollista sen sisältämien tehtävien moninaisuudesta tai suurista vaativuuseroista johtuen. 40 %:n sääntöä käytettäessä otetaan huomioon ne toimenkuvauksessa vaativuuden perusteella tärkeysjärjestyksessä luetellut vaativimmat päätehtävät, joiden yhteinen aikaosuus on 40 % ajankäytöstä. Toimen luokitustaso on sama kuin sen päätehtävän taso, missä 40 % ajankäytöstä täyttyy. 40 %:n sään- 12

töä voidaan soveltaa joko karkealuokitustason ratkaisemiseksi tai suoraan hienoluokitustason ratkaisemiseksi. b) Yrityskohtainen nimike Mikäli nimikkeistössä (luku 20) ei ole tointa vastaavaa nimikettä, nimike laaditaan työpaikkakohtaisesti. Toimen vaativuustaso sovitaan luokitusjärjestelmän avulla. Sovittaessa voidaan poiketa nimikkeistön mukaisesta esimerkkiluokituksesta, mikäli toimen tehtävien vaativuus eroaa nimikkeistön lähinnä vastaavasta toimesta ja sen vaativuustasosta. c) Nelostason toimet Toimet luokitellaan hienoluokitustasoille 4a ja 4b toimien keskinäisen vaativuuden perusteella siten, että vaativammat toimet sijoitetaan 4b-tasolle ja muut toimet 4a-tasolle. Ohjeena on, että noin kolmasosa nelostason toimista luokitellaan tasolle 4b ja noin kaksi kolmasosaa tasolle 4a, jollei yrityksen koko tai erityisluonne aiheuta toisenlaista jakautumaa. Nelostason toimien monimuotoisuuden vuoksi nimikkeistössä on kuvattu vain joitakin kustannusalan ja atk-nimikkeitä. Näiden lisäksi nelostasolle kuuluvina viitenimikkeinä voidaan pitää muun muassa seuraavia toimia: Hallinnolliset toimet: tulkkitehtävät, henkilöstöasianhoitaja, koulutuspäällikkö, kuljetuspäällikkö. Markkinointiin liittyvät toimet: markkinointipäällikkö, ilmoituspäällikkö, piiripäällikkö, kenttäpäällikkö, suoramyyntipäällikkö, levikkipäällikkö, mainospäällikkö, tiedotuspäällikkö. Taloushallintoon liittyvät toimet: kirjanpitopäällikkö, budjettipäällikkö, laskentapäällikkö, palkkakonttorin esimies jne. Toimen nimi sinänsä ei ole ratkaiseva sijoitettaessa toimia nelostasolle, vaan toimen sisältö. d) Esimiestehtävä Esimiestehtävää määriteltäessä lähtökohtana on yrityksen hallinnollinen organisaatio. Esimiestehtäviä ovat toiminnalliset esimiestehtävät. Toimihenkilö on esimiesasemassa, kun toimeen kuuluu toisiin henkilöihin kohdistuvaa työnjohdollista toimivaltaa. 13

Nimikkeistön sisältämien esimiestehtävien lisäksi vastaavia viitenimikkeitä voivat olla esimerkiksi toimistopäällikkö, työryhmän esimies, kirja- ja myyntinäyttelyn hoitaja sekä myyntitarkastaja ja sivukonttorinhoitaja. e) Nokkamiestehtävä Nokkamiehen toimeen kuuluu toisen henkilön työn ohjaus tai opastus ilman vastuuta ohjattavan työsuorituksesta. Nokkamiesasema ei nosta tointa esimiestehtäväksi luokituksessa, mutta asema otetaan huomioon toimihenkilön palkkaa määriteltäessä. 8. Toimenkuvaus laaditaan ja tarkistetaan yhteistyössä työnantajan ja toimihenkilön kesken. Luokitus suoritetaan työnantajan ja luottamusmiehen/toimihenkilön välisenä yhteistyönä. Apunaan he voivat käyttää erityisiä asiantuntijatyöryhmiä. 9. Toimenkuvauksen tulee vastata toimihenkilön kulloistakin työtä. Työn muuttuessa toimenkuvaus tarkistetaan. Kaikki toimenkuvaukset tarkistetaan kerran vuodessa. Jos toimen vaativuus nousee, vaativuustasoa korotetaan seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. 4.8 TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TOPA Osana työehtosopimusratkaisua (11.12.2000) sovittiin siitä, että VTA:n jäsenyrityksissä voidaan ottaa käyttöön TOPA-palkkausjärjestelmä, siihen perustuva laajempi järjestelmä tai 5-portainen karkealuokitusjärjestelmä, jos siitä paikallisesti sovitaan. Työehtosopimuksen vähimmäispalkkajärjestelmä ei ole voimassa niissä yrityksissä, jotka sopivat edellä tarkoitettujen uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotosta. Yrityskohtaisen järjestelmän alin palkka ei kuitenkaan voi alittaa nykyisen palkkausjärjestelmän alinta vähimmäispalkkaa. Kenenkään henkilökohtaista palkkaa ei voida alentaa siirryttäessä uuteen palkkausjärjestelmään. TOPA-palkkausjärjestelmästä on tehty liittojen yhteiset erilliset ohjeet. 14

