Haukiputaan Vesi HAUKIPUTAAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 16WWE0662 10.3.2011

Haukiputaan Vesi HAUKIPUTAAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 16WWE0662 10.3.2011

1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Sisältö 1 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 3 2 TYÖRYHMÄ 3 3 SUUNNITTELUALUE 3 3.1 Yleistä 3 3.2 Luontoarvot 4 3.3 Vesistöt 6 3.3.1 Kiiminkijoki 6 3.3.2 Kalimeenoja 6 3.3.3 Järvet 6 3.4 Pohjavesiolosuhteet 6 3.5 Maankäyttö 8 3.5.1 Kaavoituksen periaatteet 8 3.5.2 Voimassa olevat kaavat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavahankkeet 8 3.6 Kunnan väestöennuste 10 4 KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET11 4.1 Vesihuoltolain tavoitteet 11 4.2 Vesihuollon vastuunjako 11 4.3 Kunnan kehittämisstrategia 11 4.4 Haukiputaan kunnan vesihuollon kehittämistavoitteet 12 5 VESIHUOLLON NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISTARPEET 12 5.1 Yleistä 12 5.2 Vesilaitos 12 5.2.1 Yleistä 12 5.2.2 Vedenkulutusennuste 13 5.2.3 Vedenhankinta 13 5.2.3.1 Onkamonselkä 14 5.2.3.2 Saviaro 14 5.2.3.3 Pumppausmäärät ja vedenottoluvat 15 5.2.4 Vesijohtoverkosto 16 5.2.5 Säiliöt 16 5.2.6 Vesilaitokseen kuulumattomat kiinteistöt 17 5.3 Viemärilaitos 17 5.3.1 Yleistä 17 5.3.2 Viemäriverkosto 17 5.3.3 Jätevedenpuhdistamot 17 5.3.3.1 Ervastinrannan puhdistamo 17 5.3.3.2 Leton puhdistamo 18 5.4 Pienet vesihuoltolaitokset 19 5.5 Haja-asutusalueen jätevesien käsittely 20

5.6 Hulevedet 20 5.7 Vesihuoltolaitosten varautuminen häiriötilanteisiin 21 5.8 Organisaatio 21 5.9 Sammutusvesi 22 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 22 6.1 Lähtökohdat 22 6.2 Alueellinen vesihuollon kehittäminen 22 6.3 Organisaatio 22 6.4 Toiminta-alueiden päivittäminen 22 6.5 Veden käsittely 23 6.6 Verkostot ja säiliöt 23 6.7 Jätevesien käsittely 24 6.8 Vesihuollon kehittäminen haja-alueilla 24 6.8.1 Keskitetyn viemäröinnin piiriin tulevat alueet 24 6.8.2 Keskitetyn viemäröinnin ulkopuolelle jäävät alueet 25 6.9 Hulevedet 25 6.10 Sammutusvesi 26 6.11 Muu vesihuoltolaitoksen toiminnan kehittäminen 26 6.12 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin 26 6.13 Yhteistyön kehittäminen 26 7 VESIHUOLLON RAHOITTAMISEN PERIAATTEET 26 2 8 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN 28 Liitteet Piirustukset 1 Vesihuollon yleiskartta 1:50 000

3 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolaissa määrätty kunnan vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Kunnan tulee laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattava vesihuollon kehittämissuunnitelma yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa. Kehittämissuunnitelmaa laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kesän 2010 aikana on tehty päätös, että Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli- Iin kunnat yhdistetään vuoden 2013 alussa Oulun kaupungiksi. Uuden Oulun valmistelutyö on käynnistynyt monikuntaliitospäätöksen jälkeen. 2 TYÖRYHMÄ Ensimmäinen Haukiputaan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin vuonna 2004. Tämä suunnitelma on laadittu ko. suunnitelman pohjalta päivittämällä suunnitelma vastaamaan vuoden 2010 tilannetta. Työryhmään ovat osallistuneet: Riitta Lindström Jukka Sorvisto Markku Uusimaa Jussi Muilu Haukiputaan Vesi Haukiputaan Vesi Haukiputaan kunta Haukiputaan kunta Konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy. Konsultin edustajina ovat olleet Hanna Sandqvist ja Jorma Sundström. 3 SUUNNITTELUALUE 3.1 Yleistä Haukiputaan kunta sijaitsee Oulun läänissä, Kiiminkijoen suistossa, 20 km Oulusta pohjoiseen. Haukiputaan naapurikuntia ovat etelässä Oulun kaupunki, idässä Kiiminki, sekä pohjoisessa Iin ja Yli-Iin kunnat. Lännessä Haukipudas rajoittuu Perämereen. Kunnan kokonaispinta-ala on 439,33 km 2, josta vettä on 10,24 km 2. Kunnan asukasluku oli vuoden 2010 lopussa 18 871. Väestöstä valtaosa asuu taajamissa. Väestön jakautuminen kunnan eri osa-alueille vuoden 2010 alun tilanteessa on esitetty taulukossa 1. Haukiputaalla asemakaava-alueiden ulkopuolelle rakentaminen on ollut osin hallitsematonta ja voimakasta, mikä tuo tiettyjä haasteita vesihuollon järjestämiseen.

Taulukko 1. Väestön jakaantuminen kunnan eri osa-alueille vuoden 2010 alussa. 4 Väestö osa-alueittain Parkumäki 525 Martinniemi 2 222 Asemakylä 1 474 Kirkonkylä 7 291 Jokikylä 1 008 Takkuranta 737 Kiviniemi 2 694 Kello 2 703 3.2 Luontoarvot Osin tai kokonaan Haukiputaan kunnan alueella sijaitsee 8 Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta. Osa alueista kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan tai lehtojensuojeluohjelmaan. Poikainlammit Karhusuo sijaitsee osin Haukiputaan, Kiimingin ja Yli-Iin kuntien alueella. Alueen pinta-ala on 1 025 ha. Alue edustaa Pohjanmaan-Kainuun aapasuovyöhykkeen aapasoita, jolla on pääasiassa karuja ja keskiravinteisia rimpisiä nevoja ja rahkasammalten vallitsemia nevoja. Karhusuolla on kuitenkin laajoja lettoja, mm. rimpilettoa. Suoyhdistymä on eheä luonnontilainen kokonaisuus ja maisemallisesti hieno. Suon linnusto on edustava. Poikainlampien alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Karhusuo on suojeluohjelmien ulkopuolinen alue. Joutsensuo Vareputaanojanlehto sijaitsee kokonaan Haukiputaan kunnassa. Alueen pinta-ala on 41 ha. Joutsensuo on pienehkö keidassuon ja aapasuon sekayhdistymä, jolla on arvokas kasvillisuus ja kasvisto. Uhanalaisia suotyyppejä edustavat alueella koivuletto ja lähteinen ruoho- ja heinäkorpi. Vareputaanlehto on rinnelehtoa, jonka kasvillisuus on pääasiassa tuoretta metsäkurjenpolvi-käenkaali-lillukka -tyyppiä. Joutsensuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan ja Vareputaanojan lehto valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena. Iso kalliosuo ja Satamosuo sijaitsevat osin Haukiputaan, Kiimingin ja Ylikiimingin alueilla. Alueen pinta-ala on 251 ha. Satamosuo on vaihtelevaa niin maisemallisesti kuin suotyypeiltään. Alueella on laajalti koko maassa harvinaistunutta koivulettoa. Iso kalliosuolla vallitsevat erilaiset keskiravinteiset suot, joiden lisäksi alueella tavataan ravinteikkaampaa ja lajistoltaan monipuolisempaa lettorämettä sekä rimpipintaista lettoa. Suon reunamilla on runsaasti kallioita. Maassamme harvinaistuneita ravinteikkaita soita, lettoja, on alueella arviolta 10 30 hehtaaria. Alueet eivät kuulu suojeluohjelmiin. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena. Kummunlammit Uikulanjärvi alue sijaitsee Haukiputaan ja Kiimingin kuntien alueilla. Alueen pinta-ala on 297 ha. Alue koostuu kolmesta erillisestä, lähes luonnontilaisesta suoalueesta. Suoalueilla on useita suolampia, joilla on merkitystä vesilinnustolle. Suoalueita halkovat hiekkaiset harjut. Alue sisältyy valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.

