KOKKOLAN PATAMÄEN POHJAVESIALUEEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI 0 Tiia Sillanpää Eeva Kaarina Aaltonen Pietarsaari 0
Sisällysluettelo. JOHDANTO.... KOKKOLAN PATAMÄEN POHJAVESIALUE.... ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU... 4. Tarkkailun perusteet... 4 4. TARKKAILUN OSAPUOLET.... NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT.... Havaintoputket.... Näytteenotto... 6. Analyysimenetelmät....4 Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet... 6. TUTKITTAVAT PARAMETRIT.... SÄÄTILA VUONNA 0.... VERTAILUARVOT JA TAUSTAPITOISUUDET.... Vertailuarvot.... Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet.... TULOKSET... 0. Pohjaveden pinnan taso Kokkolan Patamäen pohjavesialueella... 0. Kokkolan Vesi (Vesi06, Vesi, Vesi ja Vesi0).... Kokkolan jätevedenpuhdistamo (Vesi004, Vesi00A ja Vesi006)... 4.. Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab:n hanke alentaa pohjavettä biokaasulaitoksen rakennustyön aikana vuonna 0....4 Boliden Kokkola Oy, OMG Kokkola Chemicals Oy ja Oy Kokkola Power Ab (WOK, WOK ja WOK).... Kokkolan Vesi ja Kip eteläisen alueen yritykset (Vesi0 ja KIP)....6 Kokkolan Voima (KoVo ja KoVo)... 6. Neste Oil Oyj (Neste 6).... Tullimäen vanha kaatopaikka (Tulli, Tulli, Tulli ja Tulli,kaivo).... Kokkolan seurakuntayhtymä (Srk,kaivo)....0 Ja Ko Betoni Oy (JB, JB ja JB).... Kokkolan Golf (Golf ja Golf)... 4. Lassila & Tikanoja Oyj (LT)... 44. Etelä Pohjanmaan Ely keskus / L vastuualue (Tie0)... 46.4 Liikennevirasto (Rata)... 4
. Muut yhteistarkkailuun osallistuvat... 0 0. YHTEENVETO... 0. JATKOTOIMENPITEET... LÄHTEET... LIITTEET Liite. Liite. Liite. Liite 4. Liite. Liite 6. Yhteistarkkailuohjelma 0 04 taulukko Yhteistarkkailuputket 0 kartta Analyysimenetelmät Vuoden 0 tutkimustulokset Pohjaveden pinnan taso, sähkönjohtavuus, ph, kloridi, ammoniumtyppi ja sinkkipitoisuus Patamäen pohjavesialueella keväällä ja syksyllä 0 pitoisuuskartat Pitoisuuskarttojen tulokset 0 taulukko
. JOHDANTO Kokkolan Patamäen pohjavesialue sijaitsee harjujaksolla, joka kulkee Kokkolasta Kruunupyyhyn ja Kaustisen kautta Veteliin. Patamäen pohjavesialue on luokiteltu I luokan pohjavesialueeksi, ja se toimii Kokkolan kaupungin vedenhankinnan raakavesilähteenä. Kokkolan Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailuhanke käynnistettiin Patamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelmatyön ja Geologisen tutkimuskeskuksen vuosina 00 00 tekemän geologisen rakenneselvityksen pohjalta. Aloitteen tekijöinä olivat Kokkolan Vesi ja Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Patamäen pohjavesialue sijaitsee käytännössä Kokkolan rakennetun kaupunkikeskustan alla, mikä tarkoittaa sitä, että alueella ja sen lähellä on runsaasti erilaisia riskitoimintoja. Näistä mainittakoon suur ja pienteollisuusalueet, hautausmaat, golfkenttä, rautatie, valtatie ja muut tiet, muuntoasema ja vanha kaatopaikka. Useilla toimijoilla on pohjaveden tarkkailuvelvoite, joita kukin on hoitanut tahollaan. Alueelle asennetuista lukuisista pohjavesiputkista on vuosien varrella tutkittu ja analysoitu näytteitä kunkin omien tarpeiden täyttämiseksi. Pohjavesialueen yhteistarkkailun varsinainen suunnittelu aloitettiin talvella 00/00. Maastotarkastelun yhteydessä kartoitettiin tuolloin kaikki tiedossa olleet lähes 00 pohjavesiputkea, joista otettiin valokuvat, määritettiin koordinaatit ja mitattiin pinnankorkeus. Näistä valittiin yhteistarkkailuun noin 0 käyttökelpoista ja edustavaa putkea. Vuonna 00 asennettiin vielä neljä uutta putkea. Pohjavesinäytteet otetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kaikista putkista tutkitaan ns. perusanalyysivalikoima (sameus, ph, johtokyky, kloridi, ammoniumtyppi ja sinkki), mutta muilta osin analyysivalikoimat vaihtelevat kunkin toimijan lupamääräysten, tarpeiden ja riskinarvion mukaan. Tulokset kootaan vuosittain yhteenvetoraporttiin, joka sisältää muun muassa alueelliset karttatarkastelut ja aikasarjat eri muuttujille. Pohjaveden laatua verrataan pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (EQS). Joistakin putkista tutkitaan vuonna 0 laajempi analyysivalikoima, joka sisältää myös vaarallisia ja haitallisia aineita. Yhteistarkkailussa on yhdistetty toimijoiden velvoitetarkkailun ja muun tarkkailun tarpeet. Tällä hetkellä Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailussa on mukana toimijaa, joista kahdeksalla on vesi /ympäristölupaan perustuva tarkkailuvelvoite ja kahdeksan on mukana oma aloitteisesti. Lisäksi Etelä Pohjanmaan Ely keskus, GTK ja Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut osallistuvat yhteistarkkailutyöryhmän työhön asiantuntijoina.
. KOKKOLAN PATAMÄEN POHJAVESIALUE Pohjavesialueen rajaus näkyy kuvassa. Alueen yleiskuvaus on esitetty vuoden 00 yhteistarkkailuraportissa. Kuvassa on pohjavesialueelle sijoittuvat teollisuusalueet, päätiet ja rautatiet. Kuva. Kokkolan Patamäen pohjavesialue ja vedenottamot.
Kuva. Kokkolan teollisuusalueet, päätiet ja rautatiet.
. ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU. Tarkkailun perusteet Patamäen pohjavesialueella on lukuisia toimijoita ja pohjaveden havaintoputkia, joista on otettu näytteitä sekä systemaattisesti että satunnaisesti 0 luvusta lähtien. Taulukossa ilmenevät vedenotto ja ympäristölupiin perustuvat pohjaveden tarkkailut. Muut osallistuvat tarkkailuun oma aloitteisesti tai asiantuntijoina (ks. taulukko ). Taulukko. Lupiin perustuvat pohjaveden tarkkailut. Luvan haltija Toiminta / luvan peruste Tarkkailuperuste Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Patamäen vedenottamo / vedenotto 000 m/vrk LSVO.. Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Galgåsen, vedenotto 00 m/vrk LSVO.. Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Jätevedenpuhdistamo LSVO 6..6, VYO..6, LSY 4..00, ESAVI..0 Boliden Kokkola Oy Sinkkitehdas LSY 4..00 Neste Oil Oyj Polttonestevarasto ja öljysatama LSU... Tarkkailuohjelma.4.00. Kokkolan Voima Voimalaitos LSU..00 Kokkolan kaupunki/tekninen palvelukeskus Tullimäen vanha kaatopaikka LSU..00 Kokkolan seurakuntayhtymä LSVO 0..6. Tarkkailuohjelma LSU Annan hautausmaa, pohjavedenpinnan 4.0.. Tarkkailuohjelma LSU..00. alentaminen JA KO Betoni Oy Lassila & Tikanoja Oyj Betonitehdas Ympäristönhuolto LSU: Länsi Suomen ympäristökeskus LSY: Länsi Suomen ympäristölupavirasto LSVO: Länsi Suomen vesioikeus VYO: Vesiylioikeus ESAVI: Etelä Suomen aluehallintovirasto Kokkolan Rakennus ja ympäristölautakunta..00, Kokkolan Rakennus ja ympäristölautakunta.4.00, Muilta osin alueen pohjaveden tarkkailun perusteet löytyvät vuoden 00 yhteistarkkailuraportista. 4
4. TARKKAILUN OSAPUOLET Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailuun vuonna 0 osallistuivat seuraavat osapuolet: Taulukko. Yhteistarkkailun osapuolet. Osapuoli Luvan perusteella Oma aloitteisesti Tiedoksi Asiantuntija Kokkolan Vesi X Ja Ko Betoni Oy X Kokkolan seurakuntayhtymä X Neste Oil Oyj X Boliden Kokkola Oy X Kokkolan Voima X Kokkolan kaupunki/tekninen palvelukeskus X Lassila & Tikanoja Oyj X Oy Kokkola Power Ab X OMG Kokkola Chemicals Oy X Kip eteläisen alueen yritykset X E P ELY keskus / L vastuualue X Liikennevirasto (Rata) X Kokkolan Golf X Senaattikiinteistöt X Fingrid X Pelastuslaitos X Kokkolan kaupunki / Terveysvalvonta X Etelä Pohjanmaan ELY keskus, ympäristöja luonnonvarat vastuualue X Geologian tutkimuskeskus X Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut X Alueen toimijat voivat liittyä yhteistarkkailuun ottamalla yhteyttä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:een.. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT. Havaintoputket Havaintoputkien materiaali ja halkaisija vaikuttavat vesinäytteen veden laatuun sekä näytteenottotapaan. Kokkolan yhteistarkkailussa kaikki putket ovat muoviputkia, jotka soveltuvat sekä pinnankorkeuden mittaamiseen että pohjavesinäytteiden ottoon (Suomen Ympäristökeskus, 4/00).
Kuva. Havainnepiirros maaperään asennetusta muovirakenteisesta havaintoputkesta (Aspholm, 006). Tarkkailussa Kokkolan pohjaveden laatua tutkitaan noin 0 putkesta. Vuoden 0 ohjelma on esitetty tiivistettynä liitetaulukossa ja karttaliitteessä. Tarkemmat kartat putkista on esitetty toimijoittain vuoden 00 yhteistarkkailuraportissa.. Näytteenotto Yhteistarkkailun näytteenotosta ja analytiikasta vastasi vuonna 0 Ramboll Finland Oy. Näytteenottaja (Jutta Piispanen) pakkasi näytteet työpäivän päätteeksi kylmälaukkuihin ja varasi riittävästi kylmävaraajia ja lähetti ne Matkahuollon kautta Rambollin laboratorioon Lahteen, jossa ne olivat perillä näytteenottoa seuraavana aamuna. Havaintoputkien veden pinnan korkeus mitattiin ennen näytteenottoa sisäputken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus laskettiin mitatun tiedon ja pohjavesiputken korkotiedon avulla. Tulokset ovat N 60 korkeusjärjestelmän mukaiset. Vesinäytettä otettaessa vettä pumpattiin niin kauan, että vesi kirkastui, yleensä noin 0 min/putki. Näytteet otettiin pohjavesipumpulla. Antoisuudeltaan heikot putket tyhjennettiin etukäteen ja näyte otettiin seuraavana tai kahden päivän kuluttua. Näytteenotossa käytettiin tällöin pohjavesinoutimia. 6
Kerran vuodessa tai harvemmin tapahtuva näytteenotto tai veden korkeuden mittaus tehtiin touko / heinäkuussa, kaksi kertaa vuodessa touko ja syyskuussa ja sitä useammin tapahtuva näytteenotto säännöllisin välein kunkin toimijan tarkkailuohjelman mukaisesti.. Analyysimenetelmät Näytteet analysoitiin Ramboll Finland Oy:n akkreditoidussa laboratoriossa (T0) Lahdessa. Analyysimenetelmät on esitetty liitteessä. Analyysitulokset toimitettiin tarkkailun eri osapuolille ja valvoville viranomaisille jokaisen näytekierroksen jälkeen..4 Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista, ilmoitetaan poikkeamasta toiminnanharjoittajalle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle välittömästi analyysituloksen valmistuttua. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, yleensä vähintään otetaan uusintanäytteet ja tilannetta seurataan. Jatkotoimenpiteitä/ilmoituksia edellyttäviä tilanteita ei ollut vuonna 0. 6. TUTKITTAVAT PARAMETRIT Näytteenoton yhteydessä kaikista havaintoputkista tehtiin silmämääräiset havainnot ja kirjattiin mahdolliset muut tuloksiin vaikuttavat asiat. Kaikista näytteistä määritettiin pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ns. perusparametrit: ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Muut mitattavat tekijät määräytyvät kunkin toimijan voimassa olevan tarkkailuohjelman ja tarkkailun perusteena olevan toiminnan mukaan. Liitteessä on esitetty tutkitut parametrit ja näytteenottoajankohdat Kokkolan pohjavesialueella havaintoputkittain. Yksityiskohtaiset parametrikuvaukset löytyvät vuoden 00 raportista.. SÄÄTILA VUONNA 0 Korplaxin sadanta sekä Kruunupyyn ja Tankarin keskilämpötilat kuukausittain vuonna 0 sekä pitkän aikavälin (6 0 ja 000) keskiarvot on esitetty kuvissa 4 (Ilmatieteenlaitos 0). Vuoden 0 kokonaissadanta (64 mm) Kokkolan Korplaxissa oli normaalia ( mm) isompi. Vuoden keskilämpötila oli Tankarissa 4, C ja Kruunupyyssä 4, C. Tankarissa ja Kruunupyyssä vuosi oli muutaman asteen normaalia (, C) lämpimämpi.
Kuva 4. Kuukausisadanta Korplaxissa vuonna 0 ja pitkän aikavälin keskiarvot (Korplax 6 0 ja Kruunupyy 000) (Ilmatieteen laitos 0). Kuva. Kuukausilämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 0 ja pitkän aikavälin keskiarvot (Kruunupyy 000) (Ilmatieteen laitos 0).. VERTAILUARVOT JA TAUSTAPITOISUUDET. Vertailuarvot Pohjaveden yhteistarkkailun tutkimustuloksia verrataan Valtioneuvoston asetuksessa (4/00) vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta annettuihin pohjavettä pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeihin (käytetään jatkossa lyhennettä Environmental Quality Standard=EQS).