18. LUKU TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITTAMA TOIMINIMIKKEISTÖ Liittojen välisen työehtosopimuksen 4 luvun 8 :ään perustuva esimerkkinimikkeistö. Toiminimikkeistö jakautuu kahteen osaan; yleiseen nimikkeistöön ja kustannusalan nimikkeistöön. A YLEINEN NIMIKKEISTÖ VAATIVUUSTASO 1 Karkealuokitus Tehtävissä ei tarvitse ammattikoulutusta, mutta työ edellyttää yksinkertaisten työrutiinien ja koneiden sekä laitteiden käytön oppimista. Tehtävät on tarkoin määritetty ja ne suoritetaan yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti tai läheisen työnjohdon alaisuudessa. Tehtävät toistuvat samanlaatuisissa olosuhteissa ja vaativat opittujen asioiden yksinkertaiseen valintaan perustuvan ratkaisun. Esimerkkinimikkeet Lähetti kuljettaa asiapapereita, sanomia sekä muita lähetyksiä yrityksen sisällä ja/tai ulkopuolella. Postittaja valmistelee lähtevän postin lähetyskuntoon ja suorittaa sen postimaksuleimaamisen ja postimerkittämisen sekä suorittaa postituksen osoitepainokoneella tai vastaavalla. Voi myös suorittaa postitukseen liittyviä valmistelevia toimenpiteitä, kuten osoitteiden kirjoittamista levyille, korteille tai nauhalle, tai osoitenauhojen valmistamista. 15

VAATIVUUSTASO 2 Karkealuokitus Tehtävissä tarvitaan harjaantumista koneiden ja työvälineiden käytössä. Työmenetelmät on standardisoitu ja tarkasti määritelty tai ne perustuvat yleisiin työohjeisiin. Tehtävien suorittaminen saattaa edellyttää valintaa eri työmenetelmien välillä; tehtävät ovat kuitenkin useimmiten toistuvia. Hienoluokitus 2 A Hoitaa tehtäviä, jotka ovat helpompia kuin tämän ryhmän tehtävät yrityksessä keskimäärin. Esimerkkinimikkeet ATK-kirjoittaja/tallentaja muuntaa valmiissa tositteissa olevat syöttötiedot tietokoneella käsiteltävissä olevaan muotoon. Tarkistaa työn ja suorittaa tarkistuksen edellyttämät korjaukset. Voi seurata tietojen oikeellisuutta ja täydentää puuttuvia merkintöjä. Asiakaspalvelukonttoristi I ottaa vastaan tilauksia ja/tai rivi-ilmoituksia, osoitteenmuutoksia ja valituksia huolehtien samalla näihin liittyvistä manuaalisista perustoimenpiteistä. Konttoristi I suorittaa konttorissa toistuvia samanlaatuisia tehtäviä, kuten lajittelua, kirjausta, tositteiden tarkistusta, lehtitilausten käsittelyä, ohjeiden mukaan tapahtuvaa yhteenvetojen ja luetteloiden laadintaa. Puhelinvaihteenhoitaja/puhelunvälittäjä yhdistää puheluja yrityksen puhelinvaihteessa tai -keskuksessa antaen neuvoja ja ohjeita sekä voi vastata vaihteen hoidosta. 16