Laitakari Häyrysenniemi Purjekari sijaitsee kokonaan Haukiputaan kunnassa. Alueen pinta-ala on 91 ha. Laitakari, Häyrysenniemi ja Purjekari ovat merenrantalehtoalueita. Alueilla on poikkeuksellisen rehevää kasvillisuutta. Purjekarin kasvillisuusvyöhykkeet alkavat kivikkorantojen niityistä ja jatkuvat leppävyöhykkeen kautta koivumetsiin ja lopulta kuusimetsiin. Häyrysenniemi on poikkeuksellisen hyvin säilynyt arvokas niittyja metsäalue. Häyrysenniemen länsikärjessä on kolme kiinnikasvanutta saarta, joiden välissä on matalia, niitty- ja ruovikkorantaisia, umpeen kasvavia lahtia, jotka kehittyvät soiksi tai pieniksi lampareiksi. Laitakarin saari sijaitsee Martinniemen edustalla. Rannat ovat jyrkkää, avointa kivikkoa, jossa on niittykasvillisuutta. Laitakarin luoteis- ja pohjoisreunalla on jokseenkin luonnontilaista lehtoa. Alueet eivät kuulu valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena. Kiiminkijoki saa alkunsa Puolangalta ja virtaa Utajärven, Ylikiimingin, Kiimingin sekä Haukiputaan läpi Perämereen. Kiiminkijoen pääuoman pituus on noin 170 km, ja korkeusero merenpinnan ja joen alkukohdan välillä on 151 metriä. Vesistöalueen suurimmat järvet ovat joen latvoilla. Joessa on kaikkiaan 70 koskea. Vähäisestä järvisyydestä ja vesistön kapeudesta johtuen virtaaman vaihtelut joessa ovat suuria. Kiiminkijoki on arvokas, koska se on harvoja jäljellä olevia suhteellisen luonnontilaisia jokia. Joki on myös maisemallisesti arvokas, koskineen, vyörytörmineen ja kalliorantoineen. Kiiminkijoki on suojeltu voimataloudelliselta rakentamiselta koskiensuojelulailla ja kuuluu erityistä suojelua vaativiin vesistöihin. Vesialueet on suojeltu vesilain nojalla. Kiiminkijoki kuuluu pohjoismaiseen suojeluvesien luetteloon. Perämeren saaret alueen pinta-ala on 7 136 ha. Alue muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista. Alueella esiintyy runsas ja monipuolinen linnusto. Perämeren saaristoon kuuluu lukuisia edustavia merenrantaniittyjä, lehtomaisia alueita, hiekka- ja kivikkorantoja sekä dyynirantoja. Alueelle on tyypillistä maankohoamisilmiöstä johtuva rantojen jatkuva muuttuminen. Erityisesti Krunnit on merkittävä lintualue. Vahvistetussa seutukaavassa osa alueesta on varattu suojelualueeksi. Kiiminkijoen suisto sijaitsee kokonaan Haukiputaan kunnan alueella. Alueen pinta-ala on 209 ha. Kiiminkijoen suisto on pääosin hyvin avonainen eikä kovin voimakkaasti kehittynyt. Edustavimmat haarautumat, lahdekkeet ja kuroutuneet juoluat sijaitsevat suulta (etelärannan Rivinnokalta) 1-2,5 km ylävirtaan. Kiiminkijokisuiston vesi on runsaan humuksen takia ruskeaa, mutta väri ja kirkkaus vaihtelevat meriveden korkeuden mukaan, sillä korkean meriveden vaikutus tuntuu pitkän matkaa jokivartta ylös. Pääuoman kahta puolta on muodostunut eri vaiheessa olevia särkkäsaaria, joista alavimmat ja nuorimmat ovat kasvittomia sora- ja hiekkasärkkiä ja vanhimmat pensoittuneet, tai niillä kasvaa jo nuorta lehtipuustoa. Lähde: www.ymparisto.fi 5

3.3 Vesistöt 6 3.3.1 Kiiminkijoki Haukipudas kuuluu Kiiminkijoen vesistöalueeseen. Kiiminkijoki saa alkunsa Kivarinjärvestä Puolangalta. Joki virtaa sivu-uomineen Utajärven, Pudasjärven, Ylikiimingin ja Kiimingin kuntien alueilla laskien Perämereen Haukiputaalla. Kiiminkijoen ja sivu-uomien virtaamien vaihtelut ovat vähäjärvisyyden takia suuria. Kiiminkijoen vesistöalue on suojeltu koskiensuojelulailla. Kiiminkijoki kuuluu Project Aqua -ohjelmaan, jonka tavoitteena on säilyttää vesistöt jatkuvan tieteellisen tutkimustyön kohteina. Lisäksi se on sisällytetty kansainvälisen harvinaisuutensa takia kokonaisuudessaan Natura 2000 -ohjelmaan. Kiiminkijoen vesistöön kohdistuvasta ravinnekuormituksesta valtaosa on peräisin maaja metsätalouden hajakuormituksesta. Pistekuormittajista merkittävimpiä ovat Puolangan jätevedenpuhdistamo ja turvetuotantoalueet. Kiimingin, Ylikiimingin ja Haukiputaan puhdistettuja jätevesiä ei johdeta Kiiminkijokeen, vaan ne johdetaan Kiiminkijoen edustalle Perämereen. Kiiminkijoen kesäaikaisista ravinteiden ainevirtaamista luonnonhuuhtouman osuuden on arvioitu olevan lähes 90 %. 3.3.2 Kalimeenoja 3.3.3 Järvet Kalimeenoja on säännöstelemätön, pinta-alaltaan noin 224 km 2 suuruinen vesistö, joka laskee Perämereen Haukiputaan Kellon kohdalla. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Kalimeenoja on oma vesimuodostuma, joka kuuluu pintavesityypiltään keskisuuriin turvemaiden jokiin. Kalimeenojan valuma-alue on pääosin metsätalouskäytössä. Haukiputaan kunnan alueella sijaitsee 10 järveä, joista kokonsa puolesta merkittävimpiä ovat Hämeenjärvi, Iso Viitajärvi, Onkamonjärvi ja Pikku Viitajärvi. 3.4 Pohjavesiolosuhteet Pohjavesialueita, jotka pääosin sijaitsevat Haukiputaan kunnan alueella on 8 kappaletta. Vedenhankintaa varten tärkeitä I-luokan pohjavesialueita on 4 kpl (Saviaronkangas, Onkamonselkä-Hietakangas, Rajakangas ja Haapakangas). Vedenhankintaan soveltuvia II-luokan pohjavesialueita on 3 kpl (Kellonkangas, Kallioselkä ja Siliäkangas). IIIluokan pohjavesialueita on 1 kpl (Murtoperä). Pohjavesialueiden yhteispinta-ala on 47,79 km 2. Saviaronkankaan pohjavesialue (I) on pääosin moreenipeitteinen, mutta paikoitellen esiintyy hiekkaisia rantakerrostumia. Kairausten mukaan ottamoalueella esiintyy lajittunutta ainesta lähes kymmenen metrin paksuisen moreenikerroksen alla. Syvällä esiintyvä aines on hyvin vettäläpäisevää ja alueen hydraulinen yhteys on laaja. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 8,91 km 2 ja muodostuvan pohjaveden määrän arvioidaan olevan 2 500 m 3 /d. Pohjavesi on käsiteltävä ennen käyttöönottoa, sillä varsinkin rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat korkeat samoin kuin väriarvot.