Tässä asetuksessa pohjaveden ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sekä yhteisön tasolla vahvistettua pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta pohjavedessä ilmaistuna laatunormina, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää sekä kansallisesti vahvistettua raja arvoa (Valtioneuvoston asetus 4/00). Lisäksi pohjaveden laatua verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin. Taulukossa on esitetty yleisimmät Sosiaali ja terveysministeriön asetuksessa (46/000) annetut talousveden kemialliset laatumääräykset ja suositukset (käytetään lyhennettä STM) (Sosiaali ja terveysministeriön asetus 46/000). Tässä raportissa on esitelty vain VnA 4/00 mukaiset pohjavedelle asetetut EQS arvot.. Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet Pohjaveden luontaisista taustapitoisuuksista alueella on tarkemmin kerrottu vuoden 00 raportissa. Vertailumateriaalina käytetään vanhaa aineistoa ja yhteistarkkailun myötä jatkossa kertyvää tietoa pohjaveden laadusta. Taulukko. Pohjaveden luontaisia taustapitoisuuksia eri lähteistä Suomessa vuosina (Soveri, 00), Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailun 00 0 tulokset, yhteistarkkailun tulokset 0 sekä pohjaveden ympäristölaatunormit (EQS) ja talousveden laatuvaatimukset (STM). (Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu). Kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyt analyysit vuosina Yhteistarkkailutulokset 00 0 pv alueen sisäpuoli Yhteistarkkailutulokset 00 0 pv alueen ulkopuoli Yhteistarkkailutulokset 0 pv alueen sisäpuoli Yhteistarkkailutulokset 0 pv alueen ulkopuoli Vna:n ympäristönlaatunormit ja STM:n talousveden laatuvaatimukset Yks. Ka n Min Maks Ka Min Maks Ka Min Maks Ka Min Maks Ka EQS STM Sähkönjohtavuus ms/m 6,4 44,4,,0 0,4, 64,, 0 4, Kokonaistyppi N tot mg/l 0, 0,0, 0,0 0 4, 0, 0, 0,40 0,4 0, Ammoniumtyppi NH4 N mg/l 0,04 4 0,00 0,6 0,004 0, 0,00, 0, 0,00 0 0,4 0, 0,4 Kokonaisfosfori P tot mg/l 0,0 6 0,006,0 0,4 0,00,0 0, 0,006, 0, 0,00, 0, Fosfaattifosfori PO4 P mg/l 0,0 4 0,00 0 0, 0,00,0 0, 0,00, 0,0 0,00, 0,6 Sulfaatti SO4 mg/l,4 0 4,4 0, 0 0,6 0 0 0 0 Kloridi Cl mg/l, 66 0, 46 6,4 0, 4,6 0, 46, 0, 6,0 Kadmium Cd µg/l 0,6 0,0,0 0,44 0,0 0, 0,06 0,4 Kupari Cu µg/l 4, 0,0 40, 0,, 0 000 Lyijy Pb µg/l, 44 0,,4 0,, 0,64 0 Nikkeli Ni µg/l,4,6, 0 0 Sinkki Zn µg/l 6,4 0 0,0 00 4 0,0 000 0, 00 4, 0, 000 0 60 Arseeni As µg/l 0,0 0, 0,,0, 0, 4,,4 0,, 0, 0 Koboltti Co µg/l 0,, 0,,0 Kromi Cr µg/l 0,0 0, 4, 0, 4,0, 0 0 Rauta Fe mg/l 0, 0,0,4 0, 4, 0,0 46,0 0, 0, 0, Mangaani Mn mg/l 0,06 0 E 04,0 0,4 0,06,0 0, E 04, 0,4 0,06,,0 0,0 ph 6, 0 4,0, 6,0 4,0 6 4,, 6,06 4, 6, Sameus NTU 0,0 0,4 0,0 0 6, 0, 0, 0, 0,4 Nitraatti ja nitriittitypen NO N mg/l 0,00,0 0, 0,00,0 0, 0,00 4, 0, 0,00, 0,40 summa Kovuus mmol/l 0,0 0, 0,,0,0 0,0 0, 0, 0,,6,4 Happi mg/l 0 4,0 0, 0, 4, Strontium Sr ug/l 40 60,4 4 6, Rikki S mg/l,0 6,, 4, Vanadiini V ug/l 0,0,0 4, TOC mg/l, 4 4,0 4,6 4,,6, Fluoridi F mg/l 0,4 46 0, 0, 0, 0, 0,46 0,40 0, 0,46 0,6, Alkaliniteetti mmol/l 0, 44 0,0,0 0, 0,0 0,4 KHT mg/l,0 4,4 4, 4,6 Väri mg/l Pt 4 0 4,6 0 0 CODCr mg/l, 40,, 4,6 kiintoaine mg/l 0,0 0000 60,0 0000 4 Kalsium Ca mg/l,4 4,0, 0,, 4 4,0 Alumiini Al ug/l 6 4 00 400 6 00 Öljyjakeet (C0 C40) ug/l 00 66 0, 00, 0
. TULOKSET Vuoden 0 Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailutulokset on esitetty ryhmässä toimijoittain. Vuoden 0 tutkimustulokset ovat liitteenä 4 ja kuvissa 0 sekä taulukossa 4. Diagrammeissa esitetyt tulokset ovat vuodesta 004 lähtien niiden toimijoiden osalta joilta tuloksia on saatavilla. Vuosien 00 ja 00 pohjaveden yhteistarkkailuraporteissa esitetyt kuvaajien aikaisemmat tulokset (ennen vuotta 004) on arkistoitu ja ne on saatavilla tarvittaessa. Tulokset jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu aineistoa käsiteltäessä (laskutoimitukset, diagrammit). Tuloksia verrataan ympäristönlaatunormeihin (EQS).. Pohjaveden pinnan taso Kokkolan Patamäen pohjavesialueella GTK:n tekemän Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen perusteella pohjaveden pinnan taso Patamäen pohjavesialueella vaihtelee harjun ydinosalla välillä + m mpy. Alimmillaan vesipinta on Patamäen vedenottamolla ja ylimmillään pohjavesialueen eteläosan vedenjakajalla. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella pohjaveden virtaus kanavoituu ensisijaisesti karkeampaan harjuytimeen ja suuntautuu harjun pituussuuntaisesti (Paalijärvi ym. 00). Liitteessä on esitetty pohjaveden pinnan taso Patamäen pohjavesialueella keväällä ja syksyllä 0. Kuvassa on esitetty neljän havaintoputken pinnankorkeuden vaihtelut maaliskuusta 004 lokakuuhun 0. Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevan havaintoputken Vesi06 pohjaveden pinnan taso on hieman noussut. Pohjaveden pinnan taso Patamäen vesilaitoksen läheisyydessä havaintoputkissa Vesi ja Vesi on laskeva. Pohjavesialueen eteläosissa sijaitsevan putken Vesi0 pohjaveden pinnan taso on sitä vastoin hieman noussut (kuva 6). Pohjaveden pinnan taso ilmenee myös Geologian tutkimuskeskuksen pituusleikkauskuvasta, jossa on esitetty maan, pohjaveden ja kalliopinnan korkeustaso Patamäen pohjavesialueen keskiosassa, Kruunupyyn lentokentän ja Kokkolan jätevedenpuhdistamon välillä (kuva 6). Kuva 6. Pituusleikkaus maan, pohjaveden ja kalliopinnan korkeustasosta Patamäen pohjavesialueen keskiosassa, Kruunupyyn lentokentän ja Kokkolan jätevedenpuhdistamon välillä (Paalijärvi ym. 00). 0
Kuva. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi06, Vesi, Vesi ja Vesi0 pohjaveden pinnan taso (N 60 ) vuosina 004 0. Kuvaajien punainen viiva = trendiviiva.. Kokkolan Vesi (Vesi06, Vesi, Vesi ja Vesi0) Kokkolan Veden pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, nitraattija nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta ja sulfaatti. Lisäksi putkista Vesi, Vesi, Vesi06, Vesi0 ja GTK0 määritettiin myös happi. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi06, Vesi, Vesi ja Vesi0 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva ) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä. Havaintoputkien ph arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta 004 lähtien muutamaa poikkeamaa lukuun ottamatta. Tulokset ovat olleet koko tarkastelujakson aikana välillä, 6,. Putken Vesi06 pharvo on ollut alhaisempi koko tarkastelujakson ajan verrattuna muihin putkiin. Sähkönjohtavuus on laskenut kaikissa putkissa vuodesta 004 lähtien. Vuonna 0 havaintoputken Vesi sähkönjohtavuus on hieman noussut ja muissa putkissa tasaantunut. Havaintoputkien tulokset ovat välillä,0,6 ms/m ja näin ollen putkien väliset vaihtelut ovat melko suuria. Sähkönjohtavuus on korkeampi vedenottamon lähellä sijaitsevissa putkissa Vesi ja Vesi kuin putkissa Vesi06 ja Vesi0