Pöytäkirjamerkintä: Puhelinvaihteenhoitajan toimi sijoitetaan vähintään vaativuustasolle 2 B, milloin toimen hoitaminen edellyttää vieraiden kielien käyttämistä. 2 B Hoitaa tehtäviä, jotka eivät ole vaativampia tai helpompia kuin tämän ryhmän tehtävät yrityksessä keskimäärin. Esimerkkinimikkeet Asiakaspalvelukonttoristi II suorittaa konttorissa asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä sekä avustaa asiakasta pikkuilmoitusten laadinnassa ja voi avustaa jakelunhoidossa. Konttoristi II seuraa ja suorittaa saatavien perintää annettujen ohjeiden mukaan, tekee laskenta-, lehtitilaus- ym. erittelyjä, voi hoitaa trafiikkia sekä painotuotteiden jälkihinnoittelua annettujen ohjeiden mukaan. Apulaisoperaattori suorittaa ohjeiden mukaan avustavaa työtä atk-konehuoneessa ja käyttää erilaisia oheis-/ympäryslaitteita. Voi osallistua näiden laitteiden tuottaman aineiston jatko- ja jälkikäsittelyyn. Osastosihteeri suorittaa ohjeiden mukaan äidinkielistä kirjeenvaihtoa, kirjoittaa puhtaaksi äidinkielistä tekstiä sanelukoneen mukaan ja käsin tai koneella kirjoitetusta luonnoksesta; voi suorittaa asiapapereiden arkistointia, puhelin- tai muuta asiakaspalvelua ja sentasoisia järjestelytehtäviä kuin kahvitarjoilu muutamalle hengelle. Pöytäkirjamerkintä: Osastosihteeri, joka hoitaa em. monipuolisempia järjestelytehtäviä tai esim. osaston henkilöstöasian hoitoon liittyviä selvityksiä ja/tai erilaisia laskenta- ja tilastotehtäviä, on sijoitettava vähintään vaativuustasoon 2 C. Palkanlaskija I toteuttaa palkanlaskentaa ja -maksua sääteleviä tavanomaisia työehtosopimusmääräyksiä yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan. Kirjoittaa mak- 17

sumääräykset kirjoitus- ja avustuspalkkioista ja kortistoi ne, laatii veronpidätystodistukset ja ilmoitukset verottajalle. 2 C Hoitaa tehtäviä, jotka ovat vaativampia kuin tämän ryhmän tehtävät yrityksessä keskimäärin. Esimerkkinimikkeet Asiakaspalvelukonttoristi III hoitaa asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä, kuten ilmoitusten ja tilausten hoitoa, voi osallistua lehdenjakajien hankintaan ja suorittaa jakeluun liittyviä tehtäviä, voi toimia konttorinhoitajan sijaisena. Ilmoitustenhoitaja I toimii yrityksen ja ilmoittajan sekä osastojen välisenä yhteyshenkilönä, ottaa vastaan ilmoitusvaraukset ja tarkistaa käsikirjoitukset, suorittaa vertailua, oikaisee mahdolliset käsikirjoitusvirheet, ottaa vastaan valitukset ja sopii mahdollisista hyvityksistä annettujen ohjeiden mukaan, pitää ilmoitusten taitto- ja varauslistaa sekä hoitaa oikovedos- ym. ilmoituspalveluun liittyviä tehtäviä ja avustaa asiakkaita erilaisissa ilmoitusten hoitoon kuuluvissa asioissa. Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työ edellyttää esim. erilaisten painomenetelmien tuntemusta, osallistumista lehden taittoon tai ilmoittelua koskevien säännösten hallitsemista, ilmoitustenhoitaja I sijoitetaan vähintään vaativuustasolle 3 A. Mainossihteeri huolehtii yrityksen mainos- ja/tai ilmoitusliikenteestä: - huolehtii ilmoitusvarauksista, aikataulujen noudattamisesta, materiaalin kulusta ilmoitus- tai mainosvälineisiin, vedosliikenteestä sekä laattaja matriisipalvelusta; voi pitää yhteyttä mainostoimistoihin, - vastaa mainosmateriaalia koskeviin tiedusteluihin ja kirjaa mainosmateriaalitilaukset; voi hoitaa yhteisilmoittelua tai mainosmateriaalivarastoa, - tarkistaa ilmoitukset ja mainos- tai ilmoituslaskut sekä kirjaa ne; laskee tuotekohtaisen mainosbudjetin, valvoo sitä sekä suorittaa tarvittavia erittelyjä ja yhteenvetoja; laatii raportteja ja tilastoja, - hoitaa ilmoitusmateriaaliarkistoa, 18