Onkamonselkä-Hietakangas (I) pohjavesialue liittyy topografialtaan epäyhtenäiseen harjumuodostumaan, jonka ydinosa sisältää etupäässä kivisiä sora- ja hiekkakerroksia. Pohjavesiolot ovat pääosin antikliiniset. Harjun pituussuuntainen vedenläpäisevyys on yleensä hyvä. Pohjaveden päävirtaussuunta on länteen. Pohjavesialueen kokonaispintaala on 11,75 km 2 ja muodostuvan pohjaveden määrän arvioidaan olevan 6 000 m 3 /d. Laadultaan pohjavesi on hieman hapanta ja pehmeää. Raudan määrä on muutamissa tutkimuspisteissä korkeahko ja se yleensä kasvaa syvempiin horisontteihin mentäessä. Rajakankaan pohjavesialue (I) muodostuu kahdesta matalapiirteisestä harjukankaasta. Ydinosan aines koostuu hiekkaisesta tai kivisestä sorasta ja liepeet hiekasta. Pohjavesiolot alueella ovat osittain koillispuolisesti synkliiniset. Ydinosan horisontaalinen vedenläpäisevyys ja hydraulinen yhtenäisyys koepumppauspaikkojen ympäristössä vaikuttaa hyvältä. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,88 km 2 ja muodostuvan pohjaveden määrän arvioidaan olevan 600 m 3 /d. Pohjaveden laatu on hyvä. Myös hydrogeologiset olosuhteet pohjaveden suojelun kannalta ovat toistaiseksi hyvät. 7 Haapakankaan pohjavesialueen (I) kokonaispinta-ala on 0,58 km 2 muodostuvan pohjaveden määrä on 300 m 3 /d. ja arvioitu Kellonkankaan pohjavesialue (II) muodostuu laajasta moreenipeitteisestä glasifluviaalimuodostumasta, jonka päällä on ranta- ja tuulikerrostumia. Pohjavesikerroksen osalta jokseenkin yhtenäinen lähinnä karkeasta hiekasta koostuva vyöhyke kulkee Kellonkankaan kautta luode-kaakko suuntaisena. Alueen pohjavesiolot ovat antikliiniset. Akviferi on laaja ja pohjavedenpinta syvällä varsinkin alueen länsiosissa. Kellonkankaan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 18,47 km 2 ja arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä on 7 000 m 3 /d. Pohjavesi on hieman hapanta ja pehmeää. Korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä maa-aineksen hienorakeisuus vaikeuttavat pohjaveden tehokasta hyväksikäyttöä, johon myös meren läheisyys saattaa vaikuttaa. Esitetyt arviot osa-alueiden muodostuvasta pohjaveden määrästä ovat vain suuntaa-antavia. Kallioselän pohjavesialue (II) on harjujaksoon kuuluva, osittain moreenipeitteinen ja matalapiirteinen muodostuma, jonka kerrospaksuus on yli 10 m. Aines on pintaosissa hiekkaa tai moreenia ja syvissä osissa myös soraa. Horisontaalinen vedenläpäisevyys on hyvä. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,89 km 2 ja pohjavettä arvioidaan muodostuvan 300 m 3 /d. Koepumppauspaikalla ja -tasolla, 7-8 m syvyydellä, pohjavesi on laadultaan hyvää, mutta jossain määrin rautapitoista alueen pinta- ja eteläosissa. Siliäkankaan pohjavesialue (II) muodostuu varsinkin länsiosastaan matalapiirteisestä harjumuodostumasta. Siliäkangas koostuu lähes yksinomaan hiekasta ja aivan syvimpien kerrosten osalta paikoin hienosta sorasta. Koepumppauksen mukaan syvien kerrosten horisontaalinen vedenläpäisevyys on kohtalainen. Alueen halki kulkee Pikku- Martimon puro, johon muodostumalla on hydraulinen yhteys. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,82 km 2 ja pohjavettä arvioidaan muodostuvan 1 000 m 3 /d. Pohjaveden laatu täyttää koepumppauspaikalla talousveden laatuvaatimukset. Murtoperän pohjavesialue (III) muodostuu matalapiirteisestä harjumuodostumasta, joka koostuu vaihtelevista kerroksista hiekkaa, kivistä hiekkaa, hiekkaista soraa ja kivistä soraa. Kaakkoinen osa koostuu laajalti kivisestä sorasta, johon on kohdistunut intensiivistä maanottoa myös pohjavesipinnan alta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,49 km 2 ja pohjavettä arvioidaan muodostuvan 1 000 m 3 /d. Luoteisosasta tehtyjen

analyysien mukaan alueen pohjavesi kelpaa laadultaan vain raakavedeksi, koska mm. rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat korkeat. Lähde: Ympäristöhallinnon OIVA-palvelu 8 3.5 Maankäyttö 3.5.1 Kaavoituksen periaatteet Maankäytön toteuttamisohjelmalla 2010-2010 ennakoitiin kunnan kasvun hallintaa ja varautumista uusien alueiden rakentamiseen. Ohjelmalla pyrittiin parantamaan eri hallintokuntien ja toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin tavoitteena yhdyskuntarakenteen eteneminen toimintojen kannalta parhaalla ja kustannuksiltaan kohtuullisella tavalla. Ohjelmaa ei kuitenkaan ole käsitelty eikä hyväksytty eikä sitä enää uudisteta. Uuden Oulun maankäytön tavoiteohjelma 2012-2021 tulee korvaamaan kunnan oman ohjelman. Yleiskaavat ohjaavat kunnan maankäyttöä, joka toteutuu asemakaavoituksella ja rakentamisella. Kaavoitusohjelma taloussuunnittelukausittain varautuu vastaamaan kunnan kasvuun tasapainoisella yhdyskuntarakenteella ja sen edellyttämään tonttitarjontaan. Riittävän aikainen kaavoitus jättää aikaa niin ympäristörakentamiselle, vesihuollolle kuin muutoinkin tonttien saamiselle luovutuskelpoiseksi. Osayleiskaavojen uudistamista jatketaan tavoitteena asemakaavoituksen, rakentamisen ja virkistyskäytön kannalta kattavat oikeusvaikutteiset yleiskaavat. Kunnan oman kasvun hallinnan ohella seudulliset hankkeet ja merituulipuistojen varaukset vaativat yleiskaavatasoista ohjausta. Lähde: Maankäytön toteuttamisohjelma 2010-2020. 3.5.2 Voimassa olevat kaavat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavahankkeet Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu 17.2.2005. Maakuntakaavan uudistaminen on käynnistynyt loppuvuodesta 2010. Kiiminkijokivarren kuntien yhteinen maankäyttöstrategia eli KIVA 2025 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 2009. Annalankangas-Isoniemenkangas-alueen 8.11.2010 hyväksytty käyttösuunnitelma ohjaa 1 000 ha:n alueen Kirkonkylän ja Virpiniemen välisen alueen tulevaa yleiskaavoitusta ja virkistysalueen hankekohtaista toteutusta luontoa säästäen ja yhteen sovittaen useat alueen käyttöintressit. Haukiputaan kunta ja Oulun kaupunki ovat laatineet tavoitesuunnitelman Oulun ja Hukiputaan kuntarajan molemmin puolin sijaitsevasta yhteissuunnittelualueesta. Tavoitesuunnitelma on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen kaava.

Oulun seudun yleiskaavan on ympäristöministeriö vahvistanut 18.2.2005. Valtioneuvosto on 8.3.2007 vahvistanut seudun yleiskaavan muutoksen ja laajennuksen. Seudun yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan. Vanhat osayleiskaavat eivät ole oikeusvaikutteisia. Haukiputaan osayleiskaavoja ovat: Kirkonkylän osayleiskaava, lainvoimainen 28.6.2005, oikeusvaikutteinen Martinniemen osayleiskaava, lainvoimainen 15.4.2010, oikeusvaikutteinen Kellon osayleiskaava, ei oikeusvaikutteinen Parkumäen osayleiskaava, ei oikeusvaikutteinen Virpiniemi Isoniemi osayleiskaava, ei oikeusvaikutteinen Virpiniemen osayleiskaava, ei oikeusvaikutteinen Kellon merenrannikon ja saarten rantayleiskaava on vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa ja tullut lainvoimaiseksi 23.4.2002 Vireillä olevat osayleiskaavahankkeet: Haukiputaan merituulivoimapuisto Alakyläntien jätekeskus Kellon I-vaihe Jokikylä Haukiharjun eritasoliittymän valtatien itäpuolen kaavarunkovaiheen suunnittelu tulee käynnistymään lähiaikoina. Jokikylän osayleiskaavalla tullaan ohjaamaan muutoin hajautuvaa ja suunnittelematonta hajarakentamista. Kaavaan ei ole tulossa uusia mittavia rakennusoikeuksia. Uuden Oulun yleiskaavoitus on käynnistynyt yhdistymishallituksen ja kuntien päätöksillä. Viiden kunnan yhteinen yleiskaava tulee korvaamaan kuntien vanhentuneet osayleiskaavat ja kaikki oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat sekä tältä osin myös seudun yleiskaavan. Haukiputaan kunnassa on 7 asemakaava-aluetta. Haukiputaan asemakaavoja ovat: Martinniemen asemakaava Kiviniemi-Kellon asemakaava Kirkonkylän asemakaava Asemakylän asemakaava Takkurannan asemakaava Holstinmäen asemakaava Virpiniemen asemakaava 9