Vuosina 004 00 putkien Vesi ja Vesi kloridipitoisuudet ovat olleet huomattavasti korkeammat kuin putkien Vesi06 ja Vesi0. Vuodesta 00 lähtien putken Vesi kloridipitoisuus on laskenut jopa reiluun yhdeksänteen osaan. Vuodesta 00 lähtien putken Vesi kloridipitoisuus on uudelleen noussut hieman. Putkien kloridipitoisuudet ovat olleet välillä < mg/l vuosina 004 0. Näin ollen myös havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Vuotta 00 lukuun ottamatta havaintoputkien pitoisuudet ovat alittaneet asetetun laatunormin. Sameus arvot havaintoputkissa Vesi06, Vesi, Vesi ja Vesi0 ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 0, 44 NTU. Sinkkipitoisuutta on mitattu putkesta Vesi06 vuodesta lähtien. Muiden putkien sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 00 pohjaveden yhteistarkkailun myötä. Putken Vesi06 sinkkipitoisuus on laskenut vuodesta 004. Havaintoputkien sinkkipitoisuus vuonna 0 on ollut välillä 4,0 40 µg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 60 µg/l, joka ylittyi vuonna 0 putkissa Vesi06 ja Vesi. Putken Vesi mitattu sinkkipitoisuus lokakuussa 0 on huomattavasti suurempi kuin aiempina vuosina. Rautapitoisuus laskee kaikissa putkissa. Pitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Koko tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 4,4 4 mg/l. Koko tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä 0,0,6 mg/l. Mangaanipitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putkien Vesi ja Vesi pitoisuudet ovat olleet korkeammat koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin Vesi06 ja Vesi0. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat koko tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,0 0, mg/l. Näin ollen ammoniumtypen vaihteluvälit ovat melko suuria. Putken Vesi06 ammoniumtyppipitoisuus on muita putkia pienempi. Putken Vesi0 ammoniumtyppipitoisuus laskee tasaisesti vuodesta 00 lähtien. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0, mg/l ja vuonna 0 tämä ylittyi ainoastaan putkessa Vesi. Havaintoputkien Vesi ja Vesi sulfaattipitoisuudet laskevat hieman vuosina 004 0 (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta), putken Vesi0 pitoisuus laskee jyrkemmin vastaavalla ajanjaksolla. Putken Vesi06 sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 00 pohjaveden yhteistarkkailun myötä ja tulokset ovat olleet melko tasaiset. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 0 mg/l. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 0 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Fosfaattifosforin pitoisuus putkilla Vesi ja Vesi ovat moninkertaiset verrattuna muihin putkiin. Tuloksista todettakoon, että fosfaattifosforin vaihteluvälit ovat suuria. Havaintoputkien Vesi ja Vesi kovuus arvot laskevat tarkastelujaksolla. Todettakoon, että putken Vesi kovuus on kuitenkin noussut vuonna 0. Putken Vesi06 kovuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 00 yhteistarkkailun myötä ja tulokset ovat olleet melko tasaiset. Putkien Vesi ja Vesi tulokset ovat korkeammat muihin putkiin verrattuna.
Happipitoisuutta on alettu tutkimaan kyseisissä putkissa vasta vuonna 00 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet vuonna 00 0 mg/l ja vuonna 0 < 0, 0, mg/l. Putkissa Vesi ja Vesi 0 tulokset ovat olleet alle määritysrajan (< 0, mg/l) vuonna 0 kaikkina näytteenottokertoina. Nitraattipitoisuutta on mitattu aikaisemmin ainoastaan putkesta Vesi06 ja tällöin tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Nitraatti ja nitriittitypen summaa on alettu tutkimaan kyseisistä putkista vuodesta 00 lähtien. Vuodesta 00 lähtien tulokset ovat pääosin olleet alle määritysrajan < 0,004 mg/l tai < 0,00 mg/l. Vuoden 0 tulokset kaikissa putkissa olivat alle määritysrajan (< 0,004 mg/l) lukuun ottamatta putkien Vesi06 (0,004 mg/l) ja Vesi (0,0 mg/l) toukokuun 0 tuloksia. Kuva. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi06, Vesi, Vesi ja Vesi0 ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sinkki, ammoniumtyppi, sulfaatti, rauta, mangaani, fosfaattifosfori ja kovuuspitoisuus vuosina 004 0 (jatkuu seuraavalla sivulla).
Kuva. (Jatkoa edelliseltä sivulta) Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi06, Vesi, Vesi ja Vesi0 ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sinkki, ammoniumtyppi, sulfaatti, rauta, mangaani, fosfaattifosfori ja kovuuspitoisuus vuosina 004 0.. Kokkolan jätevedenpuhdistamo (Vesi004, Vesi00A ja Vesi006) Kokkolan jätevedenpuhdistamon pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, nitraatti ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, fek.kolim.bakteerit ja fek.streptokit. 4
Tässä raportissa esitetään Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon havaintoputkien Vesi004, Vesi00A ja Vesi006 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva ) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä. Havaintoputkien ph arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta 004 lähtien. Tulokset ovat olleet koko tarkastelujakson aikana välillä 6,,0. Putken Vesi004 ph arvo on ollut korkeampi melkein koko tarkastelujakson ajan verrattuna muihin putkiin. Sähkönjohtavuus on mitä ilmeisimmin meriveden vaikutuksesta moninkertainen putkessa Vesi004 verrattuna putkiin Vesi00A ja Vesi006. Havaintoputkien tulokset ovat välillä, 0 ms/m ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Koko tarkastelujakson ajan, vuosina 004 0, putken Vesi004 kloridipitoisuus on ollut huomattavasti korkeampi kuin putkien Vesi00A ja Vesi006 mikä samoin kuin korkeat sähkönjohtavuusarvot johtunee meriveden ja jäteveden suotautumisesta havaintoputkeen. Näin ollen myös havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Putkien kloridipitoisuudet ovat olleet välillä, 0 mg/l vuosina 004 0. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on mg/l. Ainoastaan putki Vesi004 ylittää asetetun ympäristönlaatunormin. Havaintoputkien sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 00 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 0 mg/l. Putken Vesi004 sulfaattipitoisuus on ollut vuosina 00 ja 00 korkeampi kuin putkien Vesi00A ja Vesi006. Vuonna 0 putkien pitoisuudet ovat olleet tasaiset. Koko tarkastelujaksolla pitoisuudet ovat olleet välillä 0 mg/l eikä EQS ole ylittynyt. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,4 0 mg/l. Näin ollen ammoniumtypen vaihteluvälit ovat suuria. Ammoniumtypen pitoisuus putkessa Vesi004 on mitä ilmeisimmin jätevedenpuhdistamon maa altaista tapahtuvan suotautumisen vaikutuksesta ollut huomattavasti korkeampi koko tarkkailujakson ajan verrattuna putkiin Vesi00A ja Vesi006. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0, mg/l. Pitoisuudet ylittävät pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin kaikissa putkissa. Kokonaistyppipitoisuuksissa näkyy sama kuin ammoniumtyppipitoisuuksissa eli käytännössä typpi on kokonaan ammonium muodossa. Havaintoputkessa Vesi004 pitoisuus on ollut kaikkina näytteenottokerroilla putkia Vesi00A ja Vesi006 huomattavasti suurempi. Tulokset ovat olleet välillä < mg/l. Putken Vesi00A tulokset ovat olleet alle määritysrajan (< mg/l) useimmiten vuosina 004 00. Myös fosfaattifosforin vaihteluvälit ovat suuria mikä mitä ilmeisimmin johtuu jätevedenpuhdistamon maaaltaista tapahtuvasta suotautumisesta. Fosfaattifosforitulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <0,00,0 mg/l. Myös kokonaisfosforipitoisuus havaintoputkessa Vesi004 on ollut useimmilla näytteenottokerroilla putkia Vesi00A ja Vesi006 suurempi. Tulokset ovat olleet välillä <0,, mg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria.