- voi kirjoittaa puhtaaksi mainostekstejä, kirjelmiä ja pöytäkirjoja sekä hoitaa kopiointia. Operaattori suorittaa tietokoneajot ja niihin liittyvät osatehtävät ohjeiden mukaisesti tietokonetta ja sen oheislaitteita käyttäen. Palkanlaskija II hoitaa palkkoihin ja muihin etuuksiin liittyviä asioita, selvittelee tulkintakysymyksiä ja huolehtii yleensä niistä velvoitteista, jotka laki ja työehtosopimukset palkanmääräytymiselle asettavat. Reskontranhoitaja hoitaa yrityksen velallis-/velkojareskontran, suorittaa reskontran täsmäyksen, selvittelee havaittuja eroja, tarkistaa kassa-alennuksia, raportoi erääntyneistä saatavista sekä laatii erilaisia reskontrasta saatavia tilastoja ja yhteenvetoja. Pöytäkirjamerkintä: Jos toimeen kuuluu sellaisia laajoja, monipuolisia tai kokonaisvaltaisia jatkotoimenpiteitä kuin esimerkiksi saatavien perintä, saamavekselien hoito tai jonkin sidosryhmän tiliasioiden hoito tai toimi edellyttää harkintatilanteissa itsenäistä arvostelukykyä, se sijoittuu vähintään vaativuustasolle 3 A. VAATIVUUSTASO 3 Karkealuokitus Tehtävissä vaaditaan erikoistietoja ja -taitoja, jotka on saatu koulutuksella ja työkokemuksella. Tehtävissä tarvitaan yrityksen erilaisten osatoimintojen tuntemusta ja yhdistämiskykyä tai koordinointia yrityksen ulkopuolelle. Harkinta tapahtuu monipuolisen menettelytapasääntöjen tuntemuksen perusteella tai välittömän yleisluontoisen työnjohdon ohjauksessa. Harkintatilanne vaihtelee ja päätöksenteossa tarvitaan omaaloitteista päättelyä, mutta käytännöllä ja menettelytavoilla on kuitenkin selvä esikuva. 19

Hienoluokitus 3 A Hoitaa tehtäviä, jotka ovat helpompia kuin tämän ryhmän tehtävät yrityksessä keskimäärin. Esimerkkinimikkeet Ilmoitusten hoitaja II hoitaa samoja tehtäviä kuin ilmoitusten hoitaja I, mutta tehtävien hoito edellyttää kielitaitoa. Ilmoituskonsultti suunnittelee ja toteuttaa lehden ilmoitustilan myyntiä pitäen yhteyttä henkilökohtaisin käynnein mainostoimistoihin ja muihin asiakkaisiin, avustaa asiakkaita ilmoitussuunnitelmien tekemisessä ja toteuttamisessa. Kassanhoitaja vastaa yrityksen kassan hoidosta ja kassakirjanpidosta. Huolehtii käteisenä tai pankkitilejä käyttäen tapahtuvista maksusuoritteista, kuten esim. laskuista, vekseleistä, lainoista sekä eräissä tapauksissa myös palkoista ja vähennyksistä. Kirjanpitäjä suorittaa meno- ja tulotositteiden tarkastusta ja korjausta, osallistuu väli-, tulos- ja omaisuustaseiden sekä veroilmoitusten laadintaan ja suorittaa erilaisia tilien saldojen, reskontran, tiliotteiden tms. täsmäystoimenpiteitä; voi hoitaa myös kustannuslaskentaa ja budjetointiin liittyviä tehtäviä. Konttoristi III hoitaa kirjanpitoon, budjetointiin ja yleensä laskentatoimeen liittyviä tehtäviä, suorittaa yrityksestä annettavien tietojen selvitystä vero- yms. viranomaisia varten. 3 B Hoitaa tehtäviä, jotka eivät ole vaativampia tai helpompia kuin tämän ryhmän tehtävät yrityksessä keskimäärin. 20