Viimeaikoina hyväksytyt asemakaavan laajennukset: Asemakylän Kaakkurinkankaan asemakaavan muutos ja laajennusalue sijoittuu valtatie 4 ja Kiimingintien risteysalueen läheisyyteen käsittäen myös OSAO:n alueen Kirkonkylän asemakaavan laajentaminen Holma-Haapajärvi I-vaihe Kiviniemen koulun ja päiväkodin kaavamuutos 10 Vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevia kaavahankkeita ovat mm: Kellon keskustan kaavamuutos Annalankankaan asemakaavan muutos- laajentaminen Haapakankaan III-vaiheen laajennus Kiviniemen Hätälä-Vehkaperä alueen asemakaavoitusta on valmisteltu, alueelle voi sijoittua asukkaita 400-500 Virpiniemen eläinurheilukeskuksen asemakaavoitus Kirkonkylän keskustan kaavamuutos Haapakankaan 3-vaiheen kaavan laajentaminen kaupallisen keskuksen osalta Virpiniemen sataman kaavamuutos Ranta-asemakaavoja Haukiputaalla on 6 kpl. Ne on laadittu pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä varten. Haukiputaan ranta-asemakaavoja ovat: 3.6 Kunnan väestöennuste Isoniemi-Halkokari Laitakari Löyhän saari Iso-Viitajärvi Pikku-Viitajärvi Kellontörmä Haukipudas kuuluu Oulun ja sen ympäristökuntien muodostamaan kaupunkiseutuun. Haukiputaan väestön keskimääräinen kasvuvauhti on ollut noin 300 asukasta vuodessa. Jatkuva väestönkasvu ja korkea syntyvyys aiheuttavat sen, että kunnan väestörakenne on nuori. Haukiputaan asukkaiden keski-ikä on 34 vuotta. Lasten osuus väestöstä on noin 26 % ja työikäisten osuus noin 65 %. Yli 64-vuotiaita on vain noin 9 % väestöstä. Haukiputaan kunnan asukasluvun kehitys vuosina 1970 2010 sekä vuoden 2015 väestöennuste on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Haukiputaan kunnan asukasluvun kehitys vuosina 1970 2010 sekä väestöennuste vuodelle 2015. Vuosi Asukasluku 1970 9 559 1980 11 566 1990 13 523 1995 14 652 2000 15 515 2002 16 393 2005 17 405 2010 18 871 2015 20 300 Haukiputaan väestönkasvu on ollut viime vuosina runsaat 250, jopa yli 300 henkeä vuodessa. Voimakas väestönkasvu on aiheuttanut ongelmia palvelutuotannolle, jonka vuoksi kunta pyrkii hillitsemään lähivuosien väestönkasvua. 11 4 KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 4.1 Vesihuoltolain tavoitteet Vesihuoltolaissa on kirjattu tavoitteeksi turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä, sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. 4.2 Vesihuollon vastuunjako Vesihuoltolain mukainen vastuunjako vesihuollossa on: kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä koko kunnan alueella vesihuoltolaitos vastaa vesihuollon palvelujen järjestämisestä ja toimittamisesta toiminta-alueellaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta Pelastuslain mukaan kunta huolehtii alueellaan sammutusveden järjestämisestä alueen pelastustoimen tarpeisiin. 4.3 Kunnan kehittämisstrategia Kuntastrategiassa v.2009-2016 strategisina päämäärinä ovat mm.: kunnan hallittu kasvu yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja aktiivinen kehittäminen yhteisöllinen elinympäristö taloudellinen yhdyskuntarakenne ja palveluverkko toimivat ja asiakaslähtöiset palveluprosessit tasapainoinen ja kestävä kuntatalous hallitut ja suunnitelmalliset investoinnit Uuden Oulun myötä kehittämisstrategiat tullaan päivittämään.

4.4 Haukiputaan kunnan vesihuollon kehittämistavoitteet 12 Haukiputaan kunnan vesihuollon operatiiviset kehittämistavoitteet ovat: Vesihuollon kehittäminen ja turvaaminen tiiviissä yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa Pohjaveden riittävyyden ja laadun varmistaminen Riittävän ja laadultaan hyvän talousveden saannin turvaaminen kuluttajille kaikissa olosuhteissa Vesijohtoverkoston riittävän kapasiteetin ja hallittavuuden varmistaminen Verkostotiedon hallinnan parantaminen Jätevesien aiheuttaman vesistökuormituksen vähentäminen taloudellisesti ja tehokkaasti Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn tehostaminen ja jätevesien aiheuttamien ympäristöhaittojen minimoiminen 5 VESIHUOLLON NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISTARPEET 5.1 Yleistä 5.2 Vesilaitos 5.2.1 Yleistä Haukiputaan kunnan vesihuollosta vastaa kunnallisena liikelaitoksena toimiva Haukiputaan Vesi. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vesilaitoksen ja viemärilaitoksen toiminta-alueet vuonna 2008. Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy on Haukiputaan, Kiimingin ja Oulun omistama puhdistamoyhtiö. Keskuspuhdistamoyhtiö käsittää Ervastinrannassa sijaitsevan puhdistamon sekä sen purkuputken. Puhdistamoyhtiöllä ei ole jätevesiverkostoa. Lisäksi kunnan alueella toimii Isoniemen vesiosuuskunta, 2 viemäriosuuskuntaa ja 9 viemäriyhtymää. Vesijohtoverkostoon liittyneitä kiinteistöjä oli vuoden 2010 lopussa 5 842. Vuoden 2010 aikana tuli 83 uutta liittyjää. Vesijohtoverkoston liittymisprosentti on 99,9 %. Vesijohtoverkoston hukkavesimäärä on 14,5 %. Vuonna 2010 keskimääräinen vedenkulutus oli 2 275 m 3 /d. Laskutetun vesimäärän perusteella ominaiskulutus on 121 l/as d. Vedenkulutuksessa ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Omien vedenottamoiden lisäksi vettä johdettiin v. 2010 Oulusta 75 595 m 3 Saviaron vesilaitoksen saneerauksen takia. Vesihuoltolaitoksen automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmä on päivitetty vuonna 2010.

5.2.2 Vedenkulutusennuste 13 Keskimääräinen verkostoon pumpattu vesimäärä oli 2 662 m 3 /d. Laskutettu vedenkulutus oli keskimäärin 2 275 m 3 /d (121 l/asxd). Pumpatun vesimäärän perusteella ominaiskulutus on ollut 146 l/as xd. Ominaiskulutuksen ennustetaan pysyvän nykyisellä tasollaan tulevaisuudessa. Viime vuosina vedenottamoista pumpattu vesimäärä ei ole kasvanut vaikka laskutettu vedenkulutus on hieman kasvanut. Hukkavesien määrä ja laskuttamaton vedenkulutus on ollut pieni lukuun ottamatta vuotta 2010 (v.-09 hukkavesien määrä 8,6 %). Taulukko 3. Ennuste vedenkulutuksen kehittymisestä. Vuosi Keskimääräinen laskutettu vedenkulutus (m 3 /d) Keskimääräinen pumpattu vesimäärä (m 3 /d) 2010 2 275 2 662 2015 2 500 2 840 5.2.3 Vedenhankinta Haukiputaan vesilaitos ottaa tarvitsemansa veden kahdelta pohjavedenottamolta: Onkamonselästä ja Saviaronkankaalta. Vedenottamot sijaitsevat eri pohjavesialueilla ja eri puolilla kuntaa. Pääosa vedestä otetaan Onkamonselän vedenottamoilta. Saviaron vedenottamoista vettä otetaan kulutushuippujen aikaan sekä yöaikaan, kun vesitornia täytetään. Saviaron vedenottamolta pyritään ottamaan vettä mahdollisimman vähän, koska sen käyttökulut ovat selvästi suuremmat Onkamon laitokseen verrattuna. Käytännön kokemusten perustella Onkamonselän alueelta hyödynnettävissä oleva vesimäärä on noin 2 000 m 3 /d, joten alueen antoisuus ei yksistään riitä Haukiputaan keskimääräiseen vedentarpeeseen. Saviaron vesilaitokselta on välttämätöntä johtaa vettä kulutushuippujen tasaamiseen. Vesilaitoksen strategisesti hyvin tärkeä haaste on pohjavesivarojen suojelu sekä laadun turvaaminen. Onkamonselän ja Saviaronkankaan vedenottamoiden pohjaveden puhtauden säilyttäminen on erityisen tärkeää. Talousveden laatua tutkitaan säännöllisesti talousvesiasetuksen 461/2000 mukaisesti. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettu viimeksi 1.11.2007. Laitoksen toimittaman veden laatu täytti vuonna 2010 kaikki talousveden laatuvaatimukset. Raudan määrä, sameusluku ja pesäkeluku ylittivät yhteensä kolmessa verkostonäytteessä laatusuosituksen.