Rautapitoisuus on noussut putkessa Vesi006 vuosina 004 00, mutta laskenut hieman tämän jälkeen. Putken Vesi00A pitoisuus on laskenut vuodesta 00 lähtien ja putken Vesi004 pitoisuus vaihtelee. Pitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 0, 4 mg/l. Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä 0,0, mg/l. Mangaanipitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putken Vesi004 pitoisuus on ollut huomattavasti korkeampi koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin Vesi00A ja Vesi006. Havaintoputkien sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 00 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Vuonna 0 sinkkipitoisuus putkissa oli välillä µg/l tai alle määritysrajan (< µg/l) eikä EQS ylittynyt. Koko tarkastelujaksolla pitoisuudet ovat olleet < 44 µg/l ja EQS alittuu. Sameus arvot havaintoputkissa Vesi004, Vesi00A ja Vesi006 ovat vuodesta 00 lähtien olleet välillä 0 0 NTU. Nitraatti ja nitriittitypen summaa on alettu tutkimaan kyseisistä putkista vuodesta 00 lähtien yhteistarkkailun myötä. Vuodesta 00 lähtien tulokset ovat pääosin olleet alle määritysrajan < 0,004 mg/l tai <0,00 mg/l. Vuoden 0 syksyn tulokset kaikissa putkissa olivat alle määritysrajan (< 0,004 mg/l). Keväällä 0 tulokset olivat välillä 0,0 0,06 mg/l. Koko tarkastelujaksolla tulokset ovat olleet <0,004 0,0 mg/l. Kovuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista Vesi004, Vesi00A ja Vesi006 syksystä 00 lähtien yhteistarkkailun myötä. Havaintoputken Vesi004 kovuus pitoisuus on huomattavasti muita putkia korkeampi. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet <0,, mmol/l. Syksyllä 00 putken Vesi00A tulos oli alle määritysrajan (<0, mmol/l). Fek. kolim. bakteerit ja fek. streptokokit ovat olleet vuonna 00 alle määritysrajan (< pmy/00 ml) ja vuonna 0 0 pmy/00 ml. Kuva. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi004, Vesi00A ja Vesi006 ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, fosfaattifosfori, kokonaisfosfori, rauta, mangaani, kovuus ja sinkkipitoisuus vuosina 004 0 (jatkuu seuraavalla sivulla). 6
Kuva. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi004, Vesi00A ja Vesi006 ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, fosfaattifosfori, kokonaisfosfori, rauta, mangaani, kovuus ja sinkkipitoisuus vuosina 004 0 (jatkuu seuraavalla sivulla).
Kuva. (Jatkoa edelliseltä sivulta) Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi004, Vesi00A ja Vesi006 ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, fosfaattifosfori, kokonaisfosfori, rauta, mangaani, kovuus ja sinkkipitoisuus vuosina 004 0... Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab:n hanke alentaa pohjavettä biokaasulaitoksen rakennustyön aikana vuonna 0 Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab:n biokaasulaitoksen rakentaminen Hopeakivenlahdelle edellytti pohjaveden pinnan alentamista ja pohjaveden pumppausta rakennuksen perustusten kaivutöiden aikana. Pohjaveden pinnan alentaminen biokaasulaitoksen rakennustyömaalla aloitettiin maaliskuussa 0 ja pumppaus lopetettiin joulukuussa 0. Etelä Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus on 4..0 (Dnro EPOELY/04/0.00/00) päivätyllä kirjeellään esittänyt lausuntonsa Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab:n hankkeesta alentaa pohjavettä biokaasulaitoksen rakennustyön aikana. Tarkkailuvelvoite sisälsi pumpattavan pohjaveden laadun tarkkailun ensimmäisen kuukauden ajan vähintään kerran viikossa ja sen jälkeen kahden viikon välein. Tarkkailuvelvoite sisälsi myös pohjaveden laadun tarkkailun kerran kuukaudessa pumppauksen aikana ja kaksi kertaa päättymisen jälkeen havaintopukista WOK, WOK6, WOK, WU, Vesi006, Vesi00A ja VesiJV0. Tuloksista on tehty erillinen kooste (Sillanpää ym. 0). Raportissa on todettu, että pinnan korkeus havaintoputkessa Vesi006 laski heti pumppauksen alettua ja oli koko tarkastelujakson muita putkia matalampi rakentamisen aikaisen pumppauksen vuoksi. Korkeimmillaan pohjaveden pinta oli toukokuusta 0 lähtien havaintoputkessa WU. Havaintoputkikohtaisessa tarkastelussa on todettu, että saadut tulokset noudattavat jätevedenpuhdistamon rakentamisen aikaisia tuloksia. Pumpattavan pohjaveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin jätevedenpuhdistamon aikaisessa tarkkailussa.
.4 Boliden Kokkola Oy, OMG Kokkola Chemicals Oy ja Oy Kokkola Power Ab (WOK, WOK ja WOK) Bolidenin, OMG:n ja Kokkola Powerin pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, rauta, elohopea, koboltti, kadmium, arseeni, lyijy, kupari, nikkeli, kokonaisrikki ja strontium. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien WOK, WOK ja WOK tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 0) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä. Boliden korvasi vanhat havaintoputket uusilla putkilla syksyllä 00. Vanhojen ja uusien putkien tuloksissa on ollut vaihtelua joten tästä syystä kuvaajissa esitetyt tulokset ovat vuodesta 00 lähtien. Havaintoputkien ph arvot ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 4,,0. Putken WOK ph on noin ja se poikkeaa selvästi muista. Havaintoputkien WOK ja WOK sähkönjohtavuus oli vuonna 00 lähes kaksinkertainen vuosiin 00 ja 0 verrattuna. WOK on ollut tasainen. Vuonna 0 tulokset olivat välillä, ms/m ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat melko suuria. Kloridipitoisuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista WOK, WOK ja WOK vasta vuonna 00 yhteistarkkailun myötä. Putken WOK kloridipitoisuus on korkeampi kuin putkissa WOK ja WOK. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on mg/l ja kyseinen arvo alittuu kaikissa putkissa koko tarkastelujakson ajan. Kloridipitoisuudet ovat olleet välillä, mg/l vuosina 00 0. Sameusarvot havaintoputkissa WOK, WOK ja WOK ovat vuodesta 00 lähtien olleet välillä 0,4 NTU. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä < 0,004 0, mg/l. Ammoniumtyppeä on alettu tutkimaan havaintoputkista vasta vuonna 0 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0, mg/l. Pitoisuudet alittavat pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin kaikissa putkissa selvästi. Sinkkipitoisuudet ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 4 0 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Putken WOK sinkkipitoisuus on korkeampi kuin putkien WOK ja WOK. EQS arvo ylittyy putkissa WOK ja WOK pääsääntöisesti. WOK pitoisuus on lähellä EQS arvoa ja esim. vuonna 0 alle sen. Rautapitoisuus havaintoputkessa WOK on laskenut vuodesta 00 lähtien. Putken WOK pitoisuus on ollut tasainen tarkastelujaksolla ja putken WOK pitoisuus vaihtelee. Pitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 0, mg/l. EQS arvo pohjaveden koboltille on µg/l ja kyseinen arvo ylittyy kaikissa putkissa koko tarkastelujakson ajan. Putkien WOK ja WOK kobolttipitoisuudet nousevat vuodesta 00 lähtien. Putken WOK pitoisuus on pysynyt melko tasaisena tarkastelujaksolla ja on paljon pienempi kuin muiden putkien. Havaintoputkien vaihteluvälit ovat suuria koko tarkastelujakson ajan.