5.2.3.1 Onkamonselkä 14 Onkamonselän vedenottamo on kunnan päävedenottamo. Onkamoselältä pumpattiin vuonna 2009 vettä 716 908 m 3 (keskim. 1 964 m 3 /d), mikä vastaa noin 70 %:ia kunnan vedentarpeesta. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1995. Ottamolla on kuusi raakavesikaivoa: Onkamo I-III, Haapakangas, Ketunmaa, sekä Rajakangas. Kaikki kaivot ovat siiviläputkikaivoja. Onkamo I-III ja Haapakangas sijaitsevat Onkamonselkä Hietakankaan pohjavesialueella. Ketunmaa ja Rajakangas sijaitsevat Rajakankaan pohjavesialueella. Pohjois-Suomen vesioikeus on 21.12.1990 lupapäätöksellään 108/90/2 (dnro 56/90/2) myöntänyt Haukiputaan kunnalle luvan Onkamon I-III vedenottamoiden rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen. Lupapäätöksellä 10/96/2 (dnro 20/95/2) Pohjois-Suomen vesioikeus on myöntänyt luvan Rajakankaan ja Ketunmaan vedenottamoiden rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen. Nykyään käytössä ovat Onkamo II ja III, Ketunmaan, Rajakankaan ja Haapakankaan vedenottokaivot. Onkomo I vedenotto on ollut keskeytyksessä usean vuoden ajan rautapitoisuuden kohoamisen takia. Rajakankaan, Haapakankaan ja Onkamonselkä-Hietakankaan pohjavesialueiden tarkkailua toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (13.6.2006) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjavedessä on rautaa, jonka vuoksi pohjavesi käsitellään Onkamon käsittelylaitoksessa ennen verkostoon johtamista. Onkamon käsittelylaitoksen raakaveden käsittelyprosessi: Kuivasuodatus (kantoaine salaojaputket) Mineraalivillasuodattimet (17 kpl) kolmessa lohkossa Alkalointi kalkkimaidolla UV-desinfiointi Onkamon laitoksella on valmius veden desinfiointiin tarvittaessa. Vedenottamolla on käytössä hälytys- ja kaukovalvontajärjestelmä. Kaivot on aidattu ulkoisten häiriötekijöiden vähentämiseksi. Onkamonselän vedenottamon II ja III kaivojen suojausta on parannettu vuonna 2009. Onkamonselkä-Hietakangas pohjavesialueen suojelusuunnitelma on valmistunut vuonna 2002. 5.2.3.2 Saviaro Saviaron vedenottamo on periaatteessa kunnan varavedenottamo, jonka käyttö pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sitä käytetään lähinnä yöaikaan vesitornin täyttötilanteessa, sekä täydentämään vedenhankintaa huippukulutuksen aikana. Vedenottamo on otettu käyttöön 1950-luvun lopussa ja sitä on laajennettu vuonna 1978. Ottamolla on 5 raakavesikaivoa, jotka kaikki sijaitsevat Saviaronkankaan pohjavesialueella. Kaikki kaivot ovat siiviläputkikaivoja. Saviarosta pumpattiin vettä vuonna 2010 keskimäärin 837 m 3 /d. Pohjois-Suomen vesioikeus on 7.5.1976 antanut luvan (22/76/I) pohjaveden ottamiseen. 16.2.1978 annetulla päätöksellä (6/78/I) vesioikeus on antanut luvan Saviaron

vedenottamon laajentamiseen ja 2 500 m 3 /d pohjaveden ottamiseen kuukausikeskiarvona laskettuna. Saviaron vedenottamo on nykyään toimintakunnossa pidettävä varavedenottamo, jonka tarkkailuvelvoitetta on kevennetty. Veden laatua seurataan 10.4.2002 päivätyn tarkkailuohjelman mukaan. Mikäli vedenotto ylittää 1 500 m 3 /d, kuukausikeskiarvona laskettuna tarkkailuohjelmaa tulee tarkistaa. Vedessä on runsaasti rautaa ja jonkin verran mangaania, jonka vuoksi pohjavesi täytyy käsitellä Saviaronkankaan käsittelylaitoksessa ennen verkostoon johtamista. Saviaron käsittelylaitoksen raakaveden käsittelyprosessi: ph:n säätö Ilmastus Kemikaalin syöttö Flokkaus Selkeytys Hiekkasuodatus UV-desinfiointi Saviaron vedenkäsittelylaitoksen maksimi käsittelyteho on 120 m 3 /h. Laitoksella on siis mahdollista käsitellä vettä 2 750 m 3 /d. Saviaron laitoksella on valmius veden desinfiointiin tarvittaessa. Vedenottamolla on käytössä hälytys- ja kaukovalvontajärjestelmä sekä kameravalvonta. Kaivot ja laitosrakennus on aidattu ulkoisten häiriötekijöiden vähentämiseksi. Vedenottamoalueelle on määritetty suojaalue Pohjois-Suomen vesioikeuden 4.4.1974 antamalla päätöksellä 34/74/I. Saviaron vesilaitoksen saneeraus toteutetaan vuosien 2010-2011 aikana. Prosessia ei ole tarpeellista oleellisesti muuttaa, mutta rakenteet ja laitteet ovat ikääntyneet ja ne ovat saneerauksen ja uusimisen tarpeessa. Saneerauksen yhteydessä parannetaan mm. ilmastusta, suodatinrakenteita, kemikaalin varastointia ja annostelua sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmää. Saviaronkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on hyväksytty vuonna 2006. 15 5.2.3.3 Pumppausmäärät ja vedenottoluvat Haukiputaan kunnan vesilaitoksen vedenottamoiden raakavesikaivot, sekä niiltä vuonna 2009 pumpatut vesimäärät ja niiden vedenottoluvat, on esitetty taulukossa 4. Onkamonselkä I vedenottamolta ei ole otettu vettä viime vuosina.

Taulukko 4. Haukiputaan kunnan vesilaitoksen vedenottamoiden raakavesikaivot sekä niiltä vuonna 2010 pumpatut vesimäärät ja vedenottoluvat. 16 Vedenottamo Pumpattu vesimäärä (m 3 /d) Vedenottolupa (m 3 /d) Onkamo I 0 300 Onkamo II 433 600 Onkamo III 765 800 Haapakangas 159 < 250 *) Ketunmaa 313 450 Rajakangas 294 350 Onkamo yhteensä 1 964 Saviaro yhteensä 837 2 500 Yhteensä 2 801 5 250 *) Haapakankaan vedenottamolta ei edellytetä lupaa, sillä siitä otetaan vettä alle 250 m 3 /d 5.2.4 Vesijohtoverkosto 5.2.5 Säiliöt Vuoden 2009 lopussa vesijohtoverkoston pituus oli 345 km. Vesijohtoverkosto on käytännössä kokonaisuudessaan muoviputkea. Valurautaputkea on verkostossa alle 1 km (Martinniemen ja Kellon alueilla). Vesijohtoverkoston systemaattisten saneerausten ansioista hukkavesien määrä on saatu alle 10 %:iin. V. 2010 hukkavesien osuus oli kuitenkin 14,5 %. Hukkavesien määrää pyritään edelleen pienentämään. Tavoitteena on saada hukkavesien osuus 7 %:iin. Vesijohtoverkostoa saneerataan vuosittain. Mietunperälle on rakennettu vuonna 2009 uusi paineenkorottamo kunnan pohjoisosia varten. Mietunperän paineenkorottamo korvaa Martinniemen paineenkorottamon. Mietunperän paineenkorottamon yhteydessä on säiliötilaa 80 m 3. Haukiputaan kunnan vesijohtoverkostosta on yhteys Oulun, Kiimingin sekä Iin vesijohtoverkostoihin. Yhdysjohdot on rakennettu käyttäen seuraavia putkikokoja: Haukipudas Oulu Ø 200 Haukipudas Kiiminki Ø 110 Haukipudas Ii Ø 110 Haukiputaan keskustaajamassa on ylävesisäiliö, jonka avulla pidetään yllä kunnan eteläisten ja keskiosien jakelualueiden painetasoa. Vesitornin säiliötilavuus on 1 600 m 3. Ylävesisäiliöllä on UV-desinfiointi. Sekä Onkamon että Saviaron vedenottamoilla on alavesisäiliöt. Onkamon alavesisäiliön tilavuus on 400 m 3 ja Saviaron alavesisäiliön tilavuus on 300 m 3. Lisäksi Mietunperän paineenkorottamolla on säiliötilaa 80 m 3. Säiliötilaa on riittävästi.

5.2.6 Vesilaitokseen kuulumattomat kiinteistöt 17 5.3 Viemärilaitos 5.3.1 Yleistä Vesijohtoverkoston ulkopuolella on yksittäisiä kiinteistöjä kunnan itäosissa. Lisäksi on edelleen muutamia vesijohtoverkoston sisäpuolella olevia pysyvästi asuttuja asuntoja, jotka eivät ole liittyneet vesijohtoon vaikka se on ollut mahdollista. Haukiputaan kunnan viemäriverkosto on rakennettu kahdeksi erilliseksi viemäröintipiiriksi. Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy:n omistamalla puhdistamolla käsitellään pohjoisen viemäröintialueen jätevedet. Pohjoiseen viemäröintialueen muodostavat Kirkonkylän, Asemakylän ja Martinniemen kaava-alueet ja haja-alueet. Kellon viemäröintipiirin, eli Kellon alueen kaava-alueiden, jätevedet käsitellään Kiviniemessä sijaitsevalla Leton jätevedenpuhdistamolla. Viemärilaitoksen toiminta-alue on hyväksytty vuonna 2008. Viemäriverkostoon oli liittynyt vuoden 2010 lopussa 89,6 % asukkaista. Viemäriverkoston liittymisaste on noussut viime vuosina. Viemäriverkostoon on viime vuosina liitetty noin 100 kiinteistöä/vuosi. 5.3.2 Viemäriverkosto Viemäriverkostoa oli vuoden 2009 lopussa 218 km. Jätevedenpumppaamoita on 46 kpl, joista 3 kpl siirtoviemäreissä. Viemäriverkoston vuoto- ja hulevesien osuus oli vuonna 2009 14,7 %. Vuotovesien osuus on merkittävästi pienentynyt viime vuosina. Viemäriverkostoa on saneerattu systemaattisesti ja saneerauksia jatketaan edelleen. Saneerausten vaikutus näkyy vuotoja hulevesien määrän selvänä vähenemisenä. Myös viemäriverkoston toimintaan liittyvät ongelmat ovat vähentyneet. 5.3.3 Jätevedenpuhdistamot 5.3.3.1 Ervastinrannan puhdistamo Ervastinrannan puhdistamolla käsitellään Haukiputaan pohjoisen viemäröintialueen jätevedet. Lisäksi sinne johdetaan jätevesiä Kiimingistä ja Ylikiimingistä. Ervastinrannan jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1977. Se on alun perin ollut kemiallinen laitos. Vuonna 1999 valmistuneessa saneerauksessa prosessi muutettiin biologis-kemialliseksi. Saneerausten yhteydessä puhdistamon prosessiin on lisätty bioroottorit. Käsitellyt jätevedet puretaan Perämereen Mustaniemen lahteen. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään Dnro PSY-2004-y-157 20.12.2005 myöntänyt luvan puhdistamon toimintaan ja jätevesien johtamiseen

Perämereen Mustanniemenlahteen. Lupaehtojen mukaan BOD 7ATU saa olla enintään 20 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l. Puhdistustehon tulee olla vähintään 95 %. Puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvona. V. 2010 puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli 3 354 m 3 /d, josta Haukiputaan vesien osuus on 1 673 m 3 /d. Puhdistamo on mitoitettu (Q kesk ) jätevesimäärälle 5 345 m 3 /d. Puhdistamon prosessi: Esikäsittely (välppäys ja hiekanerotus) Tasausallas Etuselkeytys o Lietteen poisto Bioroottorit Kemikalointi Flokkaus Jälkiselkeytys o Lietteen poisto Prosessista poistettu liete käsitellään polymeerillä ja kuivataan ruuvikuivaimella. Vuonna 2010 lietettä poistettiin laitokselta kompostoitavaksi yhteensä 3 800 m 3. Liete kompostoidaan Taatanperän alueella yrittäjän toimesta. Vuosikeskiarvona vesistöön johdetun veden kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 2010 0,21 mg/l ja puhdistusteho 98 %. BOD 7 jäännöspitoisuus oli keskimäärin 9,6 mg/l ja puhdistusteho 96 %. Puhdistamon teho on ollut erittäin hyvä ja se on täyttänyt kaikilta osin sille asetetut vaatimukset. Puhdistusvaatimukset pystyttiin jaksokeskiarvojen lisäksi täyttämään myös kaikilla yksittäisillä tarkkailukerroilla. Ervastinrannan puhdistamon siirtoviemäreiden jätevesivirtaamamittausten on todettu vuonna 2009 olleen virheellisiä. Vuoden 2010 aikana puhdistamon kustannukset on jaettu osakaslaitosten kesken sopimusperusteisesti. 18 5.3.3.2 Leton puhdistamo Leton rinnakkaissaostuslaitos on valmistunut vuonna 1973 ja sitä on laajennettu vuonna 1980. Jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Kiviniemen ja Virpiniemen väliselle merialueelle Kellonlahdelle, noin kilometri Kiviniemen taajamasta luoteeseen. Lupa jätevedenpuhdistamon toimintaan ja jätevesien johtamiseen on myönnetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä Dnro PPO 2005-Y-415-111 15.5.2007. Lupaehdon mukaan mereen johdettavien jätevesien BOD 7ATU saa olla enintään 20 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l. Puhdistustehon on molempien tekijöiden osalta oltava vähintään 90 %. COD Cr pitoisuus enintään 125 mg/l (poistoteho vähintään 75 %) ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l (poistoteho vähintään 90 %). Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina.

Puhdistamon prosessi: Esikäsittely (välppäys ja hiekanerotus) Esiselkeytys Kemikalointi Ilmastus Selkeytys o Lietteen poisto Leton puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä v.2010 oli 814 m 3 /d. Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli pienempi kuin edellisinä vuosina. Vuotovesien määrä on saatu merkittävästi pienenemään viime vuosina tehdyillä verkostosaneerauksilla. Puhdistamon kuormitus on jonkin verran kasvanut orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta. Vuonna 2009 BOD- ja kok.p-pitoisuus ylittivät ensimmäisellä puolivuosijaksolla lupaehdon. Puhdistustehon osalta lupaehdot saavutettiin. Prosessista poistettu liete käsitellään polymeerillä ja kuivataan ruuvikuivaimella. Vuonna 2009 lietettä poistettiin yhteensä 999 m 3. Yritys hoitaa lietteen kompostoinnin Taatanperän alueella. Liete on mennyt viherrakentamiseen. Leton puhdistamolla on ollut viime aikoina ongelmia saavuttaa vaaditut lupaehdot. Leton puhdistamon prosessiongelmat johtuvat puhdistamon suuresta kuormituksesta. 19 5.4 Pienet vesihuoltolaitokset Haukiputaan kunnan alueella toimii yksi vesiosuuskunta. Isoniemen vesiosuuskunta on toteuttanut Virpiniemi-Isoniemi-Ervastinranta runkovesijohdon rakentamisen. Lisäksi alueelle on rakennettu paineviemäröinti v. 2009. Kunnan alueella toimii Halosenlahden ja Jokikylän Jokimutkan viemäriosuuskunnat. Halosenlahden runkojohto on Haukiputaan Veden omistuksessa, Jokimutkan runkojohto siirtyy Haukiputaan Vedelle vuoteen 2020 mennessä. Kunnan alueella toimivat lisäksi seuraavat viemäriyhtymät: Kellon Asemakylän viemäriyhtymä, 28 liittymää Kellon Asematienvarren viemäriyhtymä, 5 liittymää Kellonlammentien yhtymä, 4 liittymää Muurakorven viemäriyhtymä, 4 liittymää Ristikankaantien viemäriyhtymä, 4 liittymää Lassilanperän viemäriyhtymä, 17 liittymää Aittarinne-Kankaalatie viemäriyhtymä, 15 liittymää Halkokarin viemäriyhtymä, 2 liittymää

5.5 Haja-asutusalueen jätevesien käsittely 20 Viemäriosuuskuntien ja viemäriyhtymien jätevedet johdetaan omilla pumppaamolla Haukiputaan Veden viemäriverkostoon. Lisäksi viemäriverkostoja on rakennettu seuraaville alueille: Paasikuja, Paasirinne Tolpparinne Rannantie- Johteenkankaantie Pappilanlahti Lassilanperä, Isohookanan alue Uudentalontie-Laurilantie-Inkoonnokantie Joillakin kiinteistöillä on oma pumppaamo, jolla kiinteistö on saatu liitettyä viemäriverkostoon. Haja-alueella arvioidaan olevan pienpuhdistamoita 30-50 kappaletta. Kunnallisen viemäröinnin ulkopuolella oli vuoden 2009 lopussa arviolta noin 2 200 asukasta. Haja-asutusalueella jätevesien käsittely hoidetaan pääasiassa kiinteistökohtaisilla sakokaivoilla ja imeytyskentillä. Annalankankaalla on sakokaivolietteen vastaanottoasema, jonne haja-asutuksen sakokaivolietteen voi toimittaa. Vastaanottoasemalta sakokaivoliete johdetaan viemäriverkostoa pitkin edelleen Ervastinrannan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Haukiputaan Vedellä on haja-asutusalueiden viemäröintiohjelma. Laitos on sitoutunut toteuttamaan ohjelmassa olevien kyläalueiden viemäreiden rakentamisen. Halosenlahden runkoviemäri on valmistunut 2009, samoin Topinperän viemäri. Pohjois- Kellon ja Tolppatörmän viemärit rakennettiin 2010. Jokikylän Jokimutkan viemäriosuuskunnan viemärihankkeen 1- ja 2-vaiheet on rakennettu vv. 2009-2010 ja 3- vaihe on tarkoitus rakentaa vuonna 2011. Jussila-Metsäniemen ja Suokkosenperän alueiden viemäröintisuunnitelmat on laadittu vuoden 2010 aikana ja hankkeet on tarkoitus toteuttaa 2011. 5.6 Hulevedet Santaholma II-alueesta (vuodesta 2004) lähtien uusille kaava-alueille on rakennettu hulevesiviemäröinti. 1970 luvulla rakennetulle Simppulanpellon kaava-alueelle on rakennettu sadevesiviemäröinti 2010. Kunnan tekniset palvelut vastaa hulevesiviemäröinnistä. Vanhoilla kaava-alueilla perustusten kuivatusvedet ja hulevedet johdetaan vesistöihin pääasiassa avo-ojissa.

5.7 Vesihuoltolaitosten varautuminen häiriötilanteisiin 21 Haukiputaan kunnan vesihuollon valmiussuunnitelma on valmistunut 9.5.2000. Varautumis ja valmiussuunnitelmaa on päivitetty 2010. Haukiputaan vesilaitoksella on varmistavat yhdysvesijohdot Oulun, Kiimingin ja Iin laitosten kanssa. Oulun Veden suunnasta on mahdollista johtaa Haukiputaalle merkittävä määrä vettä. Ylävesisäiliö on mahdollista täyttää Oulun suunnasta johdettavalla vedellä. Kiimingin ja Iin suunnasta saatava vesimäärä on selvästi pienempi. 5.8 Organisaatio Haukiputaan Vesi on toiminut kunnallisena liikelaitoksena vuodesta 2006 lähtien. Laitoksen palveluksessa on 7 henkilöä. Vesihuoltolaitoksen organisaatio: Haukiputaan Veden organisaatio Haukiputaan Vesi Vesihuoltojohtaja Riitta Lindström Toimistopalvelut Toimistosihteeri Taina Takalo Verkostot Verkostoinsinööri Jukka Sorvisto Laitokset Vesihuoltojohtaja Riitta Lindström palvelusopimus/ tekpa, urakat/ urakoitsijat, tekpa Talousvesi vesilaitoksenhoitaja laitosmies Jätevesi puhdistamonhoitaja laitosmies Haukiputaan Veden toimielimenä on kunnanhallituksen alainen johtokunta. Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja. Vesi- ja viemäriverkoston käyttö- ja kunnossapitopalvelut ostetaan kunnan teknisiltä palveluilta. Jätevedenpumppaamoiden, jätevedenpuhdistamoiden sekä vesilaitosten kunnossapito hoidetaan oman henkilöstön toimesta. Uusien verkostojen rakentaminen tapahtuu pääosin urakoitsijoiden toimesta. Verkostosaneerauksia on tehty kunnan tekniset palvelut sekä urakoitsijat.

5.9 Sammutusvesi 22 Vesijohtoverkostossa on ympäri kuntaa paloposteja kaikkiaan lähes 300 kpl. Sammutusvettä otetaan paloasemalla olevasta tankkauspisteestä kunnan vesijohtoverkostosta. Ukonkaivoksen teollisuusalueelle tulee Onkamonselän vesijohdosta M250 putki, jossa on sammutusvesiasema. Holstinmäelle ja Ukonkaivokseen on rakennettu sammutusvesialtaat. Myös vesistöjä voidaan tarvittaessa hyödyntää sammutusveden hankinnassa. Virpiniemen alueella sammutusvedenhankinta tapahtuu vesistöistä. 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 6.1 Lähtökohdat Haukiputaan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinnassa lähtökohtana on vesihuollon nykytila. Kehittämissuunnitelma on luonteeltaan strateginen suunnitelma, jossa esitetään vesihuollon kehittämisen tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet. Tässä raportissa esitetään ensisijaisesti ne vesihuollon kehittämistoimenpiteet, jotka suunnitellaan toteutettavan seuraavan 5 vuoden aikana. Suunnitelmaa tullaan päivittämään Uuden Oulun toteuduttua. 6.2 Alueellinen vesihuollon kehittäminen Oulujoen-Iijoen alaosien välisen alueen alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma on valmistunut v. 2007. Suunnitelmaa on tarkennettu jätevesien käsittelyn osalta vuonna 2010 valmistuneella kustannustarkastelulla. Suunnitelmassa on tarkasteltu vaihtoehtoisesti koko suunnittelualueen jätevesienkäsittelyn keskittämistä Taskilan puhdistamolle tai jätevesienkäsittelyn toteuttamista nykyisissä laitoksissa. Leton jätevedet on molemmissa tarkasteluvaihtoehdoissa oletettu johdettavan jatkossa Oulun Taskilan puhdistamolle käsiteltäviksi. Ervastinrannan puhdistamon osalta tarkasteluvaihtoehtoina ovat puhdistamotoiminnan jatkuminen nykyisessä laitoksessa tai käsittelyn keskittäminen Taskilaan. Suunnitelma on ollut lausuntopyynnöillä kesällä 2010. Kaikki osakkaat Yli-Iitä lukuun ottamatta ovat ilmaisseet myönteisen kannan jätevesien käsittelyn keskittämiselle Taskilaan. Siirtoviemäröintihankkeen osalta ei ole vielä tehty rahoituspäätöksiä. 6.3 Organisaatio Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii tulevat yhdistymään yhdeksi kunnaksi vuonna 2013. Alueen vesihuollon organisoinnin osalta ei ole tehty vielä päätöksiä. Organisointi tulee tarkentumaan Uuden Oulun valmistelun edetessä. 6.4 Toiminta-alueiden päivittäminen Haukiputaan vesi- ja viemärilaitokselle on hyväksytty toiminta-alueet vuonna 2008. Toiminta-alueet tullaan päivittämään Uuden Oulun vesihuoltolaitosten yhdistymisen jälkeen. Toiminta-alueiden laajentamisesta päätettään yhteistyössä kunnan maankäytöstä vastaavan viranomaisen kanssa.. Tulevaisuudessa viemäröitävät alueet etenkin vesistöjen läheisyydessä pyritään liittämään viemärilaitoksen toiminta-alueisiin ennakoivasti.