Kadmiumpitoisuudet ovat olleet melko tasaisia ja vaihteluvälit pieniä vuosina 00 ja 0. Vuonna 00 määritysraja oli µg/l, joka alittui kaikkina näytteenottokertoina, tulokset on tällöin puolitettu kuvaajassa. Vuonna 0 määritysraja kadmiumille on ollut 0,0 µg/l. EQS pohjaveden kadmiumille on 0,4 µg/l ja tämä arvo alitettiin kaikilla näytteenottokerroilla kaikissa putkissa vuosina 00 ja 0. Vuoden 00 tuloksista ei voi sanoa mitään (todennäköisesti silloinkin alle EQS:n), koska määritysraja oli liian iso. EQS arvo pohjaveden arseenille on µg/l ja arvo on alitettu kaikissa putkissa vuodesta 00 lähtien. Putken WOK arseenipitoisuus on ollut korkeampi vuodesta 00 lähtien verrattuna putkiin WOK ja WOK. EQS arvo pohjaveden kuparille on 0 µg/l ja arvo alitettiin kaikissa putkissa koko tarkastelujakson ajan. Putkien WOK ja WOK kuparipitoisuudet ovat korkeammat kuin putken WOK. Putken WOK pitoisuus laskee tarkastelujaksolla. Putken WOK kuparipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<0 µg/l, < µg/l ja < µg/l) useana kertana ja tulokset on tällöin puolitettu kuvaajassa. Valtioneuvoston asettama EQS arvo pohjaveden nikkelille on 0 µg/l. Vaihteluvälit tarkastelujaksolla ovat suuria. Putken WOK nikkelipitoisuudet ovat korkeammat kuin putkissa WOK ja WOK. Putken WOK pitoisuudet alittavat annetun EQS arvon melkein koko tarkastelujakson ajan. Havaintoputkien WOK ja WOK rikkipitoisuudet laskevat tarkastelujaksolla. Putken WOK pitoisuudet ovat melko tasaiset tarkastelujaksolla ja nousseet hieman vuonna 0. Putkien WOK ja WOK pitoisuudet ovat korkeammat kuin putken WOK. Tulokset tarkastelujaksolla välillä 00 6 000 µg/l. Strontiumin vaihteluvälit ovat melko suuria. Putken WOK pitoisuus on laskenut. Putken WOK pitoisuus laski vuosina 00 00. Putken WOK pitoisuus on pysynyt tasaisena koko tarkastelujakson ajan. Lyijy ja elohopeapitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (lyijy; < 0, µg/l ja elohopea; < 0,0 µg/l) koko tarkastelujakson ajan kaikissa havaintoputkissa. Valtioneuvoston asettamat ympäristönlaatunormit pohjaveden lyijylle on µg/l ja elohopealle 0,06 µg/l. Kuva 0. Bolidenin, OMG:n ja Kokkola Powerin havaintoputkien WOK, WOK ja WOK ph, sähkönjohtavuus, kloridi, ammoniumtyppi, sinkki, rauta, koboltti, kadmium, arseeni, kupari, nikkeli, rikki ja strontiumpitoisuus vuosina 004 0. Kadmium ja kuparipitoisuudet olivat useimmiten alle määritysrajan ja näin ollen tulokset on puolitettu (jatkuu seuraavalla sivulla). 0
Kuva 0. Bolidenin, OMG:n ja Kokkola Powerin havaintoputkien WOK, WOK ja WOK ph, sähkönjohtavuus, kloridi, ammoniumtyppi, sinkki, rauta, koboltti, kadmium, arseeni, kupari, nikkeli, rikki ja strontiumpitoisuus vuosina 004 0. Kadmium ja kuparipitoisuudet olivat useimmiten alle määritysrajan ja näin ollen tulokset on puolitettu (jatkuu seuraavalla sivulla).
Kuva 0. (Jatkoa edelliseltä sivulta) Bolidenin, OMG:n ja Kokkola Powerin havaintoputkien WOK, WOK ja WOK ph, sähkönjohtavuus, kloridi, ammoniumtyppi, sinkki, rauta, koboltti, kadmium, arseeni, kupari, nikkeli, rikki ja strontiumpitoisuus vuosina 004 0. Kadmium ja kuparipitoisuudet olivat useimmiten alle määritysrajan ja näin ollen tulokset on puolitettu.. Kokkolan Vesi ja Kip eteläisen alueen yritykset (Vesi0 ja KIP) Kokkolan Veden ja Kip eteläisen alueen yritysten pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki keväisin ja syksyisin. Perusvalikoiman lisäksi kerran vuodessa keväällä määritettiin kokonaistyppi, nitraatti ja nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, mangaani, rauta, TOC, elohopea, fluoridi, sulfaatti ja kovuus. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien KIP ja Vesi0 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva ) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä. Havaintoputkien ph arvot ovat pysyneet tasaisina vuodesta 00 lähtien. Putkien tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 4,6 6,. Putken Vesi0 vesi on huomattavasti happamampaa kuin putken KIP. Sähkönjohtavuus havaintoputkessa KIP on korkeampi kuin havaintoputkessa Vesi0. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä, 4 ms/m ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat melko suuret.
Havaintoputken KIP kloridipitoisuus on noussut hieman tarkastelujaksolla kun taas putken Vesi0 laskenut. Putken KIP kloridipitoisuus on korkeampi verrattuna putkeen Vesi0. Putkien kloridipitoisuudet ovat olleet välillä, 4,0 mg/l. EQS arvo pohjaveden kloridille on mg/l ja kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Sameus arvot havaintoputkissa KIP ja Vesi0 ovat vuodesta 00 lähtien olleet välillä 0, NTU/FNU. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa KIP ja Vesi0 ovat tarkastelujakson aikana olleet pieniä. Pitoisuudet tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 0,00 0,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 0, mg/l ja se alitetaan koko tarkastelujaksolla. Havaintoputken Vesi0 sinkkipitoisuus on korkeampi kuin putkessa KIP. Yleisesti sinkkipitoisuudet ovat korkeita näissä putkissa. Tulokset tarkastelujaksolla ovat välillä 0 00 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 60 µg/l ja kyseinen arvo ylitettiin molemmissa putkissa kaikkina näytteenottokertoina tarkastelujaksolla. Kokonaistyppipitoisuutta on alettu mittaamaan putkesta KIP vuonna 00 yhteistarkkailun myötä. Putken Vesi0 kokonaistyppipitoisuutta on alettu mittaamaan vuodesta 0 lähtien. Putken KIP kokonaistyppipitoisuus on korkeampi kuin putkessa Vesi0. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 0,4 0, mg/l. Nitraatti ja nitriittitypen summa havaintoputkessa KIP on huomattavasti korkeampi kuin putkessa Vesi0. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä < 0,00 0, mg/l. Putken Vesi0 syksyllä 00 mitattu tulos on alle määritysrajan (< 0,00 mg/l), tulos on tällöin puolitettu kuvaajassa. Fosfaattifosforipitoisuudet havaintoputkissa KIP ja Vesi0 ovat olleet pieniä koko tarkastelujakson ajan lukuun ottamatta putken Vesi0 toukokuussa 00 mitattua tulosta (0, mg/l). Kokonaisfosforipitoisuus on laskenut putkessa KIP tarkastelujaksolla. Kokonaisfosforipitoisuutta on alettu mittamaan putkesta Vesi0 vasta vuodesta 0 lähtien ja tulos on pienempi verrattuna putken KIP vastaavaan. Rautapitoisuudet alueella ovat melko korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä,6, mg/l. Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä 0,06 0, mg/l ja näin ollen vaihteluvälit suuria. TOC pitoisuutta putkesta KIP on alettu mittaamaan vuodesta 00 yhteistarkkailun myötä, kun taas putkesta Vesi0 vuodesta 0 lähtien. Putkessa KIP pitoisuudet ovat laskeneet tasaisesti. Vuonna 0 putken Vesi0 TOC pitoisuudet olivat korkeammat kuin putkessa KIP. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 4,,6 mg/l. Fluoridia putkesta KIP on alettu mittaamaan vuodesta 00 yhteistarkkailun myötä, kun taas putkesta Vesi0 vuodesta 0 lähtien. Putkessa KIP pitoisuudet ovat tasaiset tarkastelujaksolla. Tulokset
tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 0, 0,46 mg/l. STM:n asettama kemiallinen laatuvaatimus talousveden fluoridille on, mg/l ja tähän nähden pitoisuudet alueella ovat pieniä. Havaintoputkien sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 00 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 0 mg/l. Putkien sulfaattipitoisuudet ovat olleet melko tasaiset tarkastelujaksolla. Koko tarkastelujaksolla pitoisuudet ovat olleet välillä 40 mg/l eikä EQS ole ylittynyt. Kovuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista KIP ja Vesi0 vuodesta 00 lähtien yhteistarkkailun myötä. Havaintoputken KIP kovuus pitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin putken Vesi0. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet 0, 0, mmol/l. Elohopeapitoisuutta on tutkittu putkesta KIP vuodesta 00 lähtien. Tulokset ovat olleet putkessa alle määritysrajan (<0, µg/l ja <0,0 µg/l) kaikkina näytteenottokertoina. Putken Vesi0 elohopeapitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 0 yhteistarkkailun myötä ja tällöin tulos oli alle määritysrajan (<0,0 µg/l ). Kuva. Kokkolan Veden ja Kip eteläisen alueen yritysten havaintoputkien KIP ja Vesi0 ph, sähkönjohtavuus, kloridi, ammoniumtyppi, sinkki, kokonaistyppi, nitraatti ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kokonaisfosfori, rauta, mangaani, TOC, fluoridi, sulfaatti ja kovuuspitoisuus vuosina 004 0 (jatkuu seuraavalla sivulla). 4
Kerran vuodessa keväällä: Kuva. Kokkolan Veden ja Kip eteläisen alueen yritysten havaintoputkien KIP ja Vesi0 ph, sähkönjohtavuus, kloridi, ammoniumtyppi, sinkki, kokonaistyppi, nitraatti ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kokonaisfosfori, rauta, mangaani, TOC, fluoridi, sulfaatti ja kovuuspitoisuus vuosina 004 0 (jatkuu seuraavalla sivulla).
Kuva. (Jatkoa edelliseltä sivulta) Kokkolan Veden ja Kip eteläisen alueen yritysten havaintoputkien KIP ja Vesi0 ph, sähkönjohtavuus, kloridi, ammoniumtyppi, sinkki, kokonaistyppi, nitraatti ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kokonaisfosfori, rauta, mangaani, TOC, fluoridi, sulfaatti ja kovuuspitoisuus vuosina 004 0..6 Kokkolan Voima (KoVo ja KoVo) Kokkolan Voiman pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kromi, arseeni, vanadiini ja sulfaatti. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Voiman havaintoputkien KoVo ja KoVo tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva ) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä. Havaintoputkien ph arvot ovat pysyneet hyvin tasaisina. Tulokset ovat olleet koko tarkastelujakson aikana välillä, 6,. Sähkönjohtavuus on putkessa KoVo huomattavasti korkeampi kuin putkessa KoVo. Putken KoVo sähkönjohtavuus on noussut tarkastelujaksolla ja putken KoVo pysynyt melko tasaisena. Havaintoputkien tulokset ovat välillä 4, 0 ms/m ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuret. Putken KoVo kloridipitoisuus on laskenut tasaisesti tarkastelujaksolla. Putkien kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 6, mg/l vuosina 00 0. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi kloridille on mg/l, joka on alittunut koko tarkastelujakson ajan. 6
Sameus arvot havaintoputkissa KoVo ja KoVo ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 0, 6 NTU. Putken KoVo vesi on hieman silttistä eikä kirkastu täysin pohjavesipumppauksen aikana. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat koko tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,0 0, mg/l. Putken KoVo ammoniumtyppipitoisuus on putkea KoVo pienempi. Kummankin putken pitoisuus nousee tarkastelujaksolla. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0, mg/l ja syksyllä 0 tämä ylittyi ainoastaan putkessa KoVo (0, mg/l). Putken KoVo sinkkipitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin putken KoVo ja pitoisuus putkessa on hyvin korkea. Havaintoputkien sinkkipitoisuus tarkastelujaksolla on ollut välillä 000 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuret. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 60 µg/l, joka ylittyy kummassakin putkessa kaikkina näytteenottokertoina. Havaintoputken KoVo sulfaattipitoisuus on korkeampi kuin putkessa KoVo. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 40 0 mg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuret. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 0 mg/l. Kyseinen arvo alitetaan putkessa KoVo koko tarkastelujakson ajan kun taas putken KoVo pitoisuudet ylittävät asetetun EQS:n tarkastelujaksolla. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kromille on 0 µg/l. Kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan putkissa KoVo ja KoVo lukuun ottamatta putken KoVo syksyn 00 tulosta (4 µg/l). Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden arseenille on µg/l. Kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan putkissa KoVo ja KoVo. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 0,, µg/l. Vanadiinipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (< µg/l) putkessa KoVo vuonna 00 ja putkessa KoVo syksyllä 00. Putken KoVo pitoisuudet vuonna 0 ovat pienemmät kuin vuonna 00. Putken KoVo pitoisuus syksyllä 00 on paljon pienempi muihin tuloksiin verrattuna. Kuva. Kokkolan Voiman havaintoputkien KoVo ja KoVo ph, sähkönjohtavuus, kloridi, ammoniumtyppi, sinkki, sulfaatti, kromi, arseeni ja vanadiinipitoisuus vuosina 004 0 (jatkuu seuraavalla sivulla).