6.5 Veden käsittely 23 Saviaron vesilaitoksen rakenteet ja laitteet ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Saneeraus on käynnistynyt vuonna 2010. Työn yhteydessä saneerataan rakenteita, uusitaan laitteita sekä parannetaan laitoksen automaatiojärjestelmää. Vesilaitoksen prosessi tai käsittelykapasiteetti ei tule muuttumaan. Onkamon vesilaitos vaatii nykyisellään paljon huolto- ja kunnossapitotyötä, jotta prosessi toimii hyvin ja riittävällä kapasiteetilla. Onkamo I vedenottokaivo on jouduttu jättämään pois käytöstä, koska rautapitoisuus on noussut niin korkeaksi, ettei nykyisten suodattimien teho riitä. Onkamon vesilaitoksen osalta on käynnistetty syksyllä 2010 tutkimushanke, jossa selvitetään keinoja puhdistusprosessin kehittämiseksi siten, että puhdistustehoa saadaan parannettua ja toisaalta vähennettyä laitoksen vaatimaa huoltotyötä. Prosessitoimintoja pyritään saamaan automatisoidummiksi. Onkamon I kaivon osalta selvitetään veden esikäsittelymahdollisuuksia. Lisäksi tutkitaan vedentuotannon lisäämistä ensivaiheessa voimassa olevien lupien puitteissa Ketunmaalla. 6.6 Verkostot ja säiliöt Vesijohto- ja viemäriverkostoa tullaan rakentamaan uusille kaava-alueille sitä mukaan, kun kunta toteuttaa ne. Suurimmat vesihuollon investoinnit tarvitaan Holma- Haapajärvi I- ja II-alueille. Tulevaisuudessa rakennettavien asunto- ja työpaikka-alueiden vesihuollon tarpeisiin varaudutaan tämän suunnittelujakson hankkeiden verkosto- ja laitemitoituksessa. Pohjoisten taajamien lisääntyvään vedentarpeeseen varaudutaan kuntakeskuksen verkostoa saneerattaessa putkikokoja kasvattamalla. Myös yhdyskuntarakennetta tiivistävien kaavamuutosten yhteydessä on tarpeen varmistaa riittävien vesihuoltojärjestelmien toteuttaminen. Vesijohtoverkoston saneerausta tullaan jatkamaan. Verkosto on nykyisellään hyvässä kunnossa, mutta saneerausta on tarpeen jatkaa, jotta vuotovesien määrä saadaan jatkossakin pidettyä nykyisellä tasolla. Vesijohtoverkoston ikääntyneitä venttiileiden uusimista tullaan jatkamaan. Maankäytön toteuttamisohjelmassa v. 2010-20 olevista teollisuusalueista vesihuolto on pääosin rakennettuna Holstinmäellä ja Annlankankaalla. Suurimmat investointitarpeet ovat Haukiharjun vesihuollon rakentamisessa. Kellonväylän itäpuolisen alueen vesihuolto järjestetään aikanaan Oulun Ritaharjun verkoston kautta. Erityisesti Kellon osayleiskaavan uudistaminen ja uuden Oulun näkökulman vahvistaminen maankäytössä edellyttää varautumista myös runkoverkoston laajentamiseen. Vesihuoltolaitos tulee vastaamaan alueen runkoverkoston rakentamisesta alueelle. Vesijohtoverkoston riittävän siirtokapasiteetin varmistaminen tulevaisuudessakin on tarpeellista. Vedenkulutuksen kasvaessa mm. Onkamon syöttöjohdon kapasiteettia on mahdollisesti tarpeen lisätä. Tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä vesijohtoverkoston mallinnus, jolla voidaan tarkastella vesijohtoverkoston toimintaa nykytilanteessa sekä arvioida verkoston kapasiteetin riittävyyttä vedenkulutuksen kasvaessa.

Martinniemen suuntaan vesi johdetaan yhtä syöttöjohtoa pitkin. Jatkossa on tarpeen kehittää vesijohtoverkostoa siten, että vesi saadaan johdettua vähintään kahta vaihtoehtoista reittiä pitkin Martinniemen alueelle. Kalimenkylän asutusta varten tullaan toteuttamaan varmistava vesijohtoyhteys Oulun Veden verkoston kautta. Vesitorni on rakennettu 80-luvulla. Vesitornin rakenteiden kunto on syytä kartoittaa. Tarvittaessa vesisäiliön rakenteita tullaan saneeraamaan. 24 6.7 Jätevesien käsittely Leton puhdistamolla käsitellyn jäteveden pitoisuudet ovat ylittäneet lupaehdon. Puhdistamo alkaa olla käyttöikänsä päässä eikä sen kapasiteetti ole riittävä nykyiselle jätevesikuormitukselle. Jätevesien käsittelytoiminnan lopettamisesta Leton puhdistamolla on tehty päätös. Jätevedet tullaan johtamaan käsiteltäviksi Ouluun Taskilan puhdistamolle. Leton jätevedenpuhdistamo tulee jäämään tasausallaskäyttöön. Ylikiiminki-Kiiminki-Haukipudas siirtoviemärin mittauksissa on todettu olleen virhettä v. 2009. Siirtoviemäriin ja Ervastinrannan puhdistamolle pyritään järjestämään luotettavat virtaamanmittaukset. Alueellisessa vesihuollon yleissuunnitelmassa on tarkasteltu jätevesien käsittelyn keskittämistä Oulun Veden Taskilan puhdistamolle. Mikäli Haukiputaan pohjoisen viemäröintialueen, Iin, Kiimingin ja Ylikiimingin jätevesienkäsittely tullaan keskittämään Taskilan puhdistamolle, muutetaan Ervastinrannan jätevedenpuhdistamo tasausallas- ja pumppaamokäyttöön. Ervastinrannan uusi purkuputki tulee rakentaa maaliskuuhun v. 2013 mennessä, mikäli puhdistamotoimintaa tullaan jatkamaan. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä on edellytetty purkuputken jatkamista noin 1 km luoteeseen. Päätöksessä on todettu, että mikäli putki on käytössä enintään 20 vuotta, riittää putken jatkorakentaminen. Pitempi käyttöikä vaatii nykyisen putken uusimisen. 6.8 Vesihuollon kehittäminen haja-alueilla Toiminta-alueiden laajentamista ohjaa kaavoitus. Haukiputaan Veden tavoitteena on nostaa viemäriverkoston liittymisaste 95 %:iin. Haukiputaan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmäksi valitaan liittyminen yleiseen viemäriverkostoon aina, kun se on mahdollista. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella uusien kiinteistöjen tulee aina liittyä viemäriin, mikäli viemäri sijaitsee enintään 300 metrin etäisyydellä rakennuksesta, ellei esim. vesistön ja tien alituksesta aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. 6.8.1 Keskitetyn viemäröinnin piiriin tulevat alueet Haja-alueiden viemäröintiä toteutetaan vuonna 2006 laaditun viemäröintiohjelman mukaan. Ohjelmaa on päivitetty v. 2009. Toiminta-alueiden ulkopuolisten alueiden viemäröintihankkeiden toteutumisedellytyksenä on riittävä liittymishalukkuus sekä