Kuva. (Jatkoa edelliseltä sivulta) Kokkolan Voiman havaintoputkien KoVo ja KoVo ph, sähkönjohtavuus, kloridi, ammoniumtyppi, sinkki, sulfaatti, kromi, arseeni ja vanadiinipitoisuus vuosina 004 0.
. Neste Oil Oyj (Neste 6) Neste Oil Oyj:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Tässä raportissa esitetään Neste Oil Oyj:n havaintoputkien Neste 6 tulokset taulukoituna (ks. taulukko 4) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä. Nesteen putkista ja 6 määritetään vedenlaatu joka vuosi. Putkia ja 4 tarkkaillaan parillisina vuosina sekä putkia ja parittomina vuosina. Joka vuosi määritetään yhteensä neljän putken vedenlaatu. Havaintoputkien Neste ja Neste6 vesi on happamampaa kuin putkissa Neste ja Neste. ph arvot kaikissa putkissa vuonna 0 ovat olleet välillä 4, 6,4. Sähkönjohtavuus putkessa Neste on huomattavasti pienempi (, ms/m) vuonna 0 kuin muissa putkissa. Tulokset vuosina 00 0 kaikissa putkissa ovat olleet välillä,,4 ms/m. Kloridipitoisuus putkessa Neste on huomattavasti pienempi (< 0, mg/l) kuin muissa putkissa vuonna 0. Tulokset vuosina 00 0 kaikissa putkissa ovat olleet välillä < 0,, mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on mg/l ja kyseinen arvo alitetaan kaikissa putkissa tarkastelujaksolla. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 0 yhteistarkkailun myötä. Putken Neste sinkkipitoisuus on ollut huomattavasti pienempi kuin putkissa Neste, Neste ja Neste6 vuonna 0. Putken Neste pitoisuus on ollut taasen huomattavan korkea. Tulokset ovat olleet välillä 40 00 µg/l vuonna 0 kaikissa putkissa. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo ylitetään kaikissa muissa putkissa paitsi putkessa Neste. Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 0 yhteistarkkailun myötä. Putken Neste ammoniumtyppipitoisuus on ollut putkia Neste, Neste ja Neste6 pienempi. Vuonna 0 pitoisuudet ovat olleet välillä < 0,004 0, mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0, mg/l ja kyseinen arvo alitetaan vuonna 0. Sameustulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä < 0,, NTU/FNU. Taulukko 4. Neste Oilin analyysitulokset havaintoputkista Neste 6 vuosina 00 0. Neste. Pvm. ph Sähkönjohtavuus Kloridi Sameus Ammoniumtyppi Sinkki Öljyhiilivetyjakeet (C0 C40) MTBE ms/m mg/l NTU mg/l µg/l µg/l µg/l..00..00 00 < 0..00..00 0..0,, < 0,0 0,00 00 < 0 ei tod.
Neste. Pvm. ph Sähkönjohtavuus Kloridi Sameus Ammoniumtyppi Sinkki Öljyhiilivetyjakeet (C0 C40) MTBE ms/m mg/l NTU mg/l µg/l µg/l µg/l..00..00 00 < 0..00..00 0,6, 00 ei tod. 0..0 Neste. Pvm. ph Sähkönjohtavuus Kloridi Sameus Ammoniumtyppi Sinkki Öljyhiilivetyjakeet (C0 C40) MTBE ms/m mg/l NTU mg/l µg/l µg/l µg/l..00..00..00..00 0..0 6,4, < 0,, 0, 40 < 0 ei tod. Neste 4. Pvm. ph Sähkönjohtavuus Kloridi Sameus Ammoniumtyppi Sinkki Öljyhiilivetyjakeet (C0 C40) MTBE ms/m mg/l NTU mg/l µg/l µg/l µg/l..00..00..00..00,4,4, < 00 ei tod. 0..0 Neste. Pvm. ph Sähkönjohtavuus Kloridi Sameus Ammoniumtyppi Sinkki Öljyhiilivetyjakeet (C0 C40) MTBE ms/m mg/l NTU mg/l µg/l µg/l µg/l..00 00 < 0..00..00 < 00 ei tod...00 0,4,4 00 ei tod. 0..0 4,, < 0, < 0,004 00 < 0 ei tod. Neste 6. Pvm. ph Sähkönjohtavuus Kloridi Sameus Ammoniumtyppi Sinkki Öljyhiilivetyjakeet (C0 C40) MTBE ms/m mg/l NTU mg/l µg/l µg/l µg/l..00 < 00 < 0..00..00 < 00 ei tod...00,,, < 00 ei tod. 0..0 4,6,, 0,00 0 < 0 ei tod. 0
. Tullimäen vanha kaatopaikka (Tulli, Tulli, Tulli ja Tulli,kaivo) Tullimäen käytöstä poistetun kaatopaikan pohjaveden laatua on seurattu 6..00 lähtien Länsi Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain 0 :n mukaisessa asiassa antaman päätöksen..00 mukaisesti. Saatujen tarkkailutulosten perusteella Kokkolan kaupunki on..00 esittänyt pohjaveden tarkkailun lopettamista alueella. Vuonna 00 neuvoteltiin tarkkailun keventämisestä, mutta asia on vielä kesken. Tarkkailussa olevat havaintoputket Tulli, Tulli, Tulli ja tarkkailukaivo on siten vuonna 00 sisällytetty osaksi Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailuhanketta, ja näin ollen pohjaveden laadun seuranta jatkuu osana yhteistarkkailua (Kokkolan kaupunki 00). Tullimäen tarkkailukaivon tuloksia ei ole saatavilla vuodelta 0 näytteenotossa tapahtuneiden väärinkäsitysten johdosta. Tullimäen pohjavesinäytteistä määritettiin vuonna 0 näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, COD Cr ja kokonaisöljyhiilivedyt. Tässä raportissa esitetään Tullimäen vanhan kaatopaikan havaintoputkien Tulli, Tulli, Tulli ja Tulli,kaivon tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva ) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä. Varsinkin putken Tulli kiintoainepitoisuus on niin korkea, ettei näyte ole edustava ja mikä hankaloittaa näytteenottoa ja tulosten tulkintaa. Havaintoputkien ph arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta 006 lähtien muutamaa poikkeamaa lukuun ottamatta. Tarkkailukaivon ph arvo on ollut melkein koko tarkastelujakson ajan korkeampi verrattuna havaintoputkiin Tulli, Tulli ja Tulli. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä,,. Sähkönjohtavuus tarkkailukaivossa on vaihdellut tarkastelujakson aikana. Havaintoputkien tulokset ovat olleet välillä,, ms/m ja tarkkailukaivon tulokset välillä 6, ms/m. Sähkönjohtavuus putkissa Tulli, Tulli ja Tulli on pysynyt samalla tasolla tarkastelujakson aikana. Havaintoputkien kloridipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina koko tarkastelujakson aikana. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä <,6 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on mg/l. Havaintoputkien ja tarkkailukaivon pitoisuudet ovat alittaneet tämän koko tarkastelujakson ajan. Sameus arvot havaintoputkissa Tulli, Tulli, Tulli ja tarkkailukaivossa ovat olleet vuosina 00 0 välillä, > 000 NTU (Tulli). Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0, 0,4 mg/l. Ammoniumtyppeä on alettu tutkimaan havaintoputkista vasta vuonna 0 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0, mg/l. Pitoisuudet alittavat pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin keväällä 0 putkissa Tulli ja Tulli, muutoin tulokset ylittävät asetetun EQS arvon. Sinkkipitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0 µg/l. Sinkkiä on alettu tutkimaan havaintoputkista vasta vuonna 0 